Tässä Yahoon kehittelemä IntoNow sovellus

Mainosten osalta interaktiot saadaan myös aikaan älypuhelimen tai tabletin kautta WIO palvelulla

Tässä näppärä esimerkki, jota TV2 Norjasta kokeili Tour de Francen yhteydessä Never.no

IBC 2011: The never.no / Vizrt Companion app (2nd screens) from Vizrt on Vimeo.

Tässä puhtaita digitoteutuksia.

Tässä yksi printti esimerkki, miten mainos saadaan elämään pelin avulla.

Simeä voi nauttia kahdella tavalla. Joko esityksiä kuunnellen ja katsellen sekä tärkeimpiä ajatuksia mieleen painaen tai omaan vihkoon kirjaillen. Niukka (ja otaksun että kasvava) enemmistö taasen nauttii Simensä huonossa ryhdissä näpräten omaa läppäriään, tablettiaan tai älypuhelintaan.

Sekakäyttö on myös yleistä. Näytöistä pimeässä salissa kasvoihin hohtava valo saa yleisön näyttämään kalpeilta zombeilta, joita he ainakin seminaarin toisena päivänä usein ovatkin.

Huonossa ryhdissä tämä digitaalinen heimo saattaa välillä vilkaista lavalle, mutta valtaosa ajasta menee tweettailussa, re-tweettailussa (tweetit näkyvät screenillä), meileissä, Facebookissa ja Angry Birdsissä. Juuri siinä digimaailmassa, mistä lavalla puhutaan.

Tässä muutamia teemoja ja caseja, jotka itse sain napattua kiinni FB-päivitysteni lomassa.

1. Wrapp.com

Skypen perustaja ja myyjä, Uppsalan ekonomi Niklas Zennström oli käymässä kotikonnuillaan ja ruiskautti samalla Skypen myyntivoittorahojaan Wrapp.comiin 5,5 miljoonaa dollaria.

Wrapp.com mahdollistaa kavereiden muistamisen merkkipäivänä kaupallisten sponsorien lahjoittamilla lahjakorteilla, esimerkiksi 50 kruunun lahjakortilla Indiskaan. Lahjakortti lunastetaan vilauttamalla Wrapp-mobiiliapplikaation viivakoodia liikkeessä. Jos haluaa tehdä isomman vaikutuksen, voi ostaa myös lisäarvoa lahjakortille. Ja Facebookin kautta Wrapp tietää kaikkien ystäviesi syntymäpäivät ja muistuttaa sinua niistä.

Zennströmin lateli teesejä siitä, miten hän pyrkii tunnistamaan potentiaalisia start uppeja. Twiitit sinkoilivat villinä, kun hän julisti, että intohimo on tärkeämpää kuin osaaminen. Ja unohtakaa ne neljän viikon kesälomat. Itse asiassa unohtakaa lomat kokonaan.

2. iZettle.com

Izettle on loistava innovaatio! Se on softa + lisäpalikka, jolla iPhone tai iPad muutetaan sirukortin maksupäätteeksi. Kokeilin itse, ja homma toimi hienosti. Maksu vahvistetaan piirtämällä allekirjoitus kosketusnäyttöön. Yrityksille ja yksityishenkilöille aloituskustannusta ei ole, mutta komissio myynnistä on 1,50 SEK + 2,75 %. Nyt voit ottaa kirppiksellä luottokorttimaksuja vastaan! Hyvästi käteinen.

3. Beck’s keyhole test

Mainospuolelta jäi mieleen mainio Beck’s-applikaatio, jolla voi testata leikkimielisesti oman ajokuntonsa leikkien Beck’sin logolla. Jos avain ei osu lukkoon, sovellus tilaa automaattisesti taksin lähimmältä taksiasemalta.

4. Mainosten testaus aivoskannauksella

Kim Cramer Hollannista heitti fokusryhmät roskakoriin ja kertoi, kuinka he ovat alkaneet testata mainoksia aivoskannauksella. Hän näytti esimerkkinä nämä kaksi Renault Clio -mainosta:

Molemmat ovat hauskoja filkkoja, mutta jälkimmäinen valittiin kampanjaan, koska se hersytteli koeyleisön aivoissa positiivisia alueita enemmän. Ensimmäisen mainoksen herättämä tunneskaala oli  puolestaan ristiriitaisempi sisältäen myös aggressioita.

Hollannin Keltaiset sivut puolestaan uusii logonsa piakkoin. Päätöksenteossa tullaan tukeutumaan myös aivotesteihin. Uusi logo julkistetaan keväällä Sime Amsterdamissa. Odotankin innolla, milloin meillä nähdään ensimmäinen mainostoimiston ja yksityissairaalan fuusio.

Entäs seuraavat 10 vuotta?

Digimediaseminaariahan ei voi järjestää ilman, että lavalla toistetaan sanaa vallankumous kyllästymiseen asti, mutta Fast Companyn perustajan Alan Webberin haastattelu oli itselleni kenties havahduttavin. Webber manasi huonoa ennustetta kaikille jämähtäneille yrityksille sekä instituutioille, jotka eivät ymmärrä seuraavaa trendiä, joka on “pitkäjänteisyys ja moraali”.

Webberin mukaan portinvartijoita on yhä vähemmän. Massat äänestävät ajankäytöllään sekä lompakollaan sellaisten brändien puolesta, jotka puhuttelevat arvoilla ja teoilla pelkän hinnan sijaan. Digitaalinen ja sosiaalinen media mahdollistavat nopeat vallankumoukset niin politiikassa kuin kulutustottumuksissakin. Mikään salaisuus ei pysy piilossa ja kuluttajien ja brändien välinen viestintä on keskustelua, ei pelkkää mainontaa.

Muutos nykyisestä kvartaalitaloudesta tähän uuteen maailmaan tulee Webberin mukaan olemaan kivulias ja vaikea, mutta vaihtoehtoa brändeillä ei ole. Tämä asettaa valtavan haasteen tulevaisuuden kyvykkäimmille yritysjohtajille, joiden ei hänen mukaansa tule olla vain businessjohtajia, vaan moraalisia johtajia.

Puck, 12 vuotta

Tulevaisuuden johtaja on kenties hollantilainen 12-vuotias Puck Meerburg, joka on koodannut itse pari applikaatiota iPadille ja iPhonelle. Puck sai valtavat aplodit lavalla (todennäköisesti juuri meiltä huonoryhtisimmiltä) esitellessään kertotaulujen opettelemiseen tekemäänsä applikaatiota. Yleisö suorastaan liikuttui, kun tämä Harry Potterin näköinen apps-koodari kertoi projekteistaan. Puckista tehtiin samaan aikaan dokumenttifilmiä brittikanavalle. Tulee mieleen Harri Hursti 20 vuoden takaa.

Teemu Lehtonen, Head of Internet Services, MTV MEDIA
Kommentoi alle tai privaatimmin osoitteeseen teemu.lehtonen@mtv3.fi

P.S. Kaikki start up -yrittäjät, yritysten sisällä toimivat innovaattorit sekä muut jotka yrittävät muuttaa vallitsevaa status quoa, voivat hakea oikeaa fiilistä tästä videosta.

Suomessa älypuhelinten penetraatio on 29% Our mobile planet –sivuston mukaan. Tuosta prosenttiluvusta kuitenkin suuri osa menee Nokialle, joissa ei Appstoren tai Android Marketin sovellukset toimi. Ruotsissa iPhone- ja Android-puhelimia on määrällisesti yli kaksi miljoonaa kun vastaava luku Suomessa pyörii sadoissa tuhansissa. Toki Ruotsissa on väkeäkin enemmän, mutta siellä ei myöskään vallitse samanlainen Nokia-uskollisuus kuin meillä.

Pelkästään mobiiilisovelluksiin keskittyneitä, trendikkäitä firmoja on Tukholman suunnalla kasvava määrä. SF Bio julkaisi oman iPhone sovelluksen  jo muutama vuosi sitten ja sitä on ladattu yli 600 000 kertaa. Sovelluksesta julkaistaan ennen joulua uusi versio niin iPhoneille kuin Androideillekin, ja siinä pystyy varaamaan ja toivottavasti pian myös ostamaan leffalippunsa. Suomen vastaavasta ei ikävä kyllä ole kuin ohjaus sivustolle, joka ei ole mobiilioptimoitu.

Ruotsin mediamarkkinoista mobiililla on tänä vuonna ainoastaan 0,5% osuus, mutta sen on ennustettu kasvavan ensi vuonna mediaryhmistä eniten 146%. Seuraavaksi suurin kasvu tulee netistä 12,6%:lla. Mobiiilipäätelaitteiden penetraatio kasvaa nopeammin kuin mikään muu päätelaite aiemmin. Myös online tv-katselu kasvaa nopeimmin mobiilissa.

Arvioiden mukaan Ruotsissa on 220 000 iPadia ja vuoden loppuun mennessä määrän uskotaan kasvavan 400 000:n joulumarkkinoiden myötä.  Mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan ensi vuonna 55%. Suurin mobiilisivusto on tällä hetkellä Aftonbladet.

 TV4:lla on puolestaan yhteensä 13 sovellusta, joista viimeisin julkaistiin Idolsin yhteydessä.  Tämän sovelluksen ideana on tarjota käyttäjille mahdollisuus keskustella livenä ohjelman tullessa ruudusta. Mainoskatkoilla sovelluksen käyttäjät pääsevät seuraamaan backstage-pöhinää, haastatteluja ym. lisämateriaalia. Tällaisia ”second screen” -sovelluksia on tulevaisuudessa tulossa lisää.

QR-koodeja näkyi Tukholman katukuvassa ulkomainoksissa, flyereissa ja lehdissä melko paljon. Piipahdin yhdessä toimistossa, joka suunnitteli pelkästään erilaisia QR-koodikampanjoita mainostajille. Nyt QR-koodeja  on hiljalleen alkanut näkyä myös meillä Suomessa.

Suomessa tullaan perässä, mutta tullaan kuitenkin. Maailmalla mobiili on jo itsestään selvyys.  IAB:n mobiilityöryhmä käynnistettiin tänä syksynä, jossa allekirjoittanut on mukana. Tarkoitus olisi luoda standardit mm. mobiiilimainosmuotoihin ja levittää tietoisuutta alalla asiakkaille ja muille toimijoille.  Suomessa kaivataan vielä perustermien avaamista tällä saralla. Työryhmä paneutuu myös mobiilimedian mittaukseen ja selvittää, mitä tulisi mitata ja millä tarkkuudella.

MTV3 Juuri nyt -sovellus julkaistiin kesäkuussa ja sitä on ladattu yli 100 000 kertaa. Seuraavaksi täältä Pöllölästä julkaistaan Katsomon mobiiliversio lähitulevaisuudessa. Muistan ensimmäisen kerran suunnitelleeni wap-palvelua eräälle automerkille kymmenen vuotta sitten. Palvelusta pystyi tutustumaan eri automallien mustavalkopikselimallinnuksiin (tirsk). Jo silloin puhuttiin siitä, kuinka mobiili tulee ensi vuonna räjäyttämään pankin. Nyt se näyttäisi viimein oikeasti tapahtuvan.

Ihmiset suosittelevat, tykkäävät ja jakavat linkkejä, juttuja,  blogeja, videoita ja kuvia jatkuvalla syötöllä toisilleen ympäri maailmaa kiihtyvällä tahdilla. Tieto kulkee verkossa reaaliajassa ja kaikkiin suuntiin.

Puolet Facebookin käyttäjistä kirjautuu sisään päivittäin. Osa viettää kaiket päivät siellä.

Kuukaudessa Facebookissa tykätään ja kommentoidaan 60 miljardia kertaa.  Kuvia Facebookiin ladataan miljardi kappaletta joka neljäs päivä.

Ja silti joku vielä väittää ettei sosiaalisella medialla ole merkitystä. Yhä edelleen on yritysjohtajia, jotka naureskelevat Facebookille ja pitävät sitä turhuutena.  Yhdysvaltalaisten huippuluokan brändiasiantuntijoiden sanoin:  jos yrityksellä ei ole sosiaalisen median strategiaa, on se sama, jos yritys ei ole kiinnostunut olemaan tekemisissä maailman kolmanneksi suurimman maan kanssa.  Aivan kuin kauppa ja vuorovaikutus Brasilian, Kiinan ja Intian kaltaisten mahtitekijöiden kanssa ei kiinnostaisi. Yritys, joka ei ymmärrä sosiaalisen median merkitystä eikä laadi sosiaalisen median strategiaa, on häviävä yritys.

Tämä viesti oli hyvin selkeä New Yorkissa viikko sitten pidetyssä Web 2.0 Expossa. Verkkomaailman tulevaisuuteen keskittyvässä konferenssissa sosiaalisen median merkityksen tajuaminen ja sen hyödyntäminen nousi ykköseksi.*

Sosiaalisen median sääntö on yksinkertainen: voit vaikuttaa siihen mitä laitat ulos, mutta lopputuloksen hallinta on vaikeaa. Jos joku päättää tehdä pilaa brändistäsi tai haukkua yrityksesi, tuotteesi tai levittää vääriä tietoja, niin vahingollisen tiedon leviämistä on vaikea estää. Voit vaan toivoa, että kannattajajoukkosi – fanisi ja uskolliset ”lähettiläät” – vievät toivomaasi oikeaa viestiä eteenpäin. Luottamus rakennetaan aina etukäteen ja tämä pätee myös sosiaaliseen mediaan.

Yhdysvalloissa on lukuisia esimerkkejä kuinka yksi ainoa tviitti on laittanut massat liikkeelle. Vaikka Twitter on Suomessa vielä pieni, sen merkitys kasvaa koko ajan. Monet vaikuttajat ovat kansainvälisesti verkottuneita ja asiat leviävät rajojen yli sekunnissa.  Lyhyt viesti Twitterissä voi saada yllättävän suuren merkityksen kun sitä lähetetään eteenpäin yhä uudelleen.

Twitterin aktiiviset käyttäjät ovat usein ns. superverkottujia, jotka ottavat asioihin kantaa, kirjoittavat blogeja, seuraavat tiivisti omaa alaansa ja jakavat tietonsa ja näkökantansa. Hyvässä ja pahassa. Myös Google löytää helposti blogit ja tviitit.

Amerikkalaisen näkemyksen mukaan markkinointi siirtyy entistä enemmän Facebookiin ja tulee henkilökohtaisemmaksi. Tulevaisuuden kuluttaja on erittäin hyvin verkottunut, haluaa huomiota ja palautetta. Hän vaatii myös läpinäkyvyyttä – mistä tuote tulee, kuka sen on tehnyt, mitä se sisältää, miksi tehtiin näin eikä noin. Meidän on opittava kuuntelemaan ja keskustelemaan asiakkaidemme, kuluttajiemme ja katsojiemme kanssa uudella tavalla. Tutkimusten mukaan ystävien suositukset merkitsevät nykyisin entistä enemmän kun teemme valintoja. Ohimennen kirjoitetut kehut tai haukut Facebookissa nousevat arvoon arvaamattomaan.

Miten sitten yrityksen pitäisi olla läsnä sosiaalisessa mediassa? Avoimesti, keskustelevasti sekä tarjota kiinnostavaa, personoitua tietoa, jolla on kuluttajalle merkitystä.  Ei suoria mainoksia eikä kosiskelua, vaan henkilökohtaista läsnäoloa, sisäpiirin tietojen tai etuisuuksien tarjoamista.

Sosiaalisen median strategia pitää suunnitella ammattimaisesti. Kenelle viestitään, miksi, mitä ja mikä on tavoite. Facebook, Twitter, YouTube ja blogit ovat kaikki erilaisia välineitä ja vaativat erilaisen lähestymistavan. Nykyajan kuluttaja on nirso ja uskoton. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Verkossa on valinnanvaraa ja naapurissa mukavampaa.

Yritysmaailman ja sosiaalisen median yhdistäminen ei ole helppo tehtävä. Yhdysvalloissa  on lukemattomia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet tieteenalan siitä miten ujuttautua Facebook-feediin,  miten tviitata oikein ja miten luoda  otollinen some-ilmapiiri kuluttajan koukuttamiseksi.

Maailma on pikkuhiljaa järjestynyt ihmisten ja verkostojen ympärille aivan uudella tavalla.  Eniten verkon ja sosiaalisen median käyttäjiä on Aasiassa, toisena tulee Eurooppa ja kolmantena Pohjois-Amerikka.  Kaikkialla erilaisten mobiililaitteiden käyttö kasvaa koko ajan ja langattomat verkot yleistyvät. Moni meistä saa vieroitusoireita jos joutuu olemaan liian kauan erossa älypuhelimestaan. Akun loppuminen on katastrofi.

Yhdysvaltalaisen näkemyksen mukaan yrityksen menestys ja tuotto on jatkossa kiinni siitä, miten hyvin se osaa verkottua kuluttajien kanssa. Olla siellä missä ihmisetkin ovat, tarjota heille jotain jolla on arvoa.

MTV MEDIA on iso talo ja merkittävä toimija Suomen mediamarkkinoilla. Myös meidän on aika ottaa rohkeasti paalupaikka sosiaalisessa mediassa ja yhdistää tv-osaaminen verkkotekemiseen uudella tavalla. Miksi antaisimme ulkopuolisten johtaa keskustelua kun voimme tehdä sen itse?

Blogivieraana Anu Kuistiala, MTV3:n verkkouutisten toimituspäällikkö.

* Lähteinä mm. seuraavat luennoitsijat: Michael Lazerov, Buddy Media, Rubenes Quinones, New York University, Peter Kim, Dachis Group.

Veikkaan, että jo vuonna 2012 display-mainonnan panostukset keskittyvät erityisesti niille verkkomedioille, joilla tuote on priimakunnossa. Itsestään selviä hyvän mediatuotteen ominaisuuksia ovat riittävä kävijämäärä, oikea kohderyhmä ja laadukas mediaympäristö. Mutta näiden lisäksi itse mainostuotteessa on usein paljonkin viilaamista. IAB:n ansiokkaan työn kautta mainosformaatit on Suomessa jo standardisoitu, mutta mainonnan kohdentamisen mahdollisuudet tulevat tekemään eroa medioiden välille. Pitkään puhutut käyttäytymiseen ja/tai kontekstiaalisuuteen pohjautuvat mainonnan kohdentamismuodot ovat vihdoin ensi vuonna osa mediasuunnittelun arkipäivää, puhumattakaan maantieteellisestä kohdentamisesta, muista IP-kohdentamisen mahdollisuuksista, päätelaitekohdentamisesta  jne.

Oman mausteensa Suomen verkkomediamarkkinoille tuo nettitv, joka mediamyynnillä mitattuna elää mainoskapasiteetin nousun myötä lähes eksponentiaalisen kasvun aikaa. Iso osa nettitv-mainonnasta tulee myös jatkossa olemaan TV:stä tuttujen mainoselementtien eli mainosspottien hyödyntämistä, mutta displaymainonnan kohdentamismuodot ovat pian perustekemistä myös nettitv-mainonnassa.

Me Maikkarilla ja Subilla etsimme jatkuvasti uusia verkkomainonnan kohdentamismuotoja sekä display-mainontaan että nettitv-mainontaan. Tämän syksyn kärkituotteemme on kontekstuaalinen mainonnan iSense, jonka avulla mainostajien on mahdollista tavoittaa yhä tarkempia kohderyhmiä display-mainonnalla. Syksyn aikana olemme testanneet iSensen toimivuutta usean kampanjan voimin ja tulokset ovat rohkaisevia. Yhteenvetona voi todeta, että tarkempi kohdentaminen parantaa “hyvän” kampanjan toimivuutta, mutta ihmeisiin ei kohdentamallakaan päästä. Eli “huono” mainonta pysyy huonona kohdentamisesta riippumatta. Ihan oikeassa myynnissä kontekstuaalisen mainonnan iSense on viikolla 43. Lisätietoja allekirjoittaneelta ja MTV3:n tai Subin asiakasvastaavilta.

Yksi juttu vielä. Oheinen herrasmies on iSense:n ”keksijä” David Crystal, melko huikea jamppa.

-Pasi

P.S. Kahdeksalle ensimmäiselle iSense-asiakkaalle huomioarvotutkimus for free.

Laatunäkökulma on noussut esille näkemykseni mukaan monessa TV-yhtiöissä siitä yksinkertaisesta syystä, että kontaktihinnan merkitys on noussut ostokriteerinä hallitsevaksi monella markkinalla. Lisäksi tv-toimialalla ei ole ollut juurikaan kansallisia mittareita tai puhumattakaan kansainvälisestä mittarista kontaktien laadulle. Laadun osalta laajasti käytettyjä mittareita ovat olleet mm. mainoksen sijainti mainoskatkolla (position in break), katkon kontaktimäärä (käsitelty esim. peak prime -osuutena) tai mainoskatkon kykyä tuottaa runsaasti eri katsojia kampanjakokonaisuudelle.

Saksassa tutkitaan,tuovatko kiinnostavat ohjelmat parempaa mainonnan tehoa. IP Deutschlandin johtaman Impact Index -hankkeen tavoitteena on löytää laadullisia kriteerejä mainoskatkoille TV-mittaritutkimuksen aineistosta. Perusajatuksena on, että kiinnostavien ohjelmien katsominen on sitoutuneempaa ja keskittyneempää (viewer involment). Lisäksi kuluttaja tiedostamattaan linkittää (context framing) mainonnan vahvaan ohjelmasisältöön. Molemmat tekijät puolestaan lisäävät mainonnan tehoa. Mallissa pääkriteereinä on ohjelman keskeytymätön katsominen ennen mainoskatkoa sekä mainoskatkon katsominen kokonaisuudessaan. Monet kansainväliset tutkimukset ovat tukeneet tätä ajatusmaailmaa ja IP Deutschlandilla on tarkoitus myös tehdä omia lisätutkimuksia teorian tueksi.

Ranskassa on puolestaan havaittu, että TV-kanavien katsojilla on selkeitä eroja eri brändien hankinnan suhteen. Ranskan johtava tv-yhtiö TF1 Publicite on fuusioinut TV-mittaritutkimuksen ja kuluttajien ostoskoria mittaavan tutkimuksen datat. Näin mitataan, kuinka eri TV-kanavien tavoittamat kuluttajat käyttävät rahaa mainostajien brändeihin. Vaikka tutkimus on rajoittunut päivittäistavarakauppaan eikä koske käytännössä muita tuoteryhmiä, Ranskan mallin vahvuutena on molempien paneelitutkimusten reaaliaikaisuus ja niiden mahdollistamat mittaristot seurannalle. Ranskalaiset käyttävät uudella tavalla mitatusta televisiokontaktista nimitystä GRP PQ (PQ=Puchasing Quantity). Tutkiessaan asiaa ranskalaiset ovat löytäneet selvemmän korrelaation brändin hankintaan perustuvan kontaktin ja mainonnan tuloksellisuuden välillä kuin aiemman perinteisen sosiodemografisen kontaktin kanssa (Ranskassa yleisin ostokohderyhmä on päivittäisostopäättäjät alle 50 vuotta).

Molemmat hankkeet ovat hyvin alkuvaiheessa ja seuraamme niitä mielenkiinnolla täällä MTV MEDIAssa. Mihin suuntaan sinun mielestäsi TV-kauppatapaa ja valuuttaa pitäisi viedä Suomessa?

Mediamurroksesta puhutaan maailmalla paljon. EGTAn vuosittaisessa myynti ja markkinointitapaamisessa haettiin näkemystä siihen, missä maailmalla mediamurroksen suhteen oikeasti mennään. Onko nurkan takana isoja muutoksia vai onko kehitys peräti normaalijärjellä pääteltävissä? Asiaa valotti USA:n Advertising Research Foundationin (ARF) Horst Stipp. Onko jenkeissä, jossa mediakulutuksesta menee peräti 94 % sähköiseen mediaan, tapahtunut tai tapahtumassa suurta murrosta, joka täälläkin olisi hyvä huomioida?

Seuraavassa Stippin faktaa ja johtopäätöksiä:

Teknologinen valmius kuluttaa mediaa on parantunut merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana. HD vastaanotinten ja älypuhelinten määrä on tuplaantunut jenkkikotitalouksissa ollen nyt 40 % älypuhelinten ja 45 % HD vastaanottimien osalta. IPad löytyy 7% kotitalouksista.

Tämä tarkoittaa, että teknologia muuttaa mediakulutusta – mielestäni melko maalaisjärjellä pääteltävissä oleva havainto. Keskimäärin USAssa kotitalouksissa näkyy nykyisin 130 tv -kanavaa (vs. 96 kanavaa vuonna 2005). Tallennetun katselun määrä on lisääntynyt kovan kilpailun vuoksi ollen esim. The Office – sarjan totaaliluvussa 44 %.  Online -katselun osuus samasta sarjasta on 8%. Vaikkakin tv:n ja netin päällekkäiskäyttö prosentuaalisesti on kohtuullisen korkea ollen 59 % kuukaudessa, on päällekkäin käytetty aika todella pientä ollen vain 4 %.

Johtopäätöksenä Stipp faktoista sanoo, että teknologinen muutos on vaikuttanut yllättävän vähän mediakulutukseen. Huolimatta netin käytön lisääntymisestä television kuukausittainen katselu on kasvanut viimeisen vuoden aikana 22 min. Stippin mukaan tämä johtuu siitä, että kuluttajalla on enemmän vaihtoehtoja (yli 100 kanavaa), HD tuonut merkittävän käyttömukavuuden televisiolle, tallennettu katselu on mahdollistanut sen, että television samanaikaisia suosikkisarjoja pystytään seuraamaan paremmin, ja kuluttajalla on käytössään useampia vastaanottimia kuluttaa liikkuvan kuvan sisältöjä.

Tulevaisuuden trendeistä Stipp sanoo, että kaikki tähänastiset ennustukset mm. television kuolemasta ovat olleet vääriä. Yhä edelleen spekuloidaan digitaalisen murroksen vaikutuksesta television katseluun tulevaisuudessa. Stippin mukaan fakta osoittaa, että tulevaisuus on jo saapunut, sillä amerikkalaiset ovat olleet digitaalisessa maailmassa jo vuosia, useimmat taloudet ovat omistaneet tallentavat boksinsa jo viitisen vuotta, online -katsominen on ollut mahdollista jo useamman vuoden ja VOD palvelut myöskin ovat olleet käytössä jo useamman vuoden.

Kuluttajan mielenmuutokset näyttävät olevan siis perin konservatiivisia. Mitä sinä olet mieltä aiheesta?

Mutta miten muuten media muuttuu digitalisoitumisen myötä?  Jos edelleen mietimme, että vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia ja se jakaantuu karkeasti 8 tuntia nukkumiseen, 8 tuntia töihin tai kouluun ja 8 tunnin vapaa-aikaan ja silti mediankulutus kasvaa jatkuvasti. Miten se on mahdollista? Tapitammeko TV:tä koko vapaa-aikamme? Missä vaiheessa harrastamme, kasvatamme lapset, syömme ym. Yksi syy tähän on päällekkäiskäytön kasvaminen. Medioita kulutetaan yhä enemmän samaan aikaan.  Yleisin tapa on katsoa tv:tä ja käyttää nettiä samaan aikaan. Tämä luo mainostajalle myös uuden mahdollisuuden ohjata potentiaalisia ostajia TV:n kautta verkkoon ostamaan tai tutustumaan tuotteisiin tai palveluihin paremmin.

Mediankulutus on myös nopeutunut. Valveutunut mediankuluttaja napsii itselle parhaat palat, käyttämällä verkon aggrekointi-palveluita, tallentamalla ohjelmia ja katsomalla ne putkeen sopivana ajankohtana tai käyttämällä verkon VOD-palveluita.

Toisaalta slow-kulttuurin mukainen unitasking on myös yleistymässä. Hektisen työpäivän jälkeen on ihana varata itselle hieman omaa aikaa oman suosikkisarjan tai kanavan parissa. Uudet profiloidut maksukanavat luovat tämän tyyppiselle rentoutumiselle aivan uusia mahdollisuuksia.

Verkko on aina ollut nopea media. Nyt se on reaaliaikainen. Eli mikä tapahtuu maailmassa – tapahtuu nyt netissä.  Verkon reaaliaikaisuus vaikuttaa myös TV:n kuluttamiseen. Se mitä TV:stä tulee juuri nyt vaikuttaa sosiaalisen median keskusteluihin. Voidaankin väittää että lineaarinen tv on kokenut eräänlaisen uudelleen syntymisen some-aikakaudella.  Ja myös tuo sosiaalinen filtteri vaikuttaa paljolti siihen, millaisia ohjelmia seuraamme TV:stä tai millaisia uutisia luemme netistä.

Sitten päästäänkin lempiaiheeseeni eli mobiili-internetin käytön kasvamiseen. Se on vihdoinkin näyttänyt piristymisen merkkejä. Mielestäni on selvää, kun olemme jättäneet postilaatikon kokoiset pöytäkoneet ja siirtyneet lap-toppien käyttöön ovat tabletit ja älypuhelimet selkeä jatke tälle suuntaukselle. Haluamme laitteen, joka kulkee jatkuvasti mukanamme ja joka tarpeeksi hyvä, jolla netin käyttö on helppoa. Tänä vuonna olemme myös todistaneet miten netti-tv palvelut ovat siirtyneet tabletteihin ja olen monesti itseni löytänyt katsomassa jotain unohtunutta tv-sarjaa iPadin kautta.

2010-luvun tärkein mediavaikuttaja on itseoikeutetusti median kuluttaja.  Media tekee yhteystyötä, kuuntelee, muuttaa toimintamalleja sen mukaan miten kuluttajat haluavat.  Uusia mediakonsepteja kehitetään yhdessä kuluttajien kanssa ja reality-tv:n kautta kuluttajista tulee myös median staroja. Kuluttajat tekevät uutisia tänä päivänä yhdessä toimittajien kanssa, ottavat uutiskuvia ja antavat juttuideoita.

Median muutostrendit

Multitasking vs. unitasking

Real Time Web ja Lineaarisen tv:n uudelleensyntyminen

Sosiaalinen suodin

Mobile lifestyle

Netti-tv

Avoimuus

Co-operation

Lisää mediasta ja sen kuluttamisesta voit kuulla Markkinointiviestinnän viikolla Jyväskylässä torstaina 22.9. Tule kuuntelemaan.

Vielä jokin aika sitten vallalla oli aikajakso, jolloin mediat jakautuivat painettuihin ja sähköisiin, ja mediamaisema lepäsi vakaasti (ja yksinoikeudella!) uutisjournalismin harteilla. Sitten perinteinen mediamaisema järkkyi. Ensin tuli www, hieman myöhemmin sosiaalinen media. Mitä seuraavaksi tapahtuu – ja millainen media on käyttäjälleen, mediankuluttajalle, ihmiselle paras mahdollinen?

Murroksen keskeltä on hyvä tähyillä näkymiä eteenpäin. Median tulevaisuutta luodannut 15/30 Researchin ja Itellan Media-alan mahdollisuuksien kentät –tutkimusprojekti pyrki löytämään vastauksia siihen, miltä tulevaisuuden mediankäyttö voisi näyttää, ja millaisia medioita tulevaisuuden mediankäyttäjä voisi arvostaa. Tutkimusprojekti oli minulle ensimmäisen syväsukellus mediamaailmaan, jonka tarkkailua ja havainnointia olen sittemmin jatkanut Maikkarilta käsin. Tutkimusprojektissa löysimme neljä mahdollista näkymää.

1.    Näkymistä ensimmäinen on myös kaikkein tutuin. Skenaarion nimi vain paras on kyllin hyvää kuvaa oivallisesti sitä, millaiset tarpeet unelmien median tulisi täyttää. Unelmien median tulisi olla ensiluokkainen avaimet käteen –tuote, jonka parissa mediankuluttaja viettää laatuaikaa. Mediankuluttaja arvostaa luotettavia ja selkeitä mediabrändejä, joiden sisällöt ovat syvällisiä ja asiantuntevia. Sähköisen median paletissa tämän skenaarion premium-tuote voisi olla kokopitkä elokuva, laatusarja tai ajankohtaisia aiheita ruotiva keskusteluohjelma.

2.    Toisessa tulevaisuuden näkymässä ammattimainen journalismi on yhä arvossaan, mutta mediankulutusta säätelee kiire. Mediamakupaloja haukataan arjessa aina silloin kun on aikaa: verkkoa selataan puhelimella bussissa istuessa, työpäivän aikana seurataan aggregaattien suodattamia otsikkotason uutisia. Tässä skenaariossa medialle on tärkeää olla helposti mukana kulkevassa muodossa. Median tehtävä on pitää ihmiset ajan hermolla, kuten skenaarion nimi kertoo. Skenaarion mediatuotteet ovat sähköisiä, tosiaikaisia ja täyttä asiaa, esimerkiksi verkon uutissivustoja, jotka on mahdollista ladata myös mobiilisovellukseksi.

3.    Kolmannessa tulevaisuuden näkymässä median tuottajan ja kuluttajan välinen raja hämärtyy. Skenaario on nimeltään minä menen, media seuraa. Siinä media on voimakkaasti sidoksissa sosiaalisen median toimintaperiaatteisiin: media hyödyntää suositteluteknologiaa tarjoaa käyttäjälle sisältöjä on-demand-periaatteella. Skenaarion mediatuotteet ovat sellaisia sähköisen median palveluja, joissa sisältöjä on mahdollista jakaa eteenpäin, ja jossa sisällöt (teksti, kuva, liikkuva kuva ja musiikki) ovat avoimista arkistoista helposti saatavilla silloin kun käyttäjä itse haluaa.

4.    Neljännessä tulevaisuuden näkymässä mediassa yhdistyvät sosiaalisen verkoston suosittelu ja syvälliset sisällöt. Mediankäyttäjä haluaa juuri hänelle itselleen räätälöidyn mediatuotteen, jonka parissa viettää aikaa ja rentoutua. Mediatuote on eräänlainen 2010-luvun tee-se-itse-leikekirja. Skenaarion mediatuotteita voisivat olla käyttäjän omiin tarpeisiin räätälöity matkaopas (verkossa tai kirjaksi painettuna) tai videokooste omien elämänvaiheiden tärkeimmistä tv-ohjelmista. Ehkä tunnetuin tämän skenaarion mukainen mediatuote on Twitter-uutisvirran selattavaksi verkkolehdeksi (ja pian myös videokirjastoksi!) kääntävä Flipboard.

Millaisia mahdollisuuksia erilaisissa tulevaisuusnäkymissä piilee? Entä mihin suuntaan uskot kehityksen vievän? Jännittäviä keskustelunavauksia odottaen,
Riikka

Kirjoittaja: Riikka Lätti, MTV MEDIAn tutkimusasiantuntija