Arkisto kategorialle Mediatoimistot

Minkälainen olisi Sosiaalinen Sub?

Kirjoittaja: Merja HartonevaSosiaalinenSub_1024x576

Istuimme keskiviikkoaamuna alas Viivi Lehtosen (Dagmar), Markus Rauramon (ToinenPHD) ja Julia Railosvuon (OMD) kanssa ideoimaan, miten syksyllä uudistuva Sub-kanava olisi entistä sosiaalisempi – myös mainostajille suunnatuilla ratkaisuillaan.

Sosiaalinen tv on vuorovaikutusta

Ideoinnin taustoitukseksi sosiaalisen tv:n tuottajat Martti Lindholm ja Mari Rasimus kävivät läpi, mitä vuoden sosiaalisen median yrityksenä palkittu MTV on tehnyt sosiaalisen tv:n puolella. Sosiaalinen tv ei tarkoita vain twiittejä tv-ruudulla vaan ennen kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Posse on esimerkiksi ohjelma, joka syntyi some-lähtöisesti, aktiivinen yhteisö oli valmiina jo ennen ohjelman alkua.

Enbuske Linnanahde Crew -ohjelmassa keskustelua aiheiden ympärillä aktivoivat ”heimopäälliköt”.

Holiday Club aktivoi ennätysmäärän ihmisiä osallistumaan #LomaKingi -Instagram-kisaan ja sai samalla uuden kanavan, jossa käydä vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa.

AVAlla esitetty Fittnesspäiväkirjat keräsi yhteen Suomen fitness-harrastajat ja -elämäntapaan vihkiytyneet.

”MTV:n tehtävä on kutsua samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset keskustelemaan keskenään, luomaan yhteisöjä”, summasi Martti ja jatkoi: ”Tämä ei tapahdu vain digitaalisissa kanavissa, vaan myös live-tapahtumilla ja -kohtaamisilla kuten ohjelman kuvauksilla on tässä tärkeä rooli.”

 

Subin katsoja on some-aktiivi

SosiaalinenSub_some_1024x576

MTV:n sosiaalisen tv:n lähtökohdista ja MTV:n mediakuluttujasegmentoinnin pohjalta olemme ideoineet Subista entistä sosiaalisempaa tv-kanavaa.

Tutkimukset osoittavat, että 93 % Subin katsojista käyttää päivittäin sosiaalisen median kanavia. Subilla on kaikista Suomen tv-kanavista nuorin profiili.

Minkälaisen yhteisön voisimme kehittää Subista, joka elää kohderyhmänsä kautta ja heidän aktiivisuudestaan? Miten mainostaja-asiakkaamme voisivat olla mukana rakentamassa Suomen sosiaalisinta tv-kanavaa?

 

Mitä Sosiaalinen Sub voisi olla?

Sub_kanavailme_1024x576

Keskustelussamme nousivat esiin mm. seuraavat näkemykset:

  • Subille haetaan tällä hetkellä kanavaisäntiä- ja emäntiä, jotka reaaliaikaisesti tuottavat sisältöä some-kanaviin ja nostavat yhteisön luomaa sisältöä tv-ruutuun illan aikana. On tärkeää, että kanavaäänten tyyli on rento ja keskusteleva – niin somessa kuin ruudussa.
  • On ideoitava erilaisia sosiaalisen median aktivointimalleja mainostajan tavoitteiden mukaisesti: jokainen asiakas ei voi tehdä vain some-kisoja!
  • Sosiaalisen Subin ratkaisuina voisi toimia hyvin sisältömarkkinointi eri mahdollisuuksineen. Sekä tuotesijoittelua ohjelmissa että asiakkaaseen liittyvää sisältöä (esim. blogeja), joka palvelee yhteisön jäseniä.
  • Subin ohjelmisto on tärkeässä roolissa, sillä ohjelmat keräävät yleisön yhteen
  • Koska Subin kohderyhmästä löytyy nuoria, on tärkeää että Sub löytyy myös nuorten käyttämistä kanavista esimerkiksi videosisällöin
  • Mainosratkaisujen on oltavia oivaltavia ja rohkeitakin

Minkälaisia kaupallisia ratkaisuja sinä odottaisit Suomen sosiaalisemmalta tv-kanavalta? Minkälainen sinun mielestäsi olisi Sosiaalinen Sub? Kuulemme mieluusti näkemyksesi vaikka tämän blogin kommenttikentässä 🙂

Lämmin kiitos Viiville, Markukselle ja Julialle erinomaisesta keskustelusta!

Merja Hartoneva

 

Merja Hartoneva

Kirjoittaja on kanavailmeratkaisuista vastaava tuotepäällikkö MTV Nextissä.

, , , , ,

Jätä kommentti

Kun maailmat kohtaavat

Kirjoittaja: Jere Teutari

Markkinoinnin_iltakoulu_spottiblogi

Luin aikanaan Jari Sarasvuon suosituksesta Frans Johanssonin kirjan ‘Medici-ilmiö’. Sen pääviestinä oli törmäyttäminen. Välimaastot toimialojen välissä ovat uusien oivallusten syntysijoja. Medicit oli firenzeläinen mahtisuku, joka sijoitti kaupankäynnistä ansaitsemaansa varallisuutta taiteen, keksintöjen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Pitkälti tämän ansiosta sen aikakauden suurimmat saavutukset elävät arkipäivässämme vielä tänäänkin.

Tätä ajatusta mukaillen istuimme seitsemän markkinointi-alan asiantuntijan kanssa viime viikolla ‘Markkinoinnin iltakouluun’. Edustettuina olivat niin tutkijat, markkinointijohtajat, sisältöihmiset kuin myös mainos- ja mediatoimistopomot.

 

Yhteenvetona todettakoon, että markkinointi ei ole rikki muualla kuin ihmisten omissa päissä.

 

Jos aiemmin markkinointi saatettiin helposti laittaa yhteen laatikkoon, ei se sinne enää tänä päivänä kuulu. Keskustelijoiden mielestä on nyt viimeistään herättävä siihen, että yrityksen liiketoiminnan takana ovat asiakkaat ja heidän kanssaan käytävä vuorovaikutus. Tässä on markkinoinnin ydin. Tätä vuorovaikutusta on mahdotonta jakaa enää siiloihin vaan sen pitää tulla jokaiselta yrityksen työntekijältä.

Vuorovaikutuksen edellytyksenä on huomio. Ihmiset altistavat laitteillaan itsensä brändien saavutettavaksi tuhansia kertoja päivässä. Kuinka moni näistä kohtaamisista johtaa aidosti haluttuun päämäärään? Liian harva.

Huomiota voi ostaa, ansaita tai luoda ihan itse. Keinovalikko tai monikanavaisuus ei sinällään luo enää kilpailuetua, vaan se kuka saa siitä parhaat tehot irti. Miten mikäkin kanava pelaa omaa rooliaan huomion maksimoimiseksi ja vuorovaikutussuhteen synnyttämiseksi?

Keskustelussa kävi selväksi, että kaiken keskellä johtamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On osattava luoda käsitys ympäröivästä maailmasta ja yrityksen roolista ihmisten arjessa. Sen pohjalle pitää rakentaa riittävän yksinkertainen näkemys tulevasta ja johtaa se organisaatiolle selkeään tapaan toimia. Yrityksillä ei ole varaa olla kaikkien kanssa, kaiken aikaa, kaikkialla.

Oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon asiaa kaikilla osallistujilla oli. Tuskin tilaisuudessa sai suunvuoroa, kun vierustoveri oli jo esittänyt omat ajatukseni ominaan. Törmäyttäminen siis toimii.

Jere Teutari

Jere Teutari

Kirjoittaja toimii johtajana MTV Nextissä.

 

, , ,

Jätä kommentti

MTV:n viisi fokusta

Kirjoittaja: Tomi Halonen

MTV_image_1280x720

MTV:ssä ja MTV:n myynnissä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana. Muutosten keskellä onkin hyvä kiteyttää, mitä meille kuuluu ja mikä on MTV:n fokuksessa tänään – ja tulevaisuudessa.

Halutuimmat sisällöt

Halutuimmat sisällöt ja vahvat kanavabrändimme niin tv:ssä, radiossa kuin kaikissa digitaalisissa väylissä ovat kaiken toimintamme keskiössä. MTV luo Suomen puhutuimmat ilmiöt. Kanavapuolella esimerkiksi Radio Nova uudistui reilu kuukausi sitten tuoden tarinallisuuden vahvemmin eetteriin. Myös Subin roolia kirkastetaan suhteessa muihin kanavabrändeihimme, ja kerromme tästä lisää syksyllä.

Suomalaisten mediakäyttö

Olemme tehneet ison tutkimustyön suomalaisten arvoista ja tulevaisuudenodotuksista, heidän kulutus- ja mediakäyttötottumuksistaan ja trendeistä. Tätä dataa hyödynnämme omien kanaviemme ja sisältöjemme suunnittelussa, markkinoinnin ja tuotteistuksen kehityksessä sekä luonnollisesti asiakastyössä.

Mitä asioita suomalaiset arvostavat? Miten uudet kuluttajuuden muodot muuttavat toimialoja? Miten mediakäytön muutos muuttaa niin mediataloja kuin markkinointia? Näiden kysymysten äärellä rakennamme parasta suhdetta suomalaisiin.

Tarinankerronta

Nykyisessä taloustilanteessa taktisen mainonnan rooli kasvaa – tai pahimmassa tapauksessa markkinoinnin roolia supistetaan. Me katsomme asiaa toisesta näkökulmasta. Mainonnan huomioarvojen pirstaloituessa kasvaa nimittäin tarinan ja laadukkaan, monimediallisen mainonnan rooli brändinrakennuksessa.

Tuomme vuoden aikana uusia tuotteistuksia ja caseja havainnollistamaan, miten eri kanavia hyödynnetään nykypäivän tarinankerronnassa, ja miten monimediallisella tarinankerronnalla tehdään tuloksia.

Digitaalinen MTV

Omistajayrityksemme Bonnier on avoimesti kertonut tavoitteekseen olla johtava digitaalinen mediatalo vuonna 2020. Tämä tavoite johtaa myös MTV:n digitaalisen sisällön ja tuotteistuksen kehittämistä.

Kaikki ilmiömme niin tv:ssä kuin radiossa löytyvät myös digitaalisista kanavistamme: MTV Katsomosta, nettiradioista, MTV.fistä sekä vahvoista sosiaalisen median yhteisöistämme.

Vahvuutemme on laadukas ja turvallinen digitaalinen mediaympäristö. Tiesitkö, että MTV Katsomossa yhden katselukerran keskiarvokesto on 15 minuuttia? Tämä kertoo vahvan sisällön vetovoimasta.

Muutoksen johtaminen

Kun media- ja markkinointiala on murroksessa, on myös sisäisiä toimitapojamme katsottava uudesta näkökulmasta. Olemme aloittaneet kaupallisen toimintamallimme muutoksen, jonka tuloksia näet toivon mukaan jo kuluvan vuoden aikana. Kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme asiakaslähtöisemmäksi, jonka keskiössä on joustavuus ja entistä luovemmat monimediaratkaisut.

Tällaista meille siis kuuluu. Entä mitä teille? Ota yhteyttä, niin keskustellaan!

Tomi Halonen

Tomi Halonen
MTV:n kaupallinen johtaja
@HalonenTomi

, , , ,

Jätä kommentti

”On hyvä käydä ihan näitä perusasioitakin läpi”

Osallistuin muutama viikko sitten seminaariin. Paikalle saapui pyöreästi sata osallistujaa: mediatoimistojen (kokeneitakin) digisuunnittelijoita, mainostoimistoneniä ja mainostajien markkinointipäälliköitä. Yleisöä oli siis paikalla vähintäänkin hyvin ja kaiken lisäksi yleisön rakenne oli loistava.

Seminaarissa puhuttiin varmaankin mobiilin murroksesta? RTB:stä? Natiivimainonnasta?

No ei puhuttu.

Seminaarin aihe käsitteli kotimaisten mediajulkaisijoiden datapohjaista tuotetarjoamaa, joka konkretisoitui alla olevan kuvan mukaisesti:

Featured image

Seminaaripalaute oli myönteistä. Parhaiten sitä kuvaa agenttini kuulema ns. vessakeskustelu: ”On todella hyvä käydä näitä ihan perusasioitakin läpi. Eri mediat ovat kyllä käyneet meillä jo parin vuoden ajan puhumassa yleisökohdennetusta mainonnasta, mutta vasta nyt ymmärsin lopullisesti, mistä on kyse ja miten se toimii.”

Hieman laajemmin ajateltuna seminaari kiinnosti mielestäni siksi, että ns. ”perinteisissä näyttöpohjaisissa displaykampanjoissa” liikkuu yhä ja väitän, että myös tulevaisuudessa, ne suurimmat displaymainonnan eurot.

Tarkoitus ei ole missään nimessä aliarvioida muita verkkomainonnan muotoja tai ostotapoja, esim. tulospohjaista mainontaa tai RTB:tä. Itse asiassa tunnustaudun mielellään erityisesti RTB-faniksi ja uskon osa lähivuosien displaymainonnan kasvusta tulee juurkini RTB-kampanjoista.

Verkkomainonnan isoa kuvaa RTB tuskin tulee muuttamaan, sillä se on hyvässä ja pahassa ”vain” todella erinomainen retargeting-kanava, jossa mainosnäyttöjä jalostetaan  mainostajan dataan perustuen.

Retargeting-mainonnan lähtökohta on aktivoida nykyisiä asiakkaita ostamaan joko lisää tai ensimmäistä kertaa. Vastaavasti mediataloilta suoraan ostettujen displaykampanjoiden tavoite on, hieman kärjistäen, löytää mainostajalle uusia asiakkaita.

Osittain valitettavastikin en siis usko RTB-protokollan muodostuvan ikinä lopulliseksi ratkaisuksi näiden ”normaalien näyttöpohjaista displaykampanjoiden” ostoprosessin yksinkertaistamisessa. Perusteluita:

  • RTB ei pysty takaamaan 100 % turvallista mediaympäristöä
  • RTB ei pysty takaamaan kampanjoihin mediakohtaisesti sovittua mainosnäyttömäärää
  • Mediatalojen ansaintalogiikka on kestämättömällä pohjalla RTB-markkinapaikkojen komissioiden takia

…RTB-aiheisen välihypyn jälkeen takaisin seminaariaiheeseen, eli yleisökohdennettuun verkkomainontaan. Se, että kohdentaminen parantaa kampanjatuloksia, ei liene minkään tason uutinen. Mutta se miten paljon kampanjatulokset parantuvat, on mielenkiintoista. Alla keskiarvoja MTV:n ja Alma Median yleisökohdennetusta mainonnasta.

Featured image

Eri kohdennuskriteereitä kannattaa myös käyttää luovasti yhdistellen. Melko usein osallistun yhä keskusteluun, jossa vaihtoehdot nähdään keskenään poissulkeviksi. Myös yleisö- ja sisältökohdennuksia voi käyttää samassa kampanjassa.

Featured image

Lopuksi. Kuten Teemu Neiglick muutama viikko sitten Spotti-blogissa totesi: ”tavoittavuus ei riitä mihinkään”. Eikä mikään mediaratkaisu ole oikotie onneen. Ja juuri näinhän se on.

Lopullisesti mainostajan kampanjatavoitteet ratkaisevat vaikuttavimman mediaryhmän sekä mediaratkaisun. Välillä oikea ratkaisu on radio, joskus RTB ja toisinaan vaikkapa video! Toisaalta usein (vai aina?) paras tulos saadaan aikaiseksi eri ratkaisujen yhdistelmällä.

Hyvää syksyä! Muistakaa käydä kalassa, haukiaika on kohta parhaimmillaan!

– Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

PS: Maikkarin netin uudet myytävät kohdeyleisöt;

  • Päättäjät
  • PT-ostajat
  • Lapsiperheet
  • Talouden tuloluokat

, ,

Jätä kommentti

Tavoittamisen sietämätön keveys

Kirjoittaja: Teemu Neiglick

Taas on se aika vuodesta, jolloin tutkimusinstituutiomme Kansallisen mediatutkimuksen (KMT*) tulokset on julkaistu. Tulokset voisi kiteyttää niin, että printtikäyttöliittymä menettää suosiotaan, mutta suurimmalla osalla sisällöistä on kokonaisuudessaan eli eri päätelaitteiden kautta enemmän kuluttajia kuin aikaisemmin. Hienoa. Toimitukset ja sisällöntuottajat ovat tehneet hyvää työtä. Ja samalla päähän hiipii väkisin ajatus, että milloin vuorokaudesta loppuvat tunnit ja Suomesta ihmiset, kun mediankulutus vain tutkimusten mukaan kasvaa ja kasvaa.

Parhaillaan KMT:n tulokset siirtyvät vauhdilla mediamyynnin työpöydille. Mediakortteja päivitetään, vertailutaulukkoja lasketaan ja kokonaistavoittavuuksia pyöritään mahdollisimman suurien lukujen aikaansaamiseksi. Ja kohta soi meillä medianostajilla puhelin.

Sanotaan se nyt heti alkuun ja ihan suoraan. Tavoittavuus ei riitä yhtään mihinkään. Media ei ole media, jos se ei aidosti tavoita ihmisiä. Tavoittavuus on hygieniatekijä, se pakollinen osuus, välttämätön paha ja kaiken edellytys, että mainostaja edes lähtökohtaisesti voisi edes olla kiinnostunut kyseistä mediaa tai mediaryhmää käyttämään.

Yksikään mainostaja tai median ostaja ei voi näinä päivinä pitää työpaikkaansa, jos hän raportoi tavoittaneensa kohderyhmiä, muttei mitään muuta.

Median hyödyntämisessä on kyse vaikuttamisesta. Miten mainostaja mediaa hyödyntäen vaikutti xx miljoonaan kontaktiiin ja sai heidän käyttäytymisessään ja ajattelussaan tapahtumaan halutun muutoksen. Siitä, että medialla on teoriassa mahdollisuus tavoittaa välineidensä kautta xx miljoonaa lukijaa, on vielä pitkä matka siihen, että medialla olisi mainosratkaisujensa kautta aidosti kyky vaikuttaa heihin.

Vaikuttaminen on se kuninkuuslaji, jota mediamyynnin materiaalien tulisi tarjota: miten lukijaa on osattu sisältöjen osalta palvella ja ohjata eri päätelaitteista toiseen. Entä ne ratkaisut, joissa media on kokonaisuudessaan enemmän kuin osiensa summa? Millaisia ovat ne mainosratkaisut, jotka aidosti hyödyntävät ko. medioiden käyttötapaa, eivätkä vain ole mainoksille aivoton alusta? Missä ovat ne ratkaisut, joilla aidosti vaikutetaan kuluttajiin?

Vaikuttaminen ja etenkin aktivointi on näinä päivinä helvetin vaikeaa. Median käyttöhetket ovat pilkkoontuneet lyhyiksi, uskollisuus sisältöihin muuttunut ja medioiden päällekkäiskäyttö alentaa yksittäisen kanavan saamaa huomioarvoa. Samaan aikaan markkinointi on mitattavampaa kuin koskaan ennen ja sen onnistumista arvioidaan puhtaasti liiketoiminnan mittareilla.

Nyt jos koskaan tulee mediamyyntien mainosratkaisujen perustua kuluttajien ymmärtämiseen. Ja varautua sen kaivatun vaikuttamisen todentamiseen ja näin osavastuun kantamiseen mainostajien tavoitteista.

Joten sovitaanko, että puhutaan vaikuttamisesta, kun seuraavan kerran tavataan.

 

teemu

 

 

Teemu Neiglick

Kirjoittaja on markkinointiarkkitehti ja perustaja mediatoimisto ToinenPHD Oy:ssa.

 

 

*Kansallinen Mediatutkimus (KMT) on printtimedia-alan yhdessä toteuttama tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa luetun median mediamyynnin valuutan eli viralliset lukijamäärät vajaalle 200 lehdelle ja niiden digijulkaisuille. Siinä raportoidaan painettujen lehtien yhden numeron keskimääräinen lukijämäärä ja kyseisen median viikkokävijämäärä. Näistä tuloksista tulkitaan myös näiden medioiden yhteiskäyttö ja sen jakautuminen eri kanaviin.

, , ,

1 kommentti

Tee nimiehdotus MTV:n uudelle palvelulle!

Kyllä. Haluamme antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa palvelun lopulliseen nimeen. Toivomme, että löydät palvelustamme elämyksiä sekä inspiraation lähteen myös omaan työhösi.

Mikä ihmeen palvelu?@theMartti

Prime time televisiossa tarkoittaa myös prime timea Twitterissä sisältöön liittyvän hashtagin kohdalla.

MTV:n kaupallinen johtaja Stinde Mäkinen totesi Markkinointi & Mainonta -lehden puheenvuorossaan seuraavan tosiasian: ”Liikkuvan kuvan tulevaisuus tarvitsee tutkimusta.” Todellakin! Ilmiöiden kokonaisvaltaisen mittaamisen ratkaisuja sekä Nielsenin lanseeraaman Twitter TV Ratings tulospalvelun (tai vastaavan) hidasta rantautumista odotellessa, MTV:n ”Twitter-viisarin” tarkoituksena on lanseerata etukenossa uusi kokeellinen mittaristo, jolla vertaillaan eri tv-sisältöihin liittyvän keskustelun eli ’pöhinän’ määrää Twitter-palvelussa.

Olemme reilun parin vuoden ajan tutkineet suomalaisten Twitter-käyttäjien tv-ohjelmiin liittyvää twiittailua ja välillä myös julkaisseet dataa kumppaneillemme. Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä. Putouksen ohella esimerkkejä tarjoavat muun muassa #TähdetTähdet, #mmkisat tai vaikkapa #BBSuomi -somenäytökset. Myös Facebookissa tapahtuu taikoja ilmiöidemme ympärillä. Kokeilemme jatkuvasti myös uusia innovaatioita, kuten pilotti Tellyon kanssa osoitti.

Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä.

Nyt olisi aika tuoda tieto ja helppo työkalu kaikkien ulottuville. Tämä palvelu on tarkoitettu sinulle.

Tässä muutama havainnekuva mahdollisesta palvelusta. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Eri tv-kanavien sisältöihin liittyviä mainintoja ihmisten twiiteistä lasketaan hashtagien mukaan ja nämä niputetaan järjestykseen seuraavien arvojen mukaan:

  1. Tweets per day (TPD)
  2. Uniikit twiittaajat per päivä
  3. Twiittien impressiot
  4. Peak tweets per minute (TPM)

Tavoitteena on julkaista TOP 5 -listaa päivittäin sekä TOP 10 listaa edellisen viikon parhaista päivälukemista. Lisäksi voisimme tuoda näkyviin myös kaikkien aikojen twiitatuimmat suomalaiset tv-sisällöt omassa näkymässään.

Ja nyt itse asiaan. Mikä seuraavista nimivaihtoehdoista kuvailisi palvelua mielestäsi parhaiten?
Olisiko sinulla toimivampi nimiehdotus?

Mitä ajatuksia palvelu herättää? Voit keskustella palvelusta ja siihen liittyvistä asioista Twitterissä. Liitä twiittisi allekirjoittaneen nimimerkki @theMartti. Twiittaa tästä!

Kiitos ajastasi ja aurinkoista kesää!

Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 11.6.2014 klo 00:10: Lisätty blogin alkuun sieltä unohtunut maininta Nielsenin Twitter TV Ratings -tulospalvelusta linkeillä varustettuna.

, , , , , , ,

7 kommenttia

Osaako mediamyyjä puhua sisältömarkkinoinnista?

Kirjoittaja: Jouni Weckman

Mediamyyjä: ”Moro! Mitä äijä? Miten treenit?”

Asiakas: ”Hei. Ollaan tässä hiukan ajateltu, jos keskityttäis jatkossa sisältömarkkinointiin. Meillä on niin hyvät omat kanavat Twitterit ja Bitterit, ettei maksettu mediatila oo enää fokuksessa. Olisikin tosi hyvä, jos et enää soittelisi meille päin. Kattellaan 2015…”

Mediamyyjä: ”Odotas… Tosi hyvä, että sulla on homma handussa ja visio selvä. Mulla on kuitenkin fiilis, että meillä voisi olla jotain juteltavaa. Oon nimittäin havainnut, että sisältömarkkinointia on monenlaista ja harva mainostaja ihan yksin siinä tai sillä pärjää.”

Asiakas: ”No kuinka te sen sitten näette?”

Ennen kuin tuosta jatkaa keskustelua on syytä tuntea hyvin asiakas ja asiakkaan strategia. Mediatalona meillä on vain vähän näkyvyystuotteita tai -palveluita, joilla asiakas voisi sellaisenaan tehdä sisältömarkkinointia.

Kyse on ennemminkin siitä, millä tavalla mainostajan kannattaa tarjoamiamme palveluita hyödyntää ja omaan sisältömarkkinointiinsa yhdistää. Esimerkiksi asiakkaiden omat kanavat ja niiden tavoittavuus poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Lisäksi on tärkeää tietää, kuinka paljon asiakkaalla on käytettävissään osaamista ja resursseja sisällön tuotantoon ja aktiivisuuteen omissa kanavissaan. Kutsumme tätä asiakkaan kantokyvyn arvioimiseksi. Kantokyvyllä on suuri merkitys, kun arvioimme ratkaisujemme sopivuutta.

Toisaalta on tärkeää tunnistaa, kuinka kiinnostavaa asiaa asiakkaalla on kohderyhmänsä näkökulmasta. Pelkkä toimialatuntemus ei tässä riitä. Saman alan mainostajat eroavat yllättävän paljon toisistaan. Kun ensimmäinen luottaa historiaan ja brändiinsä pitääkseen itsensä top-of-mindissa, niin samaan aikaan toinen on jo valinnut erottautumiseen vilkkaan Some-kommunikaation. Lähtökohdat luoda ja välittää kiinnostavaa sisältöä ovat aivan erilaiset.

Mediatalon on ymmärrettävä nämä erot osatakseen palvella asiakkaitaan.

Olemme viimeaikoina MTV:ssä arvioineet omia tuotteitamme ja palveluitamme sekä aiemmin tehtyjä toteutuksia eri tavoin, jotta jokainen MTV:ssä pystyisi jatkamaan yllä aloitettua keskustelua ammattitaidolla.

Joissain tapauksissa on varmasti paikallaan tarjota sitä perusasiaa eli mainosnäkyvyyttä, jolla asiakas varmistaa omalle sisältömarkkinoinnilleen tarvittavat kontaktit. Mutta uskomme, että monessa tapauksessa sähköisestä mediatalosta on sisältömarkkinointia tekevälle asiakkaallemme muutakin hyötyä.

Löytyy se sitten sisältöosaamisesta, reaaliajassa kerättävistä isoista yleisöstä tai mahdollisuudesta yhdistää MTV:n ja asiakkaan viestit.Jouni_Weckman

Jouni Weckman

Kirjoittaja työskentelee MTV:n mediamyynnissä, mutta yrittää silti ymmärtää asiakkaan omien kanavien roolin.

,

Jätä kommentti

Mainostajien ääni paremmin kuuluviin!

IAB Finlandille valittiin uusi hallitus yhdistyksen vuosikokouksessa 15.3.2013. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sanomien Jarkko Kyttänen ja itse jatkan varapuheenjohtajana. Vuosikokouksessa tehtiin merkittävä hallitusrakenteen muutos. Medioiden edustajien määrää vähennettiin kahdeksasta kuuteen, ja loput kuusi paikkaa jaettiin muiden toimijoiden kesken niin, että tavoitteena on lisätä mainostajien ja mediatoimistojen edustusta hallituksessa.

Mielestäni tämä oli tärkeä päätös, sillä mainostajien rooli verkkomainonnan kehittämisessä on yhä merkittävämpi. Viime vuonna verkkomainonta oli ainoa kasvaja ja sen osuus koko mediamainonnan määrästä oli 17,8 %. Itse uskon, että verkkomainonnan osuus saavuttaa lähivuosina 30 % osuuden mainonnasta.

Halusimme saada mainostajien äänen entistä paremmin kuuluviin ja edesauttaa mainostajia hyödyntämään verkkomainontaa. Kuinka vuosikokouksessa sitten kävi?

Uuteen IAB:n  hallitukseen valittiin erittäin merkittäviä suomalaisia mainostajia: Kesko, SOK ja RAY.  Mediatoimiston näkemystä tuo Happi Mindshare. Edellä mainittujen yritysten lisäksi hallistuspaikan saivat Activeark, Asianajotoimisto Juridia ja mediayhtiöistä Aller, A-Lehdet, Otavamedia ja Microsoft.

Olen todella tyytyväinen uuteen kokoonpanoon ja uskon, että tulevalla hallituskaudella saamme vietyä verkkomainonnan viestiä entistä useammille sidosryhmille. Itse uskon, että tänä vuonna erityisesti videomainonta jatkaa voimakasta kasvuaan.

In stream -videomainonnan osalta peräänkuulutan mainostajilta entistä luovempaa lähestymistä nettitv-ympäristöön. Eli esimerkiksi mainosaineiston räätälöimistä nettitv-käyttöön, pitkienkin mainosmateriaalien käyttämistä ja tätä kautta entistä monitahoisempaa yhteispeliä muun mediamainonnan kanssa.

Lisäksi toivon, että mainostajat todella löytäisivät mobiilin, sillä kuluttajat ovat sen jo löytäneet. Viime viikolla mtv3.fi:n mobiilisaitti teki all-time-high ennätyksen 481.000 selaimella.

Hyvää alkavaa kevättä!

Henrik Laine

Henrik Laine

Verkkojohtaja, MTV Oy

, , , ,

Jätä kommentti

IT MIGHT WORK…. EIKU TOTTA KAI SE TOIMII!

Uusien asioiden tekeminen on jännää, kivaa ja työmaailmassa usein stressaavaa. Projektit monimutkaistuvat, viivästyvät ja muuttuvat usein matkan varrella hankalimmiksi. Mutta mitä haastavampi projekti sitä hienompi fiilis on, kun homma on saatu pakettiin. Itse sain kokea näitä onnistumisen tunteita, kun viime syksynä vuoden synnytyksen jälkeen saimme netin kohderyhmäkauppatyökalun valmiiksi.

Jälkikäteen on helppo tunnustaa, että olin kohdentamisen lopullisen toimivuuden kanssa aika ”it might work” –tyyppisessä tilassa ihan kalkkiviivoille asti. Loppujen lopuksi kohdentamisen hyödythän voidaan mitata vasta täysin toimivalla järjestelmällä ja oikeilla nettikampanjoilla.

Tammikuun lopun häämöttäessä olemme pyörittäneet jo kymmeniä kohderyhmäkaupan kampanjoita ihan oikeille asiakkaille ja pääsääntöisesti jokaisessa (lue: yli 90 % kampanjoista) raportoitavat tunnusluvut ovat selvästi kohdentamattomia verrokkikampanjoita parempia:

  • kohdentaminen on parantanut klikkiprosentteja kymmeniä ja monessa tapauksissa jopa toista sataa prosenttia
  • mainoksen näyttöaika on selvästi parempi kohdennetuissa kampanjoissa
  • kohderyhmäkaupan kampanjat tavoittavat tarkasti mainostajan tavoitekohderyhmän
  • muutaman casen otannalla kohdentaminen on parantanut myös verkkokaupan konversiota huomattavastiKuva2 Kuva1

Kohderyhmäkaupan ehdoton kivijalka on kohdentamisen tarkkuus, eli miten takaamme, että kontaktit, jotka teknisesti katsomme kuuluvan esimerkiksi 25-54 -vuotiaille miehille,  toteutetaan myös oikeasti ko. kohderyhmässä. Tarkkuutta olemme evaluoineet parantuneiden kampanjaraporttien lisäksi myös yhdistämällä profilointidatan analytiikkadataan.

Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, kuten alla olevasta kuvastakin näkee. Miehet katsovat ja lukevat F1 ja Ralli -artikkeleita, nuoret naiset kuluttavat netistä BB -sisältöä jne.

Itse asiassa netin kohderyhmäkauppa näyttää niin toimivalta, järkevältä ja luonnolliselta verkkomainonnan vaihtoehdolta, että uskon sen syrjäyttävän nykyisen sivustokohtaisen display-mainonnan ostamisen jo tämän vuoden aikana.

Kuva3Myös kolikon toinen puoli on kiinnostava. Kohderyhmäkaupan, inscreen-mainosnäyttöjen sekä esimerkiksi isojen mainospintojen kautta ns. ”premium-display” on ihan oikeasti premiumia ja yhä relevantimpi brändimainonnan väline. Tätä kautta verkkomedian on entistä helpompaa kehittää myös premiumin ulkopuolelle jäävää varantoa.

Myös tätä, kokonaisuudessaan hyvin merkittävää, osaa verkkomedian mainosnäyttövarannosta tulee kehittää ja yksinkertaistaa etenkin taktisen verkkonäkyvyyden mainosvälineenä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa Maikkarille mm. astumista RTB-markkinalle. RTB:n kautta saamme avattua mediatoimistoille toisen ostoputken, joka tukee ”premium-displayta” ja Dive-järjestelmää. Tosielämässä MTV3.fi ja RTB kohtaavat toisensa ihan tässä helmikuun alussa. Siis helmikuussa 2013 🙂

Pasi Raassina

, ,

1 kommentti

NOPEAMMIN, TARKEMMIN JA MONIPUOLISEMMIN

Eli olympiahengessä citius, altius, fortius… tai ainakin jotain sinnepäin. Kirjoitin muutama viikko sitten Spotti-blogiin artikkelin inscreen-mainonnasta ja Maikkarin tavoitteesta nostaa display-mainonnan arvoa brändimainonnan välineenä. Nyt tarina jatkuu, sillä lanseeraamme ensi viikon alussa subjektiivisesti katsottuna mullistavan Dive-järjestelmän. Dive nopeuttaa nettikampanjoiden varaamista, auttaa mainostajia tavoittamaan entistä tarkempia kohderyhmiä ja monipuolistaa kampanjaraportointia.

Käytännön tasolla puhumme mediatoimistoille tarkoitetusta verkon yli toimivasta nettikampanjoiden bookkaustyökalusta, MTV3.fi kävijöiden tarkemman profiloinnin kautta toteutuvasta kohderyhmäkaupasta sekä profiilitietojen tuomisesta kampanjaraportteihin.

Kaikkien huikaisevien uudistusten, lisätään yllä olevaan listaan vielä edellisen blogikirjoituksen inscreen-mainonta, pyörteessä on tärkeä pitää lopullinen tavoite mielessä; verkkomainonnan nostaminen varteenotettavaksi brändimainonnan työkaluksi. Tähän päivään mennessä kotimaiset verkkomediat ovat lähtökohtaisesti raportoineet mainostajille ainoastaan suoramarkkinointiin viittaavia tunnuslukuja; klikkejä ja mainosnäyttöjä. Ei siis ihme, että myös keskustelut mainonnan toimivuudesta käsittelevät hyvin usein näitä samoja mittareita eivätkä aitoja brändimainonnan mittareita. Muuta tietoa kampanjan toimivuudesta kun ei vain yksinkertaisesti ole ollut saatavilla.

Tilanne on monella tavalla ristiriitainen. Yhä useampi mainostaja seuraa verkkoanalytiikan kautta oman sivustonsa toimivuutta, mutta samalla verkkomainonnan todellisten vaikutusten seuraaminen on jämähtänyt melko alkukantaisesti puhtaasti mainosnäyttö & klikki -asteelle. Tähdennän vielä, että vastuu verkkomainonnan ja sen mittareiden kehittämisessä tulee olla nimenomaan medioilla, eikä missään nimessä esimerkiksi mediatoimistoilla tai mainostajilla. Olisiko peräti niin, että display-mainonnan viime vuosien nopea kasvu on tuudittanut mediat liialliseen hyvän olon tunteeseen, meneehän tämä ihan hyvin tässä näinkin…

Diven kautta MTV MEDIA ottaa huikean tiikerinloikan eteenpäin, sillä täysin uuden verkkomainonnan ostotavan eli kohderyhmäkaupan lisäksi jatkossa kaikissa näyttöpohjaisten kampanjoiden kampanjaraporteissa kerrotaan kampanjan nähneiden ihmisten profiilitiedot. Esimerkiksi automainostajalle kohderyhmäkauppa antaa oivallisen mahdollisuuden kohdentaa kampanja juuri oikealle ”uuden auton ostajan” kohderyhmälle.

Tulemme tekemään Diven tiimoilta kattavan mediatoimistokierroksen loka-marraskuussa. Mikäli juuri sinä, mediatoimiston digisuunnittelija, haluat omat tunnukset järjestelmään etukäteen, pistä meili allekirjoittaneelle. Virallisempaa lisätietoa kohderyhmäkaupasta löydät Spotista.

Lopuksi. TNS Gallupin uuden Online Advertising -tutkimuksen mukaan MTV3.fi on kaupallisesti kaikkein kiinnostavin verkkomedia. MTV3 kiittää suomalaisia mainostajia luottamuksesta. Haaste on todella suuri, mutta tavoitteenamme on pitää ykköspaikasta kiinni myös jatkossa.

Pasi Raassina

Jätä kommentti

%d bloggers like this: