Arkisto kategorialle Online

Mitä ihmettä tallentui poliisin kameraan Jämsässä?

Kirjoittaja: Henrik Laine

Poliisin valvontakamerasta, [c]Poliisi

© Poliisi.

Automaattista nopeusvalvontaa tekevät poliisit joutuvat toisinaan kryptisten kuva-arvoitusten ratkojiksi.

Tiistaina 20.1.2015 MTV:n rikostoimittaja Päivi Hannula pyysi Poliisihallitukselta kuvia nopeuskameroihin tallentuneista kuvista sekä tietoa uudesta Liikennevalvontakeskuksesta. Ylläolevasta otsikosta ja kuvasta kertova uutisjuttu julkaistiin MTV:fissä. Myöhemmin samana päivänä MTV:n uutisten Superdeskissä havaittiin, että uutisjuttu kiinnosti ihmisiä erityisen paljon.

MTV uudisti verkon johtamismallin: Uusi Superdesk

MTV:n Superdesk johtaa kaikkien sisältöjemme tuottamista ja digitaalista jakelua. MTV:n Superdesk on vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan alaisuudessa toimiva johtamisjärjestelmä, jonka avulla pyrimme maksimoimaan MTV:n sisältöjen käyttöä kaikissa jakeluteissä.

Superdeskin päätavoitteena on kasvattaa MTV.fi:n kävijämääriä, sivuston käyttöä ja sitä myötä digitaalista liikevaihtoa. Uusi johtamismallimme on nopea ja ketterä. Superdesk elää enemmän hetkessä ja pyrkii siten tarjoamaan kuluttajille MTV.fi:ssä juuri kyseisellä hetkellä kaikkein mielenkiintoisimman sisällön.

Sakkorysät

Keskiviikkona 21.1. Superdeskin toimitus havaitsi analytiikasta Peltipoliisi-jutun kiinnostavan kovasti lukijoitamme, ja että sitä jaetaan sekä luetaan runsaasti myös sosiaalisessa mediassa. Aihe oli kiinnostava ja sen käsittelyä päätettiin jatkaa. Datajournalisti Jani Savolainen otti selvitykseen sakkorysäpaikat ja samalla Superdeskissä sovittiin miten aiheen käsittelyä jatketaan television puolella Huomenta Suomi -ohjelmassa. Lisäksi Radio Novan taajuudella juontajat kertoivat sakkorysistä ja jatkoivat keskustelua aiheesta.

Torstaiaamuna 22.1. toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen raportoi Huomenta Suomen suorassa lähetyksessä Liikennevalvontakeskuksesta. Live-osuuden jälkeen julkaisimme verkossa Suomen TOP20 sakkorysätolpat sekä lisää videomateriaalia Liikennevalvontakeskuksen juttukeikalta. Kympin Uutisissa aihetta käsiteltiin vielä erillisenä nettinostona.

Superdeskin ydinprosessi

Superdesk-malli on uudenlaista tekemistä ja johtamista MTV:lle. Mallin rakentaminen on vaatinut paljon prosessin hiomista. Superdeskin toimimalliksi on rakennettu ydinprosessi, mikä pyrkii varmistamaan, että päivittäinen toiminta on mahdollisimman tehokasta.

Uusi johtamisjärjestelmä vaatii vielä paljon työtä ja tämän vuoksi olemme arvioineet tarkasti prosessiemme nykytilan ja määritelleet tavoitetilan, joka tulee myöhemmin saavuttaa Superdeskin toiminnan vakiinnuttua. Jo nyt olemme huomanneet, että varsinkin monikanavatoteutuksissa Superdeskin luoma johtamismalli auttaa meitä saamaan aiheista huomattavasti enemmän irti.

Tuliko tuloksia?

Kyllä, peltipoliisit kiinnostivat. Julkaisimme viikolla neljä yhteensä kuusi aiheeseen liittyvää juttua ja kaiken kaikkiaan niitä luettiin lähes 300 000 kertaa ja pelkästään Facebookin kautta lukukertoja tuli 60 000.

Poliisin valvontakamerasta, [c] Poliisi

© Poliisi.

Superdesk on ollut käytössä MTV:llä jo useamman vuoden. Verkon johtamismallin kehittyminen otti kuitenkin kunnon kehitysharppauksen vasta viime lokakuussa MTV:n organisaatiomuutoksen yhteydessä. Yhtiön kaikki toiminta tiivistettiin kahdeksasta yksiköstä neljään uuteen yksikköön ja digitaalisten sisältöjen johtaminen keskitettiin Superdeskiin.

Myös kävijät ovat löytäneet portaalimme yhä kasvavassa määrin. MTV.fi:ssä oli viime vuonna keskimäärin lähes kaksi miljoonaa uniikkia viikkokävijää ja sivustomme kasvoi 17 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Uuden Superdeskin tehokkuus ja mielenkiintoisen sisällön tarjoaminen käyttäjille ovat näkyneet erittäin positiivisesti alkuvuoden kävijämäärissä. Tammikuun neljän ensimmäisen viikon aikana portaalissamme on ollut keskimäärin 2,28 miljoonaa eri viikkokävijää, kasvua viime vuoteen +24,5 % ja kirsikkana kakussa viikon kaksi kaikkien aikojen kävijämääräennätys 2,42 miljoonaa viikkokävijää!

 

Henrik LaineHenrik Laine

@LaineHenrik

Kirjoittaja on MTV Oy:n verkkojohtaja.

 

 

 

Mainokset

, , , , ,

Jätä kommentti

Dataohjautuva markkinointi ohjaa valintojamme

Kirjoittaja: Henrik Laine

Ostin viime viikolla netistä uudet talvikengät. Aika hienot!

Henrik Laine kengät

Päädyin tuttuun verkkokauppaan, valitsin kengät ja siirsin ne ostoskoriin. Aktiiviset verkkokauppojen käyttäjät on totutettu siihen, että erilaisia alennuskoodeja on aina tarjolla ja nettiin onkin perustettu useita eri sivustoja, jotka listaavat kauppojen voimassa olevat alennukset. Tällä kertaa koodia ei kuitenkaan löytynyt ja kengät jäivät ostoskoriin.

Ostoskorissa olevat kengät jäivät kuitenkin kaivelemaan mieltäni ja päätin myöhemmin samana päivänä katsoa Timberlandin Earthkeepers-kenkiä vielä useammasta eri verkkokaupasta. Hinta oli kaikkialla sama 199 euroa. Lopulta palasin ensimmäiseen kauppaan. Samalla kun saavuin takaisin sivustolle, eteeni avautui bannermainos, jolla luvattiin -15 % seuraavasta ostoksesta. Kaupat syntyivät heti.

Kohdennettu mainonta ja kohderyhmäkauppa ovat olleet internetmarkkinoinnin päätrendejä jo muutaman vuoden ajan ja tahti tulee vain kiihtymään. Internetselailutottumusten perusteella voidaan päätellä kuluttajan sukupuoli, ikä, kotipaikka, ammatti, äidinkieli ja ennen kaikkia kiinnostuksen kohteet.

Tämän perusteella MTV pystyy myymään asiakkailleen entistä relevantimpia yleisöjä ja parempia tuloksia. Yleisödatalla kohdennetuissa kampanjoissa CTR paranee keskimäärin 21 % ja näyttöaika nousee 13 % verrattuna kohdentamattomiin kampanjoihin.

Olen sitä mieltä, että seuraava iso datamarkkinoinnin hyödyntäminen tullaan tänä vuonna näkemään videomainonnassa, sillä kaikki display-mainonnasta tutut datan hyödyntämismahdollisuudet ovat jo nyt mainostajien käytettävissä.

Datan keräämisestä ja jalostamisesta on iloa myös kuluttajille. Käyttäjät näkevät mainontaa, joka on heitä kiinnostavaa ja josta on heille myös suoranaista hyötyä. Verkkopalveluista tehdään entistä käyttäjäystävällisempiä ja sisällöltään kiinnostavampia.

Automatisoidun personoinnin avulla MTV.fi alkaa jatkossa hyödyntää sisältöjen osalta samoja kohdentamisen lainalaisuuksia kuin mainonnassa on jo käytössä. MTV.fi mukautuu käyttäjien mieltymysten mukaan ja esimerkiksi jääkiekosta pitävä mies kohtaa entistä enemmän jääkiekkouutisointia. Sivuston etusivulle voidaan tuottaa listauksia, joihin on valittu sisältöjä nettikäyttäytymiseen perustuen.

Kohdennuttua mainontaa voidaan tehdä myös käänteisesti eli mainosta näytetään niille, jotka profiililtaan täyttävät asetetut määreet, mutta eivät ole vierailleet mainostajan sivuilla. MTV.fi:ssä käytämme myös itse käänteistä retargetointia ulkoisissa markkinointikampanjoissamme, kun pyrimme saamaan uusia lukijoita sivustollemme. Tulokset näistä kampanjoista ovat lupaavia.

Onnistunut automatisoitu ja kohdennettu markkinointikampanja alkaa hyvin asetetusta ja selkeästä tavoitteesta. Tavoitteiden asettamisen jälkeen valitaan kohderyhmät sekä sisällöt ja määritellään mittarit. Tärkeää on muistaa myös se, että automatisoidut markkinointikampanjat vaativat jatkuvaa huoltamista ja kehittämistä. Enää ei riitä se, että tehdään luova toteutus, laitetaan kampanja ajoon ja odotetaan tuloksia. Nyt kampanjaa pitää kehittää ja muokata jatkuvasti saatujen tulosten perusteella.

Myös kenkäni kaipaavat jatkossa huoltamista. Seuraavaksi laitan niihin suojaavan kerroksen nahansuojausainetta. Nyt verkkokauppiaiden pitäisi vain osata myydä se minulle.

Henrik LaineHenrik Laine
@LaineHenrik

Kirjoittaja on MTV Oy:n verkkojohtaja.

, , , , ,

2 kommenttia

Oikeat sisällöt + data = tulokset

Kirjoittaja: Laura Kokko

Jokaisen yrityksen ei ole mahdollista olla digitaalisen tarinoinnin taitava mediatalo. Tarvitaan jatkuvaa mittaamista, oppimista, seurantaa, kävijöiden tutkimista ja aidosti kiinnostavaa sisältöä. Ei sitä surullisenkuuluisaa tuoteyrjöä…

 Millaista sisältöä kannattaa tehdä? Mikä toimii?

sisältöcase2_naapurit

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Mikä Suomen kunta olet? -testi lanseerasi Veikkauksen Naapurit-peliä.

Sykähdyttävät, koskettavat, hämmästyttävät, viihdyttävät, uutta opettavat ja hyödylliset jutut – sellaiset meitä jokaista kiinnostavat. Jäävät mieleen. Synnyttävät tunteen.

Millaisilla keinoilla ja tarinoilla voimme oikeasti helpottaa, hyödyttää ja palvella kuluttajaa paremmin?

Oikea sisältö antaa tukea asiakkaalle tämän tekemisissä. Sitä kautta tulosta tulee viivan alle. Sisällöntuotannon ammattilaiset tietävät, millaiset tarinat verkossa toimivat. Tarinantekijän intuitio, kokemus, ja digitaalisen sisällön datan kauniin karu kieli sen kertovat.

 

Miten sisällöstä tehdään vetävää?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Nespresson teemasivut MTV.fissä.

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kahvilla-teemasivut inspiroivat kahvikulttuurin ystäviä. Sivuston tarjoaa Nespresso.

Mtv.fi:llä on monivuotinen kokemus erilaisista digisisältöratkaisuista: teemojen ympärille rakennetut sisältökokonaisuudet, testiryhmät, kilpailut ja muut aktivoinnit vetävät kävijöitä/lukijoita/potentiaalisia asiakkaita.

Oikealla tavalla, oikeaan aikaan tarjottuna ne vaan vetävät ja toimivat ihan hemmetin hyvin.

Ihan varmasti on myös tuotteita, palveluita, brändejä, joille ei löydy luontevaa aihepiiriä, tarinakokonaisuutta tai lukijakuntaa ympärilleen. Onneksi isolla mediatalolla on ässiä hihassa ja ratkaisuja moneen tarpeeseen.

 

Mitä ja miten mitataan?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kauneusvinkkejä Lumenen sivustolla.

Instagram-testiryhmässä lukijat pääsivät luomaan nudemeikkejä. Kauneusvinkit -sivuston tarjoaa Lumene.

Sisältöprojekti käynnistetään yhdessä, jolloin luomme kumppanin kanssa sisältösuunnitelman:

Mitä halutaan saavuttaa?

Miten se saavutetaan?

Millaisia keinoja käytetään päästäksemme maaliin?

Kenelle puhutaan?

Millä äänensävyllä?

Jo sisältöprojektin alussa olisi hyvä määritellä mittarit. Sivulatausten tuijottelu ei tuo kultaa kenellekään.

Sisällöntekijänä tekee mieli tuulettaa, kun mittarit värähtelevät positiivisella tavalla: sisällöt nousevat hyvin esiin hakukoneissa, oikea kohderyhmä viettää niiden parissa aikaa ja kuluttaa sisältöä enemmän kuin yhden jutun verran.

Mitattu data kertoo suoraan, mikä asiakkaitanne kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta.

Sisältökumppani saa kuukausittain raportin, joka käydään läpi tuotantopalaverissa. Kerätyn datan pohjalta tehdään johtopäätöksiä, muutetaan tarpeen mukaan suuntaa tai vahvistetaan hyväksi havaittua tekemistä.

Eivät nämä hommat ole monimutkaisia ollenkaan!

 

Laura KokkoKokko_Laura_220px

Kirjoittaja on digisisältöyhteistöiden tuotepäällikkö MTV:llä.

 

, , ,

Jätä kommentti

3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

TTK

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

pizzapiccolo

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

posse

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

, , , ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Keski-ikäisten touhuja

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

MTV - Spottiblogi  - 141027 - Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

1 kommentti

Instagram, WhatsApp ja Snapchat – nuorten sosiaalisen median TOP 3

Kirjoittaja: Pilvi Lysmä

somekuvat

Käytän päivittäin kaikkia näitä kolmea ohjelmaa.

Instagramissa jaan kuviani ja selfieitä. Tsekkaan aika usein tuleeko etusivulle uusia kuvia.

Kaikki kaverini ovat Instassa, ja käytämme Instaa tosi paljon. Jos emme lisää omia kuvia, niin tykkäillään ja kommentoidaan muiden kuvia, sillä nykyään yleensä pelkkä kiitos ei riitä. Pitää kommentoida takaisin kommentoijan kuvaa.

WhatsAppia kutsutaan puhekielessä wappi tai WA ainakin minun kaveripiirissäni. Viestittelen wapissa joka päivä, yleensä kavereiden kanssa ja vanhemmille infoan tekemisistäni. Käytän mieluummin wappia kuin imessagea, koska se on helpompi ja nopeampi ja siellä voi lähettää ääniviestejä, jos ei jaksa kirjoittaa.

Snapchatissä laitan kuvia kavereille ja tutuille.

Kik oli ennen suosittu. Nykyään sitä ei kovin moni käytä. Jotkut laittavat kik-nimensä vaikka Instagram-bioonsa, niin joku tuntematon voi joskus tulla juttelemaan. Yleensä kikissä kysytään kuitenkin melkein heti numeroa, koska halutaan jutella wapissa, mikä on paljon helpompaa.

Tv:stä katson aina Salkkarit ja joitakin muita sarjoja. Välillä tulee tosi paljon sarjoja, joita haluan katsoa. esim. Muodin huipulle, Carrien päiväkirjat, Glee, Amerikan huippumalli haussa, mutta välillä ei tule mitään kiinnostavaa. Käytän Katsomoa, jos en ehdi katsoa tv:stä.

Pilvi Lysmä, 14 vuotta, Pakilan yläaste

Kirjoittaja oli TET-harjoittelussa MTV:ssä 22. – 26. syyskuuta.

,

Jätä kommentti

”On hyvä käydä ihan näitä perusasioitakin läpi”

Osallistuin muutama viikko sitten seminaariin. Paikalle saapui pyöreästi sata osallistujaa: mediatoimistojen (kokeneitakin) digisuunnittelijoita, mainostoimistoneniä ja mainostajien markkinointipäälliköitä. Yleisöä oli siis paikalla vähintäänkin hyvin ja kaiken lisäksi yleisön rakenne oli loistava.

Seminaarissa puhuttiin varmaankin mobiilin murroksesta? RTB:stä? Natiivimainonnasta?

No ei puhuttu.

Seminaarin aihe käsitteli kotimaisten mediajulkaisijoiden datapohjaista tuotetarjoamaa, joka konkretisoitui alla olevan kuvan mukaisesti:

Featured image

Seminaaripalaute oli myönteistä. Parhaiten sitä kuvaa agenttini kuulema ns. vessakeskustelu: ”On todella hyvä käydä näitä ihan perusasioitakin läpi. Eri mediat ovat kyllä käyneet meillä jo parin vuoden ajan puhumassa yleisökohdennetusta mainonnasta, mutta vasta nyt ymmärsin lopullisesti, mistä on kyse ja miten se toimii.”

Hieman laajemmin ajateltuna seminaari kiinnosti mielestäni siksi, että ns. ”perinteisissä näyttöpohjaisissa displaykampanjoissa” liikkuu yhä ja väitän, että myös tulevaisuudessa, ne suurimmat displaymainonnan eurot.

Tarkoitus ei ole missään nimessä aliarvioida muita verkkomainonnan muotoja tai ostotapoja, esim. tulospohjaista mainontaa tai RTB:tä. Itse asiassa tunnustaudun mielellään erityisesti RTB-faniksi ja uskon osa lähivuosien displaymainonnan kasvusta tulee juurkini RTB-kampanjoista.

Verkkomainonnan isoa kuvaa RTB tuskin tulee muuttamaan, sillä se on hyvässä ja pahassa ”vain” todella erinomainen retargeting-kanava, jossa mainosnäyttöjä jalostetaan  mainostajan dataan perustuen.

Retargeting-mainonnan lähtökohta on aktivoida nykyisiä asiakkaita ostamaan joko lisää tai ensimmäistä kertaa. Vastaavasti mediataloilta suoraan ostettujen displaykampanjoiden tavoite on, hieman kärjistäen, löytää mainostajalle uusia asiakkaita.

Osittain valitettavastikin en siis usko RTB-protokollan muodostuvan ikinä lopulliseksi ratkaisuksi näiden ”normaalien näyttöpohjaista displaykampanjoiden” ostoprosessin yksinkertaistamisessa. Perusteluita:

  • RTB ei pysty takaamaan 100 % turvallista mediaympäristöä
  • RTB ei pysty takaamaan kampanjoihin mediakohtaisesti sovittua mainosnäyttömäärää
  • Mediatalojen ansaintalogiikka on kestämättömällä pohjalla RTB-markkinapaikkojen komissioiden takia

…RTB-aiheisen välihypyn jälkeen takaisin seminaariaiheeseen, eli yleisökohdennettuun verkkomainontaan. Se, että kohdentaminen parantaa kampanjatuloksia, ei liene minkään tason uutinen. Mutta se miten paljon kampanjatulokset parantuvat, on mielenkiintoista. Alla keskiarvoja MTV:n ja Alma Median yleisökohdennetusta mainonnasta.

Featured image

Eri kohdennuskriteereitä kannattaa myös käyttää luovasti yhdistellen. Melko usein osallistun yhä keskusteluun, jossa vaihtoehdot nähdään keskenään poissulkeviksi. Myös yleisö- ja sisältökohdennuksia voi käyttää samassa kampanjassa.

Featured image

Lopuksi. Kuten Teemu Neiglick muutama viikko sitten Spotti-blogissa totesi: ”tavoittavuus ei riitä mihinkään”. Eikä mikään mediaratkaisu ole oikotie onneen. Ja juuri näinhän se on.

Lopullisesti mainostajan kampanjatavoitteet ratkaisevat vaikuttavimman mediaryhmän sekä mediaratkaisun. Välillä oikea ratkaisu on radio, joskus RTB ja toisinaan vaikkapa video! Toisaalta usein (vai aina?) paras tulos saadaan aikaiseksi eri ratkaisujen yhdistelmällä.

Hyvää syksyä! Muistakaa käydä kalassa, haukiaika on kohta parhaimmillaan!

– Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

PS: Maikkarin netin uudet myytävät kohdeyleisöt;

  • Päättäjät
  • PT-ostajat
  • Lapsiperheet
  • Talouden tuloluokat

, ,

Jätä kommentti

Yleisömittaus sopeutuu digiaikaan

Kirjoittaja: Taina Mecklin

Mediaryhmät ovat perinteisesti päättäneet itsenäisesti kullekin sopivimmasta tavasta mitata yleisöjään. Tunnusluvut ovat muistuttaneet toisiaan, vaikka kontakti tai altistuminen on määritelty eri tavalla. Joissain medioissa kauppaa käydään esimerkiksi tavoittavuudella väestöstä, joissain keskimääräisellä yleisöllä kohderyhmässä ja joissain selainten käynneillä.

TV:n katselun mittaaminen lähes passiivisesti on ollut käytäntöä kohta 30 vuotta. Muissa pohjoismaissa myös radioyleisöjen mittaus tapahtuu ainakin osittain mukana kannettavilla mittareilla. Molemmat yleistävät tulokset väestöön ja tuottavat kohderyhmätietoa paneelitutkimuksen kautta. Online-yleisöjä mitataan täysin passiivisesti selainpohjaisilla trafiikkimittauksilla, tuotetaan ns. census-dataa.

IAB:n seminaarissa 3.9. oli voimakkaita puheenvuoroja census-datan puolesta ja paneelitutkimuksia vastaan.

Hyökkäys on sitä rajumpi, mitä enemmän puhujan oma bisnes rakentuu census-datan varaan.

Oikeasti kysymys ei ole joko tai, vaan miten yhdistää molemmista parhaat puolet.

Paneelitutkimukset saavat eniten kritiikkiä otoksen pienuudesta. Pieniä kanavia ja yleisöjä on tällaisessa vaikea tarkasti mitata. Ammatikseen markkinatutkimuksen parissa työskentelevät kuitenkin ymmärtävät, ettei otoksen kasvattaminen välttämättä merkittävästi paranna tulosten luotettavuutta. Virhemarginaalia on kaikissa otantaan perustuvassa tutkimuksessa. On sopimusasia, paljonko virhettä siedetään. Ja on myös kustannusasia, kuinka pieniä yleisöjä pitää saada mitattua.

Passiivisessa mittauksessa on aina omat haasteensa: Kuka käytti mediaa vai käyttikö oikeastaan kukaan?

USA:ssa set-top-box-mittaukseen paneutunut Rentrak on onnistunut estimoimaan taloustietojen ja tv-ruudun käytön perusteella perusteella, kuka todennäköisesti käytti sitä. Mutta tietojen valmistuminen viikkojen jälkeen on edelleen tuskaisen hidasta yliyönlukuihin tottuneille medioille ja mainostajille.

Paneelitutkimusten kiistaton etu on nopeus, verrattain laaja kohderyhmätieto ja tulosten luotettavuus. Paneelitutkimus antaa stabiilia, edustavaa ja validia tietoa, johon mediavaihdannan väline eli valuutta voidaan perustaa.

Ei siis joko tai vaan sekä että. Mediatutkimusekspertit maailmanlaajuisesti uskovat hybridimittausten yleistyvän.

Erilaisia mediakäytön mittauksia tullaan yhdistämään, paneelipohjainen tiedonkeruu ja census-pohjainen käyttömäärä löytävät toisensa datafuusiopöydällä. Kukaan ei vielä ole esittänyt todellisia tuloksia hybridimittauksista. Pisimmällä lienee Hollannin SKO, joka on ilmoittanut aikataulunsa videomittauksen (tv ja online) hybridimittauksesta. SKO:n strategiaan voi tutustua heidän kotisivuillaan.

Iso-Britannian tv-mittaritutkimuksesta vastaavalla BARB:lla (Broadcasters’ Audience Research Board) on myös selvä visio siitä miten hybridimittaus tulee kehittymään. Katso video tästä.

Suomessa neljä suurinta mediataloa, Sanoma, Yle, Alma ja MTV julkaisivat 20.8.2014 perustavansa uuden mediamittauksen kehittämiseen paneutuvan, vielä nimettömän osakeyhtiön. Tulevalle vetäjälle on luvassa mittava haaste ja mahdollisuus olla toteuttamassa jotain aivan uutta. Tarkoitus ei ole pelkästään kehittää ja yhdenmukaistaa digitaalisten ja sähköisten medioiden yleisömittausta, vaan ottaa kelkkaan mukaan myös perinteiset printtimediat.

Suuri haaste, joka kenties olisi mahdollista ratkaista yleistyvien mobiililaitteiden avulla?

 

Taina_Mecklin_220px

 

Taina Mecklin

Kirjoittaja on MTV:n tutkimusjohtaja.

, , ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Faija googlaa kännykän

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

Spottiblogi_artikkeli2_Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

Jätä kommentti

Huomioita IBC 2014 -messuilta: Varma voittaja on selvillä

Kirjoittaja: Teemu Lehtonen

Vietin perjantain ja lauantain Amsterdamissa IBC-messuilla, joka on suuri vuotuinen broadcasting-alan teknologiamessu ja -konferenssi. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta kyseisillä messuilla. Tässä omia huomioitani IBC:n annista lähinnä netti-tv-näkökulmasta.

 Tarkempaa kuvaa tulossa

kuva3_uhd

Eri ständeillä yleisin iskusana oli 4K tai Ultra-HD (UHD). UHD on HD:ta paljon tarkempi kuvanlaatu, joka vaatii lähetys- ja vastaanottopäässä lisää kaistaa. Muun muassa tätä nykyä MTV:n lähetystekniikasta vastaava Ericsson oli paikalla isolla ständillä, missä UHD-kuva oli näyttävästi esillä.

Ei ole epäilystäkään, että UHD tulee olemaan tulevien vuosien palveluntarjoajien ja laitevalmistajien iskusana, jolla kuluttajia houkutellaan päivittämään televisionsa, blu-ray-soittimensa, set top boxinsa ja laajakaistansa. Ennustan, että vuoden päästä joulu 2015 on ”UHD-joulu”. Kannattaa kirjoittaa joulupukille jo nyt.

 

Google: ”We come in peace”

Googlen Euroopan johtaja Matt Brittinin viesti broadcastereille oli, että että Google/YouTube ei ole vihollinen, vaan ystävä. Brittinin mukaan YouTube ei korvaa perinteisiä televisiotoimijoita, vaan tuo jotain lisää. Mitä se voisi olla? Ainakin nuoria kasvavia yleisöjä, videoblogeja ja lisää liikkuvaa kuvaa käyttäviä mainostajia. Uskoisin, että lähes kaikissa eurooppalaisissa tv-taloissa on tehty tai tehdään strategioita siitä, miten YouTubeen pitäisi suhtautua.

Flopanneen GoogleTV:n tilalle heillä on tarjolla Android-käyttöliittymän laajennus televisioihin. Nähtäväksi jää,  toimiiko televisioissa sama laitevalmistajille ilmaisen käyttöliittymän strategia kuten matkapuhelimissa, missä Androidin osuus älypuhelimista on noin 80 %. Korealaisten haastajat Sony ja Philips ovat ainakin testaamassa Androidia televisioissaan.

Sinänsä Brittinin huomio siitä että, tämän hetken älytelevisioiden käyttöjärjestelmät ja versiot ovat samanlainen sillisalaatti kuin 2006 vuoden älypuhelimet, on oikea. Online-palveluiden tekeminen televisioille on tällä hetkellä melkoisen haastava mosaiikki, joka on hidastanut mm. MTV Katsomon levittäytymistä kaikkiin laitteisiin.

 

Suoraan kuluttajille vai tukkukauppaa?

Jos termi OTT (Over the top) ei ole vielä tuttu, niin se kannattaa ottaa aktiiviseen sanavarastoon. Sillä tarkoitetaan nettitv-palveluja, jotka toimivat minkä tahansa nettiyhteyden avulla. Eivät siis ole sidottuja tiettyyn operaattoriin. Palvelut kuten Netflix, HBO Go, MTV Katsomo ja Filmnet ovat OTT-palveluja.

BBC:n ohjelmia Iso-Britannian ulkopuolella kaupallistavan BBC Worldwiden toimitusjohtaja Tim Davie kierteli vastauksissa kuumaa OTT-kysymystä siitä, milloin ja missä BBC alkaa myymään netin yli omaa sisältöään suoraan kuluttajille.

Sinänsä mielenkiintoista oli kuulla, että Davie oli vetänyt rastin yli BBC:n iPlayerin kansainväliselle versiolle. He tuottavat sitä vastoin erilaisia teemakokonaisuuksia bbc.com:iin. Tässä kuussa lanseerataan mm. bbc.com/earth. Tekstiä, kuvaa, videota ja interaktiivisuutta.

 

Miltä kanavalta Top Gear tulee?

Erilaisissa paneeleissa keskusteltiin jonkun verran myös kanavabrändien merkityksestä nettijakelun aikakaudella. Tulisieluisimmat OTT-profeetat olivat jo kuoppaamassa kanavabrändejä kovaa vauhtia. ”Ketä kiinnostaa miltä kanavalta Top Gear tulee..?”

BBC:n Davie oli kypsä koko keskusteluun ja näki tilaa sekä kanavabrändeille että ohjelmabrändeille, genrebrändeille ja myös palvelubrändeille. Jonkinlainen monien brändien limittäinen yhteiselo on vallitseva olotila.

Davien loppukaneetti brändikeskusteluun oli osuva: Broadcasting-ala on ahdistunut brändiviidakossa, mutta (viitaten omiin lapsiinsa) kuluttajat eivät ole. Heillä on enemmän valinnanvaraa kuin koskaan. Ehkä tämäkin on sukupolvikysymys.

 

Osaamisen kulta-aika

Selkeä viesti oli myös se, että hyville sisällöntekijöille on kaikkien aikojen markkinat. Holllywoodissa oli kymmenen vuotta sitten noin 10 tahoa, jotka tekivät laatudraamaa. Nyt niitä on yli 50. Kilpailu talentista on kovaa. On varmaa, että tv-sisällöt tulevat olemaan jatkossa yhä vain parempia ja isommalla rahalla tuotettuja.

 

Uber experience

kuva 2Tulin kokeilleeksi Amsterdamissa myös kovaa vauhtia leviävää Uber-taksipalvelua. Hieno palvelukonsepti. Auto tilataan älypuhelinsovelluksella. Näet puhelimesta, kun taksi lähestyy ja tunnet jo kuljettajan nimen ja kasvot, sekä näet asiakkaiden hänelle antaman tähtiluokituksen. Autot olivat perustaksia tasokkaampi ja kuskit erittäin ystävällisiä.

Toisen keikkani kuljettaja Abdenasser kehui Uber-asiakkaitaan yleisesti fiksuiksi ja siisteiksi. Hän oli hiukan hapan 20 % komissiosta, joka menee Uberille, mutta ainakin osa-aikatyönä homma toimii. Saavuttuamme määränpäähän annoin Abdenasserille 5 tähteä ja hän minulle samoin. Maksu meni suoraan luottokortiltani ilman pin-koodeja tai allekirjoituksia.

Liikkumisesta paikasta toiseen oli tuotteistettu vallitsevaa käytäntöä parempi kuluttajalähtöinen palvelukokemus. Kaikki pelurit hakevat samaa tv-toimialalla. Varma voittaja on kuluttaja.

 

Kirjoittaja johtaa MTV:llä netti-tv-liiketoimintaa.

Twitter: @TeemuLeh

, , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: