Arkisto kategorialle Mobiili

Mitä ihmettä tallentui poliisin kameraan Jämsässä?

Kirjoittaja: Henrik Laine

Poliisin valvontakamerasta, [c]Poliisi

© Poliisi.

Automaattista nopeusvalvontaa tekevät poliisit joutuvat toisinaan kryptisten kuva-arvoitusten ratkojiksi.

Tiistaina 20.1.2015 MTV:n rikostoimittaja Päivi Hannula pyysi Poliisihallitukselta kuvia nopeuskameroihin tallentuneista kuvista sekä tietoa uudesta Liikennevalvontakeskuksesta. Ylläolevasta otsikosta ja kuvasta kertova uutisjuttu julkaistiin MTV:fissä. Myöhemmin samana päivänä MTV:n uutisten Superdeskissä havaittiin, että uutisjuttu kiinnosti ihmisiä erityisen paljon.

MTV uudisti verkon johtamismallin: Uusi Superdesk

MTV:n Superdesk johtaa kaikkien sisältöjemme tuottamista ja digitaalista jakelua. MTV:n Superdesk on vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan alaisuudessa toimiva johtamisjärjestelmä, jonka avulla pyrimme maksimoimaan MTV:n sisältöjen käyttöä kaikissa jakeluteissä.

Superdeskin päätavoitteena on kasvattaa MTV.fi:n kävijämääriä, sivuston käyttöä ja sitä myötä digitaalista liikevaihtoa. Uusi johtamismallimme on nopea ja ketterä. Superdesk elää enemmän hetkessä ja pyrkii siten tarjoamaan kuluttajille MTV.fi:ssä juuri kyseisellä hetkellä kaikkein mielenkiintoisimman sisällön.

Sakkorysät

Keskiviikkona 21.1. Superdeskin toimitus havaitsi analytiikasta Peltipoliisi-jutun kiinnostavan kovasti lukijoitamme, ja että sitä jaetaan sekä luetaan runsaasti myös sosiaalisessa mediassa. Aihe oli kiinnostava ja sen käsittelyä päätettiin jatkaa. Datajournalisti Jani Savolainen otti selvitykseen sakkorysäpaikat ja samalla Superdeskissä sovittiin miten aiheen käsittelyä jatketaan television puolella Huomenta Suomi -ohjelmassa. Lisäksi Radio Novan taajuudella juontajat kertoivat sakkorysistä ja jatkoivat keskustelua aiheesta.

Torstaiaamuna 22.1. toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen raportoi Huomenta Suomen suorassa lähetyksessä Liikennevalvontakeskuksesta. Live-osuuden jälkeen julkaisimme verkossa Suomen TOP20 sakkorysätolpat sekä lisää videomateriaalia Liikennevalvontakeskuksen juttukeikalta. Kympin Uutisissa aihetta käsiteltiin vielä erillisenä nettinostona.

Superdeskin ydinprosessi

Superdesk-malli on uudenlaista tekemistä ja johtamista MTV:lle. Mallin rakentaminen on vaatinut paljon prosessin hiomista. Superdeskin toimimalliksi on rakennettu ydinprosessi, mikä pyrkii varmistamaan, että päivittäinen toiminta on mahdollisimman tehokasta.

Uusi johtamisjärjestelmä vaatii vielä paljon työtä ja tämän vuoksi olemme arvioineet tarkasti prosessiemme nykytilan ja määritelleet tavoitetilan, joka tulee myöhemmin saavuttaa Superdeskin toiminnan vakiinnuttua. Jo nyt olemme huomanneet, että varsinkin monikanavatoteutuksissa Superdeskin luoma johtamismalli auttaa meitä saamaan aiheista huomattavasti enemmän irti.

Tuliko tuloksia?

Kyllä, peltipoliisit kiinnostivat. Julkaisimme viikolla neljä yhteensä kuusi aiheeseen liittyvää juttua ja kaiken kaikkiaan niitä luettiin lähes 300 000 kertaa ja pelkästään Facebookin kautta lukukertoja tuli 60 000.

Poliisin valvontakamerasta, [c] Poliisi

© Poliisi.

Superdesk on ollut käytössä MTV:llä jo useamman vuoden. Verkon johtamismallin kehittyminen otti kuitenkin kunnon kehitysharppauksen vasta viime lokakuussa MTV:n organisaatiomuutoksen yhteydessä. Yhtiön kaikki toiminta tiivistettiin kahdeksasta yksiköstä neljään uuteen yksikköön ja digitaalisten sisältöjen johtaminen keskitettiin Superdeskiin.

Myös kävijät ovat löytäneet portaalimme yhä kasvavassa määrin. MTV.fi:ssä oli viime vuonna keskimäärin lähes kaksi miljoonaa uniikkia viikkokävijää ja sivustomme kasvoi 17 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Uuden Superdeskin tehokkuus ja mielenkiintoisen sisällön tarjoaminen käyttäjille ovat näkyneet erittäin positiivisesti alkuvuoden kävijämäärissä. Tammikuun neljän ensimmäisen viikon aikana portaalissamme on ollut keskimäärin 2,28 miljoonaa eri viikkokävijää, kasvua viime vuoteen +24,5 % ja kirsikkana kakussa viikon kaksi kaikkien aikojen kävijämääräennätys 2,42 miljoonaa viikkokävijää!

 

Henrik LaineHenrik Laine

@LaineHenrik

Kirjoittaja on MTV Oy:n verkkojohtaja.

 

 

 

, , , , ,

Jätä kommentti

Millaista televisiota katsomme vuonna 2025?

tv_tulevaisuus_kuvitus

Tänään perjantaina vietetään YK:n julistamaa Maailman tv-päivää. On siis mitä sopivin hetki pysähtyä visioimaan, mitä televisiolle mediana tapahtuu tulevien vuosien aikana.

Lennokkaimmat visionäärit ovat jo jonkin aikaa povanneet television kuolemaa. Microsoft ennusti vuonna 2009, että netin käyttö ohittaa television kesäkuussa 2010. IBM puolestaan julkaisi 2009 laajan raportin nimeltään The end of television as we know it.

Ja kuitenkin televisio on nyt suositumpi kuin koskaan. Sitä katsellaan yli 3 tuntia päivässä ja katsomisen tavat ovat monipuolistuneet nopeasti. Hyvän olon tunne voi kuitenkin koitua turmioksi, jos tv-bisneksessä ei ymmärretä katsoa kristallipalloon ja ennakoida tulevaa. Itse näen omassa pallossani kolme keskeistä kehityslinjaa, jotka muovaavat television hyvin erilaiseksi mediaksi vuoteen 2025 mennessä.

Tärkein tekijä on eittämättä digitaalisuus – jo paljon ennen vuotta 2025 on digitaalisten teräväpiirtolaitteiden levinneisyys 100%. Kaikilla ihmisillä ja kotitalouksilla on useita päätelaitteita, joilla on helppoa katsoa, jakaa ja kommentoida lempisisältöjä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Myös digitaalisten kanavien määrä on kasvanut, osa niistä on pelkästään verkossa. Perinteisten mediatalojen palveluista, kuten MTV Katsomosta tai Yle Areenasta, tulee kokoontumispaikkoja, toreja. Ne kokoavat yhteen mediayhtiön kanavat sekä sadat muut pienemmät kanavat, jotka ovat yhden tai useamman innokkaan mediatalentin tuotoksia.

Talentit ovatkin toinen keskeinen menestystekijä. Tulevaisuuden televisiossa sisältöjen tekeminen demokratisoituu, koska kenellä tahansa voi olla tarvittavaa intoa, luovuutta ja teknistä kyvykkyyttä. Mediayhtiöiden kannattaa seurata tarkasti nuorten osaajien työskentelyä, sillä he tuovat uudenlaista iloa ja keveyttä sisältöjen tekemiseen. Tubettajasukupolven parhaista talenteista tullaan taistelemaan kiihkeästi.

Avainasemassa kaupallisen television tulevaisuudessa tulee olemaan myös mainonnan muotojen kehittyminen. Jatkossa matka lempisisällön parista ostosten tekemiseen tulee olemaan lyhyempi kuin koskaan aiemmin. Median, kaupan ja palveluiden raja-aidat ovat häilyviä ja mainonnan kohdennettavuus on huippuluokkaa. Mainostajan ei tarvitse enää tarjota kaikille kaikkea, vaan personoitu mainosviesti kunkin tarpeisiin. Mainostajalle avautuu vuoteen 2025 mennessä ennennäkemätön mahdollisuuksien meri.

Yhteenvetona voikin todeta, että televisiolla on edessään huikea kehityksen vuosikymmen. Vuonna 2025 ”televisio” tarkoittaa itse asiassa mitä tahansa mediapintaa – vaikka jääkaapin ovea! – josta sisältöjä voi seurata. Televisio ei ennenaikaisista huhuista huolimatta ole kuollut, vaan luo parhaillaan nahkaansa.

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

, , , , ,

Jätä kommentti

Miten rakennetaan maailman paras uutissovellus?

Nopea tiedonvälitys sekä kuluttajien mediakulutuksen muutokset ovat asettaneet aivan uudenlaisen vaatimustason uutisten tekemiseen ja välittämiseen. Mistä aineksista sitten rakennetaan paras palvelu?

tiedotteeseen

resepti:

  • 1 osa mobiilia
  • 2 osaa nopeutta
  • 3 osaa käytettävyyttä
  • 4 osaa uutuutta
  • 5 osaa ihmistä
  • 6 osaa fokusta
  • 7 osaa analytiikkaa
  • 8 osaa sisältöä

Valmistusohjeet:

Valitse paras kumppani. Futurice oli mukana alusta asti suunnittelemassa konseptia. He tekivät myös desingia yhdessä MTV:n ammattilaisten kanssa ja koodasivat sovelluksen.

Palvelun pitää olla aina ja kaikkialla saatavilla, joten suunnittele siitä sellainen, että palvelu toimii kaikilla alustoilla, älylaitteilla, älykelloissa tai autoissa.

Uusimmat uutiset on tarjottava nopeimmin.  Tee tärkeimmät toiminnot nopeiksi. Kuvat toimivat nopeammin kuin teksti. Kerro vain olennainen ja poista muu.

Käyttämisen pitää olla intuitiivista ja helpottaa ihmisten elämää. Palvelun pitää viihdyttää ja sovelluksen käyttäminen voi olla jopa hauskaa.

Ihmiset ja heidän tunnereaktionsa ovat suunnittelun keskiössä alusta lähtien. Opi, miten ihmiset käyttävät applikaatiota ja kehitä niitä ominaisuuksia. Tapa turhat ominaisuudet.

Keskity olennaiseen. Muista mitä olet tekemässä.

Seuraa avainmittareiden kehittymistä ja tee toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Vaihda mittareita.

Viime kädessä kurantti ja luotettava sisältö ratkaisee.

Mitä ihmiset haluavat lukea sovelluksesta?

  • Tarkistaa uusimmat uutiset 69%
  • Tarkistaa sääennusteen 65%
  • Seurata merkittävää uutistapahtumaa (esim. vaalit, katastrofi, kansallisesti merkittävä tapahtuma) 37%
  • Tarkistaa minua kiinnostavan urheilulajin urheilu-uutiset 20%
  • Tarkistaa, mitä telkkarista tulee 27%
  • Saada ruokavinkkejä 33%

Lähde: MTV käyttötapaustutkimus 2014 (n=1445)

Uusi MTV Uutiset sovellus on

  • Yksinkertainen
  • Kuvallinen
  • Toimituksellinen
  • Sisältää paljon videoita
  • Ytimekäs
  • Elää tässä hetkessä

suosittelee2

Näiden perusteella teimme uuden MTV Uutiset sovelluksen. Ensimmäisenä se julkaistiin Androidille, ja se on ladattavissa Google Play-kaupasta. Käy lataamassa omasi.

Tämä on vasta ensimmäinen versio. Tulemme seuraamaan, miten palvelua käytetään ja kehitämme palvelua sen mukaan. Takataskussamme on paljon ideoita, miten integroimme palvelun TV-ohjelmiin ja tuomme siihen mm. sosiaalisia ominaisuuksia.

Juha Ihalainen

Suunnittelupäällikkö MTV Mobile & Services

, , , ,

2 kommenttia

Digikuluttajan jäljillä: Keski-ikäisten touhuja

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

MTV - Spottiblogi  - 141027 - Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

1 kommentti

Radio katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Tomi Halonen

Radio on vanhin sähköinen media ja yhä erittäin hyvissä voimissa: radiota kuunnellaan Suomessa vuodesta toiseen noin 3 tuntia päivässä. Kanavia ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan ja toimialan tunnusluvut ovat kehittyneet huonosta suhdanteesta huolimatta hyvin. Toimiala on kasvanut kumulatiivisesti 9,7 % (1-8/2014 vrt. 1-8/2013).

Radio on yhä tärkein pop- ja viihdemusiikin foorumi ja päivittäinen uutisten välittäjä. Monilla suomalaisilla on vahva suhde radioon: suosikkikanavat ja juontajat osataan nimetä tarkasti. Radion peruskonsepti pitää hyvin pintansa: musiikki, viihde ja kaverisuhde toimivat aina.

 Radio on mobiilimedia

Mobiililaitteilla tapahtuva kuuntelu on viemässä henkilökohtaisen radion lopulta joka paikkaan, ja tämä kehitys on vasta aluillaan. Radion käyttöliittymä on helppo ja se vapauttaa kuulijan katseen, kädet ja jalat. Tämä tekee radiosta mobiileimman median.

Nuoremmat polvet eivät välttämättä enää edes omista FM-laitetta, mutta kuuntelevat kanaviaan mobiiliapplikaatioden kautta. Autoradiot muuttuvat digitaalisiksi informaatiokeskuksiksi ja radiopalvelut streamataan niihin kuten muihinkin päätelaitteisiin. Kotien mediasisältö keskitetään hubiin, josta myös radio jaellaan eri huoneissa oleviin päätelaitteisiin käyttäjän tarpeiden mukaan.

Radio Nova tuottaa radiosisältöä sekä FM:ään että verkon yli jaettavaksi. Tämän lisäksi kuulijasuhdetta syvennetään Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Erityisesti YouTubessa Radio Nova on kunnostautunut: videokanavalla on jo reilu 8600 tilaajaa, ja käynnistyksiä on kertynyt 7,6 miljoonaa.

Radion uudet muodot

Web-radio tarjoaa mahdollisuuden tarjota palvelua yhä kapeammille kohderyhmille ja jakaa sitä milloin vaan ja missä vaan. Web-radio voi olla Spotifyn kanssa kilpaileva levy-automaatti tai vaikkapa ”liian” anarkistinen radio-show, jota ei kannatta jakaa FM:ssä, mutta joka voi olla huippusuosittu webissä.

Radion uudet ulottuvuudet koukuttavat yleisöä monimediallisesti. Radio laajenee nyt esim. televisioon Enbuske & Linnanahde Crew´n kautta. Samainen sisältö on saatavilla eri jakelukanavista on-demand, ja jatkaa elämäänsä aamu-show´ssa sekä somessa läpi viikon.

Eri ohjelmista tehtävät podcastit valtaavat myös alaa. Podcast on radion vod: kuuntele haluamasi ohjelma silloin kun haluat!

Radiolla on tehoa

Radio kannattaa muistaa nyt ja jatkossakin, kun halutaan puhutella suuria joukkoja persoonallisella ja aktivoivalla tavalla. Radiototeutuksissa kekseliäisyydellä ei ole rajoja, sillä audio-maailmassa voidaan tehdä ”miljoonatuotantoja” muutamalla tuhannella eurolla.

Radion teho mediana säilyy, sen mitattavuus paranee teknologioiden kehittyessä ja saavuttanee lähivuosina tarkkuudessaan aivan uuden tason sähköisten mittausmenetelmien myötä.

Radio on lähellä, saatavilla ja nopea.

Tomi Halonen

 

Tomi Halonen

 Kirjoittaja on Radio Novan toimitusjohtaja ja MTV:n kaupalliset toiminnot -yksikön johtaja.

, ,

Jätä kommentti

Yleisömittaus sopeutuu digiaikaan

Kirjoittaja: Taina Mecklin

Mediaryhmät ovat perinteisesti päättäneet itsenäisesti kullekin sopivimmasta tavasta mitata yleisöjään. Tunnusluvut ovat muistuttaneet toisiaan, vaikka kontakti tai altistuminen on määritelty eri tavalla. Joissain medioissa kauppaa käydään esimerkiksi tavoittavuudella väestöstä, joissain keskimääräisellä yleisöllä kohderyhmässä ja joissain selainten käynneillä.

TV:n katselun mittaaminen lähes passiivisesti on ollut käytäntöä kohta 30 vuotta. Muissa pohjoismaissa myös radioyleisöjen mittaus tapahtuu ainakin osittain mukana kannettavilla mittareilla. Molemmat yleistävät tulokset väestöön ja tuottavat kohderyhmätietoa paneelitutkimuksen kautta. Online-yleisöjä mitataan täysin passiivisesti selainpohjaisilla trafiikkimittauksilla, tuotetaan ns. census-dataa.

IAB:n seminaarissa 3.9. oli voimakkaita puheenvuoroja census-datan puolesta ja paneelitutkimuksia vastaan.

Hyökkäys on sitä rajumpi, mitä enemmän puhujan oma bisnes rakentuu census-datan varaan.

Oikeasti kysymys ei ole joko tai, vaan miten yhdistää molemmista parhaat puolet.

Paneelitutkimukset saavat eniten kritiikkiä otoksen pienuudesta. Pieniä kanavia ja yleisöjä on tällaisessa vaikea tarkasti mitata. Ammatikseen markkinatutkimuksen parissa työskentelevät kuitenkin ymmärtävät, ettei otoksen kasvattaminen välttämättä merkittävästi paranna tulosten luotettavuutta. Virhemarginaalia on kaikissa otantaan perustuvassa tutkimuksessa. On sopimusasia, paljonko virhettä siedetään. Ja on myös kustannusasia, kuinka pieniä yleisöjä pitää saada mitattua.

Passiivisessa mittauksessa on aina omat haasteensa: Kuka käytti mediaa vai käyttikö oikeastaan kukaan?

USA:ssa set-top-box-mittaukseen paneutunut Rentrak on onnistunut estimoimaan taloustietojen ja tv-ruudun käytön perusteella perusteella, kuka todennäköisesti käytti sitä. Mutta tietojen valmistuminen viikkojen jälkeen on edelleen tuskaisen hidasta yliyönlukuihin tottuneille medioille ja mainostajille.

Paneelitutkimusten kiistaton etu on nopeus, verrattain laaja kohderyhmätieto ja tulosten luotettavuus. Paneelitutkimus antaa stabiilia, edustavaa ja validia tietoa, johon mediavaihdannan väline eli valuutta voidaan perustaa.

Ei siis joko tai vaan sekä että. Mediatutkimusekspertit maailmanlaajuisesti uskovat hybridimittausten yleistyvän.

Erilaisia mediakäytön mittauksia tullaan yhdistämään, paneelipohjainen tiedonkeruu ja census-pohjainen käyttömäärä löytävät toisensa datafuusiopöydällä. Kukaan ei vielä ole esittänyt todellisia tuloksia hybridimittauksista. Pisimmällä lienee Hollannin SKO, joka on ilmoittanut aikataulunsa videomittauksen (tv ja online) hybridimittauksesta. SKO:n strategiaan voi tutustua heidän kotisivuillaan.

Iso-Britannian tv-mittaritutkimuksesta vastaavalla BARB:lla (Broadcasters’ Audience Research Board) on myös selvä visio siitä miten hybridimittaus tulee kehittymään. Katso video tästä.

Suomessa neljä suurinta mediataloa, Sanoma, Yle, Alma ja MTV julkaisivat 20.8.2014 perustavansa uuden mediamittauksen kehittämiseen paneutuvan, vielä nimettömän osakeyhtiön. Tulevalle vetäjälle on luvassa mittava haaste ja mahdollisuus olla toteuttamassa jotain aivan uutta. Tarkoitus ei ole pelkästään kehittää ja yhdenmukaistaa digitaalisten ja sähköisten medioiden yleisömittausta, vaan ottaa kelkkaan mukaan myös perinteiset printtimediat.

Suuri haaste, joka kenties olisi mahdollista ratkaista yleistyvien mobiililaitteiden avulla?

 

Taina_Mecklin_220px

 

Taina Mecklin

Kirjoittaja on MTV:n tutkimusjohtaja.

, , ,

1 kommentti

MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla.

Hyvät naiset ja herrat, perinteisen tv:n ystävät sekä somenatiivit.
Levittäkää visertävä punainen matto ja hälyttäkää torvisoittokunta paikalle.
On tullut aika julkaista MTV Some-TV-mittari beta, jota on pitkään ja hartaasti kypsytelty MTV:n Mobile & Services -osaston ideahautomossa.

Mittaristo on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut tv-ohjelmien muodostamista ilmiöistä Twitter-palvelussa ja joka kaipaat uusia näkökulmia Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen rinnalle.

MTV:n Some-tv-mittari on palvelu, joka vertailee TV-sisältöihin liittyvän keskustelun määrää Twitter-palvelussa.

MTV Some-tv-mittari beta

TV-ohjelmien katselua mitataan perinteisesti Finnpanelin tv-mittaritutkimuksella. Katsojalukujen ohella yhä tärkeämpi tv-ilmiöiden mittari on katsojien aktiivisuus sisällön ympärillä. Koska Nielsenin Twitter TV Ratings -mittariston tai vastaavan rantautumista Suomeen pitää vielä odotella, emme halunnet jäädä pidättelemään hengitystämme. MTV haluaa tuoda Twitterin aktiivisuusdatan kaikkien suomalaisten ulottuville.

Palvelu laskee yhteen ohjelmiin liittyvät päivän aikana julkaistut twiitit, jotka sisältävät ohjelman virallisen hashtagin. Lisäksi palvelu pitää lukua uniikeista twiittaajista, twiittien tavoittavuudesta sekä twiittien julkaisemisen huippunopeudesta. Jokaisen päivän top 5 -tulokset julkaistaan aina vuorokauden vaihtuessa ja tarjolla on myös top 10 -lista saman viikon kuumimmista puheenaiheista. Kaikkien aikojen top 10 -listaus sisältää huippulukemat ajalta, jolloin MTV on laskenut eri hashtagien päivittäisiä tuloksia.

Palvelu on toistaiseksi beta-vaiheessa ja tavoitteenamme on mittariston jatkuva kehittäminen. Sinä voit auttaa meitä tekemään mittarista entistäkin toimivamman. Twiittaa kysymyksesi/palautteesi meille. Muista lisätä twiittiisi #SomeTVmittari-hashtag. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sosiaalinenmedia@mtv.fi.

Aloita MTV:n Some-TV-Mittarin käyttö tästä!

MTV Some-TV-Mittari beta - Kaikkien aikojen TOP 10Psssst… Oletko aina halunnut tietää, mikä kotimainen tv-sisältö on aikaansaanut suurimman aallon Twitter-palvelussa? Klikkaa itsesi tulossivulle!

Kyselimme alkukesästä nimiehdotuksia uudelle palvelulle ja päädyimme lopulta käyttämään nimeä MTV some-tv-mittari, jonka nimi taipuu näppärästi myös hashtagiksi: #someTVmittari

Mitä kaikkea mittaamme?

Palvelu on toistaiseksi beta-vaiheessa ja palvelun toimintaa kuvaavan info-sivun puuttumisen vuoksi sisältö/hashtag-listaus löytyy täältä.

Sanastoa:

Päivän TOP-5
Lista sisältää päivän viisi eniten twiittejä kerännyttä tv-sisältöä kalenterista valitun yksittäisen päivän perusteella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Viikon TOP-10
Lista sisältää viikon kymmenen eniten twiittejä yhden päivän aikana keränneet tv-sisällöt kalenterista valitun yksittäisen päivän perusteella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Kaikkien aikojen TOP-10
Lista sisältää kaikien aikojen kymmenen eniten twiittejä yhden päivän aikana keränneen tv-sisällöt ajanjaksolta, jolloin MTV on laskenut twiittejä eri hashtagien alta. Ajanjaksojen kestot saattavat vaihdella. Voit järjestää listan myös uniikkien twiittaajien, tavoittavuuden tai twiittien maksiminopeuden mukaan klikkaamalla otsikkoa.

Twiitit – Kuinka monta kertaa on twiitattu kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia. Lukema sisältää myös retwiittaukset.

Uniikit twiittajat – Kuinka monta uniikkia twiittaajaa on julkaissut twiittejä kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Tavoittavuus – Kuinka monta eri käyttäjää twiitit tavoittivat kumulatiivisesti. Laskee uniikkien twiittaajien seuraajamäärän yhteen kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Peak twiitit/min – Kuinka monta twiittiä minuutissa ja mihin kellonaikaan on parhaimmillaan twiitattu kyseisenä päivänä käyttäen tiettyä hashtagia.

Kiitos ajastasi ja mukavaa alkanutta viikkoa!


Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 22.9.2014 klo 16.23: Lisätty tarkennus sanaston kohtaan ’tavoittavuus.’
EDIT 23.9.2014 klo 17.27: Lisätty osio ’Mitä kaikkea mittaamme’ +
linkki, jonka takaa löytyy mm listaus mitattavista sisällöistä/hashtageista.

, , ,

5 kommenttia

Digikuluttajan jäljillä: some-mummo yllättää

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

MTV - Spottiblogi - artikkeli - Kurio

 

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

Jätä kommentti

Viisi ennustetta kesän mediankäytöstä

Juuri alkanut kesäkausi on mediabisneksessä erityisen jännittävää aikaa. Kaikki ennusteet ja oma näppituntumakin viittaavat siihen, että tänä kesänä mediasisältöjä tullaan kuluttamaan monipuolisemmin ja joustavammin kuin koskaan aikaisemmin. Mutta miten?

Kesäajan alkaminen ei enää merkitse vieroittumista arjen tutuista mediasisällöistä, päinvastoin. Nykyään media on mukana siellä missä sinäkin. Kesällä mökkipaikkakunnan säätiedot katsotaan älypuhelimen mobiilisovelluksesta, samoin päivän isoimmat uutisaiheet. Radiota kuunnellaan kauppareissulla autossa tai juoksulenkillä puhelimen kautta. Eikä illan kalaretkeäkään tarvitse keskeyttää, kun tv-uutiset tai suosikkisarjan voi katsella älypuhelimesta tai tabletilta suoratoistona, siinä veneen tuhdolla istuen.

Tämä kaikki ei vaadi kohtuutonta varustelukierrettä, vaan hyvän puhelimen tai tabletin ja verkkoyhteydet. Sovellusten käyttämiseen ei siihenkään vaadita pitkää oppimäärää, vaan perustiedoilla pärjää. Etukäteen valmistautuminen kuitenkin kannattaa, sillä mikään ei ole turhauttavampaa kuin sovellusten lataaminen silloin, kun futismatsi, huippusarja tai uutislähetys on jo käynnissä.

Uskonkin, että tänä suvena mökkilaitureilla ja hiljaisilla kylänraiteilla kuuluu uusi ääniraita – mukana kulkevan, personoidun mediankäytön ääni. Nämä uudenlaiset kesänmerkit tulevat vauhdittamaan käynnissä olevaa mediamurrosta ja siivittämään uudenlaisia kävijäennätyksiä.

Heitänkin tähän viisi ennustetta tämän kesän mediankäytöstä ja sen seurauksista.

Ennuste 1

Mediatalojen mobiilisovellukset tekevät kuin liukuhihnalta uusia kesäajan kävijäennätyksiä. Esimerkiksi MTV:n mobiilipalveluja käytettiin kesällä 2013 noin 88 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä suuntaus vain voimistuu.

Ennuste 2

Kesän jälkeen verkon video- ja suoratoistopalveluja käyttää noin viidennes kansasta. Alkuvuodesta verkon videopalveluja käytti reilu 10 prosenttia suomalaisista ikäryhmässä 9-vuotiaista ylöspäin. Kasvun taustalla vaikuttavat kesän kiinnostavat mediatapahtumat (kuten futiksen MM), ja ne nostavat verkon kautta katsottavat suorat tv-lähetykset valokeilaan.

Ennuste 3

Radion kuuntelu älypuhelimista kasvaa. Valtaosa kuuntelusta tapahtuu edelleenkin FM-radioista, mutta kesän aikana tapahtuu kehitystä kohti monipuolisempaa laitekantaa.

Ennuste 4

Twitter siivittää kesän tärkeimpiä tapahtumia ja uutisaiheita selvästi aiempia kesiä vauhdikkaammin. Esimerkiksi keskustelutapahtuma SuomiAreena keräsi viime vuonna vajaat 6000 twiittiä #suomiareena-tunnuksella. Tänä vuonna uskon määrän melkein tuplaantuvan.

Ennuste 5

Entä miten käy mediamainonnan näiden muutosten keskellä? Perinteisesti heinäkuun mainospanostukset ovat olleet vuoden alhaisimmalla tasolla, vaikka ihmiset ovat vapaalla lomarahat taskuissaan. Ennustan, että tämän kesän jälkeen hiljaiselo päättyy ja jo vuoden kuluttua heinäkuussa nähdään tuntuva kasvu etenkin kestokulutushyödykkeiden mainonnassa. Se tapahtuu aiempaa kohdennetummin eri kanavissa.

 

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

, , ,

Jätä kommentti

Maikkarin mobi miljoonakerhoon

MTV:n mobiili ylti viime viikolla myös virallisesti miljoonakerhoon. TNS:n listojen mukaan kävijöitä oli peräti kolmen tuhannen viikkokävijän verran yli maagisen miljoonaluvun. Todellisuudessa kävijöitä on karkeasti yli 100 000 enemmän, sillä luvuista uupuu vielä osa MTV Uutiset -applikaation kävijöistä.

TNS_mobi.png
Kaiken kaikkiaan maikkarin mobiililuvut muodostuvat m.mtv.fi -sivustosta (n 60 %), Katsomon mobiilialustoista (n 30 %) ja MTV Uutiset -applikaatiosta (n 10 %).

Kävijämäärillä leveily ei suoranaisesti ole tämän kirjoituksen aihe. Mainostajan kannalta mobiilimainonnan ydin ei missään nimessä ole massojen tavoittaminen, siitähän puhuvat kaikki mediaryhmät omissa myyntipuheissaan, vaan kuluttajien tavoittaminen oikea-aikaisesti.

Kapeasti katsottuna mobiili tarjoaa substituutin monelle ns. perinteiselle medialle… jostain syystä ensimmäisenä mieleen tulee sanomalehdet. Monella suomalaisella mobiili on korvannut printin ensimmäisenä mediana, jota heräämisen jälkeen kulutetaan.

Lisäksi ns. tyhjinä hetkinä esimerkiksi työmatkalla mobiili lienee jo käyteyin mediaväline Suomessa. Realistisesti ajateltuna mobiilia voidaan ehkä kuitenkin pitää erittäin varteenotettavana komplementtina esimerkiksi sanomalehtimainonnalle, radiomainonnalle ja miksei myös tv-mainonnalle.

SL

MTV_mobi

Mobiili ja TV täydentävät toisiaan – case MM-jääkiekko

Mobiilikäyttö korostuu myös illalla, ja kävijämäärillä mitattuna MTV:n mobiilin prime time onkin noin klo 21. Samaan aikaan siis kuin TV:llä.

Niin sanottu ”multitasking”-käytön yleistyminen on itsestään selvää ja antaa mahdollisuuden kuluttajan tavoittamiseen usealla välineellä samanaikaisesti.

Konkreettinen esimerkki mobiilin ja TV:n toisiaan täydentävästä roolista löytyy viime viikon torstailta ja perjantailta, jolloin Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi peräkkäisinä päivinä iltapelit klo 21 Valko-Venäjää ja Sveitsiä vastaan.

Molempina iltoina suomalaiset kerääntyivät sankoin joukoin telkun ääreen ja MTV:n mobin kävijämäärät illalla olivat n 50 % tavanomaista korkeammat.

Olemme MTV:llä vieneet tätä TV- ja mobiilimainonnan samanaikaista mainosjakelua kevään aikana eteenpäin. Mielellään tekisimme muutamia pilottikampanjoita jo tulevan kesän aikana.

 

Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

 

,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: