Arkisto kategorialle Mediatoimistot

Klikkiseurannasta kohti brändimainonnan mittareita

MTV MEDIAn verkkomainonnassa siirryttiin kesäkuussa inscreen-aikaan. Näin muutaman kuukauden kokemuksella on hyvä analysoida, miten uusi mainosnäyttöjen myyntitapa on otettu markkinoilla vastaan, miltä kampanjaraportit näyttävät ja miten muutos on vaikuttanut median myymään mainosnäyttövarantoon.

Inscreen-mainosnäyttöjen myyminen on luonnollisesti ehdoton etu mainostajille. Median myydessä vain kuluttajien nettiselaimilla oikeasti näytettyjä mainoksia verkkokampanjan hukkakontaktit vähenevät huomattavasti. Samalla vastuu mainonnan toimivuudesta ja kuluttajien kiinnostuksen herättäminen siirtyy oikeutetusti hieman enemmän mainoksen luovan toteutuksen vastuulle. Toki myös mainospaikan sijoittelulla on yhä merkitystä. Hyvänä esimerkkinä MTV3.fin uusittu urheilu-sivusto, jossa mainosboksi on sijoitettu suoraan artikkelin viereen.

Inscreen-kampanjoiden raportit ovat mielenkiintoista luettavaa. Niistä lisätietoa Spotissa.

Mainostajien tietoisuus inscreen-mainonnasta on yhä melko vaatimatonta, mutta uuden myyntitavan idea ja edut avautuvat lyhyen keskustelun jälkeen helposti käytännössä kaikille. Mediatoimistot puolestaan ovat ”pyytäneet” uutta myyntitapaa jo aiemmin. Uskoakseni jokainen mediatoimiston digisuunnittelija kiinnittää huomiota ostamiensa mediapintojen inscreen-arvoon sekä sijoitteluun verkkosivulla. Myös media hyötyy inscreen-näyttöjen myymisestä, vaikka joutuu samalla luopumaan karkeasti 20-30 prosentista kokonaismainosvarannostaan (= mainoslataukset, joita ei scrollata käyttäjän selaimille).

Yksinkertaisten syiden, kuten sivuston preferenssin nouseminen mediatilan ostajien keskuudessa, lisäksi tilannetta voidaan tarkastella myös laajemmin.  Kansantaloustieteen perusteissa puhutaan vapaan markkinatalouden toiminnasta, jossa hyödykkeen hinta muodostuu vapaasti kysynnän ja tarjonnan säätelemänä. Verkkomainonnan markkinat ovat globaalisti epäterveet, sillä mediatilan tarjonta ylittää voimakkaasti mediatilan kysynnän. Ylisuuri tarjonta johtaa kysynnän ja tarjonnan teorian mukaan aina hintojen alenemiseen ja näin on käynyt myös netin mainostilan myymisessä. Räikeimmissä tapauksissa hintojen jopa romahdusmainen aleneminen uhkaa median mahdollisuutta järkevän liiketoiminnan tekemiseen.

Itse toivon, että mm. inscreen-näytöt – ja vaikkapa MTV MEDIAn myymän mediatilan kapasiteetin merkittävä väheneminen – tervehdyttävät omalta osaltaan kotimaan verkkomainonnan markkinaa. Terveet markkinat ovat myös mainostajan etu, sillä tätä kautta media pystyy tarjoamaan entistä luovempia, mitattavampia, monipuolisempia ja tutkitusti tehokkaampia verkkomainonnan ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan inscreen-näyttöjen tyyppinen, loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, muutos verkkomainonnan myymisessä voi parhaimmillaan vaikuttaa myönteisesti koko verkkomarkkinan kehittymiseen. Yhden ”verkkomainonnan kontaktin” suhteellinen paremmuus muihin mediaryhmiin verrattuna paranee ja keskustelu verkkomainonnan tehosta siirtyy entistä enemmän klikeistä brändimainonnan mittareihin.

Toivottavasti muut kotimaiset verkkomediat seuraavat Maikkarin jalanjälkiä ja ottavat viimeistään vuoden 2013 aikana inscreen-mainosnäytöt myytäväksi valuutaksi.

Pasi Raassina

,

1 kommentti

Tervehdys Pöllölaaksosta

Lomalaitumilta paluu sujui tänä vuonna hieman erilaisissa tunnelmissa, sillä aloitin 1. heinäkuuta uudessa roolissa MTV MEDIAn toimitusjohtajana. Kylmähkö kesäkään ei viilentänyt niitä tunnelmia, joita nimitykseni myötä koin: on nimittäin upeaa päästä tällaisen laivan kippariksi, jonka miehistöllä riittää ammattitaitoa ja voitontahtoa.

Mediamarkkinassa tapahtuu paljon ja Euroopan talous heittää eteemme kestohaastetta, mutta me aiomme vahvistaa tekemistämme kehittämällä toimintaamme monella eri rintamalla. Näistä kerromme lisää tässä syksyn mittaan.

Sillä välin on varma, että Pöllölaaksossa tapahtuu ja kuhisee. Keskiviikkona lanseerattu, uudistettu AVA-kanava ja AVAtv.fi on otettu hyvin vastaan, ja syksyn vahvat ohjelmakokonaisuudet käynnistyvät kaikilla kanavillamme lähipäivinä ja -viikkoina. Katsomoon tehdyt panostukset näkyvät kasvavissa käynnistysmäärissä ja Radio Nova vetää korvapareja puoleensa tuttuun vahvaan tyyliinsä. Syksyssä on siis paljon, mitä odottaa ja mitä kannattaa seurata. Tahtotilani on, että MTV MEDIA tarjoaa nyt ja jatkossakin markkinoiden toimivimman mediavalikon ja parhaan asiantuntijaorganisaation asiakkaidemme käyttöön.

Voimaa ja iloa alkavan syksyn tekemiseen!

Heikki Rotko

, , ,

Jätä kommentti

Brändimainostajan Shangri-La

Ensi viikolla se nyt sitten alkaa. Nimittäin inscreen-mainosnäyttöjen myyminen MTV MEDIAn kaikkiin verkkokampanjoihin. Omassa työmaailmassani, jonne ei verkkomainonnan lisäksi paljoa muuta mahdu, inscreen-mainosnäyttöjen myyminen on ensimmäinen konkreettinen askel matkalla tavoitetilaan, jossa näyttävä ja käyttäjiä kiinnostava brändimainonta täyttää Maikkarin ja Subin verkkopalvelut.

Inscreen-näyttöjen kautta takaamme jokaiselle myydylle mainosnäytölle mahdollisuuden vaikuttaa kuluttajaan. Mikäli siis mainoksen viesti on relevantti ja muusta verkkosisällöstä erottuva.

Perinteisesti kaikki muualla kuin sivun yläosassa olevat mainospaikat ovat olleet lähes mahdottomia myydä. Inscreen-mainosnäyttöjen näyttöaikojen (= kuinka monta sekuntia mainospaikkaa keskiarvoisesti näytetään yhdelle käyttäjälle) tarkasteleminen avaa kuitenkin täysin uusia näkökulmia mainospaikkojen keskinäiseen ”vertailuun”. Seuraavat luvut keskiarvoja mtv3.fi-sivustolta mainonnanhallintatyökalumme mukaan:

  • Paraatipaikka, keskimääräinen näyttöaika selaimella 7 sekuntia
  • Suurtaulu/Torni, 11 sekuntia
  • Jättiboksi/Tuplaboksi, Uutisissa 23 sekuntia ja Urheilussa 4 sekuntia)

Ensisilmäyksellä luvut näyttävät huikean hyviltä, mutta toisaalta niinhän niiden pitääkin, kun puhumme laadukkaista ja vain käyttäjille todistetuista näytetyistä mainosnäytöistä. Loogisesti myös suurtaulun näyttöaika on pitempi kuin paraatipaikassa, sillä mainospaikka pysyy esillä sivustolla luetun artikkelin sivussa. Huomionarvoista on myös, miten mainosboksin uudelleensijoittelu parantaa näyttöaikoja dramaattisesti. Tästä käytännön esimerkkinä alla olevat linkit, joista ensimmäinen vie MTV3.fin uutisiin ja toinen urheiluun:

* mtv3.fi/uutiset – suolakurkkujuttu
*mtv3./urheilu – Jässi jättää Boltonin

Mainosboksi uudelleensijoittelun hyödyt ovat näkyneet myös klikkiprosenteissa, jotka ovat peräti nelinkertaistuneet uutisissa.

Kauniiksi lopuksi vielä viittaus Caratin tekemään ”Suuri Suomalainen Verkkomediatutkimus” –silmänliiketutkimukseen (kiitos Jukka). Tutkimuksen mukaan jokainen Maikkarin netin etusivua lukeneen tutkimukseen osallistujan silmä viipyi useiden sekuntien ajan paraatipaikassa. Ja mikä tärkeintä lähes 80% teknisesti paraatipaikan nähneistä myös muisti sivuston käyttämisen jälkeen paraatipaikka mainostajan.

Kyllä brändimainostajan kelpaa.

-pasi

,

1 kommentti

Jotain ihan uutta?

Maikkari julkaisi viime viikolla, juuri lätkän EHT-turnauksen Venäjä-Suomi -ottelun alla, Hockey Night 2nd Screen sovelluksen ladattavaksi iOS, Symbian ja Windows Phone -päätelaitteille. Sovelluksen tarkoitus on osallistaa MM-lätkän live-katselijat mm. tuulettamaan (=ravistamaan puhelinta), keskustelemaan ja vastaamaan päivittäin vaihtuviin kysymyksiin. Applikaatio on myös linkitetty tv-lähetyksiin. Päivän kysymysten tuloksia & yksittäisiä vastauksia voidaan nostaa täydentämään esimerkiksi erätaukojen studio-osuuksia jne. Päällisin puolin kuulostaa siis juuri sellaiselle väkkärälle joka on (jostain syystä) nyt kuumin puheenaihe mediamaailmassa ja aihe johon on hyvä siirtyä kun medialta kysytään perinteinen ”mutta onko teillä oikeasti mitään uutta tulossa…”. No, tässä niitä tulee. Ensimmäisiä tuloksia ja omia fiiliksiä (alla kuva ”2nd screen miehestä työssään”, eli tuulettamassa leijonille).

Heti alkuun on todettava adjektiivien helppo, harmiton ja vaivaton kuvaavan hyvin applikaatiota. EHT-turnauksen Suomen pelien aikana tuuletuksia (eli niitä puhelimen ravisteluita) tuli peräti n 750 000 kappaletta. Innokkaimmat tuulettajat ylsivät lähes 50 000 tuuletukseen ottelun aikana. Yhden ”tuuletuksen” kestäessä karkeasti 0,3 sekuntia, pääsemme peruskoulumatikalla tulokseen jonka mukaan tämän valtavan tuuletusmäärän kerääminen kestää yli neljä tuntia. Todellista leijona-faniutta! Ennen Suomi-Tsekki peliä luin myös appsin keskustelupalstaa. ”Valtteri” kertoi tehneensä teipistä käsituen, ettei ranne väsy liiasta tuulettelusta…

Pakko myöntää että innostuin myös itse tuulettelemaan. Henkilökohtaisen ennätyksen tein yli kahdella tuhannella tuuletuksella Suomi-Ruotsi -pelissä. Allekirjoittaneelle hauskimmaksi applikaation elementiksi muodostui omien FB-kavereiden kanssa kisailu. Haastoin tosissani mm. kollegani Jessen ja Stinden tuuletuskilpaan, mutta loppujen lopuksi jäin kolmanneksi… Seuraava koitos ”Maikkarin 2nd screen –herruudesta” käydään MM-kisojen avausottelun Kanada-Slovakia yhteydessä.  Pääsen itse katsomaan peliä paikan päälle ja tarkoitus olisi aloittaa tuulettaminen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Kannattaako applikaatio ladata, esimerkiksi jos itse lätkä ei edes kiinnostaisi? Mun mielestä kannattaa, sillä vain omien kokemusten kautta pääsee koko 2nd screen ilmiöön sisälle. Tuulettelu on myös yksinkertaisesti hauskaa. Lopuksi pitää todeta miten ainakin lätkän tyyppiseen nopeaan peliin yksinkertainen ja helppo appsi istuu erinomaisesti. Tosifanien on vaikea kuvitella innostuvan sovelluksesta jos sen käyttäminen häiritsisi itse pääasian, eli lätkän, seuraamista.

-pasi

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Todennetusti näytöllä

Nettisivut ovat pidentyneet viime vuosien aikana. Lisäksi, tämä oman fiiliksen perusteella, kosketusnäyttöjen sekä pienempien päätelaitteiden yleistymisen myötä sivujen vertikaaliscrollaaminen on yhä enemmän ”hyväksyttävää” ja kuluttajat ovat siihen jo läpikotaisin tottuneet.

Pitkien ja scrollattavien sivujen vastapainoksi mainospaikat ovat tyypillisesti sijoitettu, voimalla ja väkipakolla, sivun yläosaan. Sinänsä ihan ok, mutta lähes poikkeuksetta saitin käytettävyyden kustannuksella. Iso syy mainospaikkojen vähemmän luovaan sijoitteluun on ollut myös mainosmittauksen kehittymättömyys, johon nyt vihdoin saadaan konkreettinen muutos.

Perinteisesti näyttöpohjaisiin verkkokampanjoihin on rekisteröitynyt mainosnäyttö aina kun mainos ladataan käyttäjän selaimelle, riippumatta siitä onko käyttäjä oikeasti nähnyt mainosta. Ja nimenomaan pitkien (=lue ”kaikkien”) sivujen kohdalla osa mainospaikoista jää aina ensimmäisen näytön pituuden alapuolelle, ja niiden näkeminen vaatii sivun scrollaamista alaspäin.

Mutta pitkähkön alustuksen jälkeen menen nyt asiaan. Maikkari & Sub aloittavat kesäkuun alussa todentamaan kaikki näyttöpohjaiset verkkokampanjan vain käyttäjän näytöllä oikeasti esillä olleilla mainosnäytöillä. Ammattikielessä puhutaan ”inscreen”-mittauksesta ja -mainosnäytöistä. Toisin sanoen mainostaja maksaa pelkästään niistä mainosnäytöistä, jotka näkyvät oikeasti käyttäjän nettiselaimella. Teknisesti todennamme nettikampanjalle  inscreen-mainosnäytön  jos vähintään 50 % mainoksen pinta-alasta on näkynyt vähintään yhden sekunnin käyttäjän selaimella.

Seuraava luonnollinen kysymys on miksi muutos mainosnäyttöjen todentamiseen tehdään juuri nyt? Merkittävin syy siihen on se, että nyt tämä on teknisesti mahdollista ja ”inscreen-mittaus” toimii luotettavasti kaikilla nettiselaimilla. Lisäksi Maikkarin TV-talona on luonnollista tehdä tämän tyyppinen liike, sillä analogia TV-mainonnan katkovaluuttaan siirtymisen kanssa on ilmeinen. On myös todettava, että käyttäjille vain oikeasti näkyvien mainosnäyttöjen myyminen on ns. reilua peliä.

Medioita siirtyminen inscreen-mainosnäyttöjen myymiseen on ehkä myös hieman arveluttanut tai jopa pelottanut. Maikkarin & Subin inscreen-lukuja muutaman kuukauden tutkineena on helppo todeta ”pelon” olleen turhaa. Nykymarkkinan suosituimman mainosmuodon, paraatipaikan, inscreen-arvo sivustoillamme on noin 85-90 % ja ainoastaan mainosboksi, joka on sijoitettu muutamille mtv3.fi sivustoilla melko alas, inscreen-arvo on alle 50 %. Lisäksi uskon vakaasti että inscreen-mainosnäyttöjen myymisen kautta löydämme nettisivujen alaosissa olevista mainospaikoista useita uusia toimivia mainospintoja. Toivon myös että voimme inscreen-näyttöjen avulla elvyttää pienempien mainospintojen markkinaa, joka on aika lailla häviämässä Suomen markkinoilta.

Hyviä ja konkreettisia muutoksia siis on tuotantoputkessa. Uskon sekä mainostajan että median hyötyvän välittömästi ja myös pitemmällä aikavälillä mikäli inscreen-näytöistä tulee myös markkinastandardi. Samallahan koko verkkomedian ”brändi” vahvistuisi.

Näillä muutoksilla lähdemme nettimedioiden kevääseen ja heti lomakauden jälkeen on tulossa lisää hyviä uutisia. Verkkomediamyynnissä syksyn kovin uutinen alkaa (ehkä) koolla ja loppuu aahan…

-pasi

Pasi Raassina, verkkomedioiden tuoteryhmäpäällikkö, MTV MEDIA

, , ,

Jätä kommentti

Pilvistä Barcelonan mobiilimessuilla

Meille suomalaisille internet tarkoittaa yleisesti verkkopalveluita, joita käytämme tietokoneella selaimen kautta. Barcelonan mobiiilalan messuilla itselleni konkretisoitui se, että valtaosalle maailman kansalaisista internet on tulossa käyttöön kännykän kautta. Älypuhelin on aina mukana, aina päällä, se on henkilökohtainen ja se käyttää hyväksi verkon tallennus-, tiedonsiirto ja –prosessorikapasiteettia eli pilveä.

Minulla oli tilaisuus tutustua viime viikolla Barcelonan mobiilimessuihin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa että aikamoinen ”monsteri” tapahtuma on. Yli 60 000 vierasta ja 10 hallia täynnä näytteilleasettajia. Tapahtuman hengen yritän tiivistää yhteen videoon ja yhteen kuvaan.

Tässä prosessorivalmistaja Intelin standilla esitellään mahdollista tulevaisuuden käyttöliittymää, ”musapöytää”. Pöydällä olevia kuutioita siirtelemällä ja kosketuspintaan piirtämällä ystävät voivat luoda musiikkia ja viihtyä, ei suorastaan mobiilisovellus, mutta kuvaa teknologian suuntaa. Kiiltävää, uutta, kosketusta, viihteellistä, nuorekasta ja kaukana arjen huolista.

Tässä kuvassa taas hiukan väsähtänyt messukävijä, kaksi mobiililaitetta kädessään, yrittää saada yhteyden verkkoon ja pilveen, joka oli koko messujen aikana kovin tukossa. Kaikkea on paljon, moni asia ei vielä toimi täydellisesti ja tulevaisuuden tekijät ovat nousevien talousmahtien kuluttajat.

Venytä povitaskusi kokoa

Kun vaeltelee puolijohteiden ja prosessorien keskellä, niin mitä yleisnäkymästä jää käteen? Älypuhelimissa näyttökoot ovat kasvamassa. Tabletin ja puhelimen välimuoto on kuumaa kamaa. Halko – tai pikemminkin lastu – tulee taas korvalle. Erot etenkin Android-puhelimissa ovat tavallisen kuluttajan silmissä marginaalisia. Apple loistaa poissaolollaan.

Nokian comeback palvelut edellä

Suomalaisena tietysti kiinnostaa, miten Nokia pärjäsi. Keilaniemen prikaati oli tehnyt comebackin Barcelonaan parin vuoden tauon jälkeen ja pystyttänyt ulkoisesti erittäin suomalaisen näköisen osaston, vähän kuin olisi astunut Helsinki-Vantaalle.

Nokia näyttäytyi Lumia Windows Phonet –edellä ja toi esiin prosessoritehojen tai näyttökokojen sijaan enemmän puhelimen omia sovelluksia: mm. navigaatiota, uutta Reading-sovellusta kirjojen ja muiden dokumenttien lukuun sekä musiikki-sovellustaan, joka sisältää kymmeniä valmiita soittolistoja, ikään kuin radiokanavia.

Nokia on lähtenyt musiikissa eri suuntaan, mihin esim Spotify-hype osoittaa. Nokia tarjoaa ensisijaisesti vaivatonta ratkaisua: paina 1 jos haluat rockia, paina 2, jos haluat jazzia jne. Kaikki eivät halua valita omia soittolistoja ja etsiä musiikkia. Perinteisen FM-radion valtti on sen helppous. Virta päälle ja musiikkia tulee.

Tiedän lukemattomia ihmisiä, jotka tykkäävät musiikista, mutta eivät missään nimessä jaksa syventyä Spotifyn, iTunesin tms. salaisuuksiin. Jos näille ihmisille (joita on enemmistö kuluttajista, väitän) sanotaan kännykkäkaupassa, että tässä puhelimessa on 40 musiikkikanavaa valmiina napin painalluksen päässä, sen pitäisi olla houkuttelevaa. Ei tiedoston siirtoja, ei salasanoja, ei lisämaksuja – toimii myös ilman verkkoa.

Windows Phonella näytön paikka

Nokian tärkein kysymys on tietysti se, onko Windows Phonella mahdollisuus nousta iPhonen ja Android-käyttöjärjestelmän rinnalle kolmanneksi merkittävämmäksi ekosysteemiksi. Messujen perusteella oma subjektiivinen arvaukseni on, että se on mahdollista. Se ei ainakaan ole poissuljettua. Lumioita kehutaan, WP7-käyttöjärjestelmää kehutaan, muutkin laitevalmistajat tekevät WP-puhelimia (esim HTC ja LTE).

Peli ratkaistaneen suurelta osin silloin, kun asiakas astuu sisään matkapuhelinkauppaan. Mitä hänelle tarjotaan, mitä esitellään, jos hän ei ole jo kauppaan tullessaan päättänyt täsmällisesti minkä tuotteen hän haluaa? (Itse tein vielä empiirisen tutkimuksen Suomessa matkalla lentokentältä kotiin. Taksikuskilla oli Lumia ja kysyin kokemuksia. ”Hyvä laite, tosi helppo käyttää”, oli vastaus.)

Windows Phone -applikaatioiden määrää pidetään yleisesti tärkeänä tässä yhtälössä. Stephen Elop kertoi, että Windowsille on tällä hetkellä 65 000 sovellusta. Eli niin paljon, että minkään relevantin löytäminen on jo hyvin vaikeaa heidänkään sovelluskaupasta. Nokia pyrkii tukemaan applikaatiokehitystä mm operaattorilaskutusrajapinnalla. On hyvä muistaa, että valtaosalla tulevista älypuhelinten käyttäjistä ei ole luottokorttia, joten tätä kautta Nokia pyrkii takaamaan sovelluskehittäjille rahantekoväylän. Elop puhui Barcelonassa myös sovellusten siirtämisestä puhelimesta toiseen ilman applikaatio-kauppaa. Tämä kuulostaa hyvinkin voimakkaalta viraalilta mahdollisuudelta, jos vaikka vertaa siihen, miten musiikki ja pelit liikkuvat lasten kännyköistä toiseen tällä hetkellä.

App yours

Itse applikaatio-hypekin haastettiin Barcelonassa. Ongelmia ovat mm korkeat kehityskustannukset, käyttöjärjestelmien erot, applikaatioiden löydettävyys app storeista jne. Selainta hyödyntävät HTML5-toteutukset, eli älypuhelimeen optimoidut web-sivut, tekevät tuloaan. Muun muassa FT.com on hylännyt applikaationsa ja tarjoaa HTML5-palvelua kuluttajille älypuhelimen selaimen kautta käytettynä. Näin se säästää kuluja, kun applikaatiota ei tarvitse tehdä ja ylläpitää useaa eri käyttöjärjestelmää varten ja samalla FT välttyy maksamista suolaista komissiota Applelle kuluttajatuotoistaan. Meillä MTV MEDIAssa Katsomon iPhone- ja iPad-palvelu on toteutettu HTML5:llä. Löydät sen selaimella osoitteesta m.katsomo.fi.

Mobiilimainonta hakee muotojaan

Kuuntelin parikin paneelia mobiilimainonnasta ja täytyy myöntää, että soppa on aika sekava. Yhtä mieltä ollaan siitä, että siitä tulee iso business. Googlen mobiilijohtaja Jason Spero tiivisti ensimmäiset esteet mielestäni loogisesti näin:

  • Mobiilisivustot kuntoon. Asiakkaiden pitää tehdä omat mobiilille optimoidut web-sivut. Yhä useampi surffaa puhelimella yrityksen sivulle ja käyttökokemus on todella huono. Tässä haastan kaikki suomalaiset yritykset ja mainostajat mukaan. Myös meillä on osa palveluista vielä vailla mobiiliversiota.
  • Standardit kuntoon. Mainoskoot, mittaus jne vaativat yhtenäistämistä, jotta tuloksia voi vertailla ja mainonnan ostaminen on helpompaa. Suomessa on onneksi IAB:n johdolla saatu sovittua ensimmäiset mobiilibannereiden standardit tällä viikolla. Myös me olemme sitoutuneet näihin mainoskokoihin mm. mobiilioptimoidulla saitillamme mtv3.mobi.

Verkon parantava voima

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt piti vahvan ideologisen puheenvuoron internetin ja teknologian maailmaa parantavasta vaikutuksesta. Kaksi kolmannesta maapallon väestöstä on vielä ilman internet-yhteyttä. Kun tämä luku pienenee, ideat ja innovaatiot lähtevät liikkeelle. Schmidt uskoo, että verkottunut yhteiskunta tukee demokratian, sivistystason ja innovaatioiden kehitystä ratkaisevalla tavalla.

Schmidt oli huolissaan netin sensurointi- ja estoyrityksistä, joita esiintyy yhä useammassa maassa. Mutta internet on kuin vesi, se löytää tiensä aina. Ja yhä useampi uusi netinkäyttäjä hyppää virtaan mukaan mobiililaitteella. Verkottuneessa maailmassa diktaattoreille on yhä vähemmän elintilaa.

Suomessakin pitää huolehtia kunnollisten yhteyksien rakentamisesta koko maahan. Kun kehun maalaisserkuilleni Katsomon futisklippejä, niin he huomauttavat vähän sarkastisesti, että operaattori kelaa juuri lankapuhelinverkkoa pois ja 3g:n datansiirto on vähän niin ja näin. Kehitys ei saa mennä siihen suuntaan, että nopeimmat mobiiliverkot pystytetään ensin vaikka Intiaan ja joskus myöhemmin ehkä Keski-Suomeen. Molempi parempi.

Teemu Lehtonen
apulaisjohtaja, internetliiketoiminta

, , , , , , , , , , , ,

1 kommentti

Television lumovoimaa nettiin

Alussa oli unelma. Äh. Alussa oli turhauma. Kaipaus paremmasta, visuaalisemmasta ja nykyaikaisemmasta uutissivustosta. MTV3 Uutisten verkkosivusto kaipasi kohennusta. Uutisten sivuilla oli mukavasti kävijöitä, meillä oli ja on erinomaiset ja nopeat toimittajat ja käytössä tasokkaita uutiskuvia. Silti tuntui että emme saaneet näkymään sitä tunnetta ja draamaa mikä isoissa uutistapahtumissa on tai esille juttutarjonnan monipuolisuutta. Kaikki oli samaa pitkää pullaa.  Tai ainakin tältä tekijöistä välillä tuntui.

Oli siis aika tehdä jotain radikaalia ja laittaa koko uutissivusto uusiksi. Halusimme luoda visuaalisen ja helppokäyttöisen uutissivuston, josta yhdellä silmäyksellä näkee päivän tärkeimmät ja uusimmat uutiset. Halusimme myös tarjota tv-uutiset suorana netissä ja tuoda uutisvideot paremmin esiin. Halusimme olla reilusti tv-talon uutissivusto ja tehdä irtioton sanomalehtimäisestä tyylistä verkossa, olla rohkeasti digitaalinen ja monimediallinen. Digitoimisto Franticin suunnitteleman sivuston sloganiksi tuli television visuaalisuus yhdistettynä netin reaaliaikaisuuteen.

MTV3.fi/uutiset

Ennen sivuston suunnittelua teimme kattavan tutkimuksen mitä uutissivustolta halutaan: helposti silmäiltävää ja luettavaa sisältöä, visuaalisuutta, jatkuvasti päivittyvää tietoa mutta toisaalta mahdollisuutta syventyä kiinnostavaan aiheeseen. Uutisten lukemisen pitää olla helppoa, totesi eräs kyselyyn osallistunut.

Helppous ei kuitenkaan aina tule helposti. Alkoi lähes vuoden kestänyt projekti ideasta käytäntöön. Matkaan mahtui kaikenlaisia yllätyksiä, iloisia ja ei niin iloisia, teknisiä haasteita, ahaa-elämyksiä, pettymyksiä, kymmeniä palavereita, pitkiä tunteja hikistä koodausta, hiusten halkomista ja välillä niiden repimistä, onnistumisen riemua ja epätoivon hetkiä.

Edelläkävijän tie on harvoin ruusuinen ja ilman koko tiimin rautaista tahtoa ja kirkasta näkemystä rämpisimme edelleen suossa. Välillä mietin mitä kaikkea Franticissa tapahtui, montako litraa kahvia meni, montako unetonta yötä vietettiin, montako ideaa tyrmättiin, mitä kaikkea kirottiin. Yhteisissä palavereissa oli kuitenkin aina vastassa hyvä työsuunnitelma, luovat ratkaisut ja loputon halu saada tämä projekti maaliin. Ihailtavaa sitoutumista.

Yhtä ihailtavaa oli MTV3:n tuotantotiimin sitoutuminen. Viisi ohjelmoijaa sekä projektin vetäjä painoivat väsymättä viimeiset kolme kuukautta jotta tekninen tuotanto sujui. Haastetta lisäsi se että toteutukseen sisältyi useiden eri toimijoiden sekä järjestelmien yhteen liittäminen.  Sivusto rakennettiin mahdollisemman joustavaksi myös jatkokehitystä silmällä pitäen.

Pitkän puurtamisen jälkeen koitti julkaisupäivä.  Edellisenä iltana hermostutti kuin olisi teuraaksi menossa. Mitä kaikki sanovat? Ostanko suosiolla menolipun Siperiaan? Tykkääkö tästä kukaan muu? Uusi sivusto poikkesi niin paljon edellisestä että rankkaakin palautetta oli odotettavissa.

Nyt sivusto on ollut auki kaksi viikkoa ja toistaiseksi suurin osa palautteesta on ollut myönteistä. ”Ihanan erilainen, visuaalinen, houkutteleva”. ”Kiinnostava, rohkea, moderni.” ”Antaa uskoa kun näkee että panostetaan ulkoasuun, tekniikkaan ja sisältöön”.  Näiden lukeminen lämmittää mieltä.

Mutta toki osa kävijöistä kaipaa takaisin vanhaan, jota olivat tottuneet lukemaan. Uskon kuitenkin että uudistunut uutissivusto pitää paremmin MTV3 Uutisten lupauksen: Parasta uutispalvelua. Uskon myös että uudistuksia on tehtävä muutosvastarinnasta huolimatta. Ison mediatalon rooli on olla myös edelläkävijä. Siksi jatkamme uudistuksia MTV3.fi:n muissa osioissa.

Toivon myös että uusi sivusto välittää sen intohimon ja ylpeyden millä näitä uutisia tehdään. Mikään ei ole hienompaa kuin se huikea tekemisen fiilis, joka syttyy uutishuoneessa heti kun suuri uutinen tulee tietoon. Parasta uutispalvelua tehdään aina sydämellä.

Anu Kuistiala
MTV3 verkkouutisten ja Radio Novan uutisten päätoimittaja

, , , , , ,

1 kommentti

#sime11 – Huonoryhtisten kokoontumisajo Tukholmassa

Piipahdin viikko sitten Sime Stockholmissa. Sime on Pohjoismaiden kuuluisin digiteollisuuden ja start up -skenen seminaari, joka viettää 15-vuotisjuhliaan.

Simeä voi nauttia kahdella tavalla. Joko esityksiä kuunnellen ja katsellen sekä tärkeimpiä ajatuksia mieleen painaen tai omaan vihkoon kirjaillen. Niukka (ja otaksun että kasvava) enemmistö taasen nauttii Simensä huonossa ryhdissä näpräten omaa läppäriään, tablettiaan tai älypuhelintaan.

Sekakäyttö on myös yleistä. Näytöistä pimeässä salissa kasvoihin hohtava valo saa yleisön näyttämään kalpeilta zombeilta, joita he ainakin seminaarin toisena päivänä usein ovatkin.

Sime Stockholm

Huonossa ryhdissä tämä digitaalinen heimo saattaa välillä vilkaista lavalle, mutta valtaosa ajasta menee tweettailussa, re-tweettailussa (tweetit näkyvät screenillä), meileissä, Facebookissa ja Angry Birdsissä. Juuri siinä digimaailmassa, mistä lavalla puhutaan.

Tässä muutamia teemoja ja caseja, jotka itse sain napattua kiinni FB-päivitysteni lomassa.

1. Wrapp.com

Skypen perustaja ja myyjä, Uppsalan ekonomi Niklas Zennström oli käymässä kotikonnuillaan ja ruiskautti samalla Skypen myyntivoittorahojaan Wrapp.comiin 5,5 miljoonaa dollaria.

Wrapp.com mahdollistaa kavereiden muistamisen merkkipäivänä kaupallisten sponsorien lahjoittamilla lahjakorteilla, esimerkiksi 50 kruunun lahjakortilla Indiskaan. Lahjakortti lunastetaan vilauttamalla Wrapp-mobiiliapplikaation viivakoodia liikkeessä. Jos haluaa tehdä isomman vaikutuksen, voi ostaa myös lisäarvoa lahjakortille. Ja Facebookin kautta Wrapp tietää kaikkien ystäviesi syntymäpäivät ja muistuttaa sinua niistä.

Zennströmin lateli teesejä siitä, miten hän pyrkii tunnistamaan potentiaalisia start uppeja. Twiitit sinkoilivat villinä, kun hän julisti, että intohimo on tärkeämpää kuin osaaminen. Ja unohtakaa ne neljän viikon kesälomat. Itse asiassa unohtakaa lomat kokonaan.

2. iZettle.com

iZettleIzettle on loistava innovaatio! Se on softa + lisäpalikka, jolla iPhone tai iPad muutetaan sirukortin maksupäätteeksi. Kokeilin itse, ja homma toimi hienosti. Maksu vahvistetaan piirtämällä allekirjoitus kosketusnäyttöön. Yrityksille ja yksityishenkilöille aloituskustannusta ei ole, mutta komissio myynnistä on 1,50 SEK + 2,75 %. Nyt voit ottaa kirppiksellä luottokorttimaksuja vastaan! Hyvästi käteinen.

3. Beck’s keyhole test

Mainospuolelta jäi mieleen mainio Beck’s-applikaatio, jolla voi testata leikkimielisesti oman ajokuntonsa leikkien Beck’sin logolla. Jos avain ei osu lukkoon, sovellus tilaa automaattisesti taksin lähimmältä taksiasemalta.

4. Mainosten testaus aivoskannauksella

Kim Cramer Hollannista heitti fokusryhmät roskakoriin ja kertoi, kuinka he ovat alkaneet testata mainoksia aivoskannauksella. Hän näytti esimerkkinä nämä kaksi Renault Clio -mainosta:


Molemmat ovat hauskoja filkkoja, mutta jälkimmäinen valittiin kampanjaan, koska se hersytteli koeyleisön aivoissa positiivisia alueita enemmän. Ensimmäisen mainoksen herättämä tunneskaala oli  puolestaan ristiriitaisempi sisältäen myös aggressioita.

Hollannin Keltaiset sivut puolestaan uusii logonsa piakkoin. Päätöksenteossa tullaan tukeutumaan myös aivotesteihin. Uusi logo julkistetaan keväällä Sime Amsterdamissa. Odotankin innolla, milloin meillä nähdään ensimmäinen mainostoimiston ja yksityissairaalan fuusio.

Entäs seuraavat 10 vuotta?

Digimediaseminaariahan ei voi järjestää ilman, että lavalla toistetaan sanaa vallankumous kyllästymiseen asti, mutta Fast Companyn perustajan Alan Webberin haastattelu oli itselleni kenties havahduttavin. Webber manasi huonoa ennustetta kaikille jämähtäneille yrityksille sekä instituutioille, jotka eivät ymmärrä seuraavaa trendiä, joka on ”pitkäjänteisyys ja moraali”.

Webberin mukaan portinvartijoita on yhä vähemmän. Massat äänestävät ajankäytöllään sekä lompakollaan sellaisten brändien puolesta, jotka puhuttelevat arvoilla ja teoilla pelkän hinnan sijaan. Digitaalinen ja sosiaalinen media mahdollistavat nopeat vallankumoukset niin politiikassa kuin kulutustottumuksissakin. Mikään salaisuus ei pysy piilossa ja kuluttajien ja brändien välinen viestintä on keskustelua, ei pelkkää mainontaa.

Muutos nykyisestä kvartaalitaloudesta tähän uuteen maailmaan tulee Webberin mukaan olemaan kivulias ja vaikea, mutta vaihtoehtoa brändeillä ei ole. Tämä asettaa valtavan haasteen tulevaisuuden kyvykkäimmille yritysjohtajille, joiden ei hänen mukaansa tule olla vain businessjohtajia, vaan moraalisia johtajia.

Puck, 12 vuotta

Tulevaisuuden johtaja on kenties hollantilainen 12-vuotias Puck Meerburg, joka on koodannut itse pari applikaatiota iPadille ja iPhonelle. Puck sai valtavat aplodit lavalla (todennäköisesti juuri meiltä huonoryhtisimmiltä) esitellessään kertotaulujen opettelemiseen tekemäänsä applikaatiota. Yleisö suorastaan liikuttui, kun tämä Harry Potterin näköinen apps-koodari kertoi projekteistaan. Puckista tehtiin samaan aikaan dokumenttifilmiä brittikanavalle. Tulee mieleen Harri Hursti 20 vuoden takaa.

Teemu Lehtonen, Head of Internet Services, MTV MEDIA
Kommentoi alle tai privaatimmin osoitteeseen teemu.lehtonen@mtv3.fi

P.S. Kaikki start up -yrittäjät, yritysten sisällä toimivat innovaattorit sekä muut jotka yrittävät muuttaa vallitsevaa status quoa, voivat hakea oikeaa fiilistä tästä videosta.

, , , , , ,

3 kommenttia

On somettumisen aika

Facebook, Twitter ja YouTube. Näillä välineillä hallitaan nykyisin maailmaa. Facebookia käyttää 850 miljoonaa ihmistä, Twitteriä 200 miljoonaa, YouTubeen ladataan joka minuutti 48 tuntia uusia videoita. Nykyisin YouTubeen ladataan kuukaudessa enemmän videomateriaalia kuin Yhdysvaltain kaikki kolme suurinta tv-kanavaa ovat yhteensä näyttäneet viimeisten 60 vuoden aikana.

Ihmiset suosittelevat, tykkäävät ja jakavat linkkejä, juttuja,  blogeja, videoita ja kuvia jatkuvalla syötöllä toisilleen ympäri maailmaa kiihtyvällä tahdilla. Tieto kulkee verkossa reaaliajassa ja kaikkiin suuntiin.

Puolet Facebookin käyttäjistä kirjautuu sisään päivittäin. Osa viettää kaiket päivät siellä.

Kuukaudessa Facebookissa tykätään ja kommentoidaan 60 miljardia kertaa.  Kuvia Facebookiin ladataan miljardi kappaletta joka neljäs päivä.

Ja silti joku vielä väittää ettei sosiaalisella medialla ole merkitystä. Yhä edelleen on yritysjohtajia, jotka naureskelevat Facebookille ja pitävät sitä turhuutena.  Yhdysvaltalaisten huippuluokan brändiasiantuntijoiden sanoin:  jos yrityksellä ei ole sosiaalisen median strategiaa, on se sama, jos yritys ei ole kiinnostunut olemaan tekemisissä maailman kolmanneksi suurimman maan kanssa.  Aivan kuin kauppa ja vuorovaikutus Brasilian, Kiinan ja Intian kaltaisten mahtitekijöiden kanssa ei kiinnostaisi. Yritys, joka ei ymmärrä sosiaalisen median merkitystä eikä laadi sosiaalisen median strategiaa, on häviävä yritys.

Tämä viesti oli hyvin selkeä New Yorkissa viikko sitten pidetyssä Web 2.0 Expossa. Verkkomaailman tulevaisuuteen keskittyvässä konferenssissa sosiaalisen median merkityksen tajuaminen ja sen hyödyntäminen nousi ykköseksi.*

Sosiaalisen median sääntö on yksinkertainen: voit vaikuttaa siihen mitä laitat ulos, mutta lopputuloksen hallinta on vaikeaa. Jos joku päättää tehdä pilaa brändistäsi tai haukkua yrityksesi, tuotteesi tai levittää vääriä tietoja, niin vahingollisen tiedon leviämistä on vaikea estää. Voit vaan toivoa, että kannattajajoukkosi – fanisi ja uskolliset ”lähettiläät” – vievät toivomaasi oikeaa viestiä eteenpäin. Luottamus rakennetaan aina etukäteen ja tämä pätee myös sosiaaliseen mediaan.

Yhdysvalloissa on lukuisia esimerkkejä kuinka yksi ainoa tviitti on laittanut massat liikkeelle. Vaikka Twitter on Suomessa vielä pieni, sen merkitys kasvaa koko ajan. Monet vaikuttajat ovat kansainvälisesti verkottuneita ja asiat leviävät rajojen yli sekunnissa.  Lyhyt viesti Twitterissä voi saada yllättävän suuren merkityksen kun sitä lähetetään eteenpäin yhä uudelleen.

Twitterin aktiiviset käyttäjät ovat usein ns. superverkottujia, jotka ottavat asioihin kantaa, kirjoittavat blogeja, seuraavat tiivisti omaa alaansa ja jakavat tietonsa ja näkökantansa. Hyvässä ja pahassa. Myös Google löytää helposti blogit ja tviitit.

Facebook

Amerikkalaisen näkemyksen mukaan markkinointi siirtyy entistä enemmän Facebookiin ja tulee henkilökohtaisemmaksi. Tulevaisuuden kuluttaja on erittäin hyvin verkottunut, haluaa huomiota ja palautetta. Hän vaatii myös läpinäkyvyyttä – mistä tuote tulee, kuka sen on tehnyt, mitä se sisältää, miksi tehtiin näin eikä noin. Meidän on opittava kuuntelemaan ja keskustelemaan asiakkaidemme, kuluttajiemme ja katsojiemme kanssa uudella tavalla. Tutkimusten mukaan ystävien suositukset merkitsevät nykyisin entistä enemmän kun teemme valintoja. Ohimennen kirjoitetut kehut tai haukut Facebookissa nousevat arvoon arvaamattomaan.

Miten sitten yrityksen pitäisi olla läsnä sosiaalisessa mediassa? Avoimesti, keskustelevasti sekä tarjota kiinnostavaa, personoitua tietoa, jolla on kuluttajalle merkitystä.  Ei suoria mainoksia eikä kosiskelua, vaan henkilökohtaista läsnäoloa, sisäpiirin tietojen tai etuisuuksien tarjoamista.

Sosiaalisen median strategia pitää suunnitella ammattimaisesti. Kenelle viestitään, miksi, mitä ja mikä on tavoite. Facebook, Twitter, YouTube ja blogit ovat kaikki erilaisia välineitä ja vaativat erilaisen lähestymistavan. Nykyajan kuluttaja on nirso ja uskoton. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Verkossa on valinnanvaraa ja naapurissa mukavampaa.

Yritysmaailman ja sosiaalisen median yhdistäminen ei ole helppo tehtävä. Yhdysvalloissa  on lukemattomia yrityksiä, jotka ovat kehittäneet tieteenalan siitä miten ujuttautua Facebook-feediin,  miten tviitata oikein ja miten luoda  otollinen some-ilmapiiri kuluttajan koukuttamiseksi.

Maailma on pikkuhiljaa järjestynyt ihmisten ja verkostojen ympärille aivan uudella tavalla.  Eniten verkon ja sosiaalisen median käyttäjiä on Aasiassa, toisena tulee Eurooppa ja kolmantena Pohjois-Amerikka.  Kaikkialla erilaisten mobiililaitteiden käyttö kasvaa koko ajan ja langattomat verkot yleistyvät. Moni meistä saa vieroitusoireita jos joutuu olemaan liian kauan erossa älypuhelimestaan. Akun loppuminen on katastrofi.

Yhdysvaltalaisen näkemyksen mukaan yrityksen menestys ja tuotto on jatkossa kiinni siitä, miten hyvin se osaa verkottua kuluttajien kanssa. Olla siellä missä ihmisetkin ovat, tarjota heille jotain jolla on arvoa.

MTV MEDIA on iso talo ja merkittävä toimija Suomen mediamarkkinoilla. Myös meidän on aika ottaa rohkeasti paalupaikka sosiaalisessa mediassa ja yhdistää tv-osaaminen verkkotekemiseen uudella tavalla. Miksi antaisimme ulkopuolisten johtaa keskustelua kun voimme tehdä sen itse?

Blogivieraana Anu Kuistiala, MTV3:n verkkouutisten toimituspäällikkö.

* Lähteinä mm. seuraavat luennoitsijat: Michael Lazerov, Buddy Media, Rubenes Quinones, New York University, Peter Kim, Dachis Group.

4 kommenttia

Mielenkiintoisia projekteja maailmalta kontaktien laatuun ja TV-ostamisen valuuttaan liittyen

Kaupallisten TV- ja radioyhtiöiden yhteenliittymän eli EGTAn vuosittaisessa myynti ja markkinointitapaamisessa useat tahot puhuivat miten arvottaa tv-mainonnassa laadullisia asioita kuten ohjelmaympäristöä tai kanavan kykyä tuottaa kontakteja brändin ostajissa. Laatu on vilahdellut usein meidän mtv-medialaistenkin puheissa ja asia mielestäni myös Suomessa hyvin ajankohtainen. Alla kuvailen lyhyesti millaisia hankkeita on kahdessa suuressa televisiomainonnan maassa: Saksassa ja Ranskassa.

Laatunäkökulma on noussut esille näkemykseni mukaan monessa TV-yhtiöissä siitä yksinkertaisesta syystä, että kontaktihinnan merkitys on noussut ostokriteerinä hallitsevaksi monella markkinalla. Lisäksi tv-toimialalla ei ole ollut juurikaan kansallisia mittareita tai puhumattakaan kansainvälisestä mittarista kontaktien laadulle. Laadun osalta laajasti käytettyjä mittareita ovat olleet mm. mainoksen sijainti mainoskatkolla (position in break), katkon kontaktimäärä (käsitelty esim. peak prime -osuutena) tai mainoskatkon kykyä tuottaa runsaasti eri katsojia kampanjakokonaisuudelle.

http://www.letsknowabout.comSaksassa tutkitaan,tuovatko kiinnostavat ohjelmat parempaa mainonnan tehoa. IP Deutschlandin johtaman Impact Index -hankkeen tavoitteena on löytää laadullisia kriteerejä mainoskatkoille TV-mittaritutkimuksen aineistosta. Perusajatuksena on, että kiinnostavien ohjelmien katsominen on sitoutuneempaa ja keskittyneempää (viewer involment). Lisäksi kuluttaja tiedostamattaan linkittää (context framing) mainonnan vahvaan ohjelmasisältöön. Molemmat tekijät puolestaan lisäävät mainonnan tehoa. Mallissa pääkriteereinä on ohjelman keskeytymätön katsominen ennen mainoskatkoa sekä mainoskatkon katsominen kokonaisuudessaan. Monet kansainväliset tutkimukset ovat tukeneet tätä ajatusmaailmaa ja IP Deutschlandilla on tarkoitus myös tehdä omia lisätutkimuksia teorian tueksi.

http://www.affinnova.com/

Ranskassa on puolestaan havaittu, että TV-kanavien katsojilla on selkeitä eroja eri brändien hankinnan suhteen. Ranskan johtava tv-yhtiö TF1 Publicite on fuusioinut TV-mittaritutkimuksen ja kuluttajien ostoskoria mittaavan tutkimuksen datat. Näin mitataan, kuinka eri TV-kanavien tavoittamat kuluttajat käyttävät rahaa mainostajien brändeihin. Vaikka tutkimus on rajoittunut päivittäistavarakauppaan eikä koske käytännössä muita tuoteryhmiä, Ranskan mallin vahvuutena on molempien paneelitutkimusten reaaliaikaisuus ja niiden mahdollistamat mittaristot seurannalle. Ranskalaiset käyttävät uudella tavalla mitatusta televisiokontaktista nimitystä GRP PQ (PQ=Puchasing Quantity). Tutkiessaan asiaa ranskalaiset ovat löytäneet selvemmän korrelaation brändin hankintaan perustuvan kontaktin ja mainonnan tuloksellisuuden välillä kuin aiemman perinteisen sosiodemografisen kontaktin kanssa (Ranskassa yleisin ostokohderyhmä on päivittäisostopäättäjät alle 50 vuotta).

Molemmat hankkeet ovat hyvin alkuvaiheessa ja seuraamme niitä mielenkiinnolla täällä MTV MEDIAssa. Mihin suuntaan sinun mielestäsi TV-kauppatapaa ja valuuttaa pitäisi viedä Suomessa?

, , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: