Arkisto kohteelle syyskuu 2014

Yleisömittaus sopeutuu digiaikaan

Kirjoittaja: Taina Mecklin

Mediaryhmät ovat perinteisesti päättäneet itsenäisesti kullekin sopivimmasta tavasta mitata yleisöjään. Tunnusluvut ovat muistuttaneet toisiaan, vaikka kontakti tai altistuminen on määritelty eri tavalla. Joissain medioissa kauppaa käydään esimerkiksi tavoittavuudella väestöstä, joissain keskimääräisellä yleisöllä kohderyhmässä ja joissain selainten käynneillä.

TV:n katselun mittaaminen lähes passiivisesti on ollut käytäntöä kohta 30 vuotta. Muissa pohjoismaissa myös radioyleisöjen mittaus tapahtuu ainakin osittain mukana kannettavilla mittareilla. Molemmat yleistävät tulokset väestöön ja tuottavat kohderyhmätietoa paneelitutkimuksen kautta. Online-yleisöjä mitataan täysin passiivisesti selainpohjaisilla trafiikkimittauksilla, tuotetaan ns. census-dataa.

IAB:n seminaarissa 3.9. oli voimakkaita puheenvuoroja census-datan puolesta ja paneelitutkimuksia vastaan.

Hyökkäys on sitä rajumpi, mitä enemmän puhujan oma bisnes rakentuu census-datan varaan.

Oikeasti kysymys ei ole joko tai, vaan miten yhdistää molemmista parhaat puolet.

Paneelitutkimukset saavat eniten kritiikkiä otoksen pienuudesta. Pieniä kanavia ja yleisöjä on tällaisessa vaikea tarkasti mitata. Ammatikseen markkinatutkimuksen parissa työskentelevät kuitenkin ymmärtävät, ettei otoksen kasvattaminen välttämättä merkittävästi paranna tulosten luotettavuutta. Virhemarginaalia on kaikissa otantaan perustuvassa tutkimuksessa. On sopimusasia, paljonko virhettä siedetään. Ja on myös kustannusasia, kuinka pieniä yleisöjä pitää saada mitattua.

Passiivisessa mittauksessa on aina omat haasteensa: Kuka käytti mediaa vai käyttikö oikeastaan kukaan?

USA:ssa set-top-box-mittaukseen paneutunut Rentrak on onnistunut estimoimaan taloustietojen ja tv-ruudun käytön perusteella perusteella, kuka todennäköisesti käytti sitä. Mutta tietojen valmistuminen viikkojen jälkeen on edelleen tuskaisen hidasta yliyönlukuihin tottuneille medioille ja mainostajille.

Paneelitutkimusten kiistaton etu on nopeus, verrattain laaja kohderyhmätieto ja tulosten luotettavuus. Paneelitutkimus antaa stabiilia, edustavaa ja validia tietoa, johon mediavaihdannan väline eli valuutta voidaan perustaa.

Ei siis joko tai vaan sekä että. Mediatutkimusekspertit maailmanlaajuisesti uskovat hybridimittausten yleistyvän.

Erilaisia mediakäytön mittauksia tullaan yhdistämään, paneelipohjainen tiedonkeruu ja census-pohjainen käyttömäärä löytävät toisensa datafuusiopöydällä. Kukaan ei vielä ole esittänyt todellisia tuloksia hybridimittauksista. Pisimmällä lienee Hollannin SKO, joka on ilmoittanut aikataulunsa videomittauksen (tv ja online) hybridimittauksesta. SKO:n strategiaan voi tutustua heidän kotisivuillaan.

Iso-Britannian tv-mittaritutkimuksesta vastaavalla BARB:lla (Broadcasters’ Audience Research Board) on myös selvä visio siitä miten hybridimittaus tulee kehittymään. Katso video tästä.

Suomessa neljä suurinta mediataloa, Sanoma, Yle, Alma ja MTV julkaisivat 20.8.2014 perustavansa uuden mediamittauksen kehittämiseen paneutuvan, vielä nimettömän osakeyhtiön. Tulevalle vetäjälle on luvassa mittava haaste ja mahdollisuus olla toteuttamassa jotain aivan uutta. Tarkoitus ei ole pelkästään kehittää ja yhdenmukaistaa digitaalisten ja sähköisten medioiden yleisömittausta, vaan ottaa kelkkaan mukaan myös perinteiset printtimediat.

Suuri haaste, joka kenties olisi mahdollista ratkaista yleistyvien mobiililaitteiden avulla?

 

Taina_Mecklin_220px

 

Taina Mecklin

Kirjoittaja on MTV:n tutkimusjohtaja.

Mainokset

, , ,

1 kommentti

MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla.

Hyvät naiset ja herrat, perinteisen tv:n ystävät sekä somenatiivit.
Levittäkää visertävä punainen matto ja hälyttäkää torvisoittokunta paikalle.
On tullut aika julkaista MTV Some-TV-mittari beta, jota on pitkään ja hartaasti kypsytelty MTV:n Mobile & Services -osaston ideahautomossa.

Mittaristo on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut tv-ohjelmien muodostamista ilmiöistä Twitter-palvelussa ja joka kaipaat uusia näkökulmia Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen rinnalle.

MTV:n Some-tv-mittari on palvelu, joka vertailee TV-sisältöihin liittyvän keskustelun määrää Twitter-palvelussa.

MTV Some-tv-mittari beta

TV-ohjelmien katselua mitataan perinteisesti Finnpanelin tv-mittaritutkimuksella. Katsojalukujen ohella yhä tärkeämpi tv-ilmiöiden mittari on katsojien aktiivisuus sisällön ympärillä. Koska Nielsenin Twitter TV Ratings -mittariston tai vastaavan rantautumista Suomeen pitää vielä odotella, emme halunnet jäädä pidättelemään hengitystämme. MTV haluaa tuoda Twitterin aktiivisuusdatan kaikkien suomalaisten ulottuville.

Palvelu laskee yhteen ohjelmiin liittyvät päivän aikana julkaistut twiitit, jotka sisältävät ohjelman virallisen hashtagin. Lisäksi palvelu pitää lukua uniikeista twiittaajista, twiittien tavoittavuudesta sekä twiittien julkaisemisen huippunopeudesta. Jokaisen päivän top 5 -tulokset julkaistaan aina vuorokauden vaihtuessa ja tarjolla on myös top 10 -lista saman viikon kuumimmista puheenaiheista. Kaikkien aikojen top 10 -listaus sisältää huippulukemat ajalta, jolloin MTV on laskenut eri hashtagien päivittäisiä tuloksia.

Palvelu on toistaiseksi beta-vaiheessa ja tavoitteenamme on mittariston jatkuva kehittäminen. Sinä voit auttaa meitä tekemään mittarista entistäkin toimivamman. Twiittaa kysymyksesi/palautteesi meille. Muista lisätä twiittiisi #SomeTVmittari-hashtag. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sosiaalinenmedia@mtv.fi.

Aloita MTV:n Some-TV-Mittarin käyttö tästä!

MTV Some-TV-Mittari beta - Kaikkien aikojen TOP 10Psssst… Oletko aina halunnut tietää, mikä kotimainen tv-sisältö on aikaansaanut suurimman aallon Twitter-palvelussa? Klikkaa itsesi tulossivulle!

Kyselimme alkukesästä nimiehdotuksia uudelle palvelulle ja päädyimme lopulta käyttämään nimeä MTV some-tv-mittari, jonka nimi taipuu näppärästi myös hashtagiksi: #someTVmittari

Mitä kaikkea mittaamme?

Palvelu on toistaiseksi beta-vaiheessa ja palvelun toimintaa kuvaavan info-sivun puuttumisen vuoksi sisältö/hashtag-listaus löytyy täältä.

Sanastoa:

Päivän TOP-5
Lista sisältää päivän viisi eniten twiittejä kerännyttä tv-sisältöä kalenterista valitun yksittäisen päivän perusteella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Viikon TOP-10
Lista sisältää viikon kymmenen eniten twiittejä yhden päivän aikana keränneet tv-sisällöt kalenterista valitun yksittäisen päivän perusteella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Kaikkien aikojen TOP-10
Lista sisältää kaikien aikojen kymmenen eniten twiittejä yhden päivän aikana keränneen tv-sisällöt ajanjaksolta, jolloin MTV on laskenut twiittejä eri hashtagien alta. Ajanjaksojen kestot saattavat vaihdella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Twiitit – Kuinka monta kertaa on twiitattu kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia. Lukema sisältää myös retwiittaukset.

Uniikit twiittajat – Kuinka monta uniikkia twiittaajaa on julkaissut twiittejä kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Tavoittavuus – Kuinka monta eri käyttäjää twiitit tavoittivat kumulatiivisesti. Laskee uniikkien twiittaajien seuraajamäärän yhteen kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Peak twiitit/min – Kuinka monta twiittiä minuutissa ja mihin kellonaikaan on parhaimmillaan twiitattu kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Kiitos ajastasi ja mukavaa alkanutta viikkoa!


Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 22.9.2014 klo 16.23: Lisätty tarkennus sanaston kohtaan ’tavoittavuus.’
EDIT 23.9.2014 klo 17.27: Lisätty osio ’Mitä kaikkea mittaamme’ +
linkki, jonka takaa löytyy mm listaus mitattavista sisällöistä/hashtageista.

, , ,

5 kommenttia

Tavoittamisen sietämätön keveys

Kirjoittaja: Teemu Neiglick

Taas on se aika vuodesta, jolloin tutkimusinstituutiomme Kansallisen mediatutkimuksen (KMT*) tulokset on julkaistu. Tulokset voisi kiteyttää niin, että printtikäyttöliittymä menettää suosiotaan, mutta suurimmalla osalla sisällöistä on kokonaisuudessaan eli eri päätelaitteiden kautta enemmän kuluttajia kuin aikaisemmin. Hienoa. Toimitukset ja sisällöntuottajat ovat tehneet hyvää työtä. Ja samalla päähän hiipii väkisin ajatus, että milloin vuorokaudesta loppuvat tunnit ja Suomesta ihmiset, kun mediankulutus vain tutkimusten mukaan kasvaa ja kasvaa.

Parhaillaan KMT:n tulokset siirtyvät vauhdilla mediamyynnin työpöydille. Mediakortteja päivitetään, vertailutaulukkoja lasketaan ja kokonaistavoittavuuksia pyöritään mahdollisimman suurien lukujen aikaansaamiseksi. Ja kohta soi meillä medianostajilla puhelin.

Sanotaan se nyt heti alkuun ja ihan suoraan. Tavoittavuus ei riitä yhtään mihinkään. Media ei ole media, jos se ei aidosti tavoita ihmisiä. Tavoittavuus on hygieniatekijä, se pakollinen osuus, välttämätön paha ja kaiken edellytys, että mainostaja edes lähtökohtaisesti voisi edes olla kiinnostunut kyseistä mediaa tai mediaryhmää käyttämään.

Yksikään mainostaja tai median ostaja ei voi näinä päivinä pitää työpaikkaansa, jos hän raportoi tavoittaneensa kohderyhmiä, muttei mitään muuta.

Median hyödyntämisessä on kyse vaikuttamisesta. Miten mainostaja mediaa hyödyntäen vaikutti xx miljoonaan kontaktiiin ja sai heidän käyttäytymisessään ja ajattelussaan tapahtumaan halutun muutoksen. Siitä, että medialla on teoriassa mahdollisuus tavoittaa välineidensä kautta xx miljoonaa lukijaa, on vielä pitkä matka siihen, että medialla olisi mainosratkaisujensa kautta aidosti kyky vaikuttaa heihin.

Vaikuttaminen on se kuninkuuslaji, jota mediamyynnin materiaalien tulisi tarjota: miten lukijaa on osattu sisältöjen osalta palvella ja ohjata eri päätelaitteista toiseen. Entä ne ratkaisut, joissa media on kokonaisuudessaan enemmän kuin osiensa summa? Millaisia ovat ne mainosratkaisut, jotka aidosti hyödyntävät ko. medioiden käyttötapaa, eivätkä vain ole mainoksille aivoton alusta? Missä ovat ne ratkaisut, joilla aidosti vaikutetaan kuluttajiin?

Vaikuttaminen ja etenkin aktivointi on näinä päivinä helvetin vaikeaa. Median käyttöhetket ovat pilkkoontuneet lyhyiksi, uskollisuus sisältöihin muuttunut ja medioiden päällekkäiskäyttö alentaa yksittäisen kanavan saamaa huomioarvoa. Samaan aikaan markkinointi on mitattavampaa kuin koskaan ennen ja sen onnistumista arvioidaan puhtaasti liiketoiminnan mittareilla.

Nyt jos koskaan tulee mediamyyntien mainosratkaisujen perustua kuluttajien ymmärtämiseen. Ja varautua sen kaivatun vaikuttamisen todentamiseen ja näin osavastuun kantamiseen mainostajien tavoitteista.

Joten sovitaanko, että puhutaan vaikuttamisesta, kun seuraavan kerran tavataan.

 

teemu

 

 

Teemu Neiglick

Kirjoittaja on markkinointiarkkitehti ja perustaja mediatoimisto ToinenPHD Oy:ssa.

 

 

*Kansallinen Mediatutkimus (KMT) on printtimedia-alan yhdessä toteuttama tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa luetun median mediamyynnin valuutan eli viralliset lukijamäärät vajaalle 200 lehdelle ja niiden digijulkaisuille. Siinä raportoidaan painettujen lehtien yhden numeron keskimääräinen lukijämäärä ja kyseisen median viikkokävijämäärä. Näistä tuloksista tulkitaan myös näiden medioiden yhteiskäyttö ja sen jakautuminen eri kanaviin.

, , ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Faija googlaa kännykän

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

Spottiblogi_artikkeli2_Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

Jätä kommentti

Huomioita IBC 2014 -messuilta: Varma voittaja on selvillä

Kirjoittaja: Teemu Lehtonen

Vietin perjantain ja lauantain Amsterdamissa IBC-messuilla, joka on suuri vuotuinen broadcasting-alan teknologiamessu ja -konferenssi. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta kyseisillä messuilla. Tässä omia huomioitani IBC:n annista lähinnä netti-tv-näkökulmasta.

 Tarkempaa kuvaa tulossa

kuva3_uhd

Eri ständeillä yleisin iskusana oli 4K tai Ultra-HD (UHD). UHD on HD:ta paljon tarkempi kuvanlaatu, joka vaatii lähetys- ja vastaanottopäässä lisää kaistaa. Muun muassa tätä nykyä MTV:n lähetystekniikasta vastaava Ericsson oli paikalla isolla ständillä, missä UHD-kuva oli näyttävästi esillä.

Ei ole epäilystäkään, että UHD tulee olemaan tulevien vuosien palveluntarjoajien ja laitevalmistajien iskusana, jolla kuluttajia houkutellaan päivittämään televisionsa, blu-ray-soittimensa, set top boxinsa ja laajakaistansa. Ennustan, että vuoden päästä joulu 2015 on ”UHD-joulu”. Kannattaa kirjoittaa joulupukille jo nyt.

 

Google: ”We come in peace”

Googlen Euroopan johtaja Matt Brittinin viesti broadcastereille oli, että että Google/YouTube ei ole vihollinen, vaan ystävä. Brittinin mukaan YouTube ei korvaa perinteisiä televisiotoimijoita, vaan tuo jotain lisää. Mitä se voisi olla? Ainakin nuoria kasvavia yleisöjä, videoblogeja ja lisää liikkuvaa kuvaa käyttäviä mainostajia. Uskoisin, että lähes kaikissa eurooppalaisissa tv-taloissa on tehty tai tehdään strategioita siitä, miten YouTubeen pitäisi suhtautua.

Flopanneen GoogleTV:n tilalle heillä on tarjolla Android-käyttöliittymän laajennus televisioihin. Nähtäväksi jää,  toimiiko televisioissa sama laitevalmistajille ilmaisen käyttöliittymän strategia kuten matkapuhelimissa, missä Androidin osuus älypuhelimista on noin 80 %. Korealaisten haastajat Sony ja Philips ovat ainakin testaamassa Androidia televisioissaan.

Sinänsä Brittinin huomio siitä että, tämän hetken älytelevisioiden käyttöjärjestelmät ja versiot ovat samanlainen sillisalaatti kuin 2006 vuoden älypuhelimet, on oikea. Online-palveluiden tekeminen televisioille on tällä hetkellä melkoisen haastava mosaiikki, joka on hidastanut mm. MTV Katsomon levittäytymistä kaikkiin laitteisiin.

 

Suoraan kuluttajille vai tukkukauppaa?

Jos termi OTT (Over the top) ei ole vielä tuttu, niin se kannattaa ottaa aktiiviseen sanavarastoon. Sillä tarkoitetaan nettitv-palveluja, jotka toimivat minkä tahansa nettiyhteyden avulla. Eivät siis ole sidottuja tiettyyn operaattoriin. Palvelut kuten Netflix, HBO Go, MTV Katsomo ja Filmnet ovat OTT-palveluja.

BBC:n ohjelmia Iso-Britannian ulkopuolella kaupallistavan BBC Worldwiden toimitusjohtaja Tim Davie kierteli vastauksissa kuumaa OTT-kysymystä siitä, milloin ja missä BBC alkaa myymään netin yli omaa sisältöään suoraan kuluttajille.

Sinänsä mielenkiintoista oli kuulla, että Davie oli vetänyt rastin yli BBC:n iPlayerin kansainväliselle versiolle. He tuottavat sitä vastoin erilaisia teemakokonaisuuksia bbc.com:iin. Tässä kuussa lanseerataan mm. bbc.com/earth. Tekstiä, kuvaa, videota ja interaktiivisuutta.

 

Miltä kanavalta Top Gear tulee?

Erilaisissa paneeleissa keskusteltiin jonkun verran myös kanavabrändien merkityksestä nettijakelun aikakaudella. Tulisieluisimmat OTT-profeetat olivat jo kuoppaamassa kanavabrändejä kovaa vauhtia. ”Ketä kiinnostaa miltä kanavalta Top Gear tulee..?”

BBC:n Davie oli kypsä koko keskusteluun ja näki tilaa sekä kanavabrändeille että ohjelmabrändeille, genrebrändeille ja myös palvelubrändeille. Jonkinlainen monien brändien limittäinen yhteiselo on vallitseva olotila.

Davien loppukaneetti brändikeskusteluun oli osuva: Broadcasting-ala on ahdistunut brändiviidakossa, mutta (viitaten omiin lapsiinsa) kuluttajat eivät ole. Heillä on enemmän valinnanvaraa kuin koskaan. Ehkä tämäkin on sukupolvikysymys.

 

Osaamisen kulta-aika

Selkeä viesti oli myös se, että hyville sisällöntekijöille on kaikkien aikojen markkinat. Holllywoodissa oli kymmenen vuotta sitten noin 10 tahoa, jotka tekivät laatudraamaa. Nyt niitä on yli 50. Kilpailu talentista on kovaa. On varmaa, että tv-sisällöt tulevat olemaan jatkossa yhä vain parempia ja isommalla rahalla tuotettuja.

 

Uber experience

kuva 2Tulin kokeilleeksi Amsterdamissa myös kovaa vauhtia leviävää Uber-taksipalvelua. Hieno palvelukonsepti. Auto tilataan älypuhelinsovelluksella. Näet puhelimesta, kun taksi lähestyy ja tunnet jo kuljettajan nimen ja kasvot, sekä näet asiakkaiden hänelle antaman tähtiluokituksen. Autot olivat perustaksia tasokkaampi ja kuskit erittäin ystävällisiä.

Toisen keikkani kuljettaja Abdenasser kehui Uber-asiakkaitaan yleisesti fiksuiksi ja siisteiksi. Hän oli hiukan hapan 20 % komissiosta, joka menee Uberille, mutta ainakin osa-aikatyönä homma toimii. Saavuttuamme määränpäähän annoin Abdenasserille 5 tähteä ja hän minulle samoin. Maksu meni suoraan luottokortiltani ilman pin-koodeja tai allekirjoituksia.

Liikkumisesta paikasta toiseen oli tuotteistettu vallitsevaa käytäntöä parempi kuluttajalähtöinen palvelukokemus. Kaikki pelurit hakevat samaa tv-toimialalla. Varma voittaja on kuluttaja.

 

Kirjoittaja johtaa MTV:llä netti-tv-liiketoimintaa.

Twitter: @TeemuLeh

, , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: