Arkisto kategorialle Kuukauden Parhaat Pikselit

IT MIGHT WORK…. EIKU TOTTA KAI SE TOIMII!

Uusien asioiden tekeminen on jännää, kivaa ja työmaailmassa usein stressaavaa. Projektit monimutkaistuvat, viivästyvät ja muuttuvat usein matkan varrella hankalimmiksi. Mutta mitä haastavampi projekti sitä hienompi fiilis on, kun homma on saatu pakettiin. Itse sain kokea näitä onnistumisen tunteita, kun viime syksynä vuoden synnytyksen jälkeen saimme netin kohderyhmäkauppatyökalun valmiiksi.

Jälkikäteen on helppo tunnustaa, että olin kohdentamisen lopullisen toimivuuden kanssa aika ”it might work” –tyyppisessä tilassa ihan kalkkiviivoille asti. Loppujen lopuksi kohdentamisen hyödythän voidaan mitata vasta täysin toimivalla järjestelmällä ja oikeilla nettikampanjoilla.

Tammikuun lopun häämöttäessä olemme pyörittäneet jo kymmeniä kohderyhmäkaupan kampanjoita ihan oikeille asiakkaille ja pääsääntöisesti jokaisessa (lue: yli 90 % kampanjoista) raportoitavat tunnusluvut ovat selvästi kohdentamattomia verrokkikampanjoita parempia:

  • kohdentaminen on parantanut klikkiprosentteja kymmeniä ja monessa tapauksissa jopa toista sataa prosenttia
  • mainoksen näyttöaika on selvästi parempi kohdennetuissa kampanjoissa
  • kohderyhmäkaupan kampanjat tavoittavat tarkasti mainostajan tavoitekohderyhmän
  • muutaman casen otannalla kohdentaminen on parantanut myös verkkokaupan konversiota huomattavastiKuva2 Kuva1

Kohderyhmäkaupan ehdoton kivijalka on kohdentamisen tarkkuus, eli miten takaamme, että kontaktit, jotka teknisesti katsomme kuuluvan esimerkiksi 25-54 -vuotiaille miehille,  toteutetaan myös oikeasti ko. kohderyhmässä. Tarkkuutta olemme evaluoineet parantuneiden kampanjaraporttien lisäksi myös yhdistämällä profilointidatan analytiikkadataan.

Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, kuten alla olevasta kuvastakin näkee. Miehet katsovat ja lukevat F1 ja Ralli -artikkeleita, nuoret naiset kuluttavat netistä BB -sisältöä jne.

Itse asiassa netin kohderyhmäkauppa näyttää niin toimivalta, järkevältä ja luonnolliselta verkkomainonnan vaihtoehdolta, että uskon sen syrjäyttävän nykyisen sivustokohtaisen display-mainonnan ostamisen jo tämän vuoden aikana.

Kuva3Myös kolikon toinen puoli on kiinnostava. Kohderyhmäkaupan, inscreen-mainosnäyttöjen sekä esimerkiksi isojen mainospintojen kautta ns. ”premium-display” on ihan oikeasti premiumia ja yhä relevantimpi brändimainonnan väline. Tätä kautta verkkomedian on entistä helpompaa kehittää myös premiumin ulkopuolelle jäävää varantoa.

Myös tätä, kokonaisuudessaan hyvin merkittävää, osaa verkkomedian mainosnäyttövarannosta tulee kehittää ja yksinkertaistaa etenkin taktisen verkkonäkyvyyden mainosvälineenä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa Maikkarille mm. astumista RTB-markkinalle. RTB:n kautta saamme avattua mediatoimistoille toisen ostoputken, joka tukee ”premium-displayta” ja Dive-järjestelmää. Tosielämässä MTV3.fi ja RTB kohtaavat toisensa ihan tässä helmikuun alussa. Siis helmikuussa 2013 🙂

Pasi Raassina

Mainokset

, ,

1 kommentti

NOPEAMMIN, TARKEMMIN JA MONIPUOLISEMMIN

Eli olympiahengessä citius, altius, fortius… tai ainakin jotain sinnepäin. Kirjoitin muutama viikko sitten Spotti-blogiin artikkelin inscreen-mainonnasta ja Maikkarin tavoitteesta nostaa display-mainonnan arvoa brändimainonnan välineenä. Nyt tarina jatkuu, sillä lanseeraamme ensi viikon alussa subjektiivisesti katsottuna mullistavan Dive-järjestelmän. Dive nopeuttaa nettikampanjoiden varaamista, auttaa mainostajia tavoittamaan entistä tarkempia kohderyhmiä ja monipuolistaa kampanjaraportointia.

Käytännön tasolla puhumme mediatoimistoille tarkoitetusta verkon yli toimivasta nettikampanjoiden bookkaustyökalusta, MTV3.fi kävijöiden tarkemman profiloinnin kautta toteutuvasta kohderyhmäkaupasta sekä profiilitietojen tuomisesta kampanjaraportteihin.

Kaikkien huikaisevien uudistusten, lisätään yllä olevaan listaan vielä edellisen blogikirjoituksen inscreen-mainonta, pyörteessä on tärkeä pitää lopullinen tavoite mielessä; verkkomainonnan nostaminen varteenotettavaksi brändimainonnan työkaluksi. Tähän päivään mennessä kotimaiset verkkomediat ovat lähtökohtaisesti raportoineet mainostajille ainoastaan suoramarkkinointiin viittaavia tunnuslukuja; klikkejä ja mainosnäyttöjä. Ei siis ihme, että myös keskustelut mainonnan toimivuudesta käsittelevät hyvin usein näitä samoja mittareita eivätkä aitoja brändimainonnan mittareita. Muuta tietoa kampanjan toimivuudesta kun ei vain yksinkertaisesti ole ollut saatavilla.

Tilanne on monella tavalla ristiriitainen. Yhä useampi mainostaja seuraa verkkoanalytiikan kautta oman sivustonsa toimivuutta, mutta samalla verkkomainonnan todellisten vaikutusten seuraaminen on jämähtänyt melko alkukantaisesti puhtaasti mainosnäyttö & klikki -asteelle. Tähdennän vielä, että vastuu verkkomainonnan ja sen mittareiden kehittämisessä tulee olla nimenomaan medioilla, eikä missään nimessä esimerkiksi mediatoimistoilla tai mainostajilla. Olisiko peräti niin, että display-mainonnan viime vuosien nopea kasvu on tuudittanut mediat liialliseen hyvän olon tunteeseen, meneehän tämä ihan hyvin tässä näinkin…

Diven kautta MTV MEDIA ottaa huikean tiikerinloikan eteenpäin, sillä täysin uuden verkkomainonnan ostotavan eli kohderyhmäkaupan lisäksi jatkossa kaikissa näyttöpohjaisten kampanjoiden kampanjaraporteissa kerrotaan kampanjan nähneiden ihmisten profiilitiedot. Esimerkiksi automainostajalle kohderyhmäkauppa antaa oivallisen mahdollisuuden kohdentaa kampanja juuri oikealle ”uuden auton ostajan” kohderyhmälle.

Tulemme tekemään Diven tiimoilta kattavan mediatoimistokierroksen loka-marraskuussa. Mikäli juuri sinä, mediatoimiston digisuunnittelija, haluat omat tunnukset järjestelmään etukäteen, pistä meili allekirjoittaneelle. Virallisempaa lisätietoa kohderyhmäkaupasta löydät Spotista.

Lopuksi. TNS Gallupin uuden Online Advertising -tutkimuksen mukaan MTV3.fi on kaupallisesti kaikkein kiinnostavin verkkomedia. MTV3 kiittää suomalaisia mainostajia luottamuksesta. Haaste on todella suuri, mutta tavoitteenamme on pitää ykköspaikasta kiinni myös jatkossa.

Pasi Raassina

Jätä kommentti

Brändimainostajan Shangri-La

Ensi viikolla se nyt sitten alkaa. Nimittäin inscreen-mainosnäyttöjen myyminen MTV MEDIAn kaikkiin verkkokampanjoihin. Omassa työmaailmassani, jonne ei verkkomainonnan lisäksi paljoa muuta mahdu, inscreen-mainosnäyttöjen myyminen on ensimmäinen konkreettinen askel matkalla tavoitetilaan, jossa näyttävä ja käyttäjiä kiinnostava brändimainonta täyttää Maikkarin ja Subin verkkopalvelut.

Inscreen-näyttöjen kautta takaamme jokaiselle myydylle mainosnäytölle mahdollisuuden vaikuttaa kuluttajaan. Mikäli siis mainoksen viesti on relevantti ja muusta verkkosisällöstä erottuva.

Perinteisesti kaikki muualla kuin sivun yläosassa olevat mainospaikat ovat olleet lähes mahdottomia myydä. Inscreen-mainosnäyttöjen näyttöaikojen (= kuinka monta sekuntia mainospaikkaa keskiarvoisesti näytetään yhdelle käyttäjälle) tarkasteleminen avaa kuitenkin täysin uusia näkökulmia mainospaikkojen keskinäiseen ”vertailuun”. Seuraavat luvut keskiarvoja mtv3.fi-sivustolta mainonnanhallintatyökalumme mukaan:

  • Paraatipaikka, keskimääräinen näyttöaika selaimella 7 sekuntia
  • Suurtaulu/Torni, 11 sekuntia
  • Jättiboksi/Tuplaboksi, Uutisissa 23 sekuntia ja Urheilussa 4 sekuntia)

Ensisilmäyksellä luvut näyttävät huikean hyviltä, mutta toisaalta niinhän niiden pitääkin, kun puhumme laadukkaista ja vain käyttäjille todistetuista näytetyistä mainosnäytöistä. Loogisesti myös suurtaulun näyttöaika on pitempi kuin paraatipaikassa, sillä mainospaikka pysyy esillä sivustolla luetun artikkelin sivussa. Huomionarvoista on myös, miten mainosboksin uudelleensijoittelu parantaa näyttöaikoja dramaattisesti. Tästä käytännön esimerkkinä alla olevat linkit, joista ensimmäinen vie MTV3.fin uutisiin ja toinen urheiluun:

* mtv3.fi/uutiset – suolakurkkujuttu
*mtv3./urheilu – Jässi jättää Boltonin

Mainosboksi uudelleensijoittelun hyödyt ovat näkyneet myös klikkiprosenteissa, jotka ovat peräti nelinkertaistuneet uutisissa.

Kauniiksi lopuksi vielä viittaus Caratin tekemään ”Suuri Suomalainen Verkkomediatutkimus” –silmänliiketutkimukseen (kiitos Jukka). Tutkimuksen mukaan jokainen Maikkarin netin etusivua lukeneen tutkimukseen osallistujan silmä viipyi useiden sekuntien ajan paraatipaikassa. Ja mikä tärkeintä lähes 80% teknisesti paraatipaikan nähneistä myös muisti sivuston käyttämisen jälkeen paraatipaikka mainostajan.

Kyllä brändimainostajan kelpaa.

-pasi

,

1 kommentti

Todennetusti näytöllä

Nettisivut ovat pidentyneet viime vuosien aikana. Lisäksi, tämä oman fiiliksen perusteella, kosketusnäyttöjen sekä pienempien päätelaitteiden yleistymisen myötä sivujen vertikaaliscrollaaminen on yhä enemmän ”hyväksyttävää” ja kuluttajat ovat siihen jo läpikotaisin tottuneet.

Pitkien ja scrollattavien sivujen vastapainoksi mainospaikat ovat tyypillisesti sijoitettu, voimalla ja väkipakolla, sivun yläosaan. Sinänsä ihan ok, mutta lähes poikkeuksetta saitin käytettävyyden kustannuksella. Iso syy mainospaikkojen vähemmän luovaan sijoitteluun on ollut myös mainosmittauksen kehittymättömyys, johon nyt vihdoin saadaan konkreettinen muutos.

Perinteisesti näyttöpohjaisiin verkkokampanjoihin on rekisteröitynyt mainosnäyttö aina kun mainos ladataan käyttäjän selaimelle, riippumatta siitä onko käyttäjä oikeasti nähnyt mainosta. Ja nimenomaan pitkien (=lue ”kaikkien”) sivujen kohdalla osa mainospaikoista jää aina ensimmäisen näytön pituuden alapuolelle, ja niiden näkeminen vaatii sivun scrollaamista alaspäin.

Mutta pitkähkön alustuksen jälkeen menen nyt asiaan. Maikkari & Sub aloittavat kesäkuun alussa todentamaan kaikki näyttöpohjaiset verkkokampanjan vain käyttäjän näytöllä oikeasti esillä olleilla mainosnäytöillä. Ammattikielessä puhutaan ”inscreen”-mittauksesta ja -mainosnäytöistä. Toisin sanoen mainostaja maksaa pelkästään niistä mainosnäytöistä, jotka näkyvät oikeasti käyttäjän nettiselaimella. Teknisesti todennamme nettikampanjalle  inscreen-mainosnäytön  jos vähintään 50 % mainoksen pinta-alasta on näkynyt vähintään yhden sekunnin käyttäjän selaimella.

Seuraava luonnollinen kysymys on miksi muutos mainosnäyttöjen todentamiseen tehdään juuri nyt? Merkittävin syy siihen on se, että nyt tämä on teknisesti mahdollista ja ”inscreen-mittaus” toimii luotettavasti kaikilla nettiselaimilla. Lisäksi Maikkarin TV-talona on luonnollista tehdä tämän tyyppinen liike, sillä analogia TV-mainonnan katkovaluuttaan siirtymisen kanssa on ilmeinen. On myös todettava, että käyttäjille vain oikeasti näkyvien mainosnäyttöjen myyminen on ns. reilua peliä.

Medioita siirtyminen inscreen-mainosnäyttöjen myymiseen on ehkä myös hieman arveluttanut tai jopa pelottanut. Maikkarin & Subin inscreen-lukuja muutaman kuukauden tutkineena on helppo todeta ”pelon” olleen turhaa. Nykymarkkinan suosituimman mainosmuodon, paraatipaikan, inscreen-arvo sivustoillamme on noin 85-90 % ja ainoastaan mainosboksi, joka on sijoitettu muutamille mtv3.fi sivustoilla melko alas, inscreen-arvo on alle 50 %. Lisäksi uskon vakaasti että inscreen-mainosnäyttöjen myymisen kautta löydämme nettisivujen alaosissa olevista mainospaikoista useita uusia toimivia mainospintoja. Toivon myös että voimme inscreen-näyttöjen avulla elvyttää pienempien mainospintojen markkinaa, joka on aika lailla häviämässä Suomen markkinoilta.

Hyviä ja konkreettisia muutoksia siis on tuotantoputkessa. Uskon sekä mainostajan että median hyötyvän välittömästi ja myös pitemmällä aikavälillä mikäli inscreen-näytöistä tulee myös markkinastandardi. Samallahan koko verkkomedian ”brändi” vahvistuisi.

Näillä muutoksilla lähdemme nettimedioiden kevääseen ja heti lomakauden jälkeen on tulossa lisää hyviä uutisia. Verkkomediamyynnissä syksyn kovin uutinen alkaa (ehkä) koolla ja loppuu aahan…

-pasi

Pasi Raassina, verkkomedioiden tuoteryhmäpäällikkö, MTV MEDIA

, , ,

Jätä kommentti

Iso kakku

Mainonnan neuvottelukunta julkisti tällä viikolla TNS Gallupilla teetetyn vuoden 2011 mainoskakun. Kaiken kaikkiaan perustarina oli tuttu: sähköinen media ottaa osuuksia printiltä ja verkkomediamainonta kehittyy muita mediaryhmiä nopeammin. Asiallista. Lisäksi display-mainonta edustaa jo lähes 40 prosenttia koko verkkomainonnasta.

Uutena asiana TNS raportoi display-mainonnan luvuissa erikseen netti-tv- eli instream-mainonnan määrän, joka oli peräti n. 8 %  kaikesta display-mainonnasta. Euroiksi muutettuna puhutaan noin 6,7 miljoonan euron potista. Vuoden 2010 lukuja netti-tv-mainonnasta ei siis virallisesti ole, mutta karkeasti, ihan allekirjoittaneen oman ”ammattitaidon” perusteella, nettitv-mainonnan voidaan olettaa kasvaneen n. 100-120 % vuoden aikana. Ja tästä johdettuna, peruskoulumatematiikkaa käyttäen, arvioin, että instream-mainonnan kasvu selittää noin kolmanneksen koko displaymainonnan kasvusta. Huikeata!

Mediamyyntihommissa on  tärkeää, ettei jäädä märehtimään menneitä vaan keskitytään nykypäivään ja tämän vuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Verkkomainonnan osalta myös vuosi 2012 näyttää lupaavalta. Esimerkiksi jenkkimarkkinoilla nettimainonnan määrän ennustetaan ensi vuonna nousevan historiallisesti printtimainonnan yläpuolelle .

Myös kotimaan mediakenttä kehittyy lupaavasti, sillä esimerkiksi brändimainonta verkossa kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Median näkövinkkelistä tärkeintä on oman kaupallisen tuotteen monipuolinen kehittäminen – niin displayn kuin nettitv:n osalta. Lisäksi pidän ensiarvoisen tärkeänä, että verkkomediat edes yrittäisivät helpottaa mediatilan ostamista niin mediatoimistoille kuin suorille asiakkaille. Tällä hetkellä  display-kampanjan ostaminen ihan mistä tahansa kotimaisesta verkkomediasta vaatii vähintään (uima)maisterin tutkintoa. Ero vaikkapa hakusanamainonnan ostamiseen on aikamoinen.

Tässä hieman to do -listaa tälle vuodelle. Ei muuta kuin hommiin!

-pasi

tuoteryhmäpäällikkö, digitaaliset mediat, MTV MEDIA

, , , ,

2 kommenttia

Tuote kuntoon

Kerron teille salaisuuden: Olen viime vuodet päässyt omassa työssäni helpolla. Vastaan siis MTV MEDIAn nettimedioiden kaupallisesta kehittämisestä. Verkon käytön kasvu ja käyttötapojen monipuolistuminen ovat tuoneet myös mainostajat pienellä viiveellä sankoin joukoin nettiin. Niin sanotun verkkomainonnan ”automaattikasvun” varjoon on jäänyt se tosiseikka, että kotimaisten medioiden tarjonta mainostajille on ollut yllättävänkin staattista. Kuvaavaa on, että pelkkä mainospaikkojen suurentaminen, parhaana esimerkkinä paraatipaikka, on riittänyt pitämään verkkomediamyynnin kasvukäyrällä. Ok, vuoden 2009 ”taantuma” hidasti myös omalta osaltaan mainostuotteistuksen kehitystä, mutta kuitenkin. Itse uskon, että helpon kasvun vuodet ovat pikku hiljaa ohi. David Crystal

Veikkaan, että jo vuonna 2012 display-mainonnan panostukset keskittyvät erityisesti niille verkkomedioille, joilla tuote on priimakunnossa. Itsestään selviä hyvän mediatuotteen ominaisuuksia ovat riittävä kävijämäärä, oikea kohderyhmä ja laadukas mediaympäristö. Mutta näiden lisäksi itse mainostuotteessa on usein paljonkin viilaamista. IAB:n ansiokkaan työn kautta mainosformaatit on Suomessa jo standardisoitu, mutta mainonnan kohdentamisen mahdollisuudet tulevat tekemään eroa medioiden välille. Pitkään puhutut käyttäytymiseen ja/tai kontekstiaalisuuteen pohjautuvat mainonnan kohdentamismuodot ovat vihdoin ensi vuonna osa mediasuunnittelun arkipäivää, puhumattakaan maantieteellisestä kohdentamisesta, muista IP-kohdentamisen mahdollisuuksista, päätelaitekohdentamisesta  jne.

Oman mausteensa Suomen verkkomediamarkkinoille tuo nettitv, joka mediamyynnillä mitattuna elää mainoskapasiteetin nousun myötä lähes eksponentiaalisen kasvun aikaa. Iso osa nettitv-mainonnasta tulee myös jatkossa olemaan TV:stä tuttujen mainoselementtien eli mainosspottien hyödyntämistä, mutta displaymainonnan kohdentamismuodot ovat pian perustekemistä myös nettitv-mainonnassa.

Me Maikkarilla ja Subilla etsimme jatkuvasti uusia verkkomainonnan kohdentamismuotoja sekä display-mainontaan että nettitv-mainontaan. Tämän syksyn kärkituotteemme on kontekstuaalinen mainonnan iSense, jonka avulla mainostajien on mahdollista tavoittaa yhä tarkempia kohderyhmiä display-mainonnalla. Syksyn aikana olemme testanneet iSensen toimivuutta usean kampanjan voimin ja tulokset ovat rohkaisevia. Yhteenvetona voi todeta, että tarkempi kohdentaminen parantaa ”hyvän” kampanjan toimivuutta, mutta ihmeisiin ei kohdentamallakaan päästä. Eli ”huono” mainonta pysyy huonona kohdentamisesta riippumatta. Ihan oikeassa myynnissä kontekstuaalisen mainonnan iSense on viikolla 43. Lisätietoja allekirjoittaneelta ja MTV3:n tai Subin asiakasvastaavilta.

Yksi juttu vielä. Oheinen herrasmies on iSense:n ”keksijä” David Crystal, melko huikea jamppa.

-Pasi

P.S. Kahdeksalle ensimmäiselle iSense-asiakkaalle huomioarvotutkimus for free.

, , , , , ,

Jätä kommentti

Parhautta!

Kevät on ehdottoman mukavaa aikaa. On valoisaa, lämmintä ja vihreää. Keväällä alkaa myös kaksi kovasti odottamaani muutaman kuukauden puristusta: kevään kalastus- sekä siitepölykausi. Maikkarilaiselle lisäjännitystä lisäksi ovat tuoneet Juuri nyt -applikaation lanseeraus ja Katsomon visuaalinen uudistus. Enemmän tai vähemmän molempia projekteja läheltä seuranneena on hienoa todeta niiden onnistuneen jopa poikkeuksellisen hienosti. Jo ennestään laadukas MTV3.fi:n tekstipohjainen ja liikkuvan kuvan sisältö on saanut visuaalisesti erittäin näyttävät ja käyttöliittymältään helpon toimivat kuoret.

Juuri nyt -applikaatio vauhdittaa tänä vuonna lopultakin piristynyttä Suomen mobiilimarkkinaa. Mobiilimainonnan nousua on odotettu lähes suomilätkän MM-kultaan verrattavalla vimmalla yli vuosikymmenen ajan. Lopultakin tänä vuonna, totutusti 1-2 vuotta länsinaapuria perässä, mobiilimainonta on noussut yhä useammin relevantiksi vaihtoehdoksi verkkomarkkinoijalle. Ja tarkoitankin nimenomaan aivan ns. normaalia bannermainontaa mobiilipäätelaitteessa. Hypen aallonharjalla ratsastavat aplikaatiot ovat asia erikseen, sillä mainostajat uskovat applikaatioiden mainoselementtien kautta tulevaan brändihyötyyn voimakkaasti. Ja syystäkin.

Isoon osaan tämän päivän mobiilimainonnasta liittyy joku suhteellisen yksinkertainen tekninen koukku, eli mainostajalle haetaan oikeaa kohderyhmää vaikkapa kohdistamalla mainonta joko maantieteellisesti tai päätelaitteen käyttöjärjestelmän mukaan. Ja tässä piileekin totuuden siemen mainostajalle usein hieman mystiselle näyttävästä mobiilimainonnasta: loppujen lopuksi kyseessä on aivan samanlainen verkon käytön päätelaite läppäreiden ja muiden desktop -tietokoneiden kanssa. Itse uskon mobiilimainonnan lähitulevaisuuden kehityksen myötäilevän ”ison netin” mainoselementtien kehitystä ja mm. retargeting-mainonnan, kontekstuaalisen mainonnan, ip-kohdennuksen jne. olevan jatkossa arkipäivää myös pienissä päätelaitteissa. Markkinoijalle mobiilin huippumielenkiintoiseksi tekee sen henkilökohtaisuus. Monelle mobiili on päivän ensimmäinen ja viimeinen media, jota seurataan heti aamusta aina nukkumaan menoon asti.

Jos mobiilimainonta on kuitenkin vielä ns. aamuruskon media, paistaa aurinko nettitv-mainonnalle jo täydeltä terältä. TNS Gallupin mediapanostustietojen mukaan nettitv-mainonnan määrä on ollut viime kuukausien aikana jo n. 10 % kaikesta display-mainonnasta. Ns. instream-mainonnan (eli nettitv-mainonnan) määrä Suomessa tulee tämän vuoden aikana noin kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 verrattuna. Kaiken kaikkiaan suomalaiset yrityksen tulevat panostamaan nettitv-mainontaan noin 5,5 – 6 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Panostukset voisivat olla tuplatenkin korkeampia, sillä kasvun esteenä on lähinnä mediatalojen tarjoaman mainoskapasiteetin rajallisuus.

Nettitv-mainonnan kiinnostavuuden takana on muutama yksinkertainen seikka. Ensinnäkin suosituimmat mainoselementit, eli katsottavan sisällön yhteyteen sijoitettavat etumainokset & mainoskatkot, ovat mainostajille tuttuja TV-mainonnasta ja näin mainosmateriaali on useassa tapauksessa jo valmiina. Lisäksi mainosten katsominen kuluttajalle on ns. pakotettua ja tätä kautta mainonnan oikean tavoittavuuden laskeminen on yksinkertaista. Lisäksi mainonnan kohdentaminen on poikkeuksellisen helppoa nettitv:n terävien katsojaprofiilien kautta.

Nettitv-mainonnan mainoselementit tulevat monipuolistumaan tulevaisuudessa, mutta TV-mainonnan kaltaisten mainoselementtien rooli tulee olemaan tulevaisuudessakin ratkaiseva. Me Maikkarilla uskomme siihen, että nettitv:ssä mainostaminen tulee tehdä liikkuvan kuvan kautta ja tuomme jatkossa mainostajalle helposti toteutettavia uusia liikkuvan kuvan mainoselementtejä Katsomoon. Syksyn uutuutta, ns. ”jättivideoruutua” pääsee katselemaan kumppanimme Videoplazan sivustolta:

http://www.videoplaza.com/demo/takeover/ (Huom! Toimii vain firefox-selaimella)

-pasi

, , , , , ,

Jätä kommentti

Display mainonta voi paksusti

Displaymainonta eli tuttavallisesti bannermainonta koki renessanssiin vuonna 2010. Suuret mainospinnat, etunenässä nettisaitin ylälaitaan sijoitetut paraatipaikat, toivat verkkomainonnan toimivaksi vaihtoehdoksi myös brändimainonnalle. Isojen mainospintojen hyödyt eivät jää pelkkään huomioarvon lisääntymiseen, sillä ne toimivat klikkiprosenttien valossa noin 6-7 kertaa pieniä mainospintoja paremmin ja lisäksi, ihan tosi, rauhoittavat sivustoja poistamalla pienten vilkkuvien mainosten tuoman sekamelskan. Muutos displaymainonnassa on ollut dramaattinen, sillä reilusti yli puolet kaikista maikkarin ja subin netissä pyörivistä kampanjoista toteutetaan jo ns. isoilla mainospinnoilla.

Displaymainonnan hyvä vire on jatkunut myös tämän vuoden puolella. TNS Gallupin mukaan koko verkkomediamainonta ja sen suurin momentti eli displaymainonta, on kasvanut vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yli 30 % ollen jo perinteisesti selvästi nopeimmin kasvava mediaryhmä.

Uutena tulokkaana isojen mainospintojen joukkoon maikkari tuo markkinoille ensi viikon alussa Avaussivu -nimisen mainospaikan. Ensimmäisenä mainostajana Avaussivua käyttää Fonecta, jonka mainoksesta tyylikäs leiska tässä alla. Livenä mainosta pääsee ihailemaan siis ensi viikon alkupuolella maikkarin netin etusivulla.

Avaussivua myymme maikkarin netin etusivulle siten että mainospaikka ilmestyy sivustolla vierailijoille käyttäjäystävällisellä toistorajoitteella yksi. Lisäksi mainostaja saa itse valita mistä rss-syötteestä mtv3.fi uutisia luetaan mainospaikan viereen.

Loistavaa vappua kaikille. Ai niin, maikkarin netti seuraa jo tänä vuonna lätkän MM-kisoja ennätystarkasti, www.mtv3.fi/mmjaakiekko (saitilla muuten aika näyttävää displaymainontaa… )

-pasi

, ,

2 kommenttia

Kyllä mä tykkään…

Hyviä uutisia – internet on oikeasti kaksisuuntainen media. Muutenkin kuin viisaiden seminaaripuheissa. Monessa kotimaisessa verkkomediassa kaikkia artikkeleita voi kommentoida, jakaa sosiaalisessa mediassa ja tykätä eli ”peukuttaa”. Viime aikoina kuluttajien osallistuminen, etenkin kommentointi, on vielä helpottunut jopa ratkaisevasti facebook-tunnistuksen yleistyessä monella sivustolla. Käyttäjän ei siis tarvitse muistaa jokaiseen verkkopalveluun omia käyttäjätunnuksia, vaan kommentointi on yksikertaisesti fb-salasanojen takana.

Herran vuosi 2010 oli maikkarin netissä ensimmäinen kokonainen vuosi jolloin käyttäjät kommentoivat ja peukuttivat sivustolla julkaistuja juttuja. Ja niinhän suomalaiset todella tekivätkin! Peukutuksia kertyi vuoden aikana lähes 350 miljoonaa ja kommenttejakin kirjoitettiin reippaasti yli kolme miljoonaa.  Kaiken kaikkiaan todella muhkeita lukuja, joista innostuneena aloimmekin miettiä kuluttajille uusia osallistamisen muotoja. Ajatukset kääntyivät nopeasti display-mainontaan ja kaikkein yksinkertaisimpaan sosiaalisen median ilmentymään eli tykkäämiseen. Rehellisyyden nimessä on pakko tunnustaa ettei kaikki kunnia hyvästä (?) ideasta valu maikkarin laariin, sillä saimme oivaltavaa apua myös talon ulkopuolelta (kiitos Matias!).

Mutta miksi tykkääminen, display-mainoksiahan voi klikata? No, ainakin siksi että tykkäämisen kautta saamme boostattua Kuukauden parhaat pikselit -kilpailua, joka palkitsee MTV Median verkkopalveluissa olevaa oivaltavaa display-mainontaa. Konkreettisena ideana siis se että kuluttajat valitsevat kuukausittain ”tykkäämällä” pikseliskabaan noin kymmenen mainoksen shortlistan, josta arvovaltainen raati päättää kuukauden voittajan.

Kaiken kaikkiaan projekti on edennyt melko onnellisten tähtien alla nyt muutaman kuukauden ajan ja toivottavasti pääsemme jo pääsiäisviikolla tykkäämään mainoksia livenä mtv3.fi ja sub.fi etusivuilla. Jatkossa, 3-4 viikon aikajänteellä, tykkäys-toiminto on tarkoitus levittää läpi molempien sivustojen. Mainosten tykkäykset ovat käyttäjälle täysin anonyymejä, mutta ne raportoidaan mainostajien kampanjaraportteihin.

Jännä nähdä miten kuluttajat ottavat mainosten tykkäämisen vastaan. Itse uskon, virkani puolesta ja ihan kyllä muutenkin, konseptin toimivuuteen, mm. sen takia että display-mainonta on muuttunut viimeisen vuoden aikana esimerkiksi isompien mainospintojen kautta valtavan paljon visuaalisemmaksi. Mainokset ovat nykyään usein ihan vilpittömästi sanottuna hyviä. Lisäksi kaiken näköinen ”tykkäily” on isolle osaa suomalaisia netin käyttäjiä päivittäistä perustekemistä, kiitos myös tästä kuuluu facebookille. Ennakkomaistiaisena kaikille spottiblogin lukijoille esimerkki tykkäämisen toteutuksesta; http://www.mediareaktori.fi/MTV3/like/2011-03-28-804140f/

-pasi

, , , ,

1 kommentti

%d bloggers like this: