Arkisto kategorialle Mainostajat

Kun maailmat kohtaavat

Kirjoittaja: Jere Teutari

Markkinoinnin_iltakoulu_spottiblogi

Luin aikanaan Jari Sarasvuon suosituksesta Frans Johanssonin kirjan ‘Medici-ilmiö’. Sen pääviestinä oli törmäyttäminen. Välimaastot toimialojen välissä ovat uusien oivallusten syntysijoja. Medicit oli firenzeläinen mahtisuku, joka sijoitti kaupankäynnistä ansaitsemaansa varallisuutta taiteen, keksintöjen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Pitkälti tämän ansiosta sen aikakauden suurimmat saavutukset elävät arkipäivässämme vielä tänäänkin.

Tätä ajatusta mukaillen istuimme seitsemän markkinointi-alan asiantuntijan kanssa viime viikolla ‘Markkinoinnin iltakouluun’. Edustettuina olivat niin tutkijat, markkinointijohtajat, sisältöihmiset kuin myös mainos- ja mediatoimistopomot.

 

Yhteenvetona todettakoon, että markkinointi ei ole rikki muualla kuin ihmisten omissa päissä.

 

Jos aiemmin markkinointi saatettiin helposti laittaa yhteen laatikkoon, ei se sinne enää tänä päivänä kuulu. Keskustelijoiden mielestä on nyt viimeistään herättävä siihen, että yrityksen liiketoiminnan takana ovat asiakkaat ja heidän kanssaan käytävä vuorovaikutus. Tässä on markkinoinnin ydin. Tätä vuorovaikutusta on mahdotonta jakaa enää siiloihin vaan sen pitää tulla jokaiselta yrityksen työntekijältä.

Vuorovaikutuksen edellytyksenä on huomio. Ihmiset altistavat laitteillaan itsensä brändien saavutettavaksi tuhansia kertoja päivässä. Kuinka moni näistä kohtaamisista johtaa aidosti haluttuun päämäärään? Liian harva.

Huomiota voi ostaa, ansaita tai luoda ihan itse. Keinovalikko tai monikanavaisuus ei sinällään luo enää kilpailuetua, vaan se kuka saa siitä parhaat tehot irti. Miten mikäkin kanava pelaa omaa rooliaan huomion maksimoimiseksi ja vuorovaikutussuhteen synnyttämiseksi?

Keskustelussa kävi selväksi, että kaiken keskellä johtamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On osattava luoda käsitys ympäröivästä maailmasta ja yrityksen roolista ihmisten arjessa. Sen pohjalle pitää rakentaa riittävän yksinkertainen näkemys tulevasta ja johtaa se organisaatiolle selkeään tapaan toimia. Yrityksillä ei ole varaa olla kaikkien kanssa, kaiken aikaa, kaikkialla.

Oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon asiaa kaikilla osallistujilla oli. Tuskin tilaisuudessa sai suunvuoroa, kun vierustoveri oli jo esittänyt omat ajatukseni ominaan. Törmäyttäminen siis toimii.

Jere Teutari

Jere Teutari

Kirjoittaja toimii johtajana MTV Nextissä.

 

Mainokset

, , ,

Jätä kommentti

MTV:n viisi fokusta

Kirjoittaja: Tomi Halonen

MTV_image_1280x720

MTV:ssä ja MTV:n myynnissä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana. Muutosten keskellä onkin hyvä kiteyttää, mitä meille kuuluu ja mikä on MTV:n fokuksessa tänään – ja tulevaisuudessa.

Halutuimmat sisällöt

Halutuimmat sisällöt ja vahvat kanavabrändimme niin tv:ssä, radiossa kuin kaikissa digitaalisissa väylissä ovat kaiken toimintamme keskiössä. MTV luo Suomen puhutuimmat ilmiöt. Kanavapuolella esimerkiksi Radio Nova uudistui reilu kuukausi sitten tuoden tarinallisuuden vahvemmin eetteriin. Myös Subin roolia kirkastetaan suhteessa muihin kanavabrändeihimme, ja kerromme tästä lisää syksyllä.

Suomalaisten mediakäyttö

Olemme tehneet ison tutkimustyön suomalaisten arvoista ja tulevaisuudenodotuksista, heidän kulutus- ja mediakäyttötottumuksistaan ja trendeistä. Tätä dataa hyödynnämme omien kanaviemme ja sisältöjemme suunnittelussa, markkinoinnin ja tuotteistuksen kehityksessä sekä luonnollisesti asiakastyössä.

Mitä asioita suomalaiset arvostavat? Miten uudet kuluttajuuden muodot muuttavat toimialoja? Miten mediakäytön muutos muuttaa niin mediataloja kuin markkinointia? Näiden kysymysten äärellä rakennamme parasta suhdetta suomalaisiin.

Tarinankerronta

Nykyisessä taloustilanteessa taktisen mainonnan rooli kasvaa – tai pahimmassa tapauksessa markkinoinnin roolia supistetaan. Me katsomme asiaa toisesta näkökulmasta. Mainonnan huomioarvojen pirstaloituessa kasvaa nimittäin tarinan ja laadukkaan, monimediallisen mainonnan rooli brändinrakennuksessa.

Tuomme vuoden aikana uusia tuotteistuksia ja caseja havainnollistamaan, miten eri kanavia hyödynnetään nykypäivän tarinankerronnassa, ja miten monimediallisella tarinankerronnalla tehdään tuloksia.

Digitaalinen MTV

Omistajayrityksemme Bonnier on avoimesti kertonut tavoitteekseen olla johtava digitaalinen mediatalo vuonna 2020. Tämä tavoite johtaa myös MTV:n digitaalisen sisällön ja tuotteistuksen kehittämistä.

Kaikki ilmiömme niin tv:ssä kuin radiossa löytyvät myös digitaalisista kanavistamme: MTV Katsomosta, nettiradioista, MTV.fistä sekä vahvoista sosiaalisen median yhteisöistämme.

Vahvuutemme on laadukas ja turvallinen digitaalinen mediaympäristö. Tiesitkö, että MTV Katsomossa yhden katselukerran keskiarvokesto on 15 minuuttia? Tämä kertoo vahvan sisällön vetovoimasta.

Muutoksen johtaminen

Kun media- ja markkinointiala on murroksessa, on myös sisäisiä toimitapojamme katsottava uudesta näkökulmasta. Olemme aloittaneet kaupallisen toimintamallimme muutoksen, jonka tuloksia näet toivon mukaan jo kuluvan vuoden aikana. Kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme asiakaslähtöisemmäksi, jonka keskiössä on joustavuus ja entistä luovemmat monimediaratkaisut.

Tällaista meille siis kuuluu. Entä mitä teille? Ota yhteyttä, niin keskustellaan!

Tomi Halonen

Tomi Halonen
MTV:n kaupallinen johtaja
@HalonenTomi

, , , ,

Jätä kommentti

Kuuleeko Oulu, huutelen?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Oulun viimevuosikymmenten kasvu ja vaurastuminen muodostaa ilmiömäisen menestystarinan.  Mistä syntyy ja ponnistaa Oulun uusi tuleminen? Miten yrittämisen kipinästä synnytetään uuden kasvu roihu?

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Kiipeämme pohjoiseen pohtimaan, ihmettelemään ja haastamaan pohjoisen voimaa. Mitkä ovat yritysten ja yrittäjien tunnelmat? Nousiko Nokia-klusteri hattuun ja mistä löytyvät uuden onnistumisen avaimet? Löytyykö perinteisestä IT-kaupungista potkua haastamaan  myös koko Suomi digitaaliseen kasvuun? Entä onko pienissä yrityksissä kasvun alku? Äänessä nykyiset ja entiset oululaiset; yrittäjä Lauri Salovaara, toimittaja Tuomas Enbuske ja minä.

Paljon kiinnostavia ja vastauksia luvassa MTV:n kiertueella Oulussa 6.11. 2014. Keskustelu on osa Ilmiöiden jäljillä -sarjaa ja sitä voi seurata tapahtuman ohella somessa (#uusiMTV) tai myöhemmin julkaistavista tallenteista osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Luvassa on varmasti vauhdikasta ajatustenvaihtoa ja uusia ideoita.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , ,

Jätä kommentti

3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

TTK

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

pizzapiccolo

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

posse

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

, , , ,

1 kommentti

Miksi brändin pitää olla nöyrä?

Kirjoittaja: Sampo Luoto

Kuluttajan vallan jatkuva kasvu sosiaalisesti täysin digitalisoituneessa maailmassamme on saavuttanut häkellyttävät mittasuhteet.

”Networked society” -termillä viitataan siihen, että digitaalisuus on läsnä kaikessa sosiaalisessa toiminnassamme.

Tämä tarkoittaa mainostajan kannalta sitä, että nykyisin on täysin mahdotonta kontrolloida täysin, millainen mielikuva brändistä muodostuu jatkuvassa muutoksessa olevassa sosiaalisessa yhteisössä.

Tämänkin asian voi periaatteessa ajatella strategisesti hyvin yksinkertaisessa viitekehyksessä menettämättä mitään oleellista.

Kuluttajista on tullut ”Nalle Puheja”, jotka tuntosarvet herkkinä miettivät koko ajan, missä on ”hunajaa”: eli mielekästä ja merkityksellistä sisältöä.

Kun kuluttajat ovat alkaneet itse määritellä, mikä on houkuttelevaa ja mikä ei, brändiltä vaaditaan aivan uudenlaista ja syvällisempää asiakasymmärrystä kuin perinteinen demografiaan perustuva segmentointi.

Brändien on nykyisin oltava jatkuvasti ”varpaillaan”. Kuluttajat, jotka ennen olivat helposti ohjailtavaa karjaa, ovat nykyisin pikemminkin pääskysparvi, joka voi silmänräpäyksessä muuttaa ilmassa suuntaansa.

Koska kuluttajista on tullut hunajanetsijöitä, brändien hallinnasta on tullut siis aiempaa haasteellisempaa.

Toisaalta uusi maailma tarjoaa satoja mahdollisia kohtaamispisteitä, joissa kuluttajalle voi tarjota merkityksellistä sisältöä.

Kun asiakasymmärrys on hyvin hallussa, on todennäköisempää, että Nalle Puhisi pitää sinun hunajastasi kuin jos nojattaisiin pelkästään demografiseen kohderyhmäajatteluun.

SampoLuoto2014_blogiin

Sampo Luoto

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, joka työskentelee Valveessa.

, ,

1 kommentti

Tee nimiehdotus MTV:n uudelle palvelulle!

Kyllä. Haluamme antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa palvelun lopulliseen nimeen. Toivomme, että löydät palvelustamme elämyksiä sekä inspiraation lähteen myös omaan työhösi.

Mikä ihmeen palvelu?@theMartti

Prime time televisiossa tarkoittaa myös prime timea Twitterissä sisältöön liittyvän hashtagin kohdalla.

MTV:n kaupallinen johtaja Stinde Mäkinen totesi Markkinointi & Mainonta -lehden puheenvuorossaan seuraavan tosiasian: ”Liikkuvan kuvan tulevaisuus tarvitsee tutkimusta.” Todellakin! Ilmiöiden kokonaisvaltaisen mittaamisen ratkaisuja sekä Nielsenin lanseeraaman Twitter TV Ratings tulospalvelun (tai vastaavan) hidasta rantautumista odotellessa, MTV:n ”Twitter-viisarin” tarkoituksena on lanseerata etukenossa uusi kokeellinen mittaristo, jolla vertaillaan eri tv-sisältöihin liittyvän keskustelun eli ’pöhinän’ määrää Twitter-palvelussa.

Olemme reilun parin vuoden ajan tutkineet suomalaisten Twitter-käyttäjien tv-ohjelmiin liittyvää twiittailua ja välillä myös julkaisseet dataa kumppaneillemme. Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä. Putouksen ohella esimerkkejä tarjoavat muun muassa #TähdetTähdet, #mmkisat tai vaikkapa #BBSuomi -somenäytökset. Myös Facebookissa tapahtuu taikoja ilmiöidemme ympärillä. Kokeilemme jatkuvasti myös uusia innovaatioita, kuten pilotti Tellyon kanssa osoitti.

Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä.

Nyt olisi aika tuoda tieto ja helppo työkalu kaikkien ulottuville. Tämä palvelu on tarkoitettu sinulle.

Tässä muutama havainnekuva mahdollisesta palvelusta. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Eri tv-kanavien sisältöihin liittyviä mainintoja ihmisten twiiteistä lasketaan hashtagien mukaan ja nämä niputetaan järjestykseen seuraavien arvojen mukaan:

  1. Tweets per day (TPD)
  2. Uniikit twiittaajat per päivä
  3. Twiittien impressiot
  4. Peak tweets per minute (TPM)

Tavoitteena on julkaista TOP 5 -listaa päivittäin sekä TOP 10 listaa edellisen viikon parhaista päivälukemista. Lisäksi voisimme tuoda näkyviin myös kaikkien aikojen twiitatuimmat suomalaiset tv-sisällöt omassa näkymässään.

Ja nyt itse asiaan. Mikä seuraavista nimivaihtoehdoista kuvailisi palvelua mielestäsi parhaiten?
Olisiko sinulla toimivampi nimiehdotus?

Mitä ajatuksia palvelu herättää? Voit keskustella palvelusta ja siihen liittyvistä asioista Twitterissä. Liitä twiittisi allekirjoittaneen nimimerkki @theMartti. Twiittaa tästä!

Kiitos ajastasi ja aurinkoista kesää!

Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 11.6.2014 klo 00:10: Lisätty blogin alkuun sieltä unohtunut maininta Nielsenin Twitter TV Ratings -tulospalvelusta linkeillä varustettuna.

, , , , , , ,

7 kommenttia

Brändärit – Muuttuuko tapamme rahoittaa ohjelmat?

Brändärit

Syksyllä MTV3-kanavalla nähdään uusi mainostoimistomaailmaan sijoittuva sitcom-sarja Brändärit. Neljä samassa, kuvitteellisessa mainostoimistossa työskentelevää mainosjamppaa ja -jaanaa suunnittelevat mainoksia. Sarja on käsikirjoitettu ja fiktiivinen, mutta mainoksen suunnittelun kohteena olevat brändit todellisia.

Brändärit-sarjan rahoitus poikkeaa monella tapaa perinteisestä. Sarja on MTV:n yhteistyöprojekti mainostoimisto TBWA\Helsingin, tuotantoyhtiö FremantleMedian ja kymmenen mainostaja-asiakkaamme kanssa. Käytännössä ohjelman sponsoroinnin lisäksi mainostajat maksavat tuotesijoittelusta ja katkomainonnasta, mutta monen mainostajan kokonaisuus muodostuu aihepiiriin sopivan teeman ympärille.

Onko Brändärit uusi tapa tehdä sisältömarkkinointia?

Uutta ajattelua on edustanut TBWA\Helsingin ja Fremantlen tapa yhteistyössä hahmotella sarjan kaupallisia ulottuvuuksia jo ennen kuin ehdottivat sen tuotantoa MTV:lle.

Mediakenttä muuttuu nyt nopeasti mainostajien muuttaessa markkinointiaan. Myös MTV:n on vastattava kilpailuun ja tarjottava asiakkailleen ohjelmistonsa kaupalliset mahdollisuudet avoimemmin ja monipuolisemmin. Tervehdimme tässäkin ilolla yhteistä tuotekehitystä tuotantoyhtiöiden kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että moniulotteisuus lisää MTV:n sisäisen koordinaation tarvetta muuhun ohjelmistoon verrattuna.

Mainostaja tavoittelee yhtenäistä kampanjakokonaisuutta – mukana mainoskampanja

Brändärit-sarjan asiakastoteutusten laajuus on uutta. Vaikka ohjelmasarjojen sponsorointi ja tuotesijoittelu onkin jokapäiväistä liiketoimintaa, on kymmenen avainasiakkaan kanssa tehtävä yhteistyö yhden sarjan kanssa poikkeuksellista.

Asiakkaamme kokeilevat paljon uusia tapoja mainonnassaan ja käyttävät entistä enemmän eri kanavia. Siksi on tärkeää, että tarjoamme MTV:llä valmiiksi monikanavaisia ratkaisuja helposti omaksuttavassa muodossa. Brändärit-sarjan kumppaneille toteutettaviin kokonaisuuksiin kuuluu myös TBWA\Helsingin suunnittelemat ja tuottamat mainokset sekä niille mainosaika.

Vaatii erityistä sitoutumista yhteistyöhön ja siitä sopimiseen, jotta kaikkien asiakkaiden toisistaan poikkeavat tavoitteet tulevat huomioiduiksi ilman, että kokonaisuus vaarantuu – saati hajoaa.

Mitä kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ja kuka siitä vastaa?

Mainonnan ja varsinaisen ohjelmasisällön on aina erotuttava, eikä tuotesijoittelu tai sponsorointi saa vaikuttaa sisällön suunnitteluun. Lisäksi varsinkin tällaisessa yhteisprojektissa on pidettävä osapuolten roolit ja vastuut selkeänä.

Brändärit-sarjassa tuotantoyhtiö Fremantle tuottajineen ja käsikirjoittajineen vastaa ohjelman sisällöstä ja käsikirjoituksesta. Mainostoimisto TBWA\Helsinki on suunnitellut ja tuottanut mainostaja-asiakkaiden kampanjat ja mainoselokuvat. Asiakkaat sponsoroivat ohjelmaa sekä ostavat MTV:ltä näkyvyyttä eli tuotesijoittelua ja katkomainontaa.

Asiakkaamme, mainostajat näkevät sisältömarkkinoinnin kukin omalla tavallaan. Rajat häilyvät ja etenkin verkkomediat, asiakkaan omat kanavat ja sosiaalinen media ovat melko luovasti hyödynnettävissä.

Vastuullisessa mediayhtiössä tehtävämme on tämän lisäksi kiinnittää erityshuomiomme televisiotoiminnan sääntelyyn ja etenkin huolehtia sponsoroinnin ja tuotesijoittelun ilmoittamisesta asianmukaisesti kunkin asiakastoteutuksen vaatimalla tavalla. MTV:llä konsultoivan asiakastyön taustalla asiakaskohtaisista projekteista huolehtii MTV Next.

 

Jouni Weckman

Kirjoittaja vastaa sponsoroinnista, tuotesijoittelusta ja yhteismarkkinoinnista MTV Nextissä ja tiimeineen kaupallistaa kaiken mahdollisen.

Jouni Weckman

@JouniWec

 

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Ilmiöt kasvavat markkinoimalla

Kirjoittaja: Stinde Mäkinen

Koko kansan ilmiöt tarjoavat mainostajalle loistavia mahdollisuuksia kertoa viestinsä elämyksellisesti monessa eri kanavassa.

Mutta kuten mainostaja rakentaa brändiään pitkäkestoisesti, eivät MTV:n ilmiötkään vain ”synny”.

Ne markkinoidaan isoiksi.

Markkinoinnilla kerromme koko Suomelle tulevan ohjelmailmiön potentiaalista: Me uskomme tähän juttuun!

Suomalaisella katsojalla, klikkaajalla ja kuuntelijalla on loppupeleissä valta päättää, syntyykö ilmiö vai ei.

Jaamme mainostaja-asiakkaidemme kanssa siis ihan samat pohdinnat, innostukset ja jännitykset.

Syntyykö tästä ilmiö? Miten suomalaiset ottavat tämän vastaan? Miten luomme tunnettuutta uudelle ohjelmalle? Miten pidämme suomalaiset mukana seuraavillakin tuotantokausina? Miten erottaudumme muista?

Rakennamme ilmiöistämme isoja ja teemme sisältötarjoamastamme vahvaa ja suorittavaa, jotta ne tarjoaisivat elämyksellisen mediaympäristön mainostajien omille tarpeille.

Jotta mainostaja voi kasvattaa vahvasta brändistään, tuotteestaan tai palvelustaan ilmiön.

Stinde Mäkinen

 

 

 

 

Stinde Mäkinen

Kirjoittaja on MTV:n kaupallinen johtaja.

PS. Lisää näkökulmia ilmiöihin ja niiden rakentamiseen löytyy täältä!

 

, ,

1 kommentti

Osaako mediamyyjä puhua sisältömarkkinoinnista?

Kirjoittaja: Jouni Weckman

Mediamyyjä: ”Moro! Mitä äijä? Miten treenit?”

Asiakas: ”Hei. Ollaan tässä hiukan ajateltu, jos keskityttäis jatkossa sisältömarkkinointiin. Meillä on niin hyvät omat kanavat Twitterit ja Bitterit, ettei maksettu mediatila oo enää fokuksessa. Olisikin tosi hyvä, jos et enää soittelisi meille päin. Kattellaan 2015…”

Mediamyyjä: ”Odotas… Tosi hyvä, että sulla on homma handussa ja visio selvä. Mulla on kuitenkin fiilis, että meillä voisi olla jotain juteltavaa. Oon nimittäin havainnut, että sisältömarkkinointia on monenlaista ja harva mainostaja ihan yksin siinä tai sillä pärjää.”

Asiakas: ”No kuinka te sen sitten näette?”

Ennen kuin tuosta jatkaa keskustelua on syytä tuntea hyvin asiakas ja asiakkaan strategia. Mediatalona meillä on vain vähän näkyvyystuotteita tai -palveluita, joilla asiakas voisi sellaisenaan tehdä sisältömarkkinointia.

Kyse on ennemminkin siitä, millä tavalla mainostajan kannattaa tarjoamiamme palveluita hyödyntää ja omaan sisältömarkkinointiinsa yhdistää. Esimerkiksi asiakkaiden omat kanavat ja niiden tavoittavuus poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Lisäksi on tärkeää tietää, kuinka paljon asiakkaalla on käytettävissään osaamista ja resursseja sisällön tuotantoon ja aktiivisuuteen omissa kanavissaan. Kutsumme tätä asiakkaan kantokyvyn arvioimiseksi. Kantokyvyllä on suuri merkitys, kun arvioimme ratkaisujemme sopivuutta.

Toisaalta on tärkeää tunnistaa, kuinka kiinnostavaa asiaa asiakkaalla on kohderyhmänsä näkökulmasta. Pelkkä toimialatuntemus ei tässä riitä. Saman alan mainostajat eroavat yllättävän paljon toisistaan. Kun ensimmäinen luottaa historiaan ja brändiinsä pitääkseen itsensä top-of-mindissa, niin samaan aikaan toinen on jo valinnut erottautumiseen vilkkaan Some-kommunikaation. Lähtökohdat luoda ja välittää kiinnostavaa sisältöä ovat aivan erilaiset.

Mediatalon on ymmärrettävä nämä erot osatakseen palvella asiakkaitaan.

Olemme viimeaikoina MTV:ssä arvioineet omia tuotteitamme ja palveluitamme sekä aiemmin tehtyjä toteutuksia eri tavoin, jotta jokainen MTV:ssä pystyisi jatkamaan yllä aloitettua keskustelua ammattitaidolla.

Joissain tapauksissa on varmasti paikallaan tarjota sitä perusasiaa eli mainosnäkyvyyttä, jolla asiakas varmistaa omalle sisältömarkkinoinnilleen tarvittavat kontaktit. Mutta uskomme, että monessa tapauksessa sähköisestä mediatalosta on sisältömarkkinointia tekevälle asiakkaallemme muutakin hyötyä.

Löytyy se sitten sisältöosaamisesta, reaaliajassa kerättävistä isoista yleisöstä tai mahdollisuudesta yhdistää MTV:n ja asiakkaan viestit.Jouni_Weckman

Jouni Weckman

Kirjoittaja työskentelee MTV:n mediamyynnissä, mutta yrittää silti ymmärtää asiakkaan omien kanavien roolin.

,

Jätä kommentti

Club Prime – uusi agenda

Tällä kertaa päätin tehdä hieman erilaisen havainnot Club Prime -seminaarista kuin aikaisemmin. Tein muistiinpanot nimittäin Twitter-keskusteluiden pohjalta #mtvclubprime

stinde

Seminaarin ensimmäisenä pääpuhujana aloitti Alexander Barr, filosofi, kirjoittaja, taitelija sekä mm. Idols-tuomari. Toisena pääpuhujana oli Jamie Gutfreund, kuluttajakäyttäytymisen ja trendien asiantuntija. Kolmantena Kristian Segerstråle; sarjayrittäjä ja pelialan pioneereja Suomesta mm. Supercellin hallituksessa.

Keskustelua käytiin mukavasti Twitterissä samanaikaisesti, kun seminaaria pidettiin – kuten on tapana. Näin myös muut pääsevät nauttimaan seminaarin antimista ja osallistumaan keskusteluun.

Alkuun hieman statistiikkaa. Päivän aikana lähetettiin yhteensä 292 twiittiä.

Vaikutusvaltaisimmat osallistujat

vaikutusvaltaisimamt

Eniten mainitut henkilöt ja aliakset

eniten-mainintoja

Yleisimmät laitteet ja appsit, joita käytettiin

ohjelmat

bardissimo

Seminaarin annin voisi kiteyttää tähän twiittiin. Uuden sukupolven kuluttajan, ihmisen, kulutus- ja mediankäyttö on hyvin erilaista kuin ennen. Vanhat teesit on heitettävä romukoppaan ja on ajalteltava aivan uudella tavalla.

toptweet2

Mikään yritys tai toimiala ei ole enää turvasatama, kuten Kristian sanoi. Esimerkkinä hän kertoi miten Uber-palvelu on muuttannut taksibisneksen lopullisesti niin dramaattisesti, että taksiautoilijat nousivat barrikaadeille estääkseen palvelun käytön.

uber

Yleisölle esiteltiin muutama aivan uusi termikin.

toptweet7

Nuorille kuluttajille ei kannata myydä, vaan heitä tulee  kohdella kuin sijoittajia. Kun saat nuoret puolellesi, he myyvät tuotteesi eteenpäin.

toptweet6

Yleisö seurasi herkeämättä ja teki tiukasti muistiinpanoja.

toptweet5

Moderaattori ELCrew:n parivaljakko piti keskustelua yllä ja kevensi tarvittaessa tunnelmaa.

toptweet4

logo

Iltapäivä huipentui uuden yrityslogon ja kattobrändin lanseeramiseen. Lue myös juttu logon takana.

Club Primessa tuotettiin jälleen kerran elämyksiä sekä seminaarissa että Twitterissä – sitä vartenhan olemme olemassa. MTV – Elämyksiä varten.

 

Juha Ihalainen, Twitter: @juhaiha

Kirjoittaja on suunnittelupäällikkö MTV MEDIAn Mobile & Services -yksikössä.

, , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: