Arkisto kohteelle syyskuu 2011

Mediakulutuksen muutokset

Media kulutetaan mitä erilaisimmin tavoin. Toisaalta tiedämme, että seitsemän tunnin päivittäisestä media-annoksesta kuluu 89 %:a sähköisten medioiden parissa.

Mutta miten muuten media muuttuu digitalisoitumisen myötä?  Jos edelleen mietimme, että vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia ja se jakaantuu karkeasti 8 tuntia nukkumiseen, 8 tuntia töihin tai kouluun ja 8 tunnin vapaa-aikaan ja silti mediankulutus kasvaa jatkuvasti. Miten se on mahdollista? Tapitammeko TV:tä koko vapaa-aikamme? Missä vaiheessa harrastamme, kasvatamme lapset, syömme ym. Yksi syy tähän on päällekkäiskäytön kasvaminen. Medioita kulutetaan yhä enemmän samaan aikaan.  Yleisin tapa on katsoa tv:tä ja käyttää nettiä samaan aikaan. Tämä luo mainostajalle myös uuden mahdollisuuden ohjata potentiaalisia ostajia TV:n kautta verkkoon ostamaan tai tutustumaan tuotteisiin tai palveluihin paremmin.

Mediankulutus on myös nopeutunut. Valveutunut mediankuluttaja napsii itselle parhaat palat, käyttämällä verkon aggrekointi-palveluita, tallentamalla ohjelmia ja katsomalla ne putkeen sopivana ajankohtana tai käyttämällä verkon VOD-palveluita.

Toisaalta slow-kulttuurin mukainen unitasking on myös yleistymässä. Hektisen työpäivän jälkeen on ihana varata itselle hieman omaa aikaa oman suosikkisarjan tai kanavan parissa. Uudet profiloidut maksukanavat luovat tämän tyyppiselle rentoutumiselle aivan uusia mahdollisuuksia.

Social TV: la mia intervista su Next-TV

Verkko on aina ollut nopea media. Nyt se on reaaliaikainen. Eli mikä tapahtuu maailmassa – tapahtuu nyt netissä.  Verkon reaaliaikaisuus vaikuttaa myös TV:n kuluttamiseen. Se mitä TV:stä tulee juuri nyt vaikuttaa sosiaalisen median keskusteluihin. Voidaankin väittää että lineaarinen tv on kokenut eräänlaisen uudelleen syntymisen some-aikakaudella.  Ja myös tuo sosiaalinen filtteri vaikuttaa paljolti siihen, millaisia ohjelmia seuraamme TV:stä tai millaisia uutisia luemme netistä.

unboxing iPad 2

Sitten päästäänkin lempiaiheeseeni eli mobiili-internetin käytön kasvamiseen. Se on vihdoinkin näyttänyt piristymisen merkkejä. Mielestäni on selvää, kun olemme jättäneet postilaatikon kokoiset pöytäkoneet ja siirtyneet lap-toppien käyttöön ovat tabletit ja älypuhelimet selkeä jatke tälle suuntaukselle. Haluamme laitteen, joka kulkee jatkuvasti mukanamme ja joka tarpeeksi hyvä, jolla netin käyttö on helppoa. Tänä vuonna olemme myös todistaneet miten netti-tv palvelut ovat siirtyneet tabletteihin ja olen monesti itseni löytänyt katsomassa jotain unohtunutta tv-sarjaa iPadin kautta.

2010-luvun tärkein mediavaikuttaja on itseoikeutetusti median kuluttaja.  Media tekee yhteystyötä, kuuntelee, muuttaa toimintamalleja sen mukaan miten kuluttajat haluavat.  Uusia mediakonsepteja kehitetään yhdessä kuluttajien kanssa ja reality-tv:n kautta kuluttajista tulee myös median staroja. Kuluttajat tekevät uutisia tänä päivänä yhdessä toimittajien kanssa, ottavat uutiskuvia ja antavat juttuideoita.

Median muutostrendit

Multitasking vs. unitasking

Real Time Web ja Lineaarisen tv:n uudelleensyntyminen

Sosiaalinen suodin

Mobile lifestyle

Netti-tv

Avoimuus

Co-operation

Lisää mediasta ja sen kuluttamisesta voit kuulla Markkinointiviestinnän viikolla Jyväskylässä torstaina 22.9. Tule kuuntelemaan.

Jätä kommentti

Neljä näkökulmaa median tulevaisuuteen – neljä unelmien mediaa

Tulevaisuudentutkimuksessa murros tarkoittaa epävakaata aikajaksoa kahden vakaan aikajakson välissä. Median murroksesta puhutaan siellä, täällä ja maailmalla (Jari Kaivo-ojan hieno tiivistelmä aiheesta löytyy täältä). Tänä syksynä Aalto-yliopisto järjestää kokonaisen kurssin aiheesta.

Vielä jokin aika sitten vallalla oli aikajakso, jolloin mediat jakautuivat painettuihin ja sähköisiin, ja mediamaisema lepäsi vakaasti (ja yksinoikeudella!) uutisjournalismin harteilla. Sitten perinteinen mediamaisema järkkyi. Ensin tuli www, hieman myöhemmin sosiaalinen media. Mitä seuraavaksi tapahtuu – ja millainen media on käyttäjälleen, mediankuluttajalle, ihmiselle paras mahdollinen?

Murroksen keskeltä on hyvä tähyillä näkymiä eteenpäin. Median tulevaisuutta luodannut 15/30 Researchin ja Itellan Media-alan mahdollisuuksien kentät –tutkimusprojekti pyrki löytämään vastauksia siihen, miltä tulevaisuuden mediankäyttö voisi näyttää, ja millaisia medioita tulevaisuuden mediankäyttäjä voisi arvostaa. Tutkimusprojekti oli minulle ensimmäisen syväsukellus mediamaailmaan, jonka tarkkailua ja havainnointia olen sittemmin jatkanut Maikkarilta käsin. Tutkimusprojektissa löysimme neljä mahdollista näkymää.

1.    Näkymistä ensimmäinen on myös kaikkein tutuin. Skenaarion nimi vain paras on kyllin hyvää kuvaa oivallisesti sitä, millaiset tarpeet unelmien median tulisi täyttää. Unelmien median tulisi olla ensiluokkainen avaimet käteen –tuote, jonka parissa mediankuluttaja viettää laatuaikaa. Mediankuluttaja arvostaa luotettavia ja selkeitä mediabrändejä, joiden sisällöt ovat syvällisiä ja asiantuntevia. Sähköisen median paletissa tämän skenaarion premium-tuote voisi olla kokopitkä elokuva, laatusarja tai ajankohtaisia aiheita ruotiva keskusteluohjelma.

(cc) Prithviraj

2.    Toisessa tulevaisuuden näkymässä ammattimainen journalismi on yhä arvossaan, mutta mediankulutusta säätelee kiire. Mediamakupaloja haukataan arjessa aina silloin kun on aikaa: verkkoa selataan puhelimella bussissa istuessa, työpäivän aikana seurataan aggregaattien suodattamia otsikkotason uutisia. Tässä skenaariossa medialle on tärkeää olla helposti mukana kulkevassa muodossa. Median tehtävä on pitää ihmiset ajan hermolla, kuten skenaarion nimi kertoo. Skenaarion mediatuotteet ovat sähköisiä, tosiaikaisia ja täyttä asiaa, esimerkiksi verkon uutissivustoja, jotka on mahdollista ladata myös mobiilisovellukseksi.

MTV3 Juuri Nyt

3.    Kolmannessa tulevaisuuden näkymässä median tuottajan ja kuluttajan välinen raja hämärtyy. Skenaario on nimeltään minä menen, media seuraa. Siinä media on voimakkaasti sidoksissa sosiaalisen median toimintaperiaatteisiin: media hyödyntää suositteluteknologiaa tarjoaa käyttäjälle sisältöjä on-demand-periaatteella. Skenaarion mediatuotteet ovat sellaisia sähköisen median palveluja, joissa sisältöjä on mahdollista jakaa eteenpäin, ja jossa sisällöt (teksti, kuva, liikkuva kuva ja musiikki) ovat avoimista arkistoista helposti saatavilla silloin kun käyttäjä itse haluaa.

4.    Neljännessä tulevaisuuden näkymässä mediassa yhdistyvät sosiaalisen verkoston suosittelu ja syvälliset sisällöt. Mediankäyttäjä haluaa juuri hänelle itselleen räätälöidyn mediatuotteen, jonka parissa viettää aikaa ja rentoutua. Mediatuote on eräänlainen 2010-luvun tee-se-itse-leikekirja. Skenaarion mediatuotteita voisivat olla käyttäjän omiin tarpeisiin räätälöity matkaopas (verkossa tai kirjaksi painettuna) tai videokooste omien elämänvaiheiden tärkeimmistä tv-ohjelmista. Ehkä tunnetuin tämän skenaarion mukainen mediatuote on Twitter-uutisvirran selattavaksi verkkolehdeksi (ja pian myös videokirjastoksi!) kääntävä Flipboard.

screenshot: flipboard.comMillaisia mahdollisuuksia erilaisissa tulevaisuusnäkymissä piilee? Entä mihin suuntaan uskot kehityksen vievän? Jännittäviä keskustelunavauksia odottaen,
Riikka

Kirjoittaja: Riikka Lätti, MTV MEDIAn tutkimusasiantuntija

, , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: