Arkisto kohteelle huhtikuu 2014

Ilmiöt kasvavat markkinoimalla

Kirjoittaja: Stinde Mäkinen

Koko kansan ilmiöt tarjoavat mainostajalle loistavia mahdollisuuksia kertoa viestinsä elämyksellisesti monessa eri kanavassa.

Mutta kuten mainostaja rakentaa brändiään pitkäkestoisesti, eivät MTV:n ilmiötkään vain ”synny”.

Ne markkinoidaan isoiksi.

Markkinoinnilla kerromme koko Suomelle tulevan ohjelmailmiön potentiaalista: Me uskomme tähän juttuun!

Suomalaisella katsojalla, klikkaajalla ja kuuntelijalla on loppupeleissä valta päättää, syntyykö ilmiö vai ei.

Jaamme mainostaja-asiakkaidemme kanssa siis ihan samat pohdinnat, innostukset ja jännitykset.

Syntyykö tästä ilmiö? Miten suomalaiset ottavat tämän vastaan? Miten luomme tunnettuutta uudelle ohjelmalle? Miten pidämme suomalaiset mukana seuraavillakin tuotantokausina? Miten erottaudumme muista?

Rakennamme ilmiöistämme isoja ja teemme sisältötarjoamastamme vahvaa ja suorittavaa, jotta ne tarjoaisivat elämyksellisen mediaympäristön mainostajien omille tarpeille.

Jotta mainostaja voi kasvattaa vahvasta brändistään, tuotteestaan tai palvelustaan ilmiön.

Stinde Mäkinen

 

 

 

 

Stinde Mäkinen

Kirjoittaja on MTV:n kaupallinen johtaja.

PS. Lisää näkökulmia ilmiöihin ja niiden rakentamiseen löytyy täältä!

 

, ,

1 kommentti

Tv-sisältö jakoon – ja mitä sitten tapahtui?

Tellyo_Share_the_Moment_press_release

Lähdimme viime syksynä mukaan mielenkiintoiseen pilottiin Tellyon, suomalaisen startupin kanssa, toisena tv-yhtiönä maailmassa. Nyt on aika purkaa kokemuksia reilun puolen vuoden jälkeen.

Tellyon Jaa tv-hetki -palvelulla katsoja voi napata tv-lähetyksistä 30 sekunnin videoklipin ja jakaa sen sosiaaliseen mediaan. Jakaminen tapahtuu punaista jaa tv-hetki -nappia painamalla: *klik* ja 30 sekuntia tv-ohjelmasta siitä hetkestä taaksepäin on valmis jaettavaksi Facebookiin tai Twitteriin kommentin kera. 
   

Palvelun logiikka tekijänoikeuksien kannalta on täysin päinvastainen, mihin on totuttu. Yleensä tv-katsojia kielletään jakamasta sisältöä, nyt päinvastoin annettiin tv-katsojalle vapaat kädet jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, toki ennalta annetuissa 30 sekunnin raameissa.

Tavoitteena oli saada selville, miten lyhyet sosiaalisessa mediassa jaetut klipit markkinoivat tv-ilmiötä ja millainen potentiaali niillä on kaupallisena alustana.

Putous räjäytti potin

Syksyllä palvelua pilotoitiin kolmessa ohjelmassa: Julkkis Big Brotherissa, Enbuske & Linnanahde Crewssa ja Totuuden torvissa. Syksyn aikana punaista nappia painettiin reilu 11 000 kertaa, niistä 653 klippiä päätyi sosiaaliseen mediaan asti. Klippejä katseltiin 23 500 kertaa. Katsojat eivät joko ihan vielä löytäneet palvelua, eivät ymmärtäneet, miten sitä käytetään tai sisällöllä ei ollut niin sanottua viraalipotentiaalia.

Tellyo1

Putouksessa kokeilua jatkettiin ja vihdoin alkoi tapahtua: Putouksen mobiilipalvelussa sekä Facebook-sivulla ollutta punaista nappia painettiin ohjelmakauden aikana reilu 27 000 kertaa, niistä vajaa 900 klippiä päätyi jakoon. Näitä 900 klippiä katsottiin ohjelmakauden aikana lähes 300 000 kertaa ja Facebook-tykkäyksiä videoille tuli yli 100 000. Parhaiten jaetut klipit toimivat Putous-hahmojen Facebook-sivuilla, aidon fanituksen kehdossa.

Putous-klippeihin tuotiin ensimmäistä kertaa mukaan myös mainonta, pre-rollit ja klikattavat mainokset videoiden lopussa. Nyt ensimmäisessä vaiheessa mainokset olivat käytössä vasta Putouksen mobiilialustalla sekä Facebook-applikaatiossa. Konversiot olivat MTV Katsomon pre-roll-mainosten luokkaa. Lisäksi kokeiltiin Twitterin mainoskehikkoa. Mainoskokeilua jatketaan parhaillaan Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja tarkoituksena on tuoda mainokset myös Facebookissa ja Twitterissä katsottuihin videoihin heti, kun mahdollista, jotta saamme lisää kokemusta.

Lisää tv-innovaatioita Suomeen!

Mitä pilotista sitten olemme toistaiseksi oppineet? Ensinnäkin sen, että aivan uusien sisällönjakomahdollisuuksien lanseeraaminen katsojille ei ole helppoa. Katsojat on opetettu olemaan jakamatta sisältöä, koska se on laitonta. ”Uudelleenopettaminen” vaatii viestintää ja koulutusta, lisäksi käyttöliittymän pitää kohdata mediankäyttötavat: parhaiten tällainen toiminnallisuus toimii 2nd Screen -palveluissa, joissa katsojat jo muutenkin ohjelman aikana ovat. Lisäksi käyttöliittymän pitää olla todella selkeä ja toimiva.

Toiseksi, Putous osoitti, että kun aktiiviset, fanittavat some-yhteisöt kohtaavat hyvän sisällön ja soppaan lisätään hieman avitusta ohjelman sosiaalisen median tiimiltä, on jaa tv-hetki -palvelulla hyvin paljon potentiaalia sekä markkinointi- että mainoskontaktimielessä. Parhaimmillaan yksi klippi sai eri alustoilla yli 17 000 katselua, lähes 13 000 FB-tykkäystä ja satoja jakoja. Palvelu lisää pöhinää ilmiön ympärillä erityisesti Facebookissa ja tv-ohjelman jaksojen välissä, kun Twitterissä keskustelu käydään ohjelman aikana.

Tellyo-Tahdet-Tahdet-promo-Jari-Sillanpaa-e1396507872107

Pilotti jatkuu, mutta kannustaisimme kaikkia tv-alan toimijoita aktiivisesti testaamaan uudenlaisia, innovatiivisia malleja jaella sisältöä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media on meille hieno mahdollisuus, ei uhka. Olisi myös todella mielenkiintoista nähdä suomalaisesta startup-kentästä nousevan muita televisioon liittyviä innovaatioita.

p.s. Tellyo sai vastikään 200 000 euron kasvurahoituksen, onnittelut!

Mari Rasimus                              

Kirjoittaja vastaa MTV:n 2nd Screen -tekemisestä

, , , , , , , , , ,

1 kommentti

Tikkaat Everestille

Kirjoittaja: Kristiina Werner-Autio

Televisiossa näkyy vain jäävuoren huippu.

Paljon jää pinnan alle näkymättömiin.

Televisiobisneksessä jäävuorivertaus on erityisen osuva. Jokaisen ohjelmaminuutin takana on valtava määrä tiimityötä ja osaamista. Jokaista toteutunutta ohjelmaa edeltää kymmenien hyvien ideoiden murskaantuminen tuotantoyhtiöiden neuvotteluhuoneiden lattioille. Valmistunutta ohjelmaa edeltävät käsikirjoitukset, castingit, pilotit, uudelleen käsikirjoitukset, budjetin kanssa kamppailut, lavastus, talenttien metsästys, karttasuunnittelu… lista on pitkä.

Kuitenkin vain sillä, mitä televisiossa näkyy on merkitystä katsojalle.

Me MTV:llä olemme ylpeitä ohjelmistamme, koska tiedämme kuinka paljon niiden eteen on uurastettu ja nähty vaivaa.
Katsojalukujen perusteella suomalaiset ovat pääsääntöisesti samaa mieltä kanssamme.
Silti joskus mielen valtaa pettymys, jos jokin ohjelma ei löydäkään yleisöään.

Kuukausien työ valuu hetkessä hukkaan. Katsojat ovat kateissa, mitä tehtiin väärin?

Ei välttämättä mitään.

Valta on katsojilla.

Miljoonayleisöä ei voi pakottaa, se täytyy ansaita. Joka kerta aina uudelleen.

Jos ohjelmalla ei ole katsojia, niin ohjelmien uusia jaksoja joskus hienosäädetään. Siksi ne eivät aina saa uusia kausia, tai ääritapauksissa ne lopetetaan kesken kaiken.

Televisio herättää paljon tunteita, ja ohjelmien lopettaminen käynnistää aina vilkkaan keskustelun. Näin kävi tänäkin talvena.

Itse en kuitenkaan näe ohjelmien epäonnistumista pelkästään pahana asiana. Päinvastoin.

Uusiutuminen on tärkeää.

Hyviä ohjelmapaikkoja on rajallisesti. Haluamme tarjota niissä parasta mahdollista sisältöä. Ohjelman epäonnistuminen voi olla kova pala sen tekijöille, mutta katsoja voittaa.

Uusiutuminen kertoo, että televisioväki on hereillä. Maailmalla voittoisat formaatit tarjoillaan suomalaisille kotimaisina versioina jo saman vuoden aikana, parhaimmat sarjat esitetään vain muutaman päivän viiveellä niiden kansainvälisistä ensi-illoista. Kotimaista ohjelmaa on tarjolla enemmän kuin koskaan ennen.

Tänäkin vuonna olemme luoneet nahkamme ja tarjoamme katsojillemme kaikkien aikojen syksyn: MTV3:n ja Subin lisäksi AVAn kotimaiseen ohjelmistoon on panostettu vahvasti. Syksyn pullassa on poikkeuksellisen paljon rusinoita.

Mukana on muutaman tutun uudistetun kansansuosikin lisäksi täysin uusia, puhuttelevia viihdeavauksia. Uusiutuminen pitää huolen, että suomalainen televisiotarjonta on maailman mittapuullakin huippuluokkaa.

Tämän lunastaminen vaatii sen, että huipulle kiivetään joka kerta uudelleen.

Muutama viikko sitten uutiset kertoivat, että Nepal harkitsee tikkaiden asentamista Mount Everestille. Ajatus kuulostaa aluksi äkkiseltään naurettavalta ja hölmöltä. Tosiasiassa tikkaat olisivat kuitenkin kaikkien etu, sillä viimeinen nousu kiivetään joka tapauksessa köysien ja tikkaiden varassa. Suunnitellut tikkaat rakennettaisiin viimeiselle pystysuoralle jääseinämälle juuri ennen huippua. Niiden tehtävä olisi helpottaa huipun ruuhkaa, sillä nykyisin kiipeilijät joutuvat odottelemaan loppuhuipennuksen tuntumassa nousuvuoroaan. Se on paitsi turhauttavaa, mutta myös äärimmäisen vaarallista. Tikkaat eivät ole huijausta, vaan tarpeellinen apuväline tavoitteen saavuttamisessa.

Näen ohjelmistomme samankaltaisina tikkaina, jotka auttavat meitä saavuttamaan kerta toisensa jälkeen korkeimman kohdan.

Kovissa oloissa tikkaat joutuvat kuitenkin poikkeuksellisen rasituksen kohteeksi ja niitä pitää ajoittain huoltaa. Kun yksi puola menee huonokuntoiseksi, niin se vaihdetaan.

Ajan myötä kaikki puolat on lopulta vaihdettu, mutta edelleen tikkaiden tarkoitus pysyy samana.

Niitä pitkin päästään huipulle.

 

Kristiina Werner-Autio

Kirjoittaja on MTV:n ohjelmajohtaja.

, ,

2 kommenttia

%d bloggers like this: