Arkisto kategorialle Ohjelmat

Ensitreffit nosti tunnemyrskyn – AVAsta naistenkanavien ykkönen

Kirjoittaja: Jaana Pasonen

EnsitreffitAlttarilla_2015_blogiin

AVAn vuosi käynnistyi rytinällä, kun Ensitreffit alttarilla valtasi ruudun loppiaisena. Ohjelma, jossa toisilleen tuntemattomat ihmiset vihitään, sai monet takajaloilleen jo ennen kuin sekuntiakaan ohjelmasta oli vielä nähty. Toisin kuin moni oli ennakkoon päätellyt, ei sarjassa ole kyse avioliittoinstituution halventamisesta, päinvastoin.

Kyse on rakkaudesta ja kestävän parisuhteen elementeistä, näitä aiheita on ohjelmassa käsitelty äärimmäisen kunnioittavasti. Sarja koukuttaakin viikosta toiseen, ehkä juuri tästä syystä.

Harva meistä voi sanoa, ettei rakkaus kosketa itseä millään tavalla, tai ettei näissä kolmessa rohkeassa pariskunnassa ole meille samastuttavia piirteitä.

 

Kokonaiskatselussa iso harppaus eteenpäin

Ensitreffien ensimmäinen jakso nähtiin samanaikaisesti sekä MTV3-kanavalla että AVAlla. Jakson kokonaiskeskikatsojamäärä nousi yli miljoonan katsojan* ja #EnsitreffitAlttarilla oli illan twiitatuin aihe yli 1300 twiitillä.

Nyt, kuusi viikkoa myöhemmin pariskuntien tilannetta seuraa viikoittain yli 650 000 silmäparia*, joko television tai MTV Katsomon kautta. Sarjan myötä myös AVAn kokonaiskatselussa on menty iso harppaus eteenpäin ja myös muu sisältö kiinnostaa yhä enemmän.

Kun katsotaan lukuja tarkemmin, huomataan että Ensitreffien uskollisimmat fanit ovat 25–44-vuotiaita naisia, siellä katselu korostuu kaikkein selkeimmin. Pari-kolmekymppisissä yleisöissä on myös paljon miehiä mukana. Osa onkin paljastanut katsovansa ohjelmaa salaa tyttöystävältään.

 

Keskustelua ja palautetta tarvitaan

Kohderyhmäkanavia arvioitaessa on tärkeää katsoa tuloksia juuri siinä yleisössä, jota pääasiassa tavoitellaan.

Pelkkä 10+ -luku ei enää kerro koko totuutta, me suomalaiset emme ole yhdestä puusta veistettyjä. Kuten kaikki median kanssa työtä tekevät tietävät, median käyttö ja ihmisten mieltymykset sisällön suhteen eroavat paljon toisistaan.

Keskustelua ja palautetta tarvitaankin enemmän kuin koskaan, jotta pystyisimme tarjoamaan kohderyhmällemme juuri sellaisia sisältöjä, minkä parissa he haluavat aikansa käyttää.

 

Naisten lifestyleviihteen ykköseksi

AVAn katselu kasvoi tammikuussa reippaat 28 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Se oli prime timessa kohderyhmässään (Naiset 25-44-vuotiaat) neljänneksi suurin kaupallinen tv-kanava, heti MTV3:n, Nelosen ja Subin jälkeen, keräten lähes 8 % kaupallisen katseluosuuden. Kokonaisuudessaan AVA tavoittaa viikoittain jo 2,3 miljoonaa suomalaista.

Tavoitteenamme on pitää AVA Suomen suurimpana naisten lifestyleviihteen kanavana, joten luvassa on jatkossakin tarinoita, jotka saavat sydämen sykkimään.

Kasvu ei tämän keväänkään osalta jää yksin Ensitreffien varaan. Kymmenen vuotta sitten Mallikoulu nosti Suvi Koposen mallimaailman huipulle, nyt etsitään uutta suomalaista supermallia. Fitnesspäiväkirjoissa taas seurataan yhtä aikamme ilmiötä, fitness-buumia.

Syksykin on jo teemojen osalta paketissa, sitä päästään ihan pian fiilistelemään. Tulossa on takuuvarmasti sydämentykytyksiä, naurua ja visuaalisia elämyksiä!

Jaana Pasonen

Jaana Pasonen

Kirjoittaja on AVA-kanavan kanavapäällikkö.

 

 

*Finnpanel julkaisee sivuillaan ohjelmien kokonaiskeskikatsojamäärää: yliyönluku + viikon sisällä tulleet uusinnat + tallennekatselun + onlinekatselu. Online-luvut raportoidaan Finnpanelille comScore DAXin käynnistysten ja katselunkeston osalta.

**Tavoittavuus, vähintään 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua

Lähde: Finnpanel, Tv-mittaritutkimus, comScore DAX, TNS Metrix

 

Mainokset

, , , ,

Jätä kommentti

Miten rakennetaan maailman paras uutissovellus?

Nopea tiedonvälitys sekä kuluttajien mediakulutuksen muutokset ovat asettaneet aivan uudenlaisen vaatimustason uutisten tekemiseen ja välittämiseen. Mistä aineksista sitten rakennetaan paras palvelu?

tiedotteeseen

resepti:

  • 1 osa mobiilia
  • 2 osaa nopeutta
  • 3 osaa käytettävyyttä
  • 4 osaa uutuutta
  • 5 osaa ihmistä
  • 6 osaa fokusta
  • 7 osaa analytiikkaa
  • 8 osaa sisältöä

Valmistusohjeet:

Valitse paras kumppani. Futurice oli mukana alusta asti suunnittelemassa konseptia. He tekivät myös desingia yhdessä MTV:n ammattilaisten kanssa ja koodasivat sovelluksen.

Palvelun pitää olla aina ja kaikkialla saatavilla, joten suunnittele siitä sellainen, että palvelu toimii kaikilla alustoilla, älylaitteilla, älykelloissa tai autoissa.

Uusimmat uutiset on tarjottava nopeimmin.  Tee tärkeimmät toiminnot nopeiksi. Kuvat toimivat nopeammin kuin teksti. Kerro vain olennainen ja poista muu.

Käyttämisen pitää olla intuitiivista ja helpottaa ihmisten elämää. Palvelun pitää viihdyttää ja sovelluksen käyttäminen voi olla jopa hauskaa.

Ihmiset ja heidän tunnereaktionsa ovat suunnittelun keskiössä alusta lähtien. Opi, miten ihmiset käyttävät applikaatiota ja kehitä niitä ominaisuuksia. Tapa turhat ominaisuudet.

Keskity olennaiseen. Muista mitä olet tekemässä.

Seuraa avainmittareiden kehittymistä ja tee toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Vaihda mittareita.

Viime kädessä kurantti ja luotettava sisältö ratkaisee.

Mitä ihmiset haluavat lukea sovelluksesta?

  • Tarkistaa uusimmat uutiset 69%
  • Tarkistaa sääennusteen 65%
  • Seurata merkittävää uutistapahtumaa (esim. vaalit, katastrofi, kansallisesti merkittävä tapahtuma) 37%
  • Tarkistaa minua kiinnostavan urheilulajin urheilu-uutiset 20%
  • Tarkistaa, mitä telkkarista tulee 27%
  • Saada ruokavinkkejä 33%

Lähde: MTV käyttötapaustutkimus 2014 (n=1445)

Uusi MTV Uutiset sovellus on

  • Yksinkertainen
  • Kuvallinen
  • Toimituksellinen
  • Sisältää paljon videoita
  • Ytimekäs
  • Elää tässä hetkessä

suosittelee2

Näiden perusteella teimme uuden MTV Uutiset sovelluksen. Ensimmäisenä se julkaistiin Androidille, ja se on ladattavissa Google Play-kaupasta. Käy lataamassa omasi.

Tämä on vasta ensimmäinen versio. Tulemme seuraamaan, miten palvelua käytetään ja kehitämme palvelua sen mukaan. Takataskussamme on paljon ideoita, miten integroimme palvelun TV-ohjelmiin ja tuomme siihen mm. sosiaalisia ominaisuuksia.

Juha Ihalainen

Suunnittelupäällikkö MTV Mobile & Services

, , , ,

2 kommenttia

3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

TTK

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

pizzapiccolo

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

posse

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

, , , ,

1 kommentti

Radio katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Tomi Halonen

Radio on vanhin sähköinen media ja yhä erittäin hyvissä voimissa: radiota kuunnellaan Suomessa vuodesta toiseen noin 3 tuntia päivässä. Kanavia ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan ja toimialan tunnusluvut ovat kehittyneet huonosta suhdanteesta huolimatta hyvin. Toimiala on kasvanut kumulatiivisesti 9,7 % (1-8/2014 vrt. 1-8/2013).

Radio on yhä tärkein pop- ja viihdemusiikin foorumi ja päivittäinen uutisten välittäjä. Monilla suomalaisilla on vahva suhde radioon: suosikkikanavat ja juontajat osataan nimetä tarkasti. Radion peruskonsepti pitää hyvin pintansa: musiikki, viihde ja kaverisuhde toimivat aina.

 Radio on mobiilimedia

Mobiililaitteilla tapahtuva kuuntelu on viemässä henkilökohtaisen radion lopulta joka paikkaan, ja tämä kehitys on vasta aluillaan. Radion käyttöliittymä on helppo ja se vapauttaa kuulijan katseen, kädet ja jalat. Tämä tekee radiosta mobiileimman median.

Nuoremmat polvet eivät välttämättä enää edes omista FM-laitetta, mutta kuuntelevat kanaviaan mobiiliapplikaatioden kautta. Autoradiot muuttuvat digitaalisiksi informaatiokeskuksiksi ja radiopalvelut streamataan niihin kuten muihinkin päätelaitteisiin. Kotien mediasisältö keskitetään hubiin, josta myös radio jaellaan eri huoneissa oleviin päätelaitteisiin käyttäjän tarpeiden mukaan.

Radio Nova tuottaa radiosisältöä sekä FM:ään että verkon yli jaettavaksi. Tämän lisäksi kuulijasuhdetta syvennetään Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Erityisesti YouTubessa Radio Nova on kunnostautunut: videokanavalla on jo reilu 8600 tilaajaa, ja käynnistyksiä on kertynyt 7,6 miljoonaa.

Radion uudet muodot

Web-radio tarjoaa mahdollisuuden tarjota palvelua yhä kapeammille kohderyhmille ja jakaa sitä milloin vaan ja missä vaan. Web-radio voi olla Spotifyn kanssa kilpaileva levy-automaatti tai vaikkapa ”liian” anarkistinen radio-show, jota ei kannatta jakaa FM:ssä, mutta joka voi olla huippusuosittu webissä.

Radion uudet ulottuvuudet koukuttavat yleisöä monimediallisesti. Radio laajenee nyt esim. televisioon Enbuske & Linnanahde Crew´n kautta. Samainen sisältö on saatavilla eri jakelukanavista on-demand, ja jatkaa elämäänsä aamu-show´ssa sekä somessa läpi viikon.

Eri ohjelmista tehtävät podcastit valtaavat myös alaa. Podcast on radion vod: kuuntele haluamasi ohjelma silloin kun haluat!

Radiolla on tehoa

Radio kannattaa muistaa nyt ja jatkossakin, kun halutaan puhutella suuria joukkoja persoonallisella ja aktivoivalla tavalla. Radiototeutuksissa kekseliäisyydellä ei ole rajoja, sillä audio-maailmassa voidaan tehdä ”miljoonatuotantoja” muutamalla tuhannella eurolla.

Radion teho mediana säilyy, sen mitattavuus paranee teknologioiden kehittyessä ja saavuttanee lähivuosina tarkkuudessaan aivan uuden tason sähköisten mittausmenetelmien myötä.

Radio on lähellä, saatavilla ja nopea.

Tomi Halonen

 

Tomi Halonen

 Kirjoittaja on Radio Novan toimitusjohtaja ja MTV:n kaupalliset toiminnot -yksikön johtaja.

, ,

Jätä kommentti

Instagram, WhatsApp ja Snapchat – nuorten sosiaalisen median TOP 3

Kirjoittaja: Pilvi Lysmä

somekuvat

Käytän päivittäin kaikkia näitä kolmea ohjelmaa.

Instagramissa jaan kuviani ja selfieitä. Tsekkaan aika usein tuleeko etusivulle uusia kuvia.

Kaikki kaverini ovat Instassa, ja käytämme Instaa tosi paljon. Jos emme lisää omia kuvia, niin tykkäillään ja kommentoidaan muiden kuvia, sillä nykyään yleensä pelkkä kiitos ei riitä. Pitää kommentoida takaisin kommentoijan kuvaa.

WhatsAppia kutsutaan puhekielessä wappi tai WA ainakin minun kaveripiirissäni. Viestittelen wapissa joka päivä, yleensä kavereiden kanssa ja vanhemmille infoan tekemisistäni. Käytän mieluummin wappia kuin imessagea, koska se on helpompi ja nopeampi ja siellä voi lähettää ääniviestejä, jos ei jaksa kirjoittaa.

Snapchatissä laitan kuvia kavereille ja tutuille.

Kik oli ennen suosittu. Nykyään sitä ei kovin moni käytä. Jotkut laittavat kik-nimensä vaikka Instagram-bioonsa, niin joku tuntematon voi joskus tulla juttelemaan. Yleensä kikissä kysytään kuitenkin melkein heti numeroa, koska halutaan jutella wapissa, mikä on paljon helpompaa.

Tv:stä katson aina Salkkarit ja joitakin muita sarjoja. Välillä tulee tosi paljon sarjoja, joita haluan katsoa. esim. Muodin huipulle, Carrien päiväkirjat, Glee, Amerikan huippumalli haussa, mutta välillä ei tule mitään kiinnostavaa. Käytän Katsomoa, jos en ehdi katsoa tv:stä.

Pilvi Lysmä, 14 vuotta, Pakilan yläaste

Kirjoittaja oli TET-harjoittelussa MTV:ssä 22. – 26. syyskuuta.

,

Jätä kommentti

Tee nimiehdotus MTV:n uudelle palvelulle!

Kyllä. Haluamme antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa palvelun lopulliseen nimeen. Toivomme, että löydät palvelustamme elämyksiä sekä inspiraation lähteen myös omaan työhösi.

Mikä ihmeen palvelu?@theMartti

Prime time televisiossa tarkoittaa myös prime timea Twitterissä sisältöön liittyvän hashtagin kohdalla.

MTV:n kaupallinen johtaja Stinde Mäkinen totesi Markkinointi & Mainonta -lehden puheenvuorossaan seuraavan tosiasian: ”Liikkuvan kuvan tulevaisuus tarvitsee tutkimusta.” Todellakin! Ilmiöiden kokonaisvaltaisen mittaamisen ratkaisuja sekä Nielsenin lanseeraaman Twitter TV Ratings tulospalvelun (tai vastaavan) hidasta rantautumista odotellessa, MTV:n ”Twitter-viisarin” tarkoituksena on lanseerata etukenossa uusi kokeellinen mittaristo, jolla vertaillaan eri tv-sisältöihin liittyvän keskustelun eli ’pöhinän’ määrää Twitter-palvelussa.

Olemme reilun parin vuoden ajan tutkineet suomalaisten Twitter-käyttäjien tv-ohjelmiin liittyvää twiittailua ja välillä myös julkaisseet dataa kumppaneillemme. Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä. Putouksen ohella esimerkkejä tarjoavat muun muassa #TähdetTähdet, #mmkisat tai vaikkapa #BBSuomi -somenäytökset. Myös Facebookissa tapahtuu taikoja ilmiöidemme ympärillä. Kokeilemme jatkuvasti myös uusia innovaatioita, kuten pilotti Tellyon kanssa osoitti.

Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä.

Nyt olisi aika tuoda tieto ja helppo työkalu kaikkien ulottuville. Tämä palvelu on tarkoitettu sinulle.

Tässä muutama havainnekuva mahdollisesta palvelusta. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Eri tv-kanavien sisältöihin liittyviä mainintoja ihmisten twiiteistä lasketaan hashtagien mukaan ja nämä niputetaan järjestykseen seuraavien arvojen mukaan:

  1. Tweets per day (TPD)
  2. Uniikit twiittaajat per päivä
  3. Twiittien impressiot
  4. Peak tweets per minute (TPM)

Tavoitteena on julkaista TOP 5 -listaa päivittäin sekä TOP 10 listaa edellisen viikon parhaista päivälukemista. Lisäksi voisimme tuoda näkyviin myös kaikkien aikojen twiitatuimmat suomalaiset tv-sisällöt omassa näkymässään.

Ja nyt itse asiaan. Mikä seuraavista nimivaihtoehdoista kuvailisi palvelua mielestäsi parhaiten?
Olisiko sinulla toimivampi nimiehdotus?

Mitä ajatuksia palvelu herättää? Voit keskustella palvelusta ja siihen liittyvistä asioista Twitterissä. Liitä twiittisi allekirjoittaneen nimimerkki @theMartti. Twiittaa tästä!

Kiitos ajastasi ja aurinkoista kesää!

Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 11.6.2014 klo 00:10: Lisätty blogin alkuun sieltä unohtunut maininta Nielsenin Twitter TV Ratings -tulospalvelusta linkeillä varustettuna.

, , , , , , ,

7 kommenttia

Brändärit – Muuttuuko tapamme rahoittaa ohjelmat?

Brändärit

Syksyllä MTV3-kanavalla nähdään uusi mainostoimistomaailmaan sijoittuva sitcom-sarja Brändärit. Neljä samassa, kuvitteellisessa mainostoimistossa työskentelevää mainosjamppaa ja -jaanaa suunnittelevat mainoksia. Sarja on käsikirjoitettu ja fiktiivinen, mutta mainoksen suunnittelun kohteena olevat brändit todellisia.

Brändärit-sarjan rahoitus poikkeaa monella tapaa perinteisestä. Sarja on MTV:n yhteistyöprojekti mainostoimisto TBWA\Helsingin, tuotantoyhtiö FremantleMedian ja kymmenen mainostaja-asiakkaamme kanssa. Käytännössä ohjelman sponsoroinnin lisäksi mainostajat maksavat tuotesijoittelusta ja katkomainonnasta, mutta monen mainostajan kokonaisuus muodostuu aihepiiriin sopivan teeman ympärille.

Onko Brändärit uusi tapa tehdä sisältömarkkinointia?

Uutta ajattelua on edustanut TBWA\Helsingin ja Fremantlen tapa yhteistyössä hahmotella sarjan kaupallisia ulottuvuuksia jo ennen kuin ehdottivat sen tuotantoa MTV:lle.

Mediakenttä muuttuu nyt nopeasti mainostajien muuttaessa markkinointiaan. Myös MTV:n on vastattava kilpailuun ja tarjottava asiakkailleen ohjelmistonsa kaupalliset mahdollisuudet avoimemmin ja monipuolisemmin. Tervehdimme tässäkin ilolla yhteistä tuotekehitystä tuotantoyhtiöiden kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että moniulotteisuus lisää MTV:n sisäisen koordinaation tarvetta muuhun ohjelmistoon verrattuna.

Mainostaja tavoittelee yhtenäistä kampanjakokonaisuutta – mukana mainoskampanja

Brändärit-sarjan asiakastoteutusten laajuus on uutta. Vaikka ohjelmasarjojen sponsorointi ja tuotesijoittelu onkin jokapäiväistä liiketoimintaa, on kymmenen avainasiakkaan kanssa tehtävä yhteistyö yhden sarjan kanssa poikkeuksellista.

Asiakkaamme kokeilevat paljon uusia tapoja mainonnassaan ja käyttävät entistä enemmän eri kanavia. Siksi on tärkeää, että tarjoamme MTV:llä valmiiksi monikanavaisia ratkaisuja helposti omaksuttavassa muodossa. Brändärit-sarjan kumppaneille toteutettaviin kokonaisuuksiin kuuluu myös TBWA\Helsingin suunnittelemat ja tuottamat mainokset sekä niille mainosaika.

Vaatii erityistä sitoutumista yhteistyöhön ja siitä sopimiseen, jotta kaikkien asiakkaiden toisistaan poikkeavat tavoitteet tulevat huomioiduiksi ilman, että kokonaisuus vaarantuu – saati hajoaa.

Mitä kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ja kuka siitä vastaa?

Mainonnan ja varsinaisen ohjelmasisällön on aina erotuttava, eikä tuotesijoittelu tai sponsorointi saa vaikuttaa sisällön suunnitteluun. Lisäksi varsinkin tällaisessa yhteisprojektissa on pidettävä osapuolten roolit ja vastuut selkeänä.

Brändärit-sarjassa tuotantoyhtiö Fremantle tuottajineen ja käsikirjoittajineen vastaa ohjelman sisällöstä ja käsikirjoituksesta. Mainostoimisto TBWA\Helsinki on suunnitellut ja tuottanut mainostaja-asiakkaiden kampanjat ja mainoselokuvat. Asiakkaat sponsoroivat ohjelmaa sekä ostavat MTV:ltä näkyvyyttä eli tuotesijoittelua ja katkomainontaa.

Asiakkaamme, mainostajat näkevät sisältömarkkinoinnin kukin omalla tavallaan. Rajat häilyvät ja etenkin verkkomediat, asiakkaan omat kanavat ja sosiaalinen media ovat melko luovasti hyödynnettävissä.

Vastuullisessa mediayhtiössä tehtävämme on tämän lisäksi kiinnittää erityshuomiomme televisiotoiminnan sääntelyyn ja etenkin huolehtia sponsoroinnin ja tuotesijoittelun ilmoittamisesta asianmukaisesti kunkin asiakastoteutuksen vaatimalla tavalla. MTV:llä konsultoivan asiakastyön taustalla asiakaskohtaisista projekteista huolehtii MTV Next.

 

Jouni Weckman

Kirjoittaja vastaa sponsoroinnista, tuotesijoittelusta ja yhteismarkkinoinnista MTV Nextissä ja tiimeineen kaupallistaa kaiken mahdollisen.

Jouni Weckman

@JouniWec

 

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Olli Hermanin pakarat ja muita puheenaiheita

Kirjoittaja: Hanna Kortti

tahdettahdet_kokoryhma

Keväällä puheenaiheiksi nousivat muun muassa Olli Hermanin pakarat, Jari Sillanpään kultapöksyt ja Diandran uskomaton lahjakkuus. Nämä eivät yllä ehkä kansallisessa merkittävyydessään EU-vaalien tasolle, mutta tunteen tasolla nämä asiat herättävät useissa meissä värähdyksiä.

Kyse on tietenkin MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelmasta, jota seurasi 3,2 miljoonaa suomalaista* ja jonka jaksokohtainen keskikatsojamäärä oli huikeat 945 000 katsojaa**. Tähdet, tähdet -sivusto keräsi puolestaan yli 1,5 miljoonaa sivulatausta.

Tähdet, tähdet on alun perin norjalainen formaatti Stjernekamp. Sarjassa kahdeksan yleisölle jo ennestään tuttua oman musiikkigenrensä tähteä saavat viikoittain haasteen ottaa haltuun heille ennestään tuntematon tyyli. Tähdet joutuvat tarttumaan haasteisiin tosissaan, sillä katsojat pudottavat heitä vähiten kiinnostavimman tähden pois kisasta. Ohjelmassa yhdistyy suuri musiikillinen live-estradiviihde ja pudotus-reality.

 

ROHKEUTTA TÄYTYY LÖYTYÄ

tahdettahdet_2014_JariSillanpaa

Ohjelman konseptista löytyy tuttuja elementtejä, mutta silti se toi uudenlaisen hyväntuulisen tuulahduksen tv-kevääseen. Sarjaa on tehty Norjassa menestyksekkäästi kaksi kautta.

Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta on TV-kanavan näkökulmasta uuden sarjan – saati sitten tuoreen formaatin – lanseeraaminen aina riski.

Riskin ottamiseen me MTV:n ohjelmapuolella olemme kuitenkin valmiita ja halukkaita – myös näinä taloudellisesti haastavina aikoina.

Kuluttajien käyttäytymistä ja makua voidaan tutkia, mutta suurten televisioilmiöiden syntymistä ei pystytä ennustamaan. Ylimielisesti tehty ”tämähän uppoaa takuuvarmasti” -leima näkyy tekemisessä, ja reaktio voi olla päinvastainen.

Niitäkin oppirahoja me monet viihdebisneksessä olemme maksaneet. Kaiken nähnyt ja kokenut kansa janoaa nopealla tahdilla uutuuksia ja äänestää kaukosäätimellään.

MTV on onnistunutkin erittäin hyvin suurten ilmiöiden ja elämysten luomisessa, niin formaattien lokalisoinnissa kuin kotimaisessa kehityksessä.

 

MIKÄ MEITÄ PUHUTUTTAA

Suomalaisille on tarjolla valtavasti mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Silti kokoonnumme yhä tiettyjen, usein suorien televisio-ohjelmien ja ilmiöiden ääreen.

Monikanavaisessa ympäristössä katsojat haluavat olla myös osa ohjelmaa. Tämä voi tapahtua vaikkapa äänestämällä tai muilla tv-ohjelmaan liittyvillä toiminnoilla.

Kehittämäämme Tähtituulettaja Second Screen -palvelua käytti lähes 30 000 katsojaa viikossa, painotetusti 13-24-vuotiaat.

Suorista lähetyksistä keskustellaan myös sosiaalisessa mediassa tai seuraavan päivän kahvipöytäkeskusteluissa. #TähdetTähdet on ollut yksi Suomen suosituimmista tv-sisältöön liittyvistä hashtageista vuonna 2014. Kauden aikana twiittejä kertyi yli 22 000 kappaletta.

Tähdet, tähdet kohosi myös muussa mediassa suosituksi sisällöksi. Ohjelma artisteineen oli median kiinnostuksen kohteena koko kevään ajan kansikuvissa ja haastatteluissa.

 

MTV:N MARKKINOINTIVIESTINNÄN VOIMAA

tahdettahdet_2014_DiandraMarkkinointiviestintä on entistäkin tärkeämmässä roolissa ilmiöiden rakentamisessa, sillä kanavakilpailu on kovaa.

Tähdet, tähdet -markkinointikampanjan huomioarvo oli 72 % 15-64 -vuotiaissa. Mainontaa huomanneista ¾ kertoi aikovansa katsoa/harkitsevansa ohjelman katsomista.

Mutta hyvän markkinoinnin jatkeena tuotteen itsensä täytyy myös lunastaa annettu lupaus. Ensimmäisen Tähdet, tähdet -jakson aikana käytyä twitter-keskustelua voi tiivistää seuraavaan: ”En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta täytyy myöntää: onhan tämä aseistariisuvan viihdyttävää.”

Suomessa tehty ohjelman tuotekehitys toiminee formaatin hyväksi tulevaisuudessa muuallakin. Kehitimme ohjelman yhteyteen katsojaa sitouttavia tekijöitä, kuten aikaisemmin mainitsemani Second Screen -palvelu Tähtituulettajan sekä netissä nähdyt Tähtien videopäiväkirjat. Nämä toiminnot vetoavat erityisesti nuoriin, ja heidän sitouttamisensa onkin tärkeää.

Sarjan katseluosuudet olivatkin korkeimmillaan juuri nuorten kohderyhmissä, kuten myös lapsiperheissä ja 25-54v. naisissa.

 

TUNTEELLA ON VÄLIÄ

Tunne on tärkeää televisiossa. Katsoja haluaa usein olla jonkun kaltainen tai jonkun puolella – tai jotakuta vastaan. Tähdet, tähdet -ohjelman saaman palautteen mukaan katsojat antoivat kuitenkin tukensa kaikille upeille heittäytyjille.

Uskalsimme ottaa riskiä paitsi tarttumalla täysin uuteen ohjelmaformaattiin myös suhtautumalla rohkeasti ohjelman musiikkigenreihin.

Kuka olisi uskonut, että suomalaisella kaupallisella kanavalla nähdään viikonlopun prime timessä 1,5 tuntia oopperamusiikkia? Haaste oli iso – emmehän halunneet Tähtien epäonnistuvan – mutta jakso oli yksi kauden parhaista!

Katsoja riemuitsee, hämmästyy onnistumisesta, myötäelää haastavissa hetkissä, toivoo lempihahmolleen hyvää, fanittaakin. Ja ensi keväänä tämän pääsevät kokemaan uudet tähdet.

 

Hanna Kortti

Kirjoittaja on vastaava ohjelmatuottaja MTV:llä.

 

Lähteet:
Finnpanel TV-mittaritutkimus, Tehomittari/MTV Paneeli, #uusiMTV #SocialTV HQ
*väh. 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua
*sisältää kaikki esityskerrat ja tallennekatselu

, , ,

Jätä kommentti

Tikkaat Everestille

Kirjoittaja: Kristiina Werner-Autio

Televisiossa näkyy vain jäävuoren huippu.

Paljon jää pinnan alle näkymättömiin.

Televisiobisneksessä jäävuorivertaus on erityisen osuva. Jokaisen ohjelmaminuutin takana on valtava määrä tiimityötä ja osaamista. Jokaista toteutunutta ohjelmaa edeltää kymmenien hyvien ideoiden murskaantuminen tuotantoyhtiöiden neuvotteluhuoneiden lattioille. Valmistunutta ohjelmaa edeltävät käsikirjoitukset, castingit, pilotit, uudelleen käsikirjoitukset, budjetin kanssa kamppailut, lavastus, talenttien metsästys, karttasuunnittelu… lista on pitkä.

Kuitenkin vain sillä, mitä televisiossa näkyy on merkitystä katsojalle.

Me MTV:llä olemme ylpeitä ohjelmistamme, koska tiedämme kuinka paljon niiden eteen on uurastettu ja nähty vaivaa.
Katsojalukujen perusteella suomalaiset ovat pääsääntöisesti samaa mieltä kanssamme.
Silti joskus mielen valtaa pettymys, jos jokin ohjelma ei löydäkään yleisöään.

Kuukausien työ valuu hetkessä hukkaan. Katsojat ovat kateissa, mitä tehtiin väärin?

Ei välttämättä mitään.

Valta on katsojilla.

Miljoonayleisöä ei voi pakottaa, se täytyy ansaita. Joka kerta aina uudelleen.

Jos ohjelmalla ei ole katsojia, niin ohjelmien uusia jaksoja joskus hienosäädetään. Siksi ne eivät aina saa uusia kausia, tai ääritapauksissa ne lopetetaan kesken kaiken.

Televisio herättää paljon tunteita, ja ohjelmien lopettaminen käynnistää aina vilkkaan keskustelun. Näin kävi tänäkin talvena.

Itse en kuitenkaan näe ohjelmien epäonnistumista pelkästään pahana asiana. Päinvastoin.

Uusiutuminen on tärkeää.

Hyviä ohjelmapaikkoja on rajallisesti. Haluamme tarjota niissä parasta mahdollista sisältöä. Ohjelman epäonnistuminen voi olla kova pala sen tekijöille, mutta katsoja voittaa.

Uusiutuminen kertoo, että televisioväki on hereillä. Maailmalla voittoisat formaatit tarjoillaan suomalaisille kotimaisina versioina jo saman vuoden aikana, parhaimmat sarjat esitetään vain muutaman päivän viiveellä niiden kansainvälisistä ensi-illoista. Kotimaista ohjelmaa on tarjolla enemmän kuin koskaan ennen.

Tänäkin vuonna olemme luoneet nahkamme ja tarjoamme katsojillemme kaikkien aikojen syksyn: MTV3:n ja Subin lisäksi AVAn kotimaiseen ohjelmistoon on panostettu vahvasti. Syksyn pullassa on poikkeuksellisen paljon rusinoita.

Mukana on muutaman tutun uudistetun kansansuosikin lisäksi täysin uusia, puhuttelevia viihdeavauksia. Uusiutuminen pitää huolen, että suomalainen televisiotarjonta on maailman mittapuullakin huippuluokkaa.

Tämän lunastaminen vaatii sen, että huipulle kiivetään joka kerta uudelleen.

Muutama viikko sitten uutiset kertoivat, että Nepal harkitsee tikkaiden asentamista Mount Everestille. Ajatus kuulostaa aluksi äkkiseltään naurettavalta ja hölmöltä. Tosiasiassa tikkaat olisivat kuitenkin kaikkien etu, sillä viimeinen nousu kiivetään joka tapauksessa köysien ja tikkaiden varassa. Suunnitellut tikkaat rakennettaisiin viimeiselle pystysuoralle jääseinämälle juuri ennen huippua. Niiden tehtävä olisi helpottaa huipun ruuhkaa, sillä nykyisin kiipeilijät joutuvat odottelemaan loppuhuipennuksen tuntumassa nousuvuoroaan. Se on paitsi turhauttavaa, mutta myös äärimmäisen vaarallista. Tikkaat eivät ole huijausta, vaan tarpeellinen apuväline tavoitteen saavuttamisessa.

Näen ohjelmistomme samankaltaisina tikkaina, jotka auttavat meitä saavuttamaan kerta toisensa jälkeen korkeimman kohdan.

Kovissa oloissa tikkaat joutuvat kuitenkin poikkeuksellisen rasituksen kohteeksi ja niitä pitää ajoittain huoltaa. Kun yksi puola menee huonokuntoiseksi, niin se vaihdetaan.

Ajan myötä kaikki puolat on lopulta vaihdettu, mutta edelleen tikkaiden tarkoitus pysyy samana.

Niitä pitkin päästään huipulle.

 

Kristiina Werner-Autio

Kirjoittaja on MTV:n ohjelmajohtaja.

, ,

2 kommenttia

Sisältö on kingi – Facebookissakin

Facebookin uudistuneen algoritmin on myötä on näkynyt mielipiteitä, ettei mikään brändi enää pärjäisi Facebookissa ilman mainontaa, kun postaukset näkyvät vain murto-osalle sivun tykkääjistä. Uskallan olla eri mieltä – hyvällä sisällöllä ja yhteisönrakentamisella voidaan saavuttaa orgaanisia tavoittavuuksia, jotka ylittävät moninkertaisesti sivun tykkääjämäärän.

Pari esimerkkiä: Putouksen Facebook-sivun kävijämäärä kasvoi alkuvuoden 2014 aikana yli 25 000 seuraajalla 226 000 seuraajaan. Orgaaninen reach oli parhaimmillaan 1,2 miljoonaa / 28 päivää. Oheinen ”BB-Aslakin” kuva sai 85 000 peukkua ja yli 750 000 tavoittavuuden.

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Vielä huikeampi esimerkki on MTV Jääkiekon Facebook-sivu, jossa on 28 000 tykkääjää. Sotshin olympialaisten aikana sivu tavoitti jopa 1,2 miljoonaa Facebook-käyttäjää viikossa! Ja olympialaiset eivät edes tulleet MTV:n kanavilta.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

Joku voisi sanoa, että suomalaisten lempilapsia Putousta ja jääkiekkoa ei voi verrata muihin brändeihin ja kenties suoraan ei voikaan yleistää. Tässä kuitenkin menestystekijöitä kummankin sivun takana, joista kuka tahansa yhteisömanageri voi ottaa oppia

1) Sisältö, sisältö, sisältö

Hyvä sisältö on hyvää sisältöä Facebookissakin. Sen tekeminen vaatii reaktiivisuutta ja some-spesifiä osaamista, mutta myös sisältöosaamista.  Markkinointi-ihmisten sijaan kannattaa laittaa tarinankertojat ja journalistit asialle.

2) Muiden kanavien tuki

Kaikki käytettävissä olevat kanavat kannattaa valjastaa tukemaan toisiaan. Heitä ihmiset luontevasti kanavasta toiseen, ”tiisaa”, aktivoi livenä ja jatka tarinaa eri paikoissa.

3) Pitkäjänteisyys

Sekä Putouksen että MTV Jääkiekon sivuja on rakennettu systemaattisesti useamman vuoden ajan, samoin niiden tukemista muiden kanavien avulla (televisio, verkkosivut, muut some-kanavat).

4) Aktiivisen yhteisön rakentaminen

Ihmiset haluavat osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Parhaimmillaan yhteisöä voidaan kutsua faniyhteisöksi, jolloin keskustelu toimii lähes itsestään. Toki läsnäolo on myös tärkeää.

4) Volyymi

Sekä Putouksessa että MTV Jääkiekossa volyymi toimii. Postauksia tehdään jopa kymmeniä päivässä eikä soraääniä ole kovinkaan paljon kuulunut. Kun sisältö on relevanttia yhteisölle, se ei ärsytä.

Mitä hyötyä näistä yhteisöistä sitten on MTV:lle? Ainakin Facebookista tulevat kävijävirrat MTV.fi:hin ovat merkittäviä. Suoraa vaikutusta brändien tai ilmiöiden kokonaisrakentamiseen on vaikeaa mitata, mutta jos tavoittavuuksia mitataan miljoonissa uniikeissa, sitä tuskin voi kiistää. Näin aktiivisilla yhteisöillä on myös monin tavoin kaupallista potentiaalia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Digitalist Networkin sivuilla.

Mari Rasimus

Kirjoittaja vastaa MTV:ssä some-tekemisen kehittämisestä

, , , , , , ,

1 kommentti

%d bloggers like this: