Arkisto kohteelle marraskuu 2014

Ilmiö nimeltään urheilubisnes

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Nyt ihmetellään asiaa, jossa en ole asiantuntija. Lähestyn urheilua liiketoimintana ja ilmiönä brändäyksen, henkilöbrändien, fanikulttuuriin ja verkostojen kautta. Digiaikana urheiluyhteisöistä tulee entistäkin voimakkaampia. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä hyviä mahdollisuuksia osallistua, seurata, vaikuttaa ja vaikuttua urheilulegendojen tai joukkuebrändien tekemisestä.

Minulle urheilu on mediabisnestä. Henkilöt, joukkueet, yhteisöt ja sidosryhmät tuottavat tapahtumia, tunteita, draamaa ja tarinoita kaudesta toiseen. Mediasta nautitaan sen osallistavan, innostavan, haastavan ja tunteita välittävän luonteen takia. Kaikki tavoittelevat mestaruutta ja onnistumista, vaikka tosiasiassa juuri tappio on kaikkein tavallisinta. Karvaasta kalkista huolimatta menetykset unohtuvat ja menestykset pysyvät sukupolvien mielissä. Kirjoitin aiemmin tappioiden tavallisuudesta omassa blogissani.

Minusta urheilubusinesta tehdään Suomessa usein takapuoli edellä puuhun. Yliarvioidaan urheilulliset menestysmahdollisuudet ja aliarvioidaan taloudelliset kustannukset. Kerta toisensa jälkeen seurat vajoavat hyvästä yrityksestä huolimatta taloudellisiin vaikeuksiin liian kalliiden hankkeiden ja joukkueiden kautta. Harvoin syntyy riittävää pitkäjänteisyyttä rakentaa menestystä niin taloudellisesti kuin urheilussakin samanaikaisesti. Täytyy kysyä kuinka paljon Suomi eroaa tästä muualla.

Ammattiurheiluun sekoittuu paljon rahaa megarikkailta, vedonlyönnistä ja muusta oheistoiminnasta. Tupakkateollisuus pyöritti formuloita vuosikausia. Kallis tapa tehdä liiketoimintaa vaatii mukaansa poikkeuksellisia investointitahoja. Tuntuu siltä, että sponsoreille myydään yhä edelleen näkyvyyttä ja läsnäoloa, vaikka jokainen kumppaniyritys tarvitsisi oikeasti hyviä ideoita, vetoapua ja vaikuttavuutta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tuntuu, että yhteistyömallit laahaavat perässä ja todellinen liiketoiminta yhdessä laahaa vielä lapsenkengissä.

Johtuisikohan osittain siitä, että urheilun kaupalliset vaikuttajat usein ponnistavat nimenomaan urheilusta eivätkä joltain muulta liiketoiminnan osaamisalueelta.

Millainen olisi sitten urheiluilmiön menestysresepti? Miten voisit varmistaa onnistumisen urheiluilmiön rakentamisessa? Otamme asiasta Aki Linnanahteen kanssa selvää Turussa.

Ohessa oma menestysreseptini.

  1. Selvä brändistrategia. Mitä joukkue edustaa faneilleen ja sidosryhmilleen? Miksi joukkuetta kannattaa tukea, seurata ja miksi siihen pitäisi investoida?
  2. Pitkäjänteinen liiketoimintasuunnitelma seuralle ja sidosryhmille. Miten saadaan paikalliset kummisedät tukemaan toimintaa?  Mistä yritystuki ponnistaa pitkällä aikavälillä ja miten brändi tuottaa aitoa lisäarvoa yritysten liiketoimintaan?
  3. Urheilutapahtumat ovat varsinkin talvikaudella suomalaisten kaupunkien suurimpia tapahtumia. Niitä on syytä tukea hehkuttamalla tapahtumista ennakkoon ja rakentamalla laajempaa tukea kertomalla peleistä ja joukkueiden toiminnasta. Joukkueen ja pelaajien on syytä panostaa näkymiseen muissakin alueen tapahtumissa. Osana yhteisöä pelaava joukkue on arvostetumpi ja rakastetumpi ilmiö.
  4. Ammattilaiset mukaan johtamiseen ja kehittämiseen. Kaikki tieto tekemisestä ei voi löytyä entisiltä urheilijoilta. Kehitä toimintaa ennakkoluulottomasti ja haasta eri alojen parhaita asiantuntijoita mukaan tekemiseen.
  5. Varmista fanikulttuuri ja riittävä tarttumapinta joukkueen fanittamiseen. Aidoille faneille mikään määrä ei ole liikaa. Vertailemalla eri urheilulajeja ja tekemistä löydät itsellesi tavoitetason sisällön ja materiaalien tuottamiseen.
  6. Rakenna pelaajista ja joukkueen takapiruista henkilöbrändejä. Yritä rakentaa jokaisesta jaetusta hetkestä arvokas ja jokaisesta pelitilanteesta mahdollisuus urheilun historiaan.

Yhdistämällä voittamisen kulttuurin, suunnitelmallisuuden, riittävän taloudellisen pohjan, osaamisen ja nälän olet varmasti lähellä synnyttää ikimuistoisen urheiluilmiön. Tee pelistäsi ja urheilubrändistäsi historiaa.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Mainokset

, , , ,

1 kommentti

Tulevaisuuden palveluvisio

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Ilmiömäisen hyvät palvelut ja niiden tulevaisuus on yksi lempiaiheistani. Verkottuneessa maailmassa syntyy ja synnytetään herkästi uusia ilmiöitä, ja palvelukokemukset keräävät nopeasti niin risut kuin ruusutkin.

Kuinka kauan kestää tiedon leviäminen erinomaista uudesta ravintolasta? Entä pikaruokaketjun tai pankin epäonnistuminen yksittäisessä palvelutilanteessa? Elämme ilmiömäistä aikaa, jossa jokaisella yrityksellä, vaikuttajalla ja yhteisöllä on mahdollisuus hyvässä ja pahassa kasvaa omaa kokoaan suuremmaksi ilmiöksi.

Vaikeneminen ei ole kenellekään vaihtoehto, sillä digiaikana poissaoleva antaa aina tilaa jonkun muun täyttää yrityksen mainetyhjiö.

Suomalaiset ovat tutkitusti erinomaisia oppimaan, opettamaan, turvamaan rajoja, kansalaisia ja hyvinvointia. Osaamme rakentaa ja ylläpitää ilmiömäisen tasavertaista ja rauhallista yhteiskuntaa. Samalla moni pitää Suomea myös tasapäistämisen ja -vertaisuuden luvattuna maana. Miten voimme olla samanaikaisesti yksi maailman parhaista kouluttajista ja surullisen huonoja räätälöimään palveluita eri kuluttajien tarpeisiin?

Hyvää palvelua ei tahdo saada Suomessa millään rahalla, sillä peruskoulut, sanomalehdet ja tavaratalomaiset huoltoasemat jauhavat tasaisesti samaa palvelua yksilöllisistä tarpeista riippumatta. Miljonäärikin matkaa Suomessa samaa väylää Stockmannille, koska mitään muuta ei ole tarjolla. Millaisen palveluvision synnytämme tulevaisuuden Suomeen? Kirjoitin aiheesta taannoin omassakin blogissani otsikolla Suomalainen palveluvisio.

Pohdin onko digitaalisesti tietoa liikuttavassa yhteiskunnassa sijainnilla enää mitään väliä? Ryhdytäänkö Suomessakin puhumaan välimatkoista tunneissa ja minuuteissa kilometrien sijaan? Kasvaako maakuntakaupungeista erilaisten palveluiden vaihtoehtoinen paratiisi pääkaupunkiseudun ruuhkautuvalle metropolille?

Toinen näkökulma tulevaisuuden palveluihin on kielen merkityksen väheneminen. Jos tulevaisuuden diginatiivi taitaa englannin yhtä hyvin kuin muutkin kotimaiset kielet, onko maantieteellisellä etäisyydellä enää mitään merkitystä? Voisiko Tampereesta kasvaa globaalisti kiinnostava koulutus- ja tapahtumapaikka? Onko mitään väliä onko Nordic Business Forum, Slush, tai Linnanjuhlat Helsingissä, Tampereella vai Turussa? Joutaako perinteinen paikkatieto ja kulttuuri roskiin digitaalisten ilmiöiden aikana?

Tampereella on paljon sekä teollisuutta että opiskelijoita. Hotellikapasiteetti on kohtuullisen suuri ja sen käyttöaste on ollut pitkään korkea. Tampereella on poikkeuksellisen paljon hyviä ravintoloita. Mikä estää Pirkanmaata nousemasta Suomen parhaaksi ja kansainvälisesti kiinnostavaksi tapahtuma-, koulutus- ja palvelukeskukseksi? Menemme 26.11. ilmiön jäljille Tuomas Enbusken ja MTV:n kanssa ottamaan asiasta selvää. Mukana tapahtumassa ja videoitavassa keskustelussa on myös Pauliina Ahokas, nainen joka tietää paljon suomalaisen palveluosaamisen viemisestä.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , ,

Jätä kommentti

Millaista televisiota katsomme vuonna 2025?

tv_tulevaisuus_kuvitus

Tänään perjantaina vietetään YK:n julistamaa Maailman tv-päivää. On siis mitä sopivin hetki pysähtyä visioimaan, mitä televisiolle mediana tapahtuu tulevien vuosien aikana.

Lennokkaimmat visionäärit ovat jo jonkin aikaa povanneet television kuolemaa. Microsoft ennusti vuonna 2009, että netin käyttö ohittaa television kesäkuussa 2010. IBM puolestaan julkaisi 2009 laajan raportin nimeltään The end of television as we know it.

Ja kuitenkin televisio on nyt suositumpi kuin koskaan. Sitä katsellaan yli 3 tuntia päivässä ja katsomisen tavat ovat monipuolistuneet nopeasti. Hyvän olon tunne voi kuitenkin koitua turmioksi, jos tv-bisneksessä ei ymmärretä katsoa kristallipalloon ja ennakoida tulevaa. Itse näen omassa pallossani kolme keskeistä kehityslinjaa, jotka muovaavat television hyvin erilaiseksi mediaksi vuoteen 2025 mennessä.

Tärkein tekijä on eittämättä digitaalisuus – jo paljon ennen vuotta 2025 on digitaalisten teräväpiirtolaitteiden levinneisyys 100%. Kaikilla ihmisillä ja kotitalouksilla on useita päätelaitteita, joilla on helppoa katsoa, jakaa ja kommentoida lempisisältöjä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Myös digitaalisten kanavien määrä on kasvanut, osa niistä on pelkästään verkossa. Perinteisten mediatalojen palveluista, kuten MTV Katsomosta tai Yle Areenasta, tulee kokoontumispaikkoja, toreja. Ne kokoavat yhteen mediayhtiön kanavat sekä sadat muut pienemmät kanavat, jotka ovat yhden tai useamman innokkaan mediatalentin tuotoksia.

Talentit ovatkin toinen keskeinen menestystekijä. Tulevaisuuden televisiossa sisältöjen tekeminen demokratisoituu, koska kenellä tahansa voi olla tarvittavaa intoa, luovuutta ja teknistä kyvykkyyttä. Mediayhtiöiden kannattaa seurata tarkasti nuorten osaajien työskentelyä, sillä he tuovat uudenlaista iloa ja keveyttä sisältöjen tekemiseen. Tubettajasukupolven parhaista talenteista tullaan taistelemaan kiihkeästi.

Avainasemassa kaupallisen television tulevaisuudessa tulee olemaan myös mainonnan muotojen kehittyminen. Jatkossa matka lempisisällön parista ostosten tekemiseen tulee olemaan lyhyempi kuin koskaan aiemmin. Median, kaupan ja palveluiden raja-aidat ovat häilyviä ja mainonnan kohdennettavuus on huippuluokkaa. Mainostajan ei tarvitse enää tarjota kaikille kaikkea, vaan personoitu mainosviesti kunkin tarpeisiin. Mainostajalle avautuu vuoteen 2025 mennessä ennennäkemätön mahdollisuuksien meri.

Yhteenvetona voikin todeta, että televisiolla on edessään huikea kehityksen vuosikymmen. Vuonna 2025 ”televisio” tarkoittaa itse asiassa mitä tahansa mediapintaa – vaikka jääkaapin ovea! – josta sisältöjä voi seurata. Televisio ei ennenaikaisista huhuista huolimatta ole kuollut, vaan luo parhaillaan nahkaansa.

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

, , , , ,

Jätä kommentti

Miten MTV:stä tuli vuoden some-yritys?

Kirjoittaja: Mari Rasimus

MTV voitti tiistaina Some Awards 2014 -gaalassa vuoden some-yrityksen tittelin. Tuomariston perustelu kuului näin:

”Vuoden 2014 someyritys toimii esimerkillisesti luoden aktiivista keskustelua ja mielenkiintoista sisältöä sosiaaliseen mediaan. Yhtiön toiminta on monipuolistanut suomalaisten sosiaalisen median käyttöä. Sen ohjelmaformaatit ja BtoB-toiminta näkyy ja kuuluu verkossa.”

Millä vuoden some-yritykseksi sitten päästiin? Tässä kahdeksan kohtaa MTV:n some-menestysreseptiin.

1) Ketterä ydintiimi + visio

Jotta organisaatio saadaan sosiaaliseksi, tarvitaan henkilö/henkilöitä, jotka keskittyvät vain some-asioiden kehittämiseen, sillä tämä vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Mielellään intohimoisesti ja ketterästi työskentelevä tiimi, joilla on selkeä visio suunnasta. Organisaation kannattaa olla mahdollisimman kevyt, koska liika byrokratia tappaa luovan ja ketterän some-tekemisen.

someawardsjuttu2) Organisaation tuki

Some-vastaavat tarvitsevat mahdollisimman vapaat kädet työssään. Yleensä parhaat some-asiantuntijat eivät istu johtoryhmässä, joten some-natiivien näkemykseen kannattaa luottaa. Ei niskaan hengitystä brändinvartijoiden tai johdon suunnalta, saati hyväksyttämisiä monessa portaassa. Toki tavoitteiden pitää olla selkeitä ja ohjata some-tekijöiden toimintaa.

3) Puhuminen, puhuminen, puhuminen…

Uusien asioiden vieminen läpi organisaation ja eri sidosryhmiin vaatii paljon motivointia, perustelua ja jopa talon sisäistä myymistä. Näin myös yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi. Yksi päänahka kerrallaan organisaatiota koulutetaan ja lopulta tulokset ja data puhuvat puolestaan. Koko organisaatio tarvitaan mukaan, jotta sosiaalista bisnestä voidaan aidosti tehdä.

4) Ihmiset ja ilmiöt

Kaiken pitää lähteä ihmisestä ja asiakkaasta käsin. Some-tekemisen kuuluu palvella ihmisten tarpeita, tähän kuuluvat vuorovaikutus, sisältö, palkitseminen, yrityksen läpinäkyvyys, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

MTV:ssä ilmiöt korostavat tätä, koska ihmiset haluavat elää sisällöissä intohimolla mukana ja kokea elämyksiä yhdessä. Tämä on isoin valuuttamme ja voimavaramme.

someawardsjuttu2

5) Ihmisten tasolle

Yrityksen norsunluutorneista pitää laskeutua alas ihmisen tasolle ja olla läsnä ihmisten parissa. Yrityksen logon ja virallisten tiedotteiden taakse ei voi enää piiloutua. Jos Rakennusvirastokin voi olla rento somessa, voi mikä tahansa muukin yritys. Tämä pätee MTV:ssä niin johtoon, toimittajiin, tähtiin, asiantuntijoihin kuin tv:n tekijöihin.

Lue Martti Lindholmin esimerkki siitä, miten brändikin voi twiitata rennosti.

6) Matala rima kokeilla ja tehdä uutta

Some Awardseissa puhunut kansainvälinen some-guru Jeff Bullas kiteytti hyvin:

Done is better than perfect.

Someen kannattaa heittäytyä rohkeasti ja kokeilla. Jos mukaan ottaa asenteen ”kokeillaanpa jotain, mitä kukaan muu ei ole aiemmin kokeillut”, tilanne on vielä parempi.

Me MTV:ssä olemme halunneet kehittää sosiaalista tv:tä Suomessa ja kokeilla sekä toteuttaa asioita ensimmäisenä ilman loppuun asti hiottua suunnitelmaa. Olemme uskoneet siihen, että hyöty seuraa perässä ja näin on tapahtunut.

7)… kuitenkin strategia ja selkeät tavoitteet taustalla

Tämä vielä toiseen kertaan, koska asiaa ei voi korostaa liikaa. Some-tekemisen tulee tukea yrityksen strategiaa ja tavoitteita, ja parhaimmillaan some pystyy tukemaan useampia yrityksen tavoitteita – jopa lähes kaikkia, kuten meidän tapauksessamme.

8) Läpinäkyvyys ja avoin data

Some-viestintä perustuu aitoudelle, avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle. Halusimme viedä avoimuuden vielä astetta pidemmälle, joten kehittelimme some-TV-mittarin mittaamaan kaikkien kanavien tv-ohjelmien sosiaalisuutta.

someyritys

Katse tulevaisuuteen…

Hienosta tunnustuksesta huolimatta koemme olevamme some-tekemisessä vasta aivan alkutaipaleella. Tekemistä riittää, jotta organisaatiosta saadaan läpikotaisin sosiaalinen ja digitaalinen.

Tällä hetkellä pöydällä olevia some-kehityskohtiamme ovat:

– Resurssien riittävyys ja organisaation koulutus

– Aito monikanavaisuus, some mukaan sisältöjen suunnitteluun alusta asti

– MTV:n sisällön jalostaminen some-kanaviin sopivaksi

– Parempi reagointi somessa ajankohtaisiin ilmiöihin

– Entistä parempi vuorovaikutus ja läsnäolo

– Youtube & liikkuvan kuvan hyödyntäminen some-kanavissa

– Mittaaminen & some-analytiikka

– Kaupallisten some-tuotteiden kehittäminen

Tarkemmin MTV:n some-tekemisestä tällä hetkellä voit katsoa Some Awards -seminaariesityksestäni. Lue myös, miksi mainostajan kannattaa olla mukana tv:n somepöhinässä.

Vielä lopuksi valtavan iso ja nöyrä kiitos palkinnosta, onnitteluista sekä kaikille MTV:läisille aktiivisesta somettamisesta!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

1 kommentti

Mikä ihmeen ilmiö?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Riittävästi erottuvat asiat, idea ja ihmiset puhuttavat. Puheen ja tunteiden välittämisen kautta tieto asioista leviää kulovalkean tavoin. Kutsumme tapahtumaa usein ilmiöksi.

Pidämme ilmiömäisiä asioita usein ihmeellisenä. Miten joku saattaa olla niin erinomainen, outo, ihmeellinen tai tehdä asioita uudella tavalla? Janoamme uusia ilmiöitä ja iso osa mediasta tuntuu elävän niistä. Etsimme uutta ja entistäkin kiinnostavampaa kerrottavaa tiedonjanomme täyttämiseksi.

Suomi on tasapäistämisen luvattu maa. Meillä on peruskoulu, tavaratalot, osuuskaupat ja sanomalehdet. Asioita, joissa kaikille yritetään tarjoilla samoilla ehdoilla. Haluamme ihmisten saavan vähintäänkin samat lähtökohdat elämäntarinansa rakentamiseen.

Miten sitten jotkut ihmiset päätyvät tekemään jotain aivan muuta ja ilmiömäistä? Miksi joku päättää erottua kaikista muista ja rakentaa jotain mikä paperilla tai toisen mielessä saattaa kuulostaa pähkähullulta?

Olemme niin tottuneita uusiin ilmiöihin ja ilmiömäisiin esitykseen, että emme jaksa ihmetellä, miksi vaikka joku kiinteistövälittäjä erottuu niin paljon, että hänen arjestaan tehdään oma televisio-ohjelma kuten Jethro Rostedille kävi.

Ajattelemme, etteivät ilmiömäiset suoritukset sovi kaikille. Aivan kuin erottuminen, kiinnostavuus, inhimillisyys ja rohkeus olisivat suurien tai ainoastaan rahakkaiden etuoikeus. Päinvastoin, suurimmat ilmiöt Smoukahontasin tapaan tuntuvat syntyvän hyvinkin vaatimattomissa olosuhteissa kuten vaikkapa kylpyhuoneessa videokameran kanssa Pohjanmaalla.

MTV:n Ilmiöiden jäljillä-kiertue saapuu tänään Jyväskylään, jossa Aki Linnanahteen ja minun vieraani on ilmiömäinen Hans-Peter Siefen. Mikä saa nuoren miehen ottamaan valtavan lainan ja tuomaan Yhdysvaltojen entisen varapresidentin ei pelkästään Suomeen, vaan kaikista maailman vaihtoehdoista vieläpä Jyväskylään? Miksi MM-ralli pidetään juuri Keski-Suomessa?

Ilmiömäistä toimintaa voi seurata Twitterissä hästägillä #uusimtv tai keskustelusta lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

 

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , ,

Jätä kommentti

Haloo Kuopio – Pelastaako matkailu Savon?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Savon ja koko Itä-Suomen suurin ilmiö taitaa olla itse savolaisuus ja siitä johdetut sanailut. Silti Kuopio talousalueineen on vahva toimija pelkkiä mahdollisuuksia täynnä.

Mistä löytyy syy mennä Savoon? Ideoita saattaa olla paljonkin, mutta omaan päähäni en saa niistä yhtäkään. Kuopiota miettiessä mieleen syttyy Ponsse, jääkiekko ja ennen kaikkea kiekkoilijat. Ovatkohan ne kaikki jollain tavalla niitä Kapasia tai lähisukulaisia?

Harva tunnistaa tai tunteen Itä-Suomen helmiä vaikka vähän kaivamalla muistaakin vedet, vuoret, hiihdot ja luonnon. Taitavat osata ruokaakin laittaa muuta Suomea kunnianhimoisemmin.

Millainen olisi savolainen matkailuilmiö kansainvälisesti? Jotakin melkein hullua ja omintakeista olisi varmasti keksittävä. Sitä tuskin pystyy ulkopuolelta paremmin keksimään kukaan muu kun savolaiset itse.

Pitäisikö Kuopion olla mukana Selviytyjissä? Tai Amazing Race -pysähdyspaikkana? Kuulostaa epärealisistiselta. Ehkäpä vastauksia voitaisiin hakea lähempääkin. Savonhan on puolessa välissä Helsingistä matkalla lappiin. Mikseivät kokoaisi joukkojaan juuri ohiajajien houkuttelemiseen? Saattoipa Tahko joskus asiasta mainitakin.

Miten saisimme lentokoneen tai kaksi tuottamaan ihmisiä etelästä Kuopioon vaikkapa viikonlopuksi? Sanotaan lomailun olevan mielentila, joten miksipä ei ryhtyisi vaikuttamaan ihmisen mieleen vaikkapa viikonloppu kerrallaan?

Nyt taitaakin olla aika heittää jonninjoutava asenteet kesästä ja matkailusta pelkässä suvessa romukoppaan. Jos Turokin pystyy Kuopiosta ponnistamaan kansainvälistä muotia, niin miksi ei matkailussakin yrittetäisi vähän ylemmäs?

Entäpä venäläiset? Löytyykö heistä ratkaisua tulevaisuuden Savon synnyttämiseen? Sanovat venäläisen arvostavan suomalaista puhtautta, luontoa ja hyviä palveluita. Osaammeko tyydyttää naapurin halua kuluttaa, syödä hyvin ja nauttia elämästään? Miten saamme viestit yhdistettyä ja kohdistettua juuri rajan toiselle puolelle? Taidetaan tarvita yhteishenkeä, uskoa ja yhteistyötä paremman kokemuksen luomiseksi.

Minusta Savon matkailu on selvästä yhteistä brändiä vailla. Miten se luotaisiin sadoista toimijoista huolimatta tai juuri heidän avullaan? Miten Savosta rakennetaan ilmiö?

Pohditaan sitä yhdessä ja erikseen. Etsitään yhdessä savon sydäntä ja sanotaan sanat suoriksi savolaiseen tapaan.

Minä, Aki Linnanahde ja Ville Puustinen Kuopiossa keskustelemassa aiheesta 12.11. 2014.  Tilaisuudesta julkaistaan myös video osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

 

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Oikeat sisällöt + data = tulokset

Kirjoittaja: Laura Kokko

Jokaisen yrityksen ei ole mahdollista olla digitaalisen tarinoinnin taitava mediatalo. Tarvitaan jatkuvaa mittaamista, oppimista, seurantaa, kävijöiden tutkimista ja aidosti kiinnostavaa sisältöä. Ei sitä surullisenkuuluisaa tuoteyrjöä…

 Millaista sisältöä kannattaa tehdä? Mikä toimii?

sisältöcase2_naapurit

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Mikä Suomen kunta olet? -testi lanseerasi Veikkauksen Naapurit-peliä.

Sykähdyttävät, koskettavat, hämmästyttävät, viihdyttävät, uutta opettavat ja hyödylliset jutut – sellaiset meitä jokaista kiinnostavat. Jäävät mieleen. Synnyttävät tunteen.

Millaisilla keinoilla ja tarinoilla voimme oikeasti helpottaa, hyödyttää ja palvella kuluttajaa paremmin?

Oikea sisältö antaa tukea asiakkaalle tämän tekemisissä. Sitä kautta tulosta tulee viivan alle. Sisällöntuotannon ammattilaiset tietävät, millaiset tarinat verkossa toimivat. Tarinantekijän intuitio, kokemus, ja digitaalisen sisällön datan kauniin karu kieli sen kertovat.

 

Miten sisällöstä tehdään vetävää?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Nespresson teemasivut MTV.fissä.

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kahvilla-teemasivut inspiroivat kahvikulttuurin ystäviä. Sivuston tarjoaa Nespresso.

Mtv.fi:llä on monivuotinen kokemus erilaisista digisisältöratkaisuista: teemojen ympärille rakennetut sisältökokonaisuudet, testiryhmät, kilpailut ja muut aktivoinnit vetävät kävijöitä/lukijoita/potentiaalisia asiakkaita.

Oikealla tavalla, oikeaan aikaan tarjottuna ne vaan vetävät ja toimivat ihan hemmetin hyvin.

Ihan varmasti on myös tuotteita, palveluita, brändejä, joille ei löydy luontevaa aihepiiriä, tarinakokonaisuutta tai lukijakuntaa ympärilleen. Onneksi isolla mediatalolla on ässiä hihassa ja ratkaisuja moneen tarpeeseen.

 

Mitä ja miten mitataan?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kauneusvinkkejä Lumenen sivustolla.

Instagram-testiryhmässä lukijat pääsivät luomaan nudemeikkejä. Kauneusvinkit -sivuston tarjoaa Lumene.

Sisältöprojekti käynnistetään yhdessä, jolloin luomme kumppanin kanssa sisältösuunnitelman:

Mitä halutaan saavuttaa?

Miten se saavutetaan?

Millaisia keinoja käytetään päästäksemme maaliin?

Kenelle puhutaan?

Millä äänensävyllä?

Jo sisältöprojektin alussa olisi hyvä määritellä mittarit. Sivulatausten tuijottelu ei tuo kultaa kenellekään.

Sisällöntekijänä tekee mieli tuulettaa, kun mittarit värähtelevät positiivisella tavalla: sisällöt nousevat hyvin esiin hakukoneissa, oikea kohderyhmä viettää niiden parissa aikaa ja kuluttaa sisältöä enemmän kuin yhden jutun verran.

Mitattu data kertoo suoraan, mikä asiakkaitanne kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta.

Sisältökumppani saa kuukausittain raportin, joka käydään läpi tuotantopalaverissa. Kerätyn datan pohjalta tehdään johtopäätöksiä, muutetaan tarpeen mukaan suuntaa tai vahvistetaan hyväksi havaittua tekemistä.

Eivät nämä hommat ole monimutkaisia ollenkaan!

 

Laura KokkoKokko_Laura_220px

Kirjoittaja on digisisältöyhteistöiden tuotepäällikkö MTV:llä.

 

, , ,

Jätä kommentti

Kuuleeko Oulu, huutelen?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Oulun viimevuosikymmenten kasvu ja vaurastuminen muodostaa ilmiömäisen menestystarinan.  Mistä syntyy ja ponnistaa Oulun uusi tuleminen? Miten yrittämisen kipinästä synnytetään uuden kasvu roihu?

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Kiipeämme pohjoiseen pohtimaan, ihmettelemään ja haastamaan pohjoisen voimaa. Mitkä ovat yritysten ja yrittäjien tunnelmat? Nousiko Nokia-klusteri hattuun ja mistä löytyvät uuden onnistumisen avaimet? Löytyykö perinteisestä IT-kaupungista potkua haastamaan  myös koko Suomi digitaaliseen kasvuun? Entä onko pienissä yrityksissä kasvun alku? Äänessä nykyiset ja entiset oululaiset; yrittäjä Lauri Salovaara, toimittaja Tuomas Enbuske ja minä.

Paljon kiinnostavia ja vastauksia luvassa MTV:n kiertueella Oulussa 6.11. 2014. Keskustelu on osa Ilmiöiden jäljillä -sarjaa ja sitä voi seurata tapahtuman ohella somessa (#uusiMTV) tai myöhemmin julkaistavista tallenteista osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Luvassa on varmasti vauhdikasta ajatustenvaihtoa ja uusia ideoita.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: