Arkisto kategorialle Mainostaminen

3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

TTK

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

pizzapiccolo

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

posse

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

Mainokset

, , , ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Keski-ikäisten touhuja

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

MTV - Spottiblogi  - 141027 - Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

1 kommentti

Radio katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Tomi Halonen

Radio on vanhin sähköinen media ja yhä erittäin hyvissä voimissa: radiota kuunnellaan Suomessa vuodesta toiseen noin 3 tuntia päivässä. Kanavia ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan ja toimialan tunnusluvut ovat kehittyneet huonosta suhdanteesta huolimatta hyvin. Toimiala on kasvanut kumulatiivisesti 9,7 % (1-8/2014 vrt. 1-8/2013).

Radio on yhä tärkein pop- ja viihdemusiikin foorumi ja päivittäinen uutisten välittäjä. Monilla suomalaisilla on vahva suhde radioon: suosikkikanavat ja juontajat osataan nimetä tarkasti. Radion peruskonsepti pitää hyvin pintansa: musiikki, viihde ja kaverisuhde toimivat aina.

 Radio on mobiilimedia

Mobiililaitteilla tapahtuva kuuntelu on viemässä henkilökohtaisen radion lopulta joka paikkaan, ja tämä kehitys on vasta aluillaan. Radion käyttöliittymä on helppo ja se vapauttaa kuulijan katseen, kädet ja jalat. Tämä tekee radiosta mobiileimman median.

Nuoremmat polvet eivät välttämättä enää edes omista FM-laitetta, mutta kuuntelevat kanaviaan mobiiliapplikaatioden kautta. Autoradiot muuttuvat digitaalisiksi informaatiokeskuksiksi ja radiopalvelut streamataan niihin kuten muihinkin päätelaitteisiin. Kotien mediasisältö keskitetään hubiin, josta myös radio jaellaan eri huoneissa oleviin päätelaitteisiin käyttäjän tarpeiden mukaan.

Radio Nova tuottaa radiosisältöä sekä FM:ään että verkon yli jaettavaksi. Tämän lisäksi kuulijasuhdetta syvennetään Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Erityisesti YouTubessa Radio Nova on kunnostautunut: videokanavalla on jo reilu 8600 tilaajaa, ja käynnistyksiä on kertynyt 7,6 miljoonaa.

Radion uudet muodot

Web-radio tarjoaa mahdollisuuden tarjota palvelua yhä kapeammille kohderyhmille ja jakaa sitä milloin vaan ja missä vaan. Web-radio voi olla Spotifyn kanssa kilpaileva levy-automaatti tai vaikkapa ”liian” anarkistinen radio-show, jota ei kannatta jakaa FM:ssä, mutta joka voi olla huippusuosittu webissä.

Radion uudet ulottuvuudet koukuttavat yleisöä monimediallisesti. Radio laajenee nyt esim. televisioon Enbuske & Linnanahde Crew´n kautta. Samainen sisältö on saatavilla eri jakelukanavista on-demand, ja jatkaa elämäänsä aamu-show´ssa sekä somessa läpi viikon.

Eri ohjelmista tehtävät podcastit valtaavat myös alaa. Podcast on radion vod: kuuntele haluamasi ohjelma silloin kun haluat!

Radiolla on tehoa

Radio kannattaa muistaa nyt ja jatkossakin, kun halutaan puhutella suuria joukkoja persoonallisella ja aktivoivalla tavalla. Radiototeutuksissa kekseliäisyydellä ei ole rajoja, sillä audio-maailmassa voidaan tehdä ”miljoonatuotantoja” muutamalla tuhannella eurolla.

Radion teho mediana säilyy, sen mitattavuus paranee teknologioiden kehittyessä ja saavuttanee lähivuosina tarkkuudessaan aivan uuden tason sähköisten mittausmenetelmien myötä.

Radio on lähellä, saatavilla ja nopea.

Tomi Halonen

 

Tomi Halonen

 Kirjoittaja on Radio Novan toimitusjohtaja ja MTV:n kaupalliset toiminnot -yksikön johtaja.

, ,

Jätä kommentti

”On hyvä käydä ihan näitä perusasioitakin läpi”

Osallistuin muutama viikko sitten seminaariin. Paikalle saapui pyöreästi sata osallistujaa: mediatoimistojen (kokeneitakin) digisuunnittelijoita, mainostoimistoneniä ja mainostajien markkinointipäälliköitä. Yleisöä oli siis paikalla vähintäänkin hyvin ja kaiken lisäksi yleisön rakenne oli loistava.

Seminaarissa puhuttiin varmaankin mobiilin murroksesta? RTB:stä? Natiivimainonnasta?

No ei puhuttu.

Seminaarin aihe käsitteli kotimaisten mediajulkaisijoiden datapohjaista tuotetarjoamaa, joka konkretisoitui alla olevan kuvan mukaisesti:

Featured image

Seminaaripalaute oli myönteistä. Parhaiten sitä kuvaa agenttini kuulema ns. vessakeskustelu: ”On todella hyvä käydä näitä ihan perusasioitakin läpi. Eri mediat ovat kyllä käyneet meillä jo parin vuoden ajan puhumassa yleisökohdennetusta mainonnasta, mutta vasta nyt ymmärsin lopullisesti, mistä on kyse ja miten se toimii.”

Hieman laajemmin ajateltuna seminaari kiinnosti mielestäni siksi, että ns. ”perinteisissä näyttöpohjaisissa displaykampanjoissa” liikkuu yhä ja väitän, että myös tulevaisuudessa, ne suurimmat displaymainonnan eurot.

Tarkoitus ei ole missään nimessä aliarvioida muita verkkomainonnan muotoja tai ostotapoja, esim. tulospohjaista mainontaa tai RTB:tä. Itse asiassa tunnustaudun mielellään erityisesti RTB-faniksi ja uskon osa lähivuosien displaymainonnan kasvusta tulee juurkini RTB-kampanjoista.

Verkkomainonnan isoa kuvaa RTB tuskin tulee muuttamaan, sillä se on hyvässä ja pahassa ”vain” todella erinomainen retargeting-kanava, jossa mainosnäyttöjä jalostetaan  mainostajan dataan perustuen.

Retargeting-mainonnan lähtökohta on aktivoida nykyisiä asiakkaita ostamaan joko lisää tai ensimmäistä kertaa. Vastaavasti mediataloilta suoraan ostettujen displaykampanjoiden tavoite on, hieman kärjistäen, löytää mainostajalle uusia asiakkaita.

Osittain valitettavastikin en siis usko RTB-protokollan muodostuvan ikinä lopulliseksi ratkaisuksi näiden ”normaalien näyttöpohjaista displaykampanjoiden” ostoprosessin yksinkertaistamisessa. Perusteluita:

  • RTB ei pysty takaamaan 100 % turvallista mediaympäristöä
  • RTB ei pysty takaamaan kampanjoihin mediakohtaisesti sovittua mainosnäyttömäärää
  • Mediatalojen ansaintalogiikka on kestämättömällä pohjalla RTB-markkinapaikkojen komissioiden takia

…RTB-aiheisen välihypyn jälkeen takaisin seminaariaiheeseen, eli yleisökohdennettuun verkkomainontaan. Se, että kohdentaminen parantaa kampanjatuloksia, ei liene minkään tason uutinen. Mutta se miten paljon kampanjatulokset parantuvat, on mielenkiintoista. Alla keskiarvoja MTV:n ja Alma Median yleisökohdennetusta mainonnasta.

Featured image

Eri kohdennuskriteereitä kannattaa myös käyttää luovasti yhdistellen. Melko usein osallistun yhä keskusteluun, jossa vaihtoehdot nähdään keskenään poissulkeviksi. Myös yleisö- ja sisältökohdennuksia voi käyttää samassa kampanjassa.

Featured image

Lopuksi. Kuten Teemu Neiglick muutama viikko sitten Spotti-blogissa totesi: ”tavoittavuus ei riitä mihinkään”. Eikä mikään mediaratkaisu ole oikotie onneen. Ja juuri näinhän se on.

Lopullisesti mainostajan kampanjatavoitteet ratkaisevat vaikuttavimman mediaryhmän sekä mediaratkaisun. Välillä oikea ratkaisu on radio, joskus RTB ja toisinaan vaikkapa video! Toisaalta usein (vai aina?) paras tulos saadaan aikaiseksi eri ratkaisujen yhdistelmällä.

Hyvää syksyä! Muistakaa käydä kalassa, haukiaika on kohta parhaimmillaan!

– Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

PS: Maikkarin netin uudet myytävät kohdeyleisöt;

  • Päättäjät
  • PT-ostajat
  • Lapsiperheet
  • Talouden tuloluokat

, ,

Jätä kommentti

Miksi brändin pitää olla nöyrä?

Kirjoittaja: Sampo Luoto

Kuluttajan vallan jatkuva kasvu sosiaalisesti täysin digitalisoituneessa maailmassamme on saavuttanut häkellyttävät mittasuhteet.

”Networked society” -termillä viitataan siihen, että digitaalisuus on läsnä kaikessa sosiaalisessa toiminnassamme.

Tämä tarkoittaa mainostajan kannalta sitä, että nykyisin on täysin mahdotonta kontrolloida täysin, millainen mielikuva brändistä muodostuu jatkuvassa muutoksessa olevassa sosiaalisessa yhteisössä.

Tämänkin asian voi periaatteessa ajatella strategisesti hyvin yksinkertaisessa viitekehyksessä menettämättä mitään oleellista.

Kuluttajista on tullut ”Nalle Puheja”, jotka tuntosarvet herkkinä miettivät koko ajan, missä on ”hunajaa”: eli mielekästä ja merkityksellistä sisältöä.

Kun kuluttajat ovat alkaneet itse määritellä, mikä on houkuttelevaa ja mikä ei, brändiltä vaaditaan aivan uudenlaista ja syvällisempää asiakasymmärrystä kuin perinteinen demografiaan perustuva segmentointi.

Brändien on nykyisin oltava jatkuvasti ”varpaillaan”. Kuluttajat, jotka ennen olivat helposti ohjailtavaa karjaa, ovat nykyisin pikemminkin pääskysparvi, joka voi silmänräpäyksessä muuttaa ilmassa suuntaansa.

Koska kuluttajista on tullut hunajanetsijöitä, brändien hallinnasta on tullut siis aiempaa haasteellisempaa.

Toisaalta uusi maailma tarjoaa satoja mahdollisia kohtaamispisteitä, joissa kuluttajalle voi tarjota merkityksellistä sisältöä.

Kun asiakasymmärrys on hyvin hallussa, on todennäköisempää, että Nalle Puhisi pitää sinun hunajastasi kuin jos nojattaisiin pelkästään demografiseen kohderyhmäajatteluun.

SampoLuoto2014_blogiin

Sampo Luoto

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, joka työskentelee Valveessa.

, ,

1 kommentti

MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla.

Hyvät naiset ja herrat, perinteisen tv:n ystävät sekä somenatiivit.
Levittäkää visertävä punainen matto ja hälyttäkää torvisoittokunta paikalle.
On tullut aika julkaista MTV Some-TV-mittari beta, jota on pitkään ja hartaasti kypsytelty MTV:n Mobile & Services -osaston ideahautomossa.

Mittaristo on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut tv-ohjelmien muodostamista ilmiöistä Twitter-palvelussa ja joka kaipaat uusia näkökulmia Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen rinnalle.

MTV:n Some-tv-mittari on palvelu, joka vertailee TV-sisältöihin liittyvän keskustelun määrää Twitter-palvelussa.

MTV Some-tv-mittari beta

TV-ohjelmien katselua mitataan perinteisesti Finnpanelin tv-mittaritutkimuksella. Katsojalukujen ohella yhä tärkeämpi tv-ilmiöiden mittari on katsojien aktiivisuus sisällön ympärillä. Koska Nielsenin Twitter TV Ratings -mittariston tai vastaavan rantautumista Suomeen pitää vielä odotella, emme halunnet jäädä pidättelemään hengitystämme. MTV haluaa tuoda Twitterin aktiivisuusdatan kaikkien suomalaisten ulottuville.

Palvelu laskee yhteen ohjelmiin liittyvät päivän aikana julkaistut twiitit, jotka sisältävät ohjelman virallisen hashtagin. Lisäksi palvelu pitää lukua uniikeista twiittaajista, twiittien tavoittavuudesta sekä twiittien julkaisemisen huippunopeudesta. Jokaisen päivän top 5 -tulokset julkaistaan aina vuorokauden vaihtuessa ja tarjolla on myös top 10 -lista saman viikon kuumimmista puheenaiheista. Kaikkien aikojen top 10 -listaus sisältää huippulukemat ajalta, jolloin MTV on laskenut eri hashtagien päivittäisiä tuloksia.

Palvelu on toistaiseksi beta-vaiheessa ja tavoitteenamme on mittariston jatkuva kehittäminen. Sinä voit auttaa meitä tekemään mittarista entistäkin toimivamman. Twiittaa kysymyksesi/palautteesi meille. Muista lisätä twiittiisi #SomeTVmittari-hashtag. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sosiaalinenmedia@mtv.fi.

Aloita MTV:n Some-TV-Mittarin käyttö tästä!

MTV Some-TV-Mittari beta - Kaikkien aikojen TOP 10Psssst… Oletko aina halunnut tietää, mikä kotimainen tv-sisältö on aikaansaanut suurimman aallon Twitter-palvelussa? Klikkaa itsesi tulossivulle!

Kyselimme alkukesästä nimiehdotuksia uudelle palvelulle ja päädyimme lopulta käyttämään nimeä MTV some-tv-mittari, jonka nimi taipuu näppärästi myös hashtagiksi: #someTVmittari

Mitä kaikkea mittaamme?

Palvelu on toistaiseksi beta-vaiheessa ja palvelun toimintaa kuvaavan info-sivun puuttumisen vuoksi sisältö/hashtag-listaus löytyy täältä.

Sanastoa:

Päivän TOP-5
Lista sisältää päivän viisi eniten twiittejä kerännyttä tv-sisältöä kalenterista valitun yksittäisen päivän perusteella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Viikon TOP-10
Lista sisältää viikon kymmenen eniten twiittejä yhden päivän aikana keränneet tv-sisällöt kalenterista valitun yksittäisen päivän perusteella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Kaikkien aikojen TOP-10
Lista sisältää kaikien aikojen kymmenen eniten twiittejä yhden päivän aikana keränneen tv-sisällöt ajanjaksolta, jolloin MTV on laskenut twiittejä eri hashtagien alta. Ajanjaksojen kestot saattavat vaihdella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Twiitit – Kuinka monta kertaa on twiitattu kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia. Lukema sisältää myös retwiittaukset.

Uniikit twiittajat – Kuinka monta uniikkia twiittaajaa on julkaissut twiittejä kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Tavoittavuus – Kuinka monta eri käyttäjää twiitit tavoittivat kumulatiivisesti. Laskee uniikkien twiittaajien seuraajamäärän yhteen kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Peak twiitit/min – Kuinka monta twiittiä minuutissa ja mihin kellonaikaan on parhaimmillaan twiitattu kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Kiitos ajastasi ja mukavaa alkanutta viikkoa!


Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 22.9.2014 klo 16.23: Lisätty tarkennus sanaston kohtaan ’tavoittavuus.’
EDIT 23.9.2014 klo 17.27: Lisätty osio ’Mitä kaikkea mittaamme’ +
linkki, jonka takaa löytyy mm listaus mitattavista sisällöistä/hashtageista.

, , ,

5 kommenttia

Tavoittamisen sietämätön keveys

Kirjoittaja: Teemu Neiglick

Taas on se aika vuodesta, jolloin tutkimusinstituutiomme Kansallisen mediatutkimuksen (KMT*) tulokset on julkaistu. Tulokset voisi kiteyttää niin, että printtikäyttöliittymä menettää suosiotaan, mutta suurimmalla osalla sisällöistä on kokonaisuudessaan eli eri päätelaitteiden kautta enemmän kuluttajia kuin aikaisemmin. Hienoa. Toimitukset ja sisällöntuottajat ovat tehneet hyvää työtä. Ja samalla päähän hiipii väkisin ajatus, että milloin vuorokaudesta loppuvat tunnit ja Suomesta ihmiset, kun mediankulutus vain tutkimusten mukaan kasvaa ja kasvaa.

Parhaillaan KMT:n tulokset siirtyvät vauhdilla mediamyynnin työpöydille. Mediakortteja päivitetään, vertailutaulukkoja lasketaan ja kokonaistavoittavuuksia pyöritään mahdollisimman suurien lukujen aikaansaamiseksi. Ja kohta soi meillä medianostajilla puhelin.

Sanotaan se nyt heti alkuun ja ihan suoraan. Tavoittavuus ei riitä yhtään mihinkään. Media ei ole media, jos se ei aidosti tavoita ihmisiä. Tavoittavuus on hygieniatekijä, se pakollinen osuus, välttämätön paha ja kaiken edellytys, että mainostaja edes lähtökohtaisesti voisi edes olla kiinnostunut kyseistä mediaa tai mediaryhmää käyttämään.

Yksikään mainostaja tai median ostaja ei voi näinä päivinä pitää työpaikkaansa, jos hän raportoi tavoittaneensa kohderyhmiä, muttei mitään muuta.

Median hyödyntämisessä on kyse vaikuttamisesta. Miten mainostaja mediaa hyödyntäen vaikutti xx miljoonaan kontaktiiin ja sai heidän käyttäytymisessään ja ajattelussaan tapahtumaan halutun muutoksen. Siitä, että medialla on teoriassa mahdollisuus tavoittaa välineidensä kautta xx miljoonaa lukijaa, on vielä pitkä matka siihen, että medialla olisi mainosratkaisujensa kautta aidosti kyky vaikuttaa heihin.

Vaikuttaminen on se kuninkuuslaji, jota mediamyynnin materiaalien tulisi tarjota: miten lukijaa on osattu sisältöjen osalta palvella ja ohjata eri päätelaitteista toiseen. Entä ne ratkaisut, joissa media on kokonaisuudessaan enemmän kuin osiensa summa? Millaisia ovat ne mainosratkaisut, jotka aidosti hyödyntävät ko. medioiden käyttötapaa, eivätkä vain ole mainoksille aivoton alusta? Missä ovat ne ratkaisut, joilla aidosti vaikutetaan kuluttajiin?

Vaikuttaminen ja etenkin aktivointi on näinä päivinä helvetin vaikeaa. Median käyttöhetket ovat pilkkoontuneet lyhyiksi, uskollisuus sisältöihin muuttunut ja medioiden päällekkäiskäyttö alentaa yksittäisen kanavan saamaa huomioarvoa. Samaan aikaan markkinointi on mitattavampaa kuin koskaan ennen ja sen onnistumista arvioidaan puhtaasti liiketoiminnan mittareilla.

Nyt jos koskaan tulee mediamyyntien mainosratkaisujen perustua kuluttajien ymmärtämiseen. Ja varautua sen kaivatun vaikuttamisen todentamiseen ja näin osavastuun kantamiseen mainostajien tavoitteista.

Joten sovitaanko, että puhutaan vaikuttamisesta, kun seuraavan kerran tavataan.

 

teemu

 

 

Teemu Neiglick

Kirjoittaja on markkinointiarkkitehti ja perustaja mediatoimisto ToinenPHD Oy:ssa.

 

 

*Kansallinen Mediatutkimus (KMT) on printtimedia-alan yhdessä toteuttama tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa luetun median mediamyynnin valuutan eli viralliset lukijamäärät vajaalle 200 lehdelle ja niiden digijulkaisuille. Siinä raportoidaan painettujen lehtien yhden numeron keskimääräinen lukijämäärä ja kyseisen median viikkokävijämäärä. Näistä tuloksista tulkitaan myös näiden medioiden yhteiskäyttö ja sen jakautuminen eri kanaviin.

, , ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Faija googlaa kännykän

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

Spottiblogi_artikkeli2_Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

Jätä kommentti

Sisältömarkkinoinnin peruskurssi

Kirjoittaja: Jouni Mannerhovi

 

Kaikilla brändeillä on mahdollisuus sisältömarkkinointiin

Sisältömarkkinointi on päivän sana. Konsulttien kanssa kilvan suosittelemme mainostajia ryhtymään tuottamaan sisältöjä. Vaatimus on kohtuuton.

Yrityksen tehtävä ei ole tuottaa sisältöjä ellei se satu olemaan sisällöntuotantoyhtiö. Yrityksen tehtävä on tuottaa arvoa omistajalleen, ja se tapahtuu tyypillisesti parhaiten keskittymällä ydinliiketoimintaan.

 

Sisältö ei muutu sisältömarkkinoinniksi logolla

Sisältömarkkinoinnin tehtävä on lopulta yksinkertainen. Sen tulee vahvistaa brändin ja sen käyttäjän suhdetta. Suhde vahvistuu brändin kyetessä tuottamaan sisältöä, jota sen innokkaat käyttäjät tai potentiaaliset sellaiset haluavat seurata ja jakaa. Sisältöä ei kuitenkaan tarvitse tuottaa itse. Osaaminen kun löytyy usein muualta, ellei satu olemaan se sisällöntuotantoyhtiö.

Sisältö ei myöskään muutu sisältömarkkinoinniksi laittamalla logon sisällön perään. Se on yhteistyötä tai sponsorointia, ja brändille usein tehokas tapa esiintyä sopivassa ympäristössä. Sisältömarkkinointia ei myöskään synny mediassa esiintyvän tähden hokiessa tuotemerkkiä. Syntyy yleisön aliarviointia.

 

Uutta potentiaalia

Kaikilla brändeillä on mahdollisuus synnyttää sisältöä, jolla on yleisölleen merkitystä, joka lähtee liikkeelle ja jonka perään syntyy paraati. Toisille se on vaikeampaa, mutta kaikille löytyy keino ja mikä parasta, sitä itselle sopivinta tapaa ei tarvitse tai edes kannata yrittää löytää yksin.

Jos olet urheilujalkinevalmistaja, tulee sinun huolehtia, että järjestämässäsi juoksukoulussa on vähintään lassevirenit ja abebebikilat pitämässä kursseja, mikäli herrat sattuvat edustamaan brändillesi sopivia arvoja. Tai jos tuotteesi on uistin, voit aivan hyvin kustantaa lifestyle-sarjan, jossa kansan suosikit touhuavat jotakin yleisölle kiinnostavaa kiehtovissa ympäristöissä, joissa tuotteesi on kotonaan.

Näitä sisältöjä käyttäjäsi ja potentiaalisi varmasti diggailevat ja jakavat omissa kanavissaan. Tässä on uskomattoman paljon hyödynnettävää potentiaalia juuri nyt, kun monet aikaisemmin kaupallisesti koskemattomat sisältöjen tuottajat mm. artistit ovat heränneet aiheeseen.

 

Sisältömarkkinointia syntyy, kun sisällöntekijät tulevat lähelle mainostajaa ja ymmärrys jaetaan puolin ja toisin

Muun muassa radion kyky kerätä suuri yleisö joka päivä pitkäksi ajaksi perustuu yleisön tuntemiseen ja sisällöntuotannon osaamiseen valitulle yleisölle. Kun sisällöntuottajat ja päätöksentekijät kohtaavat asiakasymmärryksen syntyy sisältöä, jota halutaan kuluttaa ja jakaa, ja joka arvostaa kuluttajaansa. Me MTV:ssä ja Radio Novassa teemme työtä sen eteen, että tällaisia kohtaamispisteitä syntyy päivittäin.

 

 

jouni_mannerhovi

 

Jouni Mannerhovi

Kirjoittaja on Radio Novan markkinointijohtaja.

, ,

Jätä kommentti

Sisältömarkkinoinnin kuolema

Kirjoittaja: Jere Teutari

Uskallan väittää, että sisältömarkkinointi käsitteenä, niin kuin sen nyt tunnemme, on tullut elinkaarensa päähän. Perustan väitteeni siihen, että tähän asti sisältömarkkinointi on pääasiassa tarkoittanut uusien viestintäkanavien synnyttämistä.

Lähes kaikilla suomalaisilla TOP 200 markkinoijilla on jonkinlainen sisältömarkkinointikanava synnytettynä ja siellä pyörii jonkin verran faneja, seuraajia tai jopa sisällön jakajia. Kilpailu siitä, kenellä on omat sisältökanavat hallussa, voidaan pikkuhiljaa alkaa julistaa päättyneeksi.

Sisältökanavan synnyttäminen ei sinällään ole kovinkaan vaikeaa, mutta oikeasti mielenkiintoinen sisältö sitten onkin jo aivan toinen asia. Nyt alkaa todellinen kilpailu huomiosta. Vain huomio voi muuttaa kanavan ROIn. Tämän kanssa moni mediatalokin on joutunut viime aikoina kamppailemaan.

Media toimii mainonnan ansaintalogiikaltaan yksinkertaisesti. Mitä parempi huomio ja vaikutus, sitä paremmin menee. Huomion ja vaikutuksen puolestaan rakennat ylivoimaisella sisällöllä ja jakelulla. Mainostajat ovat panostaneet edellisistä pääasiassa jälkimmäiseen. On siis aika puhua sisällöstä.

Tähän väliin yksi esimerkki Facebookista. Katsottuani läpi noin 15 suomalaisten eniten peukuttamaa brändiä, niiden tuottamaa sisältöä peukuttaa tai jakaa keskimäärin yksi prosentti niiden yleisöistä. Kun vertailen suomalaisia medioita, on huomion määrä yli kymmenkertainen, joillain jopa viisikymmenkertainen. Mediat pesevät brändit tässä pelissä edelleen sata-nolla.

Joku syy tähän saattaa olla? Alla niistä kolme.

1. Brändejä ei pidetä sisällöntuottajina.

Brändien paikka ihmisten sydämissä on jossain muualla. Joku brändi tuottaa mielihyvää, toinen arjen toimivuutta ja joku kolmas menestystä.

 2. Brändit eivät ole mediataloja.

Niiden johdon agendalla ei ole se, millaista sisältöä ne tuottavat ja kuinka ne saavat välitöntä ansaintaa sisällöistä. Tämä on korkeintaan markkinointijohdon agendalla, mutta ei se ole näiden yritysten ydinliiketoimintaa.

 3. Sisältömarkkinoinnissa käydään über-kovaa kilpailua.

Ihmiset on kyllästetty brändien sisältökanavien tarjonnalla ja pelkällä kanavalla erottautuminen ei enää riitä.

 

Hyvä sisältö saa paremman huomion kuin huono sisältö. Tästä syystä olemme avaamassa sisällön tuotantoamme mainostajille aivan uudella tavalla.

Esittelimme pilotointihengessä tiistaina 10.6. suomalaisille mainostajille, mediatoimistoille ja mainostoimistoille uudenlaisen tavan ostaa ja luoda sisältöä. Meillä oli liki sadan hengen porukka auditoriossamme kuuntelemassa sisältöideoita, jotka Suomen johtavat TV-tuotantoyhtiöt olivat samaan aikaan pitchaamassa sekä medialle että asiakkaille.

Kyse on sisältöideoista, jotka ovat jalostettavissa kohtaamisiksi niin ostetussa, omassa kuin ansaitussakin mediassa. Toimintatapa on täysin uusi ja meilläkin testihengessä synnytetty, mutta maailmalla esim. Hollywoodissa ollut arkipäivää jo pitkän aikaa.

Uskon, että Suomen kokoisessa markkinassa osaamista yhdistämällä ja tällä tavoin verkostomaisesti toimimalla voidaan alkaa aidosti puhua sisällön aikaansaamasta huomiosta ja sisältökanavien ROIn kannattavuudesta. Tällöin yhdyssana sisältömarkkinointi alkaa elää uutta elämäänsä.

 

Jere Teutari

 

-jere

P.S. Eipä huolta, vaikka et tilaisuuteemme pääsytkään. Jaamme tietoa näistä sisältöideoista mielellämme. Sovitaan treffit ja keskustellaan lisää.

Kirjoittaja on MTV Next yksikön vetäjä. MTV Nextin tehtävänä on luoda uudenlaisia mediaratkaisuja ihmisten muuttamaan mediakenttään.

, , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: