Arkisto kategorialle Muu sisältö

Oikeat sisällöt + data = tulokset

Kirjoittaja: Laura Kokko

Jokaisen yrityksen ei ole mahdollista olla digitaalisen tarinoinnin taitava mediatalo. Tarvitaan jatkuvaa mittaamista, oppimista, seurantaa, kävijöiden tutkimista ja aidosti kiinnostavaa sisältöä. Ei sitä surullisenkuuluisaa tuoteyrjöä…

 Millaista sisältöä kannattaa tehdä? Mikä toimii?

sisältöcase2_naapurit

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Mikä Suomen kunta olet? -testi lanseerasi Veikkauksen Naapurit-peliä.

Sykähdyttävät, koskettavat, hämmästyttävät, viihdyttävät, uutta opettavat ja hyödylliset jutut – sellaiset meitä jokaista kiinnostavat. Jäävät mieleen. Synnyttävät tunteen.

Millaisilla keinoilla ja tarinoilla voimme oikeasti helpottaa, hyödyttää ja palvella kuluttajaa paremmin?

Oikea sisältö antaa tukea asiakkaalle tämän tekemisissä. Sitä kautta tulosta tulee viivan alle. Sisällöntuotannon ammattilaiset tietävät, millaiset tarinat verkossa toimivat. Tarinantekijän intuitio, kokemus, ja digitaalisen sisällön datan kauniin karu kieli sen kertovat.

 

Miten sisällöstä tehdään vetävää?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Nespresson teemasivut MTV.fissä.

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kahvilla-teemasivut inspiroivat kahvikulttuurin ystäviä. Sivuston tarjoaa Nespresso.

Mtv.fi:llä on monivuotinen kokemus erilaisista digisisältöratkaisuista: teemojen ympärille rakennetut sisältökokonaisuudet, testiryhmät, kilpailut ja muut aktivoinnit vetävät kävijöitä/lukijoita/potentiaalisia asiakkaita.

Oikealla tavalla, oikeaan aikaan tarjottuna ne vaan vetävät ja toimivat ihan hemmetin hyvin.

Ihan varmasti on myös tuotteita, palveluita, brändejä, joille ei löydy luontevaa aihepiiriä, tarinakokonaisuutta tai lukijakuntaa ympärilleen. Onneksi isolla mediatalolla on ässiä hihassa ja ratkaisuja moneen tarpeeseen.

 

Mitä ja miten mitataan?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kauneusvinkkejä Lumenen sivustolla.

Instagram-testiryhmässä lukijat pääsivät luomaan nudemeikkejä. Kauneusvinkit -sivuston tarjoaa Lumene.

Sisältöprojekti käynnistetään yhdessä, jolloin luomme kumppanin kanssa sisältösuunnitelman:

Mitä halutaan saavuttaa?

Miten se saavutetaan?

Millaisia keinoja käytetään päästäksemme maaliin?

Kenelle puhutaan?

Millä äänensävyllä?

Jo sisältöprojektin alussa olisi hyvä määritellä mittarit. Sivulatausten tuijottelu ei tuo kultaa kenellekään.

Sisällöntekijänä tekee mieli tuulettaa, kun mittarit värähtelevät positiivisella tavalla: sisällöt nousevat hyvin esiin hakukoneissa, oikea kohderyhmä viettää niiden parissa aikaa ja kuluttaa sisältöä enemmän kuin yhden jutun verran.

Mitattu data kertoo suoraan, mikä asiakkaitanne kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta.

Sisältökumppani saa kuukausittain raportin, joka käydään läpi tuotantopalaverissa. Kerätyn datan pohjalta tehdään johtopäätöksiä, muutetaan tarpeen mukaan suuntaa tai vahvistetaan hyväksi havaittua tekemistä.

Eivät nämä hommat ole monimutkaisia ollenkaan!

 

Laura KokkoKokko_Laura_220px

Kirjoittaja on digisisältöyhteistöiden tuotepäällikkö MTV:llä.

 

Mainokset

, , ,

Jätä kommentti

Huomioita IBC 2014 -messuilta: Varma voittaja on selvillä

Kirjoittaja: Teemu Lehtonen

Vietin perjantain ja lauantain Amsterdamissa IBC-messuilla, joka on suuri vuotuinen broadcasting-alan teknologiamessu ja -konferenssi. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta kyseisillä messuilla. Tässä omia huomioitani IBC:n annista lähinnä netti-tv-näkökulmasta.

 Tarkempaa kuvaa tulossa

kuva3_uhd

Eri ständeillä yleisin iskusana oli 4K tai Ultra-HD (UHD). UHD on HD:ta paljon tarkempi kuvanlaatu, joka vaatii lähetys- ja vastaanottopäässä lisää kaistaa. Muun muassa tätä nykyä MTV:n lähetystekniikasta vastaava Ericsson oli paikalla isolla ständillä, missä UHD-kuva oli näyttävästi esillä.

Ei ole epäilystäkään, että UHD tulee olemaan tulevien vuosien palveluntarjoajien ja laitevalmistajien iskusana, jolla kuluttajia houkutellaan päivittämään televisionsa, blu-ray-soittimensa, set top boxinsa ja laajakaistansa. Ennustan, että vuoden päästä joulu 2015 on ”UHD-joulu”. Kannattaa kirjoittaa joulupukille jo nyt.

 

Google: ”We come in peace”

Googlen Euroopan johtaja Matt Brittinin viesti broadcastereille oli, että että Google/YouTube ei ole vihollinen, vaan ystävä. Brittinin mukaan YouTube ei korvaa perinteisiä televisiotoimijoita, vaan tuo jotain lisää. Mitä se voisi olla? Ainakin nuoria kasvavia yleisöjä, videoblogeja ja lisää liikkuvaa kuvaa käyttäviä mainostajia. Uskoisin, että lähes kaikissa eurooppalaisissa tv-taloissa on tehty tai tehdään strategioita siitä, miten YouTubeen pitäisi suhtautua.

Flopanneen GoogleTV:n tilalle heillä on tarjolla Android-käyttöliittymän laajennus televisioihin. Nähtäväksi jää,  toimiiko televisioissa sama laitevalmistajille ilmaisen käyttöliittymän strategia kuten matkapuhelimissa, missä Androidin osuus älypuhelimista on noin 80 %. Korealaisten haastajat Sony ja Philips ovat ainakin testaamassa Androidia televisioissaan.

Sinänsä Brittinin huomio siitä että, tämän hetken älytelevisioiden käyttöjärjestelmät ja versiot ovat samanlainen sillisalaatti kuin 2006 vuoden älypuhelimet, on oikea. Online-palveluiden tekeminen televisioille on tällä hetkellä melkoisen haastava mosaiikki, joka on hidastanut mm. MTV Katsomon levittäytymistä kaikkiin laitteisiin.

 

Suoraan kuluttajille vai tukkukauppaa?

Jos termi OTT (Over the top) ei ole vielä tuttu, niin se kannattaa ottaa aktiiviseen sanavarastoon. Sillä tarkoitetaan nettitv-palveluja, jotka toimivat minkä tahansa nettiyhteyden avulla. Eivät siis ole sidottuja tiettyyn operaattoriin. Palvelut kuten Netflix, HBO Go, MTV Katsomo ja Filmnet ovat OTT-palveluja.

BBC:n ohjelmia Iso-Britannian ulkopuolella kaupallistavan BBC Worldwiden toimitusjohtaja Tim Davie kierteli vastauksissa kuumaa OTT-kysymystä siitä, milloin ja missä BBC alkaa myymään netin yli omaa sisältöään suoraan kuluttajille.

Sinänsä mielenkiintoista oli kuulla, että Davie oli vetänyt rastin yli BBC:n iPlayerin kansainväliselle versiolle. He tuottavat sitä vastoin erilaisia teemakokonaisuuksia bbc.com:iin. Tässä kuussa lanseerataan mm. bbc.com/earth. Tekstiä, kuvaa, videota ja interaktiivisuutta.

 

Miltä kanavalta Top Gear tulee?

Erilaisissa paneeleissa keskusteltiin jonkun verran myös kanavabrändien merkityksestä nettijakelun aikakaudella. Tulisieluisimmat OTT-profeetat olivat jo kuoppaamassa kanavabrändejä kovaa vauhtia. ”Ketä kiinnostaa miltä kanavalta Top Gear tulee..?”

BBC:n Davie oli kypsä koko keskusteluun ja näki tilaa sekä kanavabrändeille että ohjelmabrändeille, genrebrändeille ja myös palvelubrändeille. Jonkinlainen monien brändien limittäinen yhteiselo on vallitseva olotila.

Davien loppukaneetti brändikeskusteluun oli osuva: Broadcasting-ala on ahdistunut brändiviidakossa, mutta (viitaten omiin lapsiinsa) kuluttajat eivät ole. Heillä on enemmän valinnanvaraa kuin koskaan. Ehkä tämäkin on sukupolvikysymys.

 

Osaamisen kulta-aika

Selkeä viesti oli myös se, että hyville sisällöntekijöille on kaikkien aikojen markkinat. Holllywoodissa oli kymmenen vuotta sitten noin 10 tahoa, jotka tekivät laatudraamaa. Nyt niitä on yli 50. Kilpailu talentista on kovaa. On varmaa, että tv-sisällöt tulevat olemaan jatkossa yhä vain parempia ja isommalla rahalla tuotettuja.

 

Uber experience

kuva 2Tulin kokeilleeksi Amsterdamissa myös kovaa vauhtia leviävää Uber-taksipalvelua. Hieno palvelukonsepti. Auto tilataan älypuhelinsovelluksella. Näet puhelimesta, kun taksi lähestyy ja tunnet jo kuljettajan nimen ja kasvot, sekä näet asiakkaiden hänelle antaman tähtiluokituksen. Autot olivat perustaksia tasokkaampi ja kuskit erittäin ystävällisiä.

Toisen keikkani kuljettaja Abdenasser kehui Uber-asiakkaitaan yleisesti fiksuiksi ja siisteiksi. Hän oli hiukan hapan 20 % komissiosta, joka menee Uberille, mutta ainakin osa-aikatyönä homma toimii. Saavuttuamme määränpäähän annoin Abdenasserille 5 tähteä ja hän minulle samoin. Maksu meni suoraan luottokortiltani ilman pin-koodeja tai allekirjoituksia.

Liikkumisesta paikasta toiseen oli tuotteistettu vallitsevaa käytäntöä parempi kuluttajalähtöinen palvelukokemus. Kaikki pelurit hakevat samaa tv-toimialalla. Varma voittaja on kuluttaja.

 

Kirjoittaja johtaa MTV:llä netti-tv-liiketoimintaa.

Twitter: @TeemuLeh

, , , , ,

Jätä kommentti

Tv-sisältö jakoon – ja mitä sitten tapahtui?

Tellyo_Share_the_Moment_press_release

Lähdimme viime syksynä mukaan mielenkiintoiseen pilottiin Tellyon, suomalaisen startupin kanssa, toisena tv-yhtiönä maailmassa. Nyt on aika purkaa kokemuksia reilun puolen vuoden jälkeen.

Tellyon Jaa tv-hetki -palvelulla katsoja voi napata tv-lähetyksistä 30 sekunnin videoklipin ja jakaa sen sosiaaliseen mediaan. Jakaminen tapahtuu punaista jaa tv-hetki -nappia painamalla: *klik* ja 30 sekuntia tv-ohjelmasta siitä hetkestä taaksepäin on valmis jaettavaksi Facebookiin tai Twitteriin kommentin kera. 
   

Palvelun logiikka tekijänoikeuksien kannalta on täysin päinvastainen, mihin on totuttu. Yleensä tv-katsojia kielletään jakamasta sisältöä, nyt päinvastoin annettiin tv-katsojalle vapaat kädet jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, toki ennalta annetuissa 30 sekunnin raameissa.

Tavoitteena oli saada selville, miten lyhyet sosiaalisessa mediassa jaetut klipit markkinoivat tv-ilmiötä ja millainen potentiaali niillä on kaupallisena alustana.

Putous räjäytti potin

Syksyllä palvelua pilotoitiin kolmessa ohjelmassa: Julkkis Big Brotherissa, Enbuske & Linnanahde Crewssa ja Totuuden torvissa. Syksyn aikana punaista nappia painettiin reilu 11 000 kertaa, niistä 653 klippiä päätyi sosiaaliseen mediaan asti. Klippejä katseltiin 23 500 kertaa. Katsojat eivät joko ihan vielä löytäneet palvelua, eivät ymmärtäneet, miten sitä käytetään tai sisällöllä ei ollut niin sanottua viraalipotentiaalia.

Tellyo1

Putouksessa kokeilua jatkettiin ja vihdoin alkoi tapahtua: Putouksen mobiilipalvelussa sekä Facebook-sivulla ollutta punaista nappia painettiin ohjelmakauden aikana reilu 27 000 kertaa, niistä vajaa 900 klippiä päätyi jakoon. Näitä 900 klippiä katsottiin ohjelmakauden aikana lähes 300 000 kertaa ja Facebook-tykkäyksiä videoille tuli yli 100 000. Parhaiten jaetut klipit toimivat Putous-hahmojen Facebook-sivuilla, aidon fanituksen kehdossa.

Putous-klippeihin tuotiin ensimmäistä kertaa mukaan myös mainonta, pre-rollit ja klikattavat mainokset videoiden lopussa. Nyt ensimmäisessä vaiheessa mainokset olivat käytössä vasta Putouksen mobiilialustalla sekä Facebook-applikaatiossa. Konversiot olivat MTV Katsomon pre-roll-mainosten luokkaa. Lisäksi kokeiltiin Twitterin mainoskehikkoa. Mainoskokeilua jatketaan parhaillaan Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja tarkoituksena on tuoda mainokset myös Facebookissa ja Twitterissä katsottuihin videoihin heti, kun mahdollista, jotta saamme lisää kokemusta.

Lisää tv-innovaatioita Suomeen!

Mitä pilotista sitten olemme toistaiseksi oppineet? Ensinnäkin sen, että aivan uusien sisällönjakomahdollisuuksien lanseeraaminen katsojille ei ole helppoa. Katsojat on opetettu olemaan jakamatta sisältöä, koska se on laitonta. ”Uudelleenopettaminen” vaatii viestintää ja koulutusta, lisäksi käyttöliittymän pitää kohdata mediankäyttötavat: parhaiten tällainen toiminnallisuus toimii 2nd Screen -palveluissa, joissa katsojat jo muutenkin ohjelman aikana ovat. Lisäksi käyttöliittymän pitää olla todella selkeä ja toimiva.

Toiseksi, Putous osoitti, että kun aktiiviset, fanittavat some-yhteisöt kohtaavat hyvän sisällön ja soppaan lisätään hieman avitusta ohjelman sosiaalisen median tiimiltä, on jaa tv-hetki -palvelulla hyvin paljon potentiaalia sekä markkinointi- että mainoskontaktimielessä. Parhaimmillaan yksi klippi sai eri alustoilla yli 17 000 katselua, lähes 13 000 FB-tykkäystä ja satoja jakoja. Palvelu lisää pöhinää ilmiön ympärillä erityisesti Facebookissa ja tv-ohjelman jaksojen välissä, kun Twitterissä keskustelu käydään ohjelman aikana.

Tellyo-Tahdet-Tahdet-promo-Jari-Sillanpaa-e1396507872107

Pilotti jatkuu, mutta kannustaisimme kaikkia tv-alan toimijoita aktiivisesti testaamaan uudenlaisia, innovatiivisia malleja jaella sisältöä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media on meille hieno mahdollisuus, ei uhka. Olisi myös todella mielenkiintoista nähdä suomalaisesta startup-kentästä nousevan muita televisioon liittyviä innovaatioita.

p.s. Tellyo sai vastikään 200 000 euron kasvurahoituksen, onnittelut!

Mari Rasimus                              

Kirjoittaja vastaa MTV:n 2nd Screen -tekemisestä

, , , , , , , , , ,

1 kommentti

Sisältö on kingi – Facebookissakin

Facebookin uudistuneen algoritmin on myötä on näkynyt mielipiteitä, ettei mikään brändi enää pärjäisi Facebookissa ilman mainontaa, kun postaukset näkyvät vain murto-osalle sivun tykkääjistä. Uskallan olla eri mieltä – hyvällä sisällöllä ja yhteisönrakentamisella voidaan saavuttaa orgaanisia tavoittavuuksia, jotka ylittävät moninkertaisesti sivun tykkääjämäärän.

Pari esimerkkiä: Putouksen Facebook-sivun kävijämäärä kasvoi alkuvuoden 2014 aikana yli 25 000 seuraajalla 226 000 seuraajaan. Orgaaninen reach oli parhaimmillaan 1,2 miljoonaa / 28 päivää. Oheinen ”BB-Aslakin” kuva sai 85 000 peukkua ja yli 750 000 tavoittavuuden.

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Vielä huikeampi esimerkki on MTV Jääkiekon Facebook-sivu, jossa on 28 000 tykkääjää. Sotshin olympialaisten aikana sivu tavoitti jopa 1,2 miljoonaa Facebook-käyttäjää viikossa! Ja olympialaiset eivät edes tulleet MTV:n kanavilta.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

Joku voisi sanoa, että suomalaisten lempilapsia Putousta ja jääkiekkoa ei voi verrata muihin brändeihin ja kenties suoraan ei voikaan yleistää. Tässä kuitenkin menestystekijöitä kummankin sivun takana, joista kuka tahansa yhteisömanageri voi ottaa oppia

1) Sisältö, sisältö, sisältö

Hyvä sisältö on hyvää sisältöä Facebookissakin. Sen tekeminen vaatii reaktiivisuutta ja some-spesifiä osaamista, mutta myös sisältöosaamista.  Markkinointi-ihmisten sijaan kannattaa laittaa tarinankertojat ja journalistit asialle.

2) Muiden kanavien tuki

Kaikki käytettävissä olevat kanavat kannattaa valjastaa tukemaan toisiaan. Heitä ihmiset luontevasti kanavasta toiseen, ”tiisaa”, aktivoi livenä ja jatka tarinaa eri paikoissa.

3) Pitkäjänteisyys

Sekä Putouksen että MTV Jääkiekon sivuja on rakennettu systemaattisesti useamman vuoden ajan, samoin niiden tukemista muiden kanavien avulla (televisio, verkkosivut, muut some-kanavat).

4) Aktiivisen yhteisön rakentaminen

Ihmiset haluavat osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Parhaimmillaan yhteisöä voidaan kutsua faniyhteisöksi, jolloin keskustelu toimii lähes itsestään. Toki läsnäolo on myös tärkeää.

4) Volyymi

Sekä Putouksessa että MTV Jääkiekossa volyymi toimii. Postauksia tehdään jopa kymmeniä päivässä eikä soraääniä ole kovinkaan paljon kuulunut. Kun sisältö on relevanttia yhteisölle, se ei ärsytä.

Mitä hyötyä näistä yhteisöistä sitten on MTV:lle? Ainakin Facebookista tulevat kävijävirrat MTV.fi:hin ovat merkittäviä. Suoraa vaikutusta brändien tai ilmiöiden kokonaisrakentamiseen on vaikeaa mitata, mutta jos tavoittavuuksia mitataan miljoonissa uniikeissa, sitä tuskin voi kiistää. Näin aktiivisilla yhteisöillä on myös monin tavoin kaupallista potentiaalia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Digitalist Networkin sivuilla.

Mari Rasimus

Kirjoittaja vastaa MTV:ssä some-tekemisen kehittämisestä

, , , , , , ,

1 kommentti

TV-ohjelmien nettitallennuksesta

Kirjoittaja: Kimmo Sinkko

Suomessa etsitään alan keskeisimpien toimijoiden kesken tv-ohjelmien nettitallennukselle pelisääntöjä. Työ on ehtinyt herättää keskustelua mm. keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

On helppo vaatia verkkopalvelua, jossa näennäisellä korvauksella tai täysin ilmaiseksi voisi kuluttaa kaikkia haluamiaan tv-sisältöjä maailman joka kolkasta haluamissaan laitteissa ja ilman mainontaa. Ja kun markkinalta ei tule vastakaikua näihin vaatimuksiin, löytyy laittomista lähteistä hankitun sisällön kuluttamiselle helposti moraalinen oikeutus.

Ensimmäinen asia, joka keskustelussa jää ymmärtämättä on, että kotimaiset tv-yhtiöt eivät omista tekijänoikeuksia suurimpaan osaan sisältöjä, joita kanavillaan lähettävät.

Yritykset ovat ostaneet sisältöön esitysoikeuksia. Alkuperäiset tekijänoikeudet omistavat esimerkiksi suosituimpien Hollywood-sisältöjen osalta maailman suurimmat studiot kuten Disney, Fox, HBO tai Time-Warner.

Televisioyhtiöt saavat sisältöjä esitettäväkseen äärimmäisen tiukkojen sopimusten perusteella. Niissä määritellään yleensä tarkasti missä välineessä ja milloin sisällön saa esittää, miten sen saa muuttaa verkossa välitettävään muotoon (teknisten parametrien tasolle asti) ja miten se täytyy suojata (ne DRM-järjestelmät, joita kaikki inhoamme tasapuolisesti).

Määräysten toteuttamista valvotaan juristiarmeijan toteuttamin auditoinnein ja tarkistuksin.

Kaupallisen televisioyhtiön liiketoimintaideaan kuuluu ostettujen tai itse tuotettujen sisältöjen kaupallistaminen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa mainonnan myymistä esitysten oheen tai katseluoikeuden myymistä kuluttajalle maksu-tv:n muodossa.

Nykyisessä villissä verkkotallennustilanteessa ei ole yllättävää, jos televisioyhtiötä kismittää uusien toimijoiden verkkopalveluiden syntyminen.

Niissä sisältö otetaan vastikkeetta käyttöön ja kaupallistetaan. Siis se sisältö, jonka esitysoikeuden Suomeen on ostanut televisioyhtiö, myydään kuluttajalle jonkun toisen toimesta ja se joku toinen pitää kaikki rahat itsellään.

Keskustelussa on ratkaistava itse asiassa kaksi erillistä asiaa:

1) alkuperäisten oikeudenhaltijoiden oikeuksien turvaaminen

2) kaupallinen malli, jolla korvataan materiaalin käyttö esitysoikeuden hankkineelle taholle

Ehdotetussa mallissa on tekijänoikeusprobleema ajateltu ratkaistavaksi lainmuutoksen myötä paikallisten tekijänoikeusjärjestöjen kautta ns. lisenssimallilla. Tämän jälkeen jää vielä ratkaistavaksi, miten korvata paikallisille tv-yhtiöille näiden signaalistaan poimittu sisältö.

Keskusteluissa on esitetty helpoksi ratkaisumalliksi lakimuutosta, joka tekisi nykyisistä, tv-yhtiön ohjelmasignaalin itsenäisesti kaupallistaneista palveluista laillisia sellaisina kuin ne nyt ovat.

Mitä se käytännössä tarkoittaisi?

Kysymyksessä olisi vapaan tv-yhtiön kautta välitetyn sisällön sosialisointi yleiseen käyttöön. Kuka tahansa voisi ottaa sisällön raaka-aineeksi omaan palveluunsa ja kaupallistaa sen omaan lukuunsa. Käytännössä se voisi hankaloittaa tai estää kokonaan kansainvälisen sisällön ostamisen Suomessa esitettäväksi.

On erinomaista ja poikkeuksellista, että Suomessa pystytään yhdessä virallisten tahojen, julkisten toimijoiden ja keskenään kilpailevien yksityisten yritysten kesken käymään keskustelua monimutkaisista koko toimialaa muuttavista pelisäännöistä.

Pienuus on parhaimmillaan ketteryyttä, joka toivottavasti luo toimintaympäristön, joka mahdollistaa terveen kaupallisen toiminnan ja kilpailun palveluiden sisällöllä ja laadulla.

Eri toimijoilla täytyy olla yhdenvertaiset mahdollisuudet tarjota näitä palveluita ja mallin pitää mahdollistaa terve kaupallinen pohja liiketoiminnalle. Ahneudella ja omaan pussiin pelaamisella varmistetaan, ettei mallia synny.

Kohtuullisen vähäiselle huomiolle jäänyt Teevee.fi on hyvä esimerkki yhteistoiminnasta, joka edesauttaa kaikkia osapuolia. Se hakee esimerkkinä vertaistaan jopa Euroopan mittakaavassa. Missään muualla ei moista yhteisponnistusta olisi pystytty alan toimijoiden kesken saamaan aikaan.

Joten ei teilata heti kättelyssä hyvää yritystä.

Kimmo Sinkko

Kirjoittaja on MTV:n digitaalisten palvelujen apulaisjohtaja.

, ,

Jätä kommentti

Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus

http://www.katsomo.fi/?progId=148527

MTV3 Puheenjohtajien kuntavaalitentti 24.10.2012

Jo aikojen alusta ihmisellä on ollut tarve ilmaista itseään ja jakaa havaintojaan ympäröivästä maailmasta. Sosiaalisen median eri palveluiden myötä kirjoitukset ja kuvat ovat siirtyneet luolan seiniltä datavirroiksi, jotka näyttäytyvät jokapäiväisessä elämässämme tykkäämisten ja hashtagien valossa. Myös television katselu on ollut sosiaalinen tapahtuma perheiden sekä ystävien kesken, ja havaintojen jakamisen tarve on tyydytetty perinteisin menetelmin. Viimeistään yhteisöpalveluiden rantautuessa Suomeen, sisältöihin liittyvä vuorovaikutus on siirtynyt yhä enemmän tietoverkkojen varaan.
Miksi emme hyödyntäisi tätä valtavaa mielipiteiden ja kommenttien kirjoa ja tarjoaisi vaikutuskanavan osallistua itse televisiolähetykseen, sen sisältöön ja keskusteluihin. Entistäkin sosiaalisempi katseluelämys ei ole utopiaa. Alkusoitto on jo kuultu.

Katsojien kommentteja suorassa lähetyksessä

MM2012 kisastudio

MTV MEDIA pilotoi uusia sosiaalisia palveluita keväällä 2012 jääkiekon MM-kisojen suorien lähetysten yhteydessä. Katsojien kommentteja kerättiin useista eri lähteistä ja relevantti sisältö sulautettiin yhdeksi yhteiseksi viestivirraksi, jota julkaistiin reaaliajassa suoran lähetyksen ruutugrafiikoissa. Mukana olivat tekstiviestit, Twitter, Facebook, Katsomo-palvelu sekä Hockey Night 2nd screen -applikaatio.

Big Brother Talk Show

Myönteisten tulosten myötä samoja toiminnallisuuksia lähdettiin hyödyntämään myös Subin Big Brother -realityssa, jota Nyt-liite tituleerasi myöhemmin arvonimellä ”Suomen sosiaalisen median tv-kuningas”.  Kiitos kruunusta kuuluu luonnollisesti katsojille, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet sisältömme tekemiseen ja vaikuttaneet konkreettisesti Big Brother -talon päivittäisiin tapahtumiin.

Myös luvut puhuvat puolestaan: Yli 90 000 seuraajaa Facebookissa, lähes 12 000 Twitterissä, yli 550 Instagramissa. Yli 25 000 twiittiä #bbsuomi hashtagilla. Listaa voisi jatkaa.

Big Brother Extra

Mutta miten ohjelman seuraaminen ja samanaikaisesti tapahtuva vuorovaikutus on mitattavissa? Viimeisten tutkimustuloksien mukaan multisuorittajien joukko kasvaa. Heidät on sitoutettu sisältöömme sekä sen luomiseen ajan hengen mukaisesti. Kykenemme jo nyt mittaamaan sekä analysoimaan some-keskustelujen määrää eri alustoilla. Olemme luoneet ilmiön, joka elää omaa elämäänsä televisiossa ja tietoverkoissa rinta rinnan. Samaan aikaan Big Brother -talon asukas Tommi keskittyy tutkimaan kirjettä, joka on lähetetty kotipuolesta. Tommi on onnellisen tietämätön keskustelusta, joita talon tapahtumista käydään 24/7.

http://www.katsomo.fi/?progId=141333

Kuntavaalien lähtölaukaus – vaalitentti Keravan asemalla 13.9.2012

Urheilun ja viihteen lisäksi myös MTV MEDIAn uutis- ja ajankohtaisohjelmat on kastettu sosiaalisen median bittilähteessä. Syyskuun 13. päivänä kansa oli kerääntynyt seuraamaan Keravan rautatieaseman vaalitenttiä, jonka käänteitä heijastettiin kotikatsomoihin suoran televisiolähetyksen keinoin. Tekstiviesti-, Twitter- ja Facebook–lähteistä poimitut kommentit koottiin yhteiseen viestivirtaan, jota julkaistiin reaaliajassa suoraan ruutugrafiikoihin, tekstikanavalle sekä Keravan asemalle rakennetun studion screenille. Uutena ominaisuutena vaalilähetyksen some-kommenteissa olivat mukana myös käyttäjien profiilikuvat.

http://www.katsomo.fi/?progId=148527

MTV3 Puheenjohtajien kuntavaalitentti 24.10.2012

Suorien kuntavaalilähetysten sarjaa jatkettiin lokakuun 23. päivänä Suuren kuntavaalitentin muodossa. Puoluejohtajat eivät olleet ehtineet kerääntyä studioon yhteisen pöydän ääreen, kun katsojien twiitit ja kommentit jo virtasivat näyttöpäätteillä ja tableteilla. Tämä kaikki ehti tapahtua ennen suoran lähetyksen alkua. Kansalaiset kykenivät kommunikoimaan keskenään, ja heille tarjottiin mahdollisuus esittää kysymyksiä politiikan keulahahmoille. Myös joihinkin some-kysymyksiin saatiin poliitikoilta vastauksia. Kommenttien virtaa ohjattiin tällä kertaa ruutugrafiikoiden, studion jättimäisen kosketusnäytön sekä tekstikanavan lisäksi myös uutisten verkkosivulle. Myös vaali-iltana 28.10. esitetty suora tuloslähetys keräsi katsojia television lisäksi myös sosiaalisen median palveluiden äärelle. Alhaisesta äänestysprosentista huolimatta, vaalikeskustelu kävi kuumana Maikkarin netissä.

http://www.katsomo.fi/?progId=148527

MTV3 Puheenjohtajien kuntavaalitentti 24.10.2012

Avaamalla useita eri mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, tavoitamme suuremmat massat. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan ratsasta aallonharjalla. Eri viestilähteiden aktiivisuudesta kertovat luvut ovat osoittaneet, että perinteinen tekstiviesti on edelleen tärkein kommentointikanava kansan syville riveille. Näin on ainakin kuntavaalit-otsikon alla, jonka voisi olettaa koskettavan useimpia suomalaisia. Maakunnissa ihmiset ovat ehkä löytäneet Facebookin, mutta harvempi kasvukeskusten ulkopuolella tietää, mikä on Twitter – puhumattakaan siitä, miten sitä käytetään. Ennemmin tai myöhemmin tämä kaikki tulee muuttumaan. Samalla muuttuu myös television katselu. Sen sijaan että jakaisimme tuntojamme sisällöstä ainoastaan perheen ja läheisimpien kanssa, jaamme kokemuksiamme pian koko valtakunnan tai vaikka koko maailman kanssa. Ja maailma vastaa meille. Reaaliajassa.

Haluamme jatkossakin kasvattaa ilmiöitä ja herättää keskustelua sosiaalisen median tarjoamilla välineillä. Näitä työkaluja hyödyntämällä voimme luoda myös uusia kaupallistettavia konsepteja.
MTV MEDIA näyttää muulle maailmalle mallia. Myös sosiaalisen median tekemisessä.

Loppukevennyksenä todettakoon seuraava:
Big Brotherin useita toimittajia käsittävä nettitiimi kykene tuottamaan uskomattoman määrän twiittejä per päivä kaikkien muiden töidensä ohella. Saman nopeuden sisällöntuotannossa ja ylikin voi kuitenkin saavuttaa Tuomas Enbuske. Yksin. Mitä tapahtuu kun viereen liimataan toinen some-pataan pudonnut, Aki Linnanahde?
Katso Enbuske & Linnanahde Crew perjantaisin klo 21.00 Subilla ja seuraa keskusteluja twitterissä #ELCrew -häsällä.
Lisäys: Ohjelmaa on esitetty torstai-iltaisin MTV3-kanavalla 17.1.2013 alkaen.

Kirjoittaja on MTV MEDIAn tuottaja Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa social-TV -toimintojen integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Enjoying a delicious cup of #coffee. Happy producer waiting for #MTV3 #kuntavaalit & #subtv #bbsuomi

, , , , ,

10 kommenttia

Jotain ihan uutta?

Maikkari julkaisi viime viikolla, juuri lätkän EHT-turnauksen Venäjä-Suomi -ottelun alla, Hockey Night 2nd Screen sovelluksen ladattavaksi iOS, Symbian ja Windows Phone -päätelaitteille. Sovelluksen tarkoitus on osallistaa MM-lätkän live-katselijat mm. tuulettamaan (=ravistamaan puhelinta), keskustelemaan ja vastaamaan päivittäin vaihtuviin kysymyksiin. Applikaatio on myös linkitetty tv-lähetyksiin. Päivän kysymysten tuloksia & yksittäisiä vastauksia voidaan nostaa täydentämään esimerkiksi erätaukojen studio-osuuksia jne. Päällisin puolin kuulostaa siis juuri sellaiselle väkkärälle joka on (jostain syystä) nyt kuumin puheenaihe mediamaailmassa ja aihe johon on hyvä siirtyä kun medialta kysytään perinteinen ”mutta onko teillä oikeasti mitään uutta tulossa…”. No, tässä niitä tulee. Ensimmäisiä tuloksia ja omia fiiliksiä (alla kuva ”2nd screen miehestä työssään”, eli tuulettamassa leijonille).

Heti alkuun on todettava adjektiivien helppo, harmiton ja vaivaton kuvaavan hyvin applikaatiota. EHT-turnauksen Suomen pelien aikana tuuletuksia (eli niitä puhelimen ravisteluita) tuli peräti n 750 000 kappaletta. Innokkaimmat tuulettajat ylsivät lähes 50 000 tuuletukseen ottelun aikana. Yhden ”tuuletuksen” kestäessä karkeasti 0,3 sekuntia, pääsemme peruskoulumatikalla tulokseen jonka mukaan tämän valtavan tuuletusmäärän kerääminen kestää yli neljä tuntia. Todellista leijona-faniutta! Ennen Suomi-Tsekki peliä luin myös appsin keskustelupalstaa. ”Valtteri” kertoi tehneensä teipistä käsituen, ettei ranne väsy liiasta tuulettelusta…

Pakko myöntää että innostuin myös itse tuulettelemaan. Henkilökohtaisen ennätyksen tein yli kahdella tuhannella tuuletuksella Suomi-Ruotsi -pelissä. Allekirjoittaneelle hauskimmaksi applikaation elementiksi muodostui omien FB-kavereiden kanssa kisailu. Haastoin tosissani mm. kollegani Jessen ja Stinden tuuletuskilpaan, mutta loppujen lopuksi jäin kolmanneksi… Seuraava koitos ”Maikkarin 2nd screen –herruudesta” käydään MM-kisojen avausottelun Kanada-Slovakia yhteydessä.  Pääsen itse katsomaan peliä paikan päälle ja tarkoitus olisi aloittaa tuulettaminen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Kannattaako applikaatio ladata, esimerkiksi jos itse lätkä ei edes kiinnostaisi? Mun mielestä kannattaa, sillä vain omien kokemusten kautta pääsee koko 2nd screen ilmiöön sisälle. Tuulettelu on myös yksinkertaisesti hauskaa. Lopuksi pitää todeta miten ainakin lätkän tyyppiseen nopeaan peliin yksinkertainen ja helppo appsi istuu erinomaisesti. Tosifanien on vaikea kuvitella innostuvan sovelluksesta jos sen käyttäminen häiritsisi itse pääasian, eli lätkän, seuraamista.

-pasi

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Millainen televisiomainonta puhuttelee nuorta?

Saimme markkinointiimme 1.3. taksvärkkipäiväksi 14- vuotiaan Nikke Mäkisen. Annoimme hänelle tehtäväksi katsoa tämän vuoden Voitto – mainoselokuvakilpailun shortlistan ja kirjoittaa sen jälkeen oma mielipiteensä vuoden 2011 Voittoshortlistalle päässeistä töistä. Seuraavassa sensuroimaton ja lahjomaton mielipide mainoksista:

Parasta televisiomainontaa vuonna 2011

Katsoin shortlistan tv-spotit sivulta www.voittokilpailu.fi ja huomasin, että kaikki noin 30 spottia oli paikkansa ansainnut! Kaikki mainokset olivat erittäin hyviä, mutta nyt aion nostaa esille muutaman erittäin hyvän mainoksen ja sitten taas vähemmän minuun vedonneen mainoksen. 

Parhaita spotteja mielestäni oli Hackmannin ’Kierrätys’ -spotti. Pidin mainoksen sarjakuva-aiheesta ja siitä kuinka hauskalla tavalla mainoksen kertoja osasi käyttää huumoria. Silmääni pisti myös ’Matka alkaa’ spotti, joka kuvasi hauskalla tavalla matkasta vuoden 2012 jääkiekon MM-kotikisoihin. Mainoksen teemana käytettiin sota-aihetta ja MM -turnausta verrattiin sotaan. Viimeiseksi näistä erittäin hyvistä mainoksista mainitsen spotin ’Miehen tie’ joka kertoo siitä kuinka autot ovat miehen parhaita kavereita kuolemaan saakka. Mainoksessa kuvataan sitä kuinka autot liittyvät miehen jokaiseen elämänvaiheeseen. Nämä kolme spottia jäivät vahvasti mieleeni ja sen takia minä valitsin ne minun henkilökohtaisiksi suosikeikseni.

Vaikka kaikki mainokset olivat omalla tavallaan hyviä, niin muutama mainos ei syystä tai toisesta purrut minuun. Ensimmäisenä mainitsen Saarioisten isänpäiväaiheisen spotin. Mainos oli tylsä ja en saanut sen pääajatuksesta kiinni. Myös mainos ’Metsä jää jälkeesi’ ei ollut mielestäni niin hyvä. Mainoksessa soitettiin jotain vanhaa iskelmäkappaletta ja kuvattiin luontoa, joka ei ainakaan minua saa syttymään. Mutta arvioin nämä mainokset omien mielipiteitteni mukaan ja en ota kantaa muiden mielipiteisiin, koska joku toinen voi taas pitää äsken mainitsemiani spotteja erittäin hyvinä.

Haluaisin vielä esittää yhden mainoksen mitä en ymmärtänyt/mikä jäi minua vaivaamaan. Liikenneturvan mainos nimeltä ’Hyppy’ oli erittäin outo. Mainoksessa mies hyppää uimahyppytornista kuivaan uima altaaseen ja hänen vieressään näkyy miehen nopeus. Lopussa tulee teksti ’Ennakoi, käytä turvavyötä’. En tajunnut miten tornista hyppäävä mies liittyy turvavyön käyttöön?

Lopuksi haluaisin ilmoittaa voittajasuosikkini ja se oli ilmiselvästi ’Matka alkaa’ spotti joka siis kertoi jääkiekko maajoukkueen matkasta MM-kisoihin. Tässä ovat minun mietteeni parhaasta televisiomainonnasta vuonna 2011.

Kirjoittanut: Nikke Mäkinen

Toimituksemme kiittää taksvärkkityöntekijäämme arvokkaasta mielipiteistä!

Voitto yleisöäänestys on edelleen käynnissä, vieraile osoitteessa: www.voittokilpailu.fi

Jätä kommentti

Mobiilia Ruotsiksi

Vietin kevään ja kesän lahden toisella puolen Tukholmassa, missä työskentelin SF Biolla mobiilisovellusten parissa. Ruotsissa ei ehkä voiteta Suomea mobiilipeleissä, mutta hyötysovellusten tekemisessä ja käytössä ollaan siellä edellä.

Suomessa älypuhelinten penetraatio on 29% Our mobile planet –sivuston mukaan. Tuosta prosenttiluvusta kuitenkin suuri osa menee Nokialle, joissa ei Appstoren tai Android Marketin sovellukset toimi. Ruotsissa iPhone- ja Android-puhelimia on määrällisesti yli kaksi miljoonaa kun vastaava luku Suomessa pyörii sadoissa tuhansissa. Toki Ruotsissa on väkeäkin enemmän, mutta siellä ei myöskään vallitse samanlainen Nokia-uskollisuus kuin meillä.

Pelkästään mobiiilisovelluksiin keskittyneitä, trendikkäitä firmoja on Tukholman suunnalla kasvava määrä. SF Bio julkaisi oman iPhone sovelluksen  jo muutama vuosi sitten ja sitä on ladattu yli 600 000 kertaa. Sovelluksesta julkaistaan ennen joulua uusi versio niin iPhoneille kuin Androideillekin, ja siinä pystyy varaamaan ja toivottavasti pian myös ostamaan leffalippunsa. Suomen vastaavasta ei ikävä kyllä ole kuin ohjaus sivustolle, joka ei ole mobiilioptimoitu.

Ruotsin mediamarkkinoista mobiililla on tänä vuonna ainoastaan 0,5% osuus, mutta sen on ennustettu kasvavan ensi vuonna mediaryhmistä eniten 146%. Seuraavaksi suurin kasvu tulee netistä 12,6%:lla. Mobiiilipäätelaitteiden penetraatio kasvaa nopeammin kuin mikään muu päätelaite aiemmin. Myös online tv-katselu kasvaa nopeimmin mobiilissa.

Arvioiden mukaan Ruotsissa on 220 000 iPadia ja vuoden loppuun mennessä määrän uskotaan kasvavan 400 000:n joulumarkkinoiden myötä.  Mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan ensi vuonna 55%. Suurin mobiilisivusto on tällä hetkellä Aftonbladet.

 TV4:lla on puolestaan yhteensä 13 sovellusta, joista viimeisin julkaistiin Idolsin yhteydessä.  Tämän sovelluksen ideana on tarjota käyttäjille mahdollisuus keskustella livenä ohjelman tullessa ruudusta. Mainoskatkoilla sovelluksen käyttäjät pääsevät seuraamaan backstage-pöhinää, haastatteluja ym. lisämateriaalia. Tällaisia ”second screen” -sovelluksia on tulevaisuudessa tulossa lisää.

QR-koodeja näkyi Tukholman katukuvassa ulkomainoksissa, flyereissa ja lehdissä melko paljon. Piipahdin yhdessä toimistossa, joka suunnitteli pelkästään erilaisia QR-koodikampanjoita mainostajille. Nyt QR-koodeja  on hiljalleen alkanut näkyä myös meillä Suomessa.

Suomessa tullaan perässä, mutta tullaan kuitenkin. Maailmalla mobiili on jo itsestään selvyys.  IAB:n mobiilityöryhmä käynnistettiin tänä syksynä, jossa allekirjoittanut on mukana. Tarkoitus olisi luoda standardit mm. mobiiilimainosmuotoihin ja levittää tietoisuutta alalla asiakkaille ja muille toimijoille.  Suomessa kaivataan vielä perustermien avaamista tällä saralla. Työryhmä paneutuu myös mobiilimedian mittaukseen ja selvittää, mitä tulisi mitata ja millä tarkkuudella.

MTV3 Juuri nyt -sovellus julkaistiin kesäkuussa ja sitä on ladattu yli 100 000 kertaa. Seuraavaksi täältä Pöllölästä julkaistaan Katsomon mobiiliversio lähitulevaisuudessa. Muistan ensimmäisen kerran suunnitelleeni wap-palvelua eräälle automerkille kymmenen vuotta sitten. Palvelusta pystyi tutustumaan eri automallien mustavalkopikselimallinnuksiin (tirsk). Jo silloin puhuttiin siitä, kuinka mobiili tulee ensi vuonna räjäyttämään pankin. Nyt se näyttäisi viimein oikeasti tapahtuvan.


, , , ,

Jätä kommentti

Huomioita maailmalta – tulevaisuus on jo saapunut

Mediamurroksesta puhutaan maailmalla paljon. EGTAn vuosittaisessa myynti ja markkinointitapaamisessa haettiin näkemystä siihen, missä maailmalla mediamurroksen suhteen oikeasti mennään. Onko nurkan takana isoja muutoksia vai onko kehitys peräti normaalijärjellä pääteltävissä? Asiaa valotti USA:n Advertising Research Foundationin (ARF) Horst Stipp. Onko jenkeissä, jossa mediakulutuksesta menee peräti 94 % sähköiseen mediaan, tapahtunut tai tapahtumassa suurta murrosta, joka täälläkin olisi hyvä huomioida?

Seuraavassa Stippin faktaa ja johtopäätöksiä:

Teknologinen valmius kuluttaa mediaa on parantunut merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana. HD vastaanotinten ja älypuhelinten määrä on tuplaantunut jenkkikotitalouksissa ollen nyt 40 % älypuhelinten ja 45 % HD vastaanottimien osalta. IPad löytyy 7% kotitalouksista.

Tämä tarkoittaa, että teknologia muuttaa mediakulutusta – mielestäni melko maalaisjärjellä pääteltävissä oleva havainto. Keskimäärin USAssa kotitalouksissa näkyy nykyisin 130 tv -kanavaa (vs. 96 kanavaa vuonna 2005). Tallennetun katselun määrä on lisääntynyt kovan kilpailun vuoksi ollen esim. The Office – sarjan totaaliluvussa 44 %.  Online -katselun osuus samasta sarjasta on 8%. Vaikkakin tv:n ja netin päällekkäiskäyttö prosentuaalisesti on kohtuullisen korkea ollen 59 % kuukaudessa, on päällekkäin käytetty aika todella pientä ollen vain 4 %.

Johtopäätöksenä Stipp faktoista sanoo, että teknologinen muutos on vaikuttanut yllättävän vähän mediakulutukseen. Huolimatta netin käytön lisääntymisestä television kuukausittainen katselu on kasvanut viimeisen vuoden aikana 22 min. Stippin mukaan tämä johtuu siitä, että kuluttajalla on enemmän vaihtoehtoja (yli 100 kanavaa), HD tuonut merkittävän käyttömukavuuden televisiolle, tallennettu katselu on mahdollistanut sen, että television samanaikaisia suosikkisarjoja pystytään seuraamaan paremmin, ja kuluttajalla on käytössään useampia vastaanottimia kuluttaa liikkuvan kuvan sisältöjä.

Tulevaisuuden trendeistä Stipp sanoo, että kaikki tähänastiset ennustukset mm. television kuolemasta ovat olleet vääriä. Yhä edelleen spekuloidaan digitaalisen murroksen vaikutuksesta television katseluun tulevaisuudessa. Stippin mukaan fakta osoittaa, että tulevaisuus on jo saapunut, sillä amerikkalaiset ovat olleet digitaalisessa maailmassa jo vuosia, useimmat taloudet ovat omistaneet tallentavat boksinsa jo viitisen vuotta, online -katsominen on ollut mahdollista jo useamman vuoden ja VOD palvelut myöskin ovat olleet käytössä jo useamman vuoden.

Kuluttajan mielenmuutokset näyttävät olevan siis perin konservatiivisia. Mitä sinä olet mieltä aiheesta?

Jätä kommentti

%d bloggers like this: