pasiraassina

Tämä käyttäjä ei ole jakanut elämänkerrallisia tietoja.

”On hyvä käydä ihan näitä perusasioitakin läpi”

Osallistuin muutama viikko sitten seminaariin. Paikalle saapui pyöreästi sata osallistujaa: mediatoimistojen (kokeneitakin) digisuunnittelijoita, mainostoimistoneniä ja mainostajien markkinointipäälliköitä. Yleisöä oli siis paikalla vähintäänkin hyvin ja kaiken lisäksi yleisön rakenne oli loistava.

Seminaarissa puhuttiin varmaankin mobiilin murroksesta? RTB:stä? Natiivimainonnasta?

No ei puhuttu.

Seminaarin aihe käsitteli kotimaisten mediajulkaisijoiden datapohjaista tuotetarjoamaa, joka konkretisoitui alla olevan kuvan mukaisesti:

Featured image

Seminaaripalaute oli myönteistä. Parhaiten sitä kuvaa agenttini kuulema ns. vessakeskustelu: ”On todella hyvä käydä näitä ihan perusasioitakin läpi. Eri mediat ovat kyllä käyneet meillä jo parin vuoden ajan puhumassa yleisökohdennetusta mainonnasta, mutta vasta nyt ymmärsin lopullisesti, mistä on kyse ja miten se toimii.”

Hieman laajemmin ajateltuna seminaari kiinnosti mielestäni siksi, että ns. ”perinteisissä näyttöpohjaisissa displaykampanjoissa” liikkuu yhä ja väitän, että myös tulevaisuudessa, ne suurimmat displaymainonnan eurot.

Tarkoitus ei ole missään nimessä aliarvioida muita verkkomainonnan muotoja tai ostotapoja, esim. tulospohjaista mainontaa tai RTB:tä. Itse asiassa tunnustaudun mielellään erityisesti RTB-faniksi ja uskon osa lähivuosien displaymainonnan kasvusta tulee juurkini RTB-kampanjoista.

Verkkomainonnan isoa kuvaa RTB tuskin tulee muuttamaan, sillä se on hyvässä ja pahassa ”vain” todella erinomainen retargeting-kanava, jossa mainosnäyttöjä jalostetaan  mainostajan dataan perustuen.

Retargeting-mainonnan lähtökohta on aktivoida nykyisiä asiakkaita ostamaan joko lisää tai ensimmäistä kertaa. Vastaavasti mediataloilta suoraan ostettujen displaykampanjoiden tavoite on, hieman kärjistäen, löytää mainostajalle uusia asiakkaita.

Osittain valitettavastikin en siis usko RTB-protokollan muodostuvan ikinä lopulliseksi ratkaisuksi näiden ”normaalien näyttöpohjaista displaykampanjoiden” ostoprosessin yksinkertaistamisessa. Perusteluita:

  • RTB ei pysty takaamaan 100 % turvallista mediaympäristöä
  • RTB ei pysty takaamaan kampanjoihin mediakohtaisesti sovittua mainosnäyttömäärää
  • Mediatalojen ansaintalogiikka on kestämättömällä pohjalla RTB-markkinapaikkojen komissioiden takia

…RTB-aiheisen välihypyn jälkeen takaisin seminaariaiheeseen, eli yleisökohdennettuun verkkomainontaan. Se, että kohdentaminen parantaa kampanjatuloksia, ei liene minkään tason uutinen. Mutta se miten paljon kampanjatulokset parantuvat, on mielenkiintoista. Alla keskiarvoja MTV:n ja Alma Median yleisökohdennetusta mainonnasta.

Featured image

Eri kohdennuskriteereitä kannattaa myös käyttää luovasti yhdistellen. Melko usein osallistun yhä keskusteluun, jossa vaihtoehdot nähdään keskenään poissulkeviksi. Myös yleisö- ja sisältökohdennuksia voi käyttää samassa kampanjassa.

Featured image

Lopuksi. Kuten Teemu Neiglick muutama viikko sitten Spotti-blogissa totesi: ”tavoittavuus ei riitä mihinkään”. Eikä mikään mediaratkaisu ole oikotie onneen. Ja juuri näinhän se on.

Lopullisesti mainostajan kampanjatavoitteet ratkaisevat vaikuttavimman mediaryhmän sekä mediaratkaisun. Välillä oikea ratkaisu on radio, joskus RTB ja toisinaan vaikkapa video! Toisaalta usein (vai aina?) paras tulos saadaan aikaiseksi eri ratkaisujen yhdistelmällä.

Hyvää syksyä! Muistakaa käydä kalassa, haukiaika on kohta parhaimmillaan!

– Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

PS: Maikkarin netin uudet myytävät kohdeyleisöt;

  • Päättäjät
  • PT-ostajat
  • Lapsiperheet
  • Talouden tuloluokat
Mainokset

, ,

Jätä kommentti

Maikkarin mobi miljoonakerhoon

MTV:n mobiili ylti viime viikolla myös virallisesti miljoonakerhoon. TNS:n listojen mukaan kävijöitä oli peräti kolmen tuhannen viikkokävijän verran yli maagisen miljoonaluvun. Todellisuudessa kävijöitä on karkeasti yli 100 000 enemmän, sillä luvuista uupuu vielä osa MTV Uutiset -applikaation kävijöistä.

TNS_mobi.png
Kaiken kaikkiaan maikkarin mobiililuvut muodostuvat m.mtv.fi -sivustosta (n 60 %), Katsomon mobiilialustoista (n 30 %) ja MTV Uutiset -applikaatiosta (n 10 %).

Kävijämäärillä leveily ei suoranaisesti ole tämän kirjoituksen aihe. Mainostajan kannalta mobiilimainonnan ydin ei missään nimessä ole massojen tavoittaminen, siitähän puhuvat kaikki mediaryhmät omissa myyntipuheissaan, vaan kuluttajien tavoittaminen oikea-aikaisesti.

Kapeasti katsottuna mobiili tarjoaa substituutin monelle ns. perinteiselle medialle… jostain syystä ensimmäisenä mieleen tulee sanomalehdet. Monella suomalaisella mobiili on korvannut printin ensimmäisenä mediana, jota heräämisen jälkeen kulutetaan.

Lisäksi ns. tyhjinä hetkinä esimerkiksi työmatkalla mobiili lienee jo käyteyin mediaväline Suomessa. Realistisesti ajateltuna mobiilia voidaan ehkä kuitenkin pitää erittäin varteenotettavana komplementtina esimerkiksi sanomalehtimainonnalle, radiomainonnalle ja miksei myös tv-mainonnalle.

SL

MTV_mobi

Mobiili ja TV täydentävät toisiaan – case MM-jääkiekko

Mobiilikäyttö korostuu myös illalla, ja kävijämäärillä mitattuna MTV:n mobiilin prime time onkin noin klo 21. Samaan aikaan siis kuin TV:llä.

Niin sanottu ”multitasking”-käytön yleistyminen on itsestään selvää ja antaa mahdollisuuden kuluttajan tavoittamiseen usealla välineellä samanaikaisesti.

Konkreettinen esimerkki mobiilin ja TV:n toisiaan täydentävästä roolista löytyy viime viikon torstailta ja perjantailta, jolloin Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi peräkkäisinä päivinä iltapelit klo 21 Valko-Venäjää ja Sveitsiä vastaan.

Molempina iltoina suomalaiset kerääntyivät sankoin joukoin telkun ääreen ja MTV:n mobin kävijämäärät illalla olivat n 50 % tavanomaista korkeammat.

Olemme MTV:llä vieneet tätä TV- ja mobiilimainonnan samanaikaista mainosjakelua kevään aikana eteenpäin. Mielellään tekisimme muutamia pilottikampanjoita jo tulevan kesän aikana.

 

Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

 

,

Jätä kommentti

Havaintoja syksyn verkkomediamarkkinasta

Tuttuja ja kovin muodikkaita teemoja tältä syksyltä; netin mobiilikäytön räjähdysmäinen kasvu, videomainonnan ja nettivideoiden katselun kasvaminen, ”data driven marketing” -ajattelu, RTB, sisältömarkkinointi, reaaliaikainen markkinointi jne.. itsekin mietin näitä päivittäin.

Sähköisen mediatalon tulevaisuuden, ja itse asiassa myös nykyisyyden, kannalta kaikki yllä olevat teemat ovat tärkeitä. Toisaalta on myös hienoa nähdä miten verkkomainonnan ns. perustekeminen on kehittynyt tämän syksyn aikana. Kyse on ikiaikaisesta keskustelusta verkon sopivuudesta brändimainonnan välineeksi.

Selviä ”brändikampanjoita” on ainakin mtv.fi -sivustolla selvästi aiempaa enemmän. Todetaan vielä epäselvyyksien välttämiseksi että lähtökohtaisesti kaiken markkinointiviestinnän rooli on nykyään taktinen, mutta ero tulospohjaisen verkkonäkyvyyden ja mm. visuaalisesti rikkaamman brändimainonnan välillä on kuitenkin selvä. Taustalla näen ainakin kolme eritasoista trendiä.

1)      Printin lukijamäärien jo pitkään kestänyt tasainen lasku

2)      Mainosratkaisuiden konseptointi, esim. IAB Rising Stars -formaatit & Adformin mainostemplatet

3)      Verkkomainonnan kohdentamisteknologian kehittyminen

Printin lukijamäärien lasku on kaikkea muuta kuin uusi asia ja etenkin tämän vuoden mediamainonnan luvut puhuvat karua kieltä printtimainonnan eurojen valumisesta muihin mediaryhmiin. Netti lienee kuitenkin ehkä se kaikkein luonnollisin media johon panostuksia siirretään.

Rising Stars -formaattien ja Adformin mainostemplojen yleistyminen on kaiken kaikkiaan erinomainen asia. Näyttävän verkkomainonnan toteuttaminen ei ole ollut koskaan näin helppoa. Mainostajan kannalta kaikkein miellyttävintä on se että sama erikoistoteutus sopii hyvin todennäköisesti ”kaikkiin” merkittävimpiin kotimaisiin verkkomedioihin. Pitkässä juoksussa hyvin raskas sivustokohtainen mainosmateriaalien räätälöinti on vihdoin jäämässä siis historiaan. Muutama esimerkki Adformin mainoskonsepteista:

Syksyn kasvavana trendinä on myös kohderyhmäkaupan yleistyminen. Näyttää siltä, että demografiapohjaisesta kohderyhmäkaupasta on vihdoin muodostumassa yleisin verkkomainonnan ostotapa. Mainostajan kannalta on optimaalista kun yhteneväisten mainosmuotojen lisäksi myös mainonnan kohdennuskriteerit ovat samat eri medioilla.

Moderni blogikirjoitus on syytä päättää yhteenvetoon esimerkiksi mobiilinetin käytön kasvusta. Alla kuva mtv.fin selainmääristä tunneittain, eroteltuna desktop-, tablet- ja mobiilikäyttöön.  Panostamme MTV:llä luonnollisesti mobiilimainonnan kaupallistamiseen. Meillä on ollut jo parisen vuotta oma big data -hanke käynnissä ja RTB:ssä olemme pyörineet vuoden verran…

Hauskaa syksyä!

Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n verkko- ja mobiilipalveluiden kaupallistamisesta.

Kuva

, ,

Jätä kommentti

LYHYEN AIKAVÄLIN ENNUSTEITA

Onhan siitä jo puhuttu vuosia. Nettitv:stä ja videomainonnasta. Ilmiönä liikkuvan kuva IP-pohjainen jakelu on kuitenkin vielä vasta alullaan, joten keskustelua kannattaa vielä jatkaakin. Itse näen mediatalon näkökulmasta lyhyellä noin kuuden kuukauden aikajanalla kaksi hyvin merkittävää muutosta nettitv-palveluiden käytössä ja videomainonnassa. Kenties voisi puhua jopa murroksesta.

Kuva1_spottiblogi

Mobiilikäytön kasvaminen

Viime kuussa 15 % kaikista MTV MEDIAn nettitv:n Katsomon käynnistyksistä tuli mobiilipäätelaitteista (tabletit & puhelimet). Mobiilikäytön kasvu on huimaa, sillä viimeisen vuoden aikana Katsomon mobiilikäyttäjien määrä on yli kaksinkertaistunut. Käytämme videomainonnan trafikoimiseen ruotsalaista alihankkijaa nimeltä Videoplaza, jolla on tällä hetkellä asiakkaita kymmenistä isoista mediataloista ympäri maailmaa. Videoplazan kaikkien asiakkaiden tuottamista videokäynnistyksistä peräti lähes kolmannes tulee mobiilipäätelaitteista. Katsomo on tuota keskiarvolukua tällä hetkellä jonkin verran perässä, mutta uskon mobiilikäytön osuuden nousevan tuohon kolmasosaan tämän vuoden loppuun mennessä. Veikkaan myös että vuoden 2014 lopussa lähes puolet Maikkarin vod-sisällöstä kulutetaan tabletin tai kännykän kautta.

Kuva3_spottiblogi

Mainostajalle mobiilikäytön lisääntyminen on pääosin positiivinen juttu. Mainonnan kohdentaminen esim. eri käyttöjärjestelmiin/päätelaitteisiin mahdollistaa entistä tarkemman kohderyhmän tavoittamisen. Ja mikä tärkeintä, mobiilipäätelaitemainonta kasvattaa nettitv-kampanjoiden nettotavoittavuutta. Toivottavasti voimme lähitulevaisuudessa todentaa myös sen miten monikanavainen nettitv-kampanja lisää TV-kampanjan nettopeittoa.

Valitettavasti tämäkään asia ei ole täysin mustavalkoinen. Negatiivinen puoli mobiilikäytön kasvamisessa liittyy mainonnan interaktioon eli kansankielellä mainonnan klikkaamiseen. Useassa päätelaitteessa, mm. kaikki iOS-laitteet, mainontaa ei selainpohjaisessa mobiilivideopalvelussa voi klikata. Lisäksi, vaikka mainosta voisi klikata, mainostajan kampanjasivut tulisi optimoida eri päätelaitteille. Käytännössä videomainoskampanjoiden toteuttaminen mobiilipäätelaitteissa laskee kampanjoiden klikkiprosentteja, jotka ovat kuitenkin suuntaa-antava mittari mainonnan toimivuudesta myös tulevaisuudessa.

Maikkari reagoi mobiilikäytön kasvuun päivittämällä kuluvan viikon aikana Katsomon mainonnanhallintatyökalun tukemaan entistä paremmin kasvavaa mobiilikäyttöä. Jatkossa kaikki nettitv-kampanjat toteutetaan automaattisesti kaikissa päätelaitteissa, eli tietokoneissa, tableteissa ja puhelimissa. Luonnollisesti myös mainonnan kohdentaminen vain sovittuihin päätelaitteisiin onnistuu yhä helposti.

Kohderyhmäkauppa

Verkkomainonnassa innostutaan lähes joka vuosi jostain uudesta asiasta. Tänä vuonna ”kaikki” puhuvat RTBstä ja mystisestä ”big datasta”. RTB taistelee Suomessa vielä lähinnä bannermainonnan haasteiden parissa, mutta ”big data” monipuolistaa mielenkiintoisesti myös videomainonnan pelikenttää. Ja hyvä niin, sillä bannermainonnasta tuttujen monipuolisten kohdennusmahdollisuuksien tuominen videomainontaan lisännee nettitv:n kiinnostavuutta ja tehokkuutta entisestään. Termin ”big data” hyödyt verkkomainonnassa voinee kuvailla esimerkiksi seuraavasti; ”yksilöidyn käyttäjädatan hyödyntäminen entistä tarkemmin mainonnan kohdentamisesta”. Tämä mystinen ”data” voi olla käyttäjän aiempaa selaushistoriaa ja sen pohjalta tehtyjä olettamuksia, teknistä kohdentamista käyttäjän päätelaitteen/nettiselaimen mukaan tai jopa mainonnan kohdentamista säätilan perusteella. Sinänsä ihan tuttua tavaraa, mutta kuitenkin rutiininomaisessa mediaostamisessa melko uutta.

Aloitimme Pöllölaaksossa bannermainonnan kohderyhmäkaupan noin puoli vuotta sitten ja tuomme tämän uuden mainonnan kohdentamistavan kevään aikana myös Katsomoon. Käytännössä tarkoitan sukupuoleen ja ikäryhmään kohdistettua kohderyhmäkauppaa. Miltä tuntuisi esim. ostaa 25-44 vuotiaisiin miehiin kohdistetun TV-kampanjan tueksi nettitv-mainontaa tismalleen samassa kohderyhmässä?

Teemme tälle hetkellä vielä omia kohderyhmäkaupan testejä Katsomossa ja kohdennus näyttää kaikeksi onneksi toimivan ihan mukavasti. Pienten viilauksien jälkeen kohderyhmäkauppa komistuttaa Katsomon jo ennestään uljasta kaupallisten ratkaisuiden valikkoa kuluvan vuoden touko-kesäkuussa.

Jälkisanat

On hauska muistella muutaman vuoden takaista maikkarin sisäistä keskustelua nettitv-mainonnan tulevaisuudesta. Vastakkain oli kaksi toisistaan täysin eriävää näkökulmaa. Onko tulevaisuuden nettitv-mainonta ”vain entistä tarkemmin kohdistettua ja kaksisuuntaista tv-mainontaa” vai muodostuuko nettitv:n ympärille täysin oma mainosekosysteemi bannermainonnan rich media -mainosmuotoja mukailevien mainosratkaisuiden kautta. Jälkiviisaus on aina viisauden lajeista helpoin, mutta jännästi lähes kaikki mainonta kotimaisissa nettitv -palveluissa on tällä hetkellä, ja nähtävästi myös lähivuosina, aika lähellä perinteisiä 30 sekunnin TV-spotteja. Mutta luonnollistahan se on… nettitv-mainonta on ”vain” TV-mainontaa, jossa on paluukanava ja jota jaellaan entistä tarkemmille kohderyhmille.

Kuva2_spottiblogi

, , ,

Jätä kommentti

IT MIGHT WORK…. EIKU TOTTA KAI SE TOIMII!

Uusien asioiden tekeminen on jännää, kivaa ja työmaailmassa usein stressaavaa. Projektit monimutkaistuvat, viivästyvät ja muuttuvat usein matkan varrella hankalimmiksi. Mutta mitä haastavampi projekti sitä hienompi fiilis on, kun homma on saatu pakettiin. Itse sain kokea näitä onnistumisen tunteita, kun viime syksynä vuoden synnytyksen jälkeen saimme netin kohderyhmäkauppatyökalun valmiiksi.

Jälkikäteen on helppo tunnustaa, että olin kohdentamisen lopullisen toimivuuden kanssa aika ”it might work” –tyyppisessä tilassa ihan kalkkiviivoille asti. Loppujen lopuksi kohdentamisen hyödythän voidaan mitata vasta täysin toimivalla järjestelmällä ja oikeilla nettikampanjoilla.

Tammikuun lopun häämöttäessä olemme pyörittäneet jo kymmeniä kohderyhmäkaupan kampanjoita ihan oikeille asiakkaille ja pääsääntöisesti jokaisessa (lue: yli 90 % kampanjoista) raportoitavat tunnusluvut ovat selvästi kohdentamattomia verrokkikampanjoita parempia:

  • kohdentaminen on parantanut klikkiprosentteja kymmeniä ja monessa tapauksissa jopa toista sataa prosenttia
  • mainoksen näyttöaika on selvästi parempi kohdennetuissa kampanjoissa
  • kohderyhmäkaupan kampanjat tavoittavat tarkasti mainostajan tavoitekohderyhmän
  • muutaman casen otannalla kohdentaminen on parantanut myös verkkokaupan konversiota huomattavastiKuva2 Kuva1

Kohderyhmäkaupan ehdoton kivijalka on kohdentamisen tarkkuus, eli miten takaamme, että kontaktit, jotka teknisesti katsomme kuuluvan esimerkiksi 25-54 -vuotiaille miehille,  toteutetaan myös oikeasti ko. kohderyhmässä. Tarkkuutta olemme evaluoineet parantuneiden kampanjaraporttien lisäksi myös yhdistämällä profilointidatan analytiikkadataan.

Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, kuten alla olevasta kuvastakin näkee. Miehet katsovat ja lukevat F1 ja Ralli -artikkeleita, nuoret naiset kuluttavat netistä BB -sisältöä jne.

Itse asiassa netin kohderyhmäkauppa näyttää niin toimivalta, järkevältä ja luonnolliselta verkkomainonnan vaihtoehdolta, että uskon sen syrjäyttävän nykyisen sivustokohtaisen display-mainonnan ostamisen jo tämän vuoden aikana.

Kuva3Myös kolikon toinen puoli on kiinnostava. Kohderyhmäkaupan, inscreen-mainosnäyttöjen sekä esimerkiksi isojen mainospintojen kautta ns. ”premium-display” on ihan oikeasti premiumia ja yhä relevantimpi brändimainonnan väline. Tätä kautta verkkomedian on entistä helpompaa kehittää myös premiumin ulkopuolelle jäävää varantoa.

Myös tätä, kokonaisuudessaan hyvin merkittävää, osaa verkkomedian mainosnäyttövarannosta tulee kehittää ja yksinkertaistaa etenkin taktisen verkkonäkyvyyden mainosvälineenä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa Maikkarille mm. astumista RTB-markkinalle. RTB:n kautta saamme avattua mediatoimistoille toisen ostoputken, joka tukee ”premium-displayta” ja Dive-järjestelmää. Tosielämässä MTV3.fi ja RTB kohtaavat toisensa ihan tässä helmikuun alussa. Siis helmikuussa 2013 🙂

Pasi Raassina

, ,

1 kommentti

NOPEAMMIN, TARKEMMIN JA MONIPUOLISEMMIN

Eli olympiahengessä citius, altius, fortius… tai ainakin jotain sinnepäin. Kirjoitin muutama viikko sitten Spotti-blogiin artikkelin inscreen-mainonnasta ja Maikkarin tavoitteesta nostaa display-mainonnan arvoa brändimainonnan välineenä. Nyt tarina jatkuu, sillä lanseeraamme ensi viikon alussa subjektiivisesti katsottuna mullistavan Dive-järjestelmän. Dive nopeuttaa nettikampanjoiden varaamista, auttaa mainostajia tavoittamaan entistä tarkempia kohderyhmiä ja monipuolistaa kampanjaraportointia.

Käytännön tasolla puhumme mediatoimistoille tarkoitetusta verkon yli toimivasta nettikampanjoiden bookkaustyökalusta, MTV3.fi kävijöiden tarkemman profiloinnin kautta toteutuvasta kohderyhmäkaupasta sekä profiilitietojen tuomisesta kampanjaraportteihin.

Kaikkien huikaisevien uudistusten, lisätään yllä olevaan listaan vielä edellisen blogikirjoituksen inscreen-mainonta, pyörteessä on tärkeä pitää lopullinen tavoite mielessä; verkkomainonnan nostaminen varteenotettavaksi brändimainonnan työkaluksi. Tähän päivään mennessä kotimaiset verkkomediat ovat lähtökohtaisesti raportoineet mainostajille ainoastaan suoramarkkinointiin viittaavia tunnuslukuja; klikkejä ja mainosnäyttöjä. Ei siis ihme, että myös keskustelut mainonnan toimivuudesta käsittelevät hyvin usein näitä samoja mittareita eivätkä aitoja brändimainonnan mittareita. Muuta tietoa kampanjan toimivuudesta kun ei vain yksinkertaisesti ole ollut saatavilla.

Tilanne on monella tavalla ristiriitainen. Yhä useampi mainostaja seuraa verkkoanalytiikan kautta oman sivustonsa toimivuutta, mutta samalla verkkomainonnan todellisten vaikutusten seuraaminen on jämähtänyt melko alkukantaisesti puhtaasti mainosnäyttö & klikki -asteelle. Tähdennän vielä, että vastuu verkkomainonnan ja sen mittareiden kehittämisessä tulee olla nimenomaan medioilla, eikä missään nimessä esimerkiksi mediatoimistoilla tai mainostajilla. Olisiko peräti niin, että display-mainonnan viime vuosien nopea kasvu on tuudittanut mediat liialliseen hyvän olon tunteeseen, meneehän tämä ihan hyvin tässä näinkin…

Diven kautta MTV MEDIA ottaa huikean tiikerinloikan eteenpäin, sillä täysin uuden verkkomainonnan ostotavan eli kohderyhmäkaupan lisäksi jatkossa kaikissa näyttöpohjaisten kampanjoiden kampanjaraporteissa kerrotaan kampanjan nähneiden ihmisten profiilitiedot. Esimerkiksi automainostajalle kohderyhmäkauppa antaa oivallisen mahdollisuuden kohdentaa kampanja juuri oikealle ”uuden auton ostajan” kohderyhmälle.

Tulemme tekemään Diven tiimoilta kattavan mediatoimistokierroksen loka-marraskuussa. Mikäli juuri sinä, mediatoimiston digisuunnittelija, haluat omat tunnukset järjestelmään etukäteen, pistä meili allekirjoittaneelle. Virallisempaa lisätietoa kohderyhmäkaupasta löydät Spotista.

Lopuksi. TNS Gallupin uuden Online Advertising -tutkimuksen mukaan MTV3.fi on kaupallisesti kaikkein kiinnostavin verkkomedia. MTV3 kiittää suomalaisia mainostajia luottamuksesta. Haaste on todella suuri, mutta tavoitteenamme on pitää ykköspaikasta kiinni myös jatkossa.

Pasi Raassina

Jätä kommentti

Klikkiseurannasta kohti brändimainonnan mittareita

MTV MEDIAn verkkomainonnassa siirryttiin kesäkuussa inscreen-aikaan. Näin muutaman kuukauden kokemuksella on hyvä analysoida, miten uusi mainosnäyttöjen myyntitapa on otettu markkinoilla vastaan, miltä kampanjaraportit näyttävät ja miten muutos on vaikuttanut median myymään mainosnäyttövarantoon.

Inscreen-mainosnäyttöjen myyminen on luonnollisesti ehdoton etu mainostajille. Median myydessä vain kuluttajien nettiselaimilla oikeasti näytettyjä mainoksia verkkokampanjan hukkakontaktit vähenevät huomattavasti. Samalla vastuu mainonnan toimivuudesta ja kuluttajien kiinnostuksen herättäminen siirtyy oikeutetusti hieman enemmän mainoksen luovan toteutuksen vastuulle. Toki myös mainospaikan sijoittelulla on yhä merkitystä. Hyvänä esimerkkinä MTV3.fin uusittu urheilu-sivusto, jossa mainosboksi on sijoitettu suoraan artikkelin viereen.

Inscreen-kampanjoiden raportit ovat mielenkiintoista luettavaa. Niistä lisätietoa Spotissa.

Mainostajien tietoisuus inscreen-mainonnasta on yhä melko vaatimatonta, mutta uuden myyntitavan idea ja edut avautuvat lyhyen keskustelun jälkeen helposti käytännössä kaikille. Mediatoimistot puolestaan ovat ”pyytäneet” uutta myyntitapaa jo aiemmin. Uskoakseni jokainen mediatoimiston digisuunnittelija kiinnittää huomiota ostamiensa mediapintojen inscreen-arvoon sekä sijoitteluun verkkosivulla. Myös media hyötyy inscreen-näyttöjen myymisestä, vaikka joutuu samalla luopumaan karkeasti 20-30 prosentista kokonaismainosvarannostaan (= mainoslataukset, joita ei scrollata käyttäjän selaimille).

Yksinkertaisten syiden, kuten sivuston preferenssin nouseminen mediatilan ostajien keskuudessa, lisäksi tilannetta voidaan tarkastella myös laajemmin.  Kansantaloustieteen perusteissa puhutaan vapaan markkinatalouden toiminnasta, jossa hyödykkeen hinta muodostuu vapaasti kysynnän ja tarjonnan säätelemänä. Verkkomainonnan markkinat ovat globaalisti epäterveet, sillä mediatilan tarjonta ylittää voimakkaasti mediatilan kysynnän. Ylisuuri tarjonta johtaa kysynnän ja tarjonnan teorian mukaan aina hintojen alenemiseen ja näin on käynyt myös netin mainostilan myymisessä. Räikeimmissä tapauksissa hintojen jopa romahdusmainen aleneminen uhkaa median mahdollisuutta järkevän liiketoiminnan tekemiseen.

Itse toivon, että mm. inscreen-näytöt – ja vaikkapa MTV MEDIAn myymän mediatilan kapasiteetin merkittävä väheneminen – tervehdyttävät omalta osaltaan kotimaan verkkomainonnan markkinaa. Terveet markkinat ovat myös mainostajan etu, sillä tätä kautta media pystyy tarjoamaan entistä luovempia, mitattavampia, monipuolisempia ja tutkitusti tehokkaampia verkkomainonnan ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan inscreen-näyttöjen tyyppinen, loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, muutos verkkomainonnan myymisessä voi parhaimmillaan vaikuttaa myönteisesti koko verkkomarkkinan kehittymiseen. Yhden ”verkkomainonnan kontaktin” suhteellinen paremmuus muihin mediaryhmiin verrattuna paranee ja keskustelu verkkomainonnan tehosta siirtyy entistä enemmän klikeistä brändimainonnan mittareihin.

Toivottavasti muut kotimaiset verkkomediat seuraavat Maikkarin jalanjälkiä ja ottavat viimeistään vuoden 2013 aikana inscreen-mainosnäytöt myytäväksi valuutaksi.

Pasi Raassina

,

1 kommentti

Brändimainostajan Shangri-La

Ensi viikolla se nyt sitten alkaa. Nimittäin inscreen-mainosnäyttöjen myyminen MTV MEDIAn kaikkiin verkkokampanjoihin. Omassa työmaailmassani, jonne ei verkkomainonnan lisäksi paljoa muuta mahdu, inscreen-mainosnäyttöjen myyminen on ensimmäinen konkreettinen askel matkalla tavoitetilaan, jossa näyttävä ja käyttäjiä kiinnostava brändimainonta täyttää Maikkarin ja Subin verkkopalvelut.

Inscreen-näyttöjen kautta takaamme jokaiselle myydylle mainosnäytölle mahdollisuuden vaikuttaa kuluttajaan. Mikäli siis mainoksen viesti on relevantti ja muusta verkkosisällöstä erottuva.

Perinteisesti kaikki muualla kuin sivun yläosassa olevat mainospaikat ovat olleet lähes mahdottomia myydä. Inscreen-mainosnäyttöjen näyttöaikojen (= kuinka monta sekuntia mainospaikkaa keskiarvoisesti näytetään yhdelle käyttäjälle) tarkasteleminen avaa kuitenkin täysin uusia näkökulmia mainospaikkojen keskinäiseen ”vertailuun”. Seuraavat luvut keskiarvoja mtv3.fi-sivustolta mainonnanhallintatyökalumme mukaan:

  • Paraatipaikka, keskimääräinen näyttöaika selaimella 7 sekuntia
  • Suurtaulu/Torni, 11 sekuntia
  • Jättiboksi/Tuplaboksi, Uutisissa 23 sekuntia ja Urheilussa 4 sekuntia)

Ensisilmäyksellä luvut näyttävät huikean hyviltä, mutta toisaalta niinhän niiden pitääkin, kun puhumme laadukkaista ja vain käyttäjille todistetuista näytetyistä mainosnäytöistä. Loogisesti myös suurtaulun näyttöaika on pitempi kuin paraatipaikassa, sillä mainospaikka pysyy esillä sivustolla luetun artikkelin sivussa. Huomionarvoista on myös, miten mainosboksin uudelleensijoittelu parantaa näyttöaikoja dramaattisesti. Tästä käytännön esimerkkinä alla olevat linkit, joista ensimmäinen vie MTV3.fin uutisiin ja toinen urheiluun:

* mtv3.fi/uutiset – suolakurkkujuttu
*mtv3./urheilu – Jässi jättää Boltonin

Mainosboksi uudelleensijoittelun hyödyt ovat näkyneet myös klikkiprosenteissa, jotka ovat peräti nelinkertaistuneet uutisissa.

Kauniiksi lopuksi vielä viittaus Caratin tekemään ”Suuri Suomalainen Verkkomediatutkimus” –silmänliiketutkimukseen (kiitos Jukka). Tutkimuksen mukaan jokainen Maikkarin netin etusivua lukeneen tutkimukseen osallistujan silmä viipyi useiden sekuntien ajan paraatipaikassa. Ja mikä tärkeintä lähes 80% teknisesti paraatipaikan nähneistä myös muisti sivuston käyttämisen jälkeen paraatipaikka mainostajan.

Kyllä brändimainostajan kelpaa.

-pasi

,

1 kommentti

Jotain ihan uutta?

Maikkari julkaisi viime viikolla, juuri lätkän EHT-turnauksen Venäjä-Suomi -ottelun alla, Hockey Night 2nd Screen sovelluksen ladattavaksi iOS, Symbian ja Windows Phone -päätelaitteille. Sovelluksen tarkoitus on osallistaa MM-lätkän live-katselijat mm. tuulettamaan (=ravistamaan puhelinta), keskustelemaan ja vastaamaan päivittäin vaihtuviin kysymyksiin. Applikaatio on myös linkitetty tv-lähetyksiin. Päivän kysymysten tuloksia & yksittäisiä vastauksia voidaan nostaa täydentämään esimerkiksi erätaukojen studio-osuuksia jne. Päällisin puolin kuulostaa siis juuri sellaiselle väkkärälle joka on (jostain syystä) nyt kuumin puheenaihe mediamaailmassa ja aihe johon on hyvä siirtyä kun medialta kysytään perinteinen ”mutta onko teillä oikeasti mitään uutta tulossa…”. No, tässä niitä tulee. Ensimmäisiä tuloksia ja omia fiiliksiä (alla kuva ”2nd screen miehestä työssään”, eli tuulettamassa leijonille).

Heti alkuun on todettava adjektiivien helppo, harmiton ja vaivaton kuvaavan hyvin applikaatiota. EHT-turnauksen Suomen pelien aikana tuuletuksia (eli niitä puhelimen ravisteluita) tuli peräti n 750 000 kappaletta. Innokkaimmat tuulettajat ylsivät lähes 50 000 tuuletukseen ottelun aikana. Yhden ”tuuletuksen” kestäessä karkeasti 0,3 sekuntia, pääsemme peruskoulumatikalla tulokseen jonka mukaan tämän valtavan tuuletusmäärän kerääminen kestää yli neljä tuntia. Todellista leijona-faniutta! Ennen Suomi-Tsekki peliä luin myös appsin keskustelupalstaa. ”Valtteri” kertoi tehneensä teipistä käsituen, ettei ranne väsy liiasta tuulettelusta…

Pakko myöntää että innostuin myös itse tuulettelemaan. Henkilökohtaisen ennätyksen tein yli kahdella tuhannella tuuletuksella Suomi-Ruotsi -pelissä. Allekirjoittaneelle hauskimmaksi applikaation elementiksi muodostui omien FB-kavereiden kanssa kisailu. Haastoin tosissani mm. kollegani Jessen ja Stinden tuuletuskilpaan, mutta loppujen lopuksi jäin kolmanneksi… Seuraava koitos ”Maikkarin 2nd screen –herruudesta” käydään MM-kisojen avausottelun Kanada-Slovakia yhteydessä.  Pääsen itse katsomaan peliä paikan päälle ja tarkoitus olisi aloittaa tuulettaminen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Kannattaako applikaatio ladata, esimerkiksi jos itse lätkä ei edes kiinnostaisi? Mun mielestä kannattaa, sillä vain omien kokemusten kautta pääsee koko 2nd screen ilmiöön sisälle. Tuulettelu on myös yksinkertaisesti hauskaa. Lopuksi pitää todeta miten ainakin lätkän tyyppiseen nopeaan peliin yksinkertainen ja helppo appsi istuu erinomaisesti. Tosifanien on vaikea kuvitella innostuvan sovelluksesta jos sen käyttäminen häiritsisi itse pääasian, eli lätkän, seuraamista.

-pasi

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Todennetusti näytöllä

Nettisivut ovat pidentyneet viime vuosien aikana. Lisäksi, tämä oman fiiliksen perusteella, kosketusnäyttöjen sekä pienempien päätelaitteiden yleistymisen myötä sivujen vertikaaliscrollaaminen on yhä enemmän ”hyväksyttävää” ja kuluttajat ovat siihen jo läpikotaisin tottuneet.

Pitkien ja scrollattavien sivujen vastapainoksi mainospaikat ovat tyypillisesti sijoitettu, voimalla ja väkipakolla, sivun yläosaan. Sinänsä ihan ok, mutta lähes poikkeuksetta saitin käytettävyyden kustannuksella. Iso syy mainospaikkojen vähemmän luovaan sijoitteluun on ollut myös mainosmittauksen kehittymättömyys, johon nyt vihdoin saadaan konkreettinen muutos.

Perinteisesti näyttöpohjaisiin verkkokampanjoihin on rekisteröitynyt mainosnäyttö aina kun mainos ladataan käyttäjän selaimelle, riippumatta siitä onko käyttäjä oikeasti nähnyt mainosta. Ja nimenomaan pitkien (=lue ”kaikkien”) sivujen kohdalla osa mainospaikoista jää aina ensimmäisen näytön pituuden alapuolelle, ja niiden näkeminen vaatii sivun scrollaamista alaspäin.

Mutta pitkähkön alustuksen jälkeen menen nyt asiaan. Maikkari & Sub aloittavat kesäkuun alussa todentamaan kaikki näyttöpohjaiset verkkokampanjan vain käyttäjän näytöllä oikeasti esillä olleilla mainosnäytöillä. Ammattikielessä puhutaan ”inscreen”-mittauksesta ja -mainosnäytöistä. Toisin sanoen mainostaja maksaa pelkästään niistä mainosnäytöistä, jotka näkyvät oikeasti käyttäjän nettiselaimella. Teknisesti todennamme nettikampanjalle  inscreen-mainosnäytön  jos vähintään 50 % mainoksen pinta-alasta on näkynyt vähintään yhden sekunnin käyttäjän selaimella.

Seuraava luonnollinen kysymys on miksi muutos mainosnäyttöjen todentamiseen tehdään juuri nyt? Merkittävin syy siihen on se, että nyt tämä on teknisesti mahdollista ja ”inscreen-mittaus” toimii luotettavasti kaikilla nettiselaimilla. Lisäksi Maikkarin TV-talona on luonnollista tehdä tämän tyyppinen liike, sillä analogia TV-mainonnan katkovaluuttaan siirtymisen kanssa on ilmeinen. On myös todettava, että käyttäjille vain oikeasti näkyvien mainosnäyttöjen myyminen on ns. reilua peliä.

Medioita siirtyminen inscreen-mainosnäyttöjen myymiseen on ehkä myös hieman arveluttanut tai jopa pelottanut. Maikkarin & Subin inscreen-lukuja muutaman kuukauden tutkineena on helppo todeta ”pelon” olleen turhaa. Nykymarkkinan suosituimman mainosmuodon, paraatipaikan, inscreen-arvo sivustoillamme on noin 85-90 % ja ainoastaan mainosboksi, joka on sijoitettu muutamille mtv3.fi sivustoilla melko alas, inscreen-arvo on alle 50 %. Lisäksi uskon vakaasti että inscreen-mainosnäyttöjen myymisen kautta löydämme nettisivujen alaosissa olevista mainospaikoista useita uusia toimivia mainospintoja. Toivon myös että voimme inscreen-näyttöjen avulla elvyttää pienempien mainospintojen markkinaa, joka on aika lailla häviämässä Suomen markkinoilta.

Hyviä ja konkreettisia muutoksia siis on tuotantoputkessa. Uskon sekä mainostajan että median hyötyvän välittömästi ja myös pitemmällä aikavälillä mikäli inscreen-näytöistä tulee myös markkinastandardi. Samallahan koko verkkomedian ”brändi” vahvistuisi.

Näillä muutoksilla lähdemme nettimedioiden kevääseen ja heti lomakauden jälkeen on tulossa lisää hyviä uutisia. Verkkomediamyynnissä syksyn kovin uutinen alkaa (ehkä) koolla ja loppuu aahan…

-pasi

Pasi Raassina, verkkomedioiden tuoteryhmäpäällikkö, MTV MEDIA

, , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: