Arkisto kategorialle Sekalaista

Tervehdys Pöllölaaksosta

Lomalaitumilta paluu sujui tänä vuonna hieman erilaisissa tunnelmissa, sillä aloitin 1. heinäkuuta uudessa roolissa MTV MEDIAn toimitusjohtajana. Kylmähkö kesäkään ei viilentänyt niitä tunnelmia, joita nimitykseni myötä koin: on nimittäin upeaa päästä tällaisen laivan kippariksi, jonka miehistöllä riittää ammattitaitoa ja voitontahtoa.

Mediamarkkinassa tapahtuu paljon ja Euroopan talous heittää eteemme kestohaastetta, mutta me aiomme vahvistaa tekemistämme kehittämällä toimintaamme monella eri rintamalla. Näistä kerromme lisää tässä syksyn mittaan.

Sillä välin on varma, että Pöllölaaksossa tapahtuu ja kuhisee. Keskiviikkona lanseerattu, uudistettu AVA-kanava ja AVAtv.fi on otettu hyvin vastaan, ja syksyn vahvat ohjelmakokonaisuudet käynnistyvät kaikilla kanavillamme lähipäivinä ja -viikkoina. Katsomoon tehdyt panostukset näkyvät kasvavissa käynnistysmäärissä ja Radio Nova vetää korvapareja puoleensa tuttuun vahvaan tyyliinsä. Syksyssä on siis paljon, mitä odottaa ja mitä kannattaa seurata. Tahtotilani on, että MTV MEDIA tarjoaa nyt ja jatkossakin markkinoiden toimivimman mediavalikon ja parhaan asiantuntijaorganisaation asiakkaidemme käyttöön.

Voimaa ja iloa alkavan syksyn tekemiseen!

Heikki Rotko

Mainokset

, , ,

Jätä kommentti

Brändimainostajan Shangri-La

Ensi viikolla se nyt sitten alkaa. Nimittäin inscreen-mainosnäyttöjen myyminen MTV MEDIAn kaikkiin verkkokampanjoihin. Omassa työmaailmassani, jonne ei verkkomainonnan lisäksi paljoa muuta mahdu, inscreen-mainosnäyttöjen myyminen on ensimmäinen konkreettinen askel matkalla tavoitetilaan, jossa näyttävä ja käyttäjiä kiinnostava brändimainonta täyttää Maikkarin ja Subin verkkopalvelut.

Inscreen-näyttöjen kautta takaamme jokaiselle myydylle mainosnäytölle mahdollisuuden vaikuttaa kuluttajaan. Mikäli siis mainoksen viesti on relevantti ja muusta verkkosisällöstä erottuva.

Perinteisesti kaikki muualla kuin sivun yläosassa olevat mainospaikat ovat olleet lähes mahdottomia myydä. Inscreen-mainosnäyttöjen näyttöaikojen (= kuinka monta sekuntia mainospaikkaa keskiarvoisesti näytetään yhdelle käyttäjälle) tarkasteleminen avaa kuitenkin täysin uusia näkökulmia mainospaikkojen keskinäiseen ”vertailuun”. Seuraavat luvut keskiarvoja mtv3.fi-sivustolta mainonnanhallintatyökalumme mukaan:

  • Paraatipaikka, keskimääräinen näyttöaika selaimella 7 sekuntia
  • Suurtaulu/Torni, 11 sekuntia
  • Jättiboksi/Tuplaboksi, Uutisissa 23 sekuntia ja Urheilussa 4 sekuntia)

Ensisilmäyksellä luvut näyttävät huikean hyviltä, mutta toisaalta niinhän niiden pitääkin, kun puhumme laadukkaista ja vain käyttäjille todistetuista näytetyistä mainosnäytöistä. Loogisesti myös suurtaulun näyttöaika on pitempi kuin paraatipaikassa, sillä mainospaikka pysyy esillä sivustolla luetun artikkelin sivussa. Huomionarvoista on myös, miten mainosboksin uudelleensijoittelu parantaa näyttöaikoja dramaattisesti. Tästä käytännön esimerkkinä alla olevat linkit, joista ensimmäinen vie MTV3.fin uutisiin ja toinen urheiluun:

* mtv3.fi/uutiset – suolakurkkujuttu
*mtv3./urheilu – Jässi jättää Boltonin

Mainosboksi uudelleensijoittelun hyödyt ovat näkyneet myös klikkiprosenteissa, jotka ovat peräti nelinkertaistuneet uutisissa.

Kauniiksi lopuksi vielä viittaus Caratin tekemään ”Suuri Suomalainen Verkkomediatutkimus” –silmänliiketutkimukseen (kiitos Jukka). Tutkimuksen mukaan jokainen Maikkarin netin etusivua lukeneen tutkimukseen osallistujan silmä viipyi useiden sekuntien ajan paraatipaikassa. Ja mikä tärkeintä lähes 80% teknisesti paraatipaikan nähneistä myös muisti sivuston käyttämisen jälkeen paraatipaikka mainostajan.

Kyllä brändimainostajan kelpaa.

-pasi

,

1 kommentti

Elä keskellä MM-kisoja

MTV MEDIAssa tiedetään, että Jääkiekon MM-kisat ovat yhtiön historian suurin satsaus. Vuoden 2012 kotikisojen valmistelu on aloitettu kaksi vuotta sitten, ja tahti on kiihtynyt kisojen lähestyessä. Kiekon parissa työskentelee parhaillaan yli puolet mtvmedialaisista Pöllölaaksossa, myynnin aluetoimistoilla, Hartwall Areenalla ja Tukholman Globenissa. Yhteistyötä tehdään poikkeuksellisen näppärästi yli osastojen organisaatiorajojen.

MM-kisojen sloganimme ”Elä keskellä MM-kisoja.” on tullut todeksi Pöllölaaksossa. Henkilökunnan ruokailu siirrettiin Filmihallin kisaravintolaan henkilöstöravintolaan rakennetun VIP-vieraita kestitsevän hospitality loungen tieltä. Ruokailijat voivat seurata CANAL+ MM 24/7 -kanavaa isoilta screeneiltä, ja pizzauunit paahtava täysillä väliaikaisen Kisaravintolan suosituimpia annoksia. Kisaravintolassa on pelattu myös MTV MEDIAn Pöytälätkämestaruuskilpailujen alkusarjan ottelut. Yleisön pyynnöstä tänä vuonna on kaksi sarjaa, miehille ja naisille omansa. Mestarit selviävät finaaliottelussa, kun Kisalounge muuttuu illalla henkilökunnan kisastudioksi Kazakstan – Suomi -pelin ajaksi. Iltaisin järjestettävät kisastudiotilaisuudet ovat avoimia kaikille mtvmedialaisille, ja ne ovatkin keränneet mukavasti porukkaa eri puolilta taloa. Katsomon Kisapassin on saanut aktivoida jokainen työntekijä, joten vapaallakin pääsee seuraamaan MM-kisaohjelmaa vuorokauden ympäri. Hockey Night 2nd Screen -appsin tuuletuskisaan on kuulemma haastettu työkavereita kannustamaan Leijonia. Mestaruuspokaalin eli Pojan kanssa on päästy poseeraamaan ja pussaamaan.

MTV MEDIAn oma henkilökunta ja tontilla toimivat yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet valtavan hienosti kisojen aiheuttamiin muutoksiin arjessa. Turnaus on tuonut käytäville kuhinaa ja pöhinää, VIP-vieraita, televisiosta tuttuja kommentaattoreita ja Suomen Leijonajoukkueen pelaajia – tällaista on elämä keskellä MM-kisoja.

Päivi Tähtinen
Vastaava tuottaja / Tapahtumamarkkinointi

 

,

1 kommentti

Maailma muuttuu, Eskoseni…

Kuuluisa ja lähes tarunhohtoinen Fortune 500 -lista julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1955. Kuten tiedämme, tällä listalla esitellään maailman suurimmat ja kauneimmat yhtiöt.

Tänä päivänä ainoastaan 8% noista yhtiöistä on enää olemassa. Konkurssit, fuusiot, alasajot ja muut epäjatkuvuuskohdat ovat ottaneet veronsa. Keskimäärin Fortune 500 -listan yritys elää 17 vuotta.
Mistä tämä sitten kertoo? Yksinkertaisesti siitä, että se vanha totuus että ”maailma muuttuu” on pitänyt paikkansa näinä menneinä seitsemänäkin vuosikymmenenä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä ympäristön muutosvauhti on saanut aivan uuden tahdin, vauhtipyörä on suurentunut ja murrosten aallot pyyhkivät yrityksiä ja kokonaisia
toimialoja pois kartalta. Mitä tapahtui lähes ikoniselle Kodak-brandille? Kuolla kupsahti – kun ei osannut muuttua.

3-4 vuotta sitten Nokia dominoi matkapuhelin- ja jopa älypuhelinmarkkinaa yli 40% markkinaosuudella ja huikean kovalla tuloksentekotahdilla. Silloin niin piskuinen ”yhden puhelintuotteen” Apple voisi nyt ostaa koko Nokian noin 4 kuukauden tuloksellaan.

Muutos kuluttajien mediakäyttäytymisessä on myös suuri. Tarjontaa on moninkertaisesti, mediaryhmien raja-aidat hälvenevät, kaikki toitottavat digitaalisen monikanavaisuuden perään, kuluttajilla on enemmän voimaa ja valtaa kuin koskaan ennen. Tämä on hienoa. Suomen kokoisessa maassakin alkaa tuntua siltä, että elämme aidossa markkinataloudessa, jossa kilpailua ja erilaista tarjontaa on paljon.

Mainosrahoitteinen televisio ei kuollutkaan kovalevyboxien ja netti-tv-palveluiden yleistyttyä. Vuonna 2011 livetelevisiota katsottiin maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tähän lisätään päälle vielä ajassa siirretty katselu.

Maksu-tv-palveluita tilataan Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, netti-tv:n käyttö rikkoo uusia ennätyksiä kuukausi kuukaudelta ja tabletti- ja mobiilipäätelaitteilta voi nyt oikeasti katsoa televisiosisältöä ilman että se vaatii yli-inhimillisiä ponnisteluita.

Vaikka muutosten tahti on kova, yksi asia pysyy melko muuttumattomana: laadukas ja hyvä sisältö on tekijä, jolla saadaan kuluttajien huomio, suosio ja jopa uskollisuus. Kun tarjontaa on paljon, on niin sanotun ”hutun” määrä myös kasvanut voimakkaasti. Mutta ei se mitään. Kuluttaja on kuningas. Hän äänestää kaukosäätimellään tai play-näppäimen painamisella. Mainostajat seuraavat kuluttajia ja kaikki on niin kuin ennenkin…

Tämän takia tänäkin aamuna tänne Pöllölaaksoon on niin äärimmäisen hienoa tulla töihin.

Maanantaina 14.5. klo 7.45,

Heikki Rotko

, , , , ,

Jätä kommentti

Tervetuloa koittamaan taas 2013

Kun kotikisat 9 vuotta sitten alkoivat ottelulla Itävaltaa vastaan, Pauli Aalto-Setälä kirjoitti osuvasti Iltalehden pääkirjoituksessa: ”Kun todelliset kansanedustajat illalla pukeutuvat Leijona-paitaan ja luistelevat kaukaloon ollaan aitojen elämysten äärellä – Se on parasta urheilussa.”

Paulin ajatus on edelleen enemmän kuin relevantti, vaikka vuonna 2003 (vain muutama päivä ennen yhtä urheiluhistoriamme suurinta pettymystä) ei yritysten viestintäosastoilla tuijotettu herkeämättä sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua lippujen hinnoista tai maksullisesta TV-sisällöstä eikä jännitetty nouseeko 2nd screen -aplikaatio latausrankingin kärkeen.  Tunnelma kisojen aattona ja niiden alkaessa oli kutkuttava, lippujen hinnat silloinkin liigapelejä kalliimmat.

Vuonna 2003 olin itse mukana kisahuumassa Iltalehden projektissa ja tänään odotan alkavia kisoja Maikkarin kisaprojektin pelaajana. Vaikkakaan eri vuosien projekteja ei ole järkevää vertailla, silti vertailen:

  • Edellisissä kotikisoissa kumppaneina olivat mm Hartwall, Veikkaus, Nokia, Sonera, Pohjola ja Skoda. Näistä yrityksistä on jälleen mukanaolevista yli puolet. Homma kaiketi on kaupallisesti kannattavaa?
  • Edellisellä kerralla kisojen liikevaihto oli 17 miljoonaa – tällä kertaa kulubudjetti hipoo 20 miljoonaa. Lienee selvää, ettei vanhat konstit yksin riitä.
  • Edellistä kotikisoista televisioitiin viitisentoista ottelua – tänä vuonna kotisohville välitetään 64 matsia.
  • Edellisten kotikisojen televisiointia markkinoitiin viikko – tällä kertaa kisojen ja televisioinnin markkinointi alkoi 17.10.
    Edellisiin kisoihin Leijonat lähti haastajana – nyt puolustavana maailmanmestarina.
  • Edellisten kisojen unelmana oli ”torilla tavataan” – eilen uutiset kertoivat viranomaisten kieltäneen torijuhlat aivan kuin ne olisivat jokaviikonloppuinen riesa.
  • Edellisissä kotikisoissa Teemu Selänne teki hattutempun Ruotsia vastaan – Tänä vuonna Teemun ilmoitus osallistumisesta tai poisjäämisestä oli pääuutinen monta päivää.
  • Edellisissä kotikisoissa avausvastustaja Itävalta kaatui 5-1 – tänä vuonna veikkaan samoja lukuja Valko-Venäjää vastaan.

Paljon samaa ja vähän kokonaan uutta. Peli on sama ja keskiössä, pelaajat pelaavat ja kommentaattorit avaavat taas koko kansalle peliin ihmeellisiä asioita. Tosin tällä kertaa julkista keskustelua leimaa korostunut kriittisyys kaikkea mahdollista kohtaan. Lippujen hinnat, Mertaranta väärällä kanavalla, Kale sitä ja Kale tätä, kaupallisuus, huono mainonta ja lista jatkuu.

Fakta kuitenkin on, että kun kiekko tippuu jäähän on ruutujen ääressä kotisohvilla miljoonayleisö, olut virtaa ja ihmiset ovat hyvällä tuulella vaikka Esko Seppänen kirjottaisi mitä. Ei kai koko kansa kuitenkaan ole väärässä mikä on tärkeää ja mikä ei? Kun koko kansan joukkue kyyristyy aloitukseen niin vihanpito laantuu ja kaikki ovat yhtenä rintamana leijonien takana tai leijonia vastaan. Jos kaukalossa ei peli kulje niin Facebook täyttyy ”Jaloselle kenkää ”ja ”Ville kisoihin” ryhmistä. Jos Leijonat menee päätyyn, niin Riihimäelle pystytetään Jukka Jalosen patsas jo ennen kesää. Palautteemme on välitöntä ja julmaa. Se on oikeutemme ja sen vuoksi jääkiekko on meille poikkeuksellisen merkittävää.

Meni kaukalossa miten tahansa, niin voittajia ovat takuuvarmasti ne, jotka ovat valjastaneet koko kaupallisen koneistonsa kevään juhlaviikoille. Gigantista on kannettu Leijona-Samsungeja olohuoneisiin ja ruokakaupoissa ladattu kasseihin Karjalaa, Mynthonia, kisalehtiä ja ties mitä. Kauppa käy ja kassakone kilisee kuten pitää.

Lätkän MM-kisat on kiistatta suomalaisille vuosittainen kollektiivisuuden juhlaviikko. Siksi itse ihmettelen sitä missä isot suomalaiset koko kansan brandit piileksivät? Timo Everi sanoi osuvasti taannoin, että vanhatkin konstit ovat Facebook-aikakaudella sekä sallittuja että toivottuja ja kuulumista koko kansakunnalle merkittävään asiaan on hankala johtaa Frankfurtista tai Madridista.

Haastankin kaikki kisoja kotona ja Hartwall-Areenalla kisoja katsovat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset miettimään, miten jalkautamme Leijonat ensi kevään toisissa kotikisoissa entistäkin syvemmälle kansakunnan iholle tuottamaan niin iloa kuin lohduttamaan surua.

Kiekkofanin, konsultin ja projektin työmiehen roolissa toivotan kaikille ja hyviä kotikisoja. Jos et nyt halunnut, ehtinyt tai jostain muusta syystä lähtenyt mukaan hurmokseen niin tervetuloa koittamaan 2013! Toukokuun kolmantena 2013 alkaa nimittäin jälleen uudet kotikisat.

Pasi Jaatinen
tuotepäällikkö, mediatuotekehitys

, , , ,

Jätä kommentti

Jotain ihan uutta?

Maikkari julkaisi viime viikolla, juuri lätkän EHT-turnauksen Venäjä-Suomi -ottelun alla, Hockey Night 2nd Screen sovelluksen ladattavaksi iOS, Symbian ja Windows Phone -päätelaitteille. Sovelluksen tarkoitus on osallistaa MM-lätkän live-katselijat mm. tuulettamaan (=ravistamaan puhelinta), keskustelemaan ja vastaamaan päivittäin vaihtuviin kysymyksiin. Applikaatio on myös linkitetty tv-lähetyksiin. Päivän kysymysten tuloksia & yksittäisiä vastauksia voidaan nostaa täydentämään esimerkiksi erätaukojen studio-osuuksia jne. Päällisin puolin kuulostaa siis juuri sellaiselle väkkärälle joka on (jostain syystä) nyt kuumin puheenaihe mediamaailmassa ja aihe johon on hyvä siirtyä kun medialta kysytään perinteinen ”mutta onko teillä oikeasti mitään uutta tulossa…”. No, tässä niitä tulee. Ensimmäisiä tuloksia ja omia fiiliksiä (alla kuva ”2nd screen miehestä työssään”, eli tuulettamassa leijonille).

Heti alkuun on todettava adjektiivien helppo, harmiton ja vaivaton kuvaavan hyvin applikaatiota. EHT-turnauksen Suomen pelien aikana tuuletuksia (eli niitä puhelimen ravisteluita) tuli peräti n 750 000 kappaletta. Innokkaimmat tuulettajat ylsivät lähes 50 000 tuuletukseen ottelun aikana. Yhden ”tuuletuksen” kestäessä karkeasti 0,3 sekuntia, pääsemme peruskoulumatikalla tulokseen jonka mukaan tämän valtavan tuuletusmäärän kerääminen kestää yli neljä tuntia. Todellista leijona-faniutta! Ennen Suomi-Tsekki peliä luin myös appsin keskustelupalstaa. ”Valtteri” kertoi tehneensä teipistä käsituen, ettei ranne väsy liiasta tuulettelusta…

Pakko myöntää että innostuin myös itse tuulettelemaan. Henkilökohtaisen ennätyksen tein yli kahdella tuhannella tuuletuksella Suomi-Ruotsi -pelissä. Allekirjoittaneelle hauskimmaksi applikaation elementiksi muodostui omien FB-kavereiden kanssa kisailu. Haastoin tosissani mm. kollegani Jessen ja Stinden tuuletuskilpaan, mutta loppujen lopuksi jäin kolmanneksi… Seuraava koitos ”Maikkarin 2nd screen –herruudesta” käydään MM-kisojen avausottelun Kanada-Slovakia yhteydessä.  Pääsen itse katsomaan peliä paikan päälle ja tarkoitus olisi aloittaa tuulettaminen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Kannattaako applikaatio ladata, esimerkiksi jos itse lätkä ei edes kiinnostaisi? Mun mielestä kannattaa, sillä vain omien kokemusten kautta pääsee koko 2nd screen ilmiöön sisälle. Tuulettelu on myös yksinkertaisesti hauskaa. Lopuksi pitää todeta miten ainakin lätkän tyyppiseen nopeaan peliin yksinkertainen ja helppo appsi istuu erinomaisesti. Tosifanien on vaikea kuvitella innostuvan sovelluksesta jos sen käyttäminen häiritsisi itse pääasian, eli lätkän, seuraamista.

-pasi

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Todennetusti näytöllä

Nettisivut ovat pidentyneet viime vuosien aikana. Lisäksi, tämä oman fiiliksen perusteella, kosketusnäyttöjen sekä pienempien päätelaitteiden yleistymisen myötä sivujen vertikaaliscrollaaminen on yhä enemmän ”hyväksyttävää” ja kuluttajat ovat siihen jo läpikotaisin tottuneet.

Pitkien ja scrollattavien sivujen vastapainoksi mainospaikat ovat tyypillisesti sijoitettu, voimalla ja väkipakolla, sivun yläosaan. Sinänsä ihan ok, mutta lähes poikkeuksetta saitin käytettävyyden kustannuksella. Iso syy mainospaikkojen vähemmän luovaan sijoitteluun on ollut myös mainosmittauksen kehittymättömyys, johon nyt vihdoin saadaan konkreettinen muutos.

Perinteisesti näyttöpohjaisiin verkkokampanjoihin on rekisteröitynyt mainosnäyttö aina kun mainos ladataan käyttäjän selaimelle, riippumatta siitä onko käyttäjä oikeasti nähnyt mainosta. Ja nimenomaan pitkien (=lue ”kaikkien”) sivujen kohdalla osa mainospaikoista jää aina ensimmäisen näytön pituuden alapuolelle, ja niiden näkeminen vaatii sivun scrollaamista alaspäin.

Mutta pitkähkön alustuksen jälkeen menen nyt asiaan. Maikkari & Sub aloittavat kesäkuun alussa todentamaan kaikki näyttöpohjaiset verkkokampanjan vain käyttäjän näytöllä oikeasti esillä olleilla mainosnäytöillä. Ammattikielessä puhutaan ”inscreen”-mittauksesta ja -mainosnäytöistä. Toisin sanoen mainostaja maksaa pelkästään niistä mainosnäytöistä, jotka näkyvät oikeasti käyttäjän nettiselaimella. Teknisesti todennamme nettikampanjalle  inscreen-mainosnäytön  jos vähintään 50 % mainoksen pinta-alasta on näkynyt vähintään yhden sekunnin käyttäjän selaimella.

Seuraava luonnollinen kysymys on miksi muutos mainosnäyttöjen todentamiseen tehdään juuri nyt? Merkittävin syy siihen on se, että nyt tämä on teknisesti mahdollista ja ”inscreen-mittaus” toimii luotettavasti kaikilla nettiselaimilla. Lisäksi Maikkarin TV-talona on luonnollista tehdä tämän tyyppinen liike, sillä analogia TV-mainonnan katkovaluuttaan siirtymisen kanssa on ilmeinen. On myös todettava, että käyttäjille vain oikeasti näkyvien mainosnäyttöjen myyminen on ns. reilua peliä.

Medioita siirtyminen inscreen-mainosnäyttöjen myymiseen on ehkä myös hieman arveluttanut tai jopa pelottanut. Maikkarin & Subin inscreen-lukuja muutaman kuukauden tutkineena on helppo todeta ”pelon” olleen turhaa. Nykymarkkinan suosituimman mainosmuodon, paraatipaikan, inscreen-arvo sivustoillamme on noin 85-90 % ja ainoastaan mainosboksi, joka on sijoitettu muutamille mtv3.fi sivustoilla melko alas, inscreen-arvo on alle 50 %. Lisäksi uskon vakaasti että inscreen-mainosnäyttöjen myymisen kautta löydämme nettisivujen alaosissa olevista mainospaikoista useita uusia toimivia mainospintoja. Toivon myös että voimme inscreen-näyttöjen avulla elvyttää pienempien mainospintojen markkinaa, joka on aika lailla häviämässä Suomen markkinoilta.

Hyviä ja konkreettisia muutoksia siis on tuotantoputkessa. Uskon sekä mainostajan että median hyötyvän välittömästi ja myös pitemmällä aikavälillä mikäli inscreen-näytöistä tulee myös markkinastandardi. Samallahan koko verkkomedian ”brändi” vahvistuisi.

Näillä muutoksilla lähdemme nettimedioiden kevääseen ja heti lomakauden jälkeen on tulossa lisää hyviä uutisia. Verkkomediamyynnissä syksyn kovin uutinen alkaa (ehkä) koolla ja loppuu aahan…

-pasi

Pasi Raassina, verkkomedioiden tuoteryhmäpäällikkö, MTV MEDIA

, , ,

Jätä kommentti

Kurkistus Kiinan TV-maailmaan

Kielitaidottomana ulkomaalaisena Kiinassa oleskelu on kuin eläisi akvaariossa ilman kosketusta ”oikeaan” paikalliseen elämään. Sama pätee myös Kiinan mediaan, sillä kolmen kuukauden GROW-vaihtoni aikana kiinankielentaitoni ei ole valitettavasti ehtinyt kehittyä niin vahvaksi, että ymmärtäisin siitä jotain syvällisempää. Taksimatkat ja kauppareissut hoituvat kyllä mandariiniksi, mutta lehtien lööpit, TV-uutisotsikot ja näin ollen myös kaikki kuumat puheenaiheet jäävät täysin vieraiksi.

Vierailulla Pekingin OMD:llä

Päästäkseni paremmin kärryille paikallisesta mediamaailmasta olen yrittänyt päästä vierailulle mm. Beijing TV:hen, mutta se kaatui ”liian hitaaseen lupahakemuskäytäntöön”. Suomen kontaktien kautta sain kuitenkin järjestettyä visiitin paikalliseen mediatoimistoon, eli Pekingin OMD:lle (Kiitos vaan Kristiina ja Marianne OMD Finlandista avustanne:).

Mediatoimistobisnes on hyvin kiireistä näköjään myös tällä puolella maailmaa, sillä sain varattua vierailuajan paikalliseen OMD:hen vasta klo 19.00 jälkeen. Minulla oli tapaaminen Davy Sunin kanssa, joka vastaa suunnitteluosastostaan Business Director-tittelillä. Pekingin OMD:llä on 300 työntekijää ja Shanghain toimistossa 700. Noista Pekingin kolmestasadasta työntekijästä yli kolmasosa tekee digitaalista suunnittelua, joka kertoo jo osaltaan digimaailman vahvasta jalansijasta Kiinan mediamarkkinoilla.

TV-suunnittelu näyttää tapahtuvan Kiinassa Euroopan mallia seuraten, eli suunnittelussa ja seurannassa käytetään tukena yön yli dataa, joka kerätään päivittäin TV-mittaritalouksista, joita on jokaisessa suurimmassa kaupungissa vähintään 6000 kpl. Kampanjakohtaisen TV-buukkauksen suhteen täältä kuitenkin puuttuvat siihen soveltuvat ohjelmistot, joten asiakaskohtaiset kampanjasuunnitelmat faksataan kanaville tilauskaavakkeina – first in, first served -periaatteella.

Netti- ja mobiilikatselu kasvussa

TV on toki täällä Kiinassakin suurin massamedia, mutta erityisesti alle 30-vuotiaiden kuluttajien keskuudessa sen katselu on vähentynyt. Nuorten TV-katselu on siirtynyt suoraan internettiin ja mobiiliin, sillä katsojat saavat lähes poikkeuksetta saman sisällön myös netin kautta – monesti jopa samaan aikaan lähetettynä (live-casting). TV- ja elokuvasisältöä voi katsoa täällä netistä TV-kanavien omilta nettisivuilta sekä kiinalaisten ja ulkomaalaisten sisällöntuottajien ja -tarjoajien sivuilta, joille on kerätty enemmän tai vähemmän laillisesti esimerkiksi suosituimpia uutuussarjoja kuten Walking Dead tai Vampyyripäiväkirjat muutaman tunnin viiveellä jenkkilähetyksestä – kiinaksi tekstitettyinä!

Katsoessasi sarjoja esimerkiksi Kiinan ”youtubesta” Tudou.cn:stä voit valita haluatko ladata jakson päätelaitteellesi vai haluatko katsoa sisällön striimattuna. Mainokset näillä videosivustoilla liitetään sisältöön klikattavina pre-rolleina (max. 30 sek) tai ruudun alakulmaan satunnaisesti ilmestyvänä pop up-painikkeena. Klikkejä näistä videoiden pre-rolleista (tai bannereista) ei juuri Kiinassakaan enää kerry, vaan verkkomainontaa mitataan mieluummin altistumisella (exposure) sekä kuluttajien cookie-seurannalla.

Videosisältöä kulutetaan enenevissä määrin myös mobiilisti, sillä Kiinan suurimmissa kaupungeissa älypuhelimia käyttää jo yli 70 % alle 30-vuotiaista. Älypuhelimilla tarkoitan tässä valitettavasti vain iPhonea ja Android-puhelimia, sillä Nokian puhelimet näyttävät kadonneen paikallisesta katukuvasta kokonaan…

Liikkuvan kuvan voimaa

Kaupallisesti kiinnostavimmat kohderyhmät ovat Kiinassa likimain samat kuin Suomessakin, eli useimmat kulutustuotebrändit tähtäävät talouden ostopäätöksistä vastaavaan naiskohderyhmään. Tässä kohderyhmässä TV on Kiinassakin edelleen vahvin massamedia, mutta (digitaalinen) ulkomainonta on myös yllättävän korkealla tavoittavuuden suhteen. Esimerkiksi Pekingin isoimmissa kerrostaloissa on digiscreenit hisseissä ja parkkipaikoilla sekä keskusta-alueiden tavaratalot ja toimistorakennukset on varustettu isoilla TV-mainoksia suoltavilla ulkoscreeneillä. Liikkuvaa kuvaa suosivan mainostajan kannalta Kiina vaikuttaakin paratiisilta, sillä vaihtoehtoja kuluttajan tavoittamiseen löytyy lukemattomia ja kaikki paikalliset TV-kanavat myyvät mainontaa – valtion omistamina.

Suurin TV-kanavarypäs on valtakunnallinen CCTV, joka tarjoaa 14 kanavaa perinteisemmän TV-sisällön kannattajille. CCTV:n jälkeen tulevat kymmenet valtakunnalliset ja alueelliset satelliittikanavat sekä tuhannet kaupunkikohtaiset TV-kanavat: yhdessä yli miljoonan asukkaan kiinalaiskaupungissa on pelkästään paikallisia TV-kanavia jo yleensä vähintään 3 kpl ja tällaisia miljoonakaupunkeja Kiinasta löytyy yli sata!

Prime Time -viihdettä paikalliseen tapaan

Sisältöjen ja mainonnan suhteen näillä pienemmillä kanavilla on vapaammat kädet kuin CCTV:llä, jonka takia kiinnostavimmat ja eniten puheenaiheita herättävät ohjelmat nähdäänkin usein näillä kanavilla. Viime aikojen suurin hitti on ollut Hunanin maakunnan paikallistelevisiossa lähetetty ”Interviews before Execution”-ohjelma, eli kuolemaantuomittujen vankien viimeinen TV-haastattelu. Meillä Suomessa lauantain prime timessä näytetään ehkä koko perheen Americal Idolia tai Selviytyjiä, mutta Kiinassa tämä lauantain prime timen propaganda-pelottelu kerää huikeat 40 miljoonaa katsojaa! Muita kiinalaisia kiinnostavia ohjelmatyyppejä ovat lukuisat deittailushowt, laulukilpailut sekä suurimpana ja suosituimpana julkkiskeskustelut. Näissä julkkiskeskusteluohjelmissa ei ole juurikaan mitään järkeä sisällöllisesti, vaan ideana on koota ryhmä tunnettuja henkilöitä keskustelemaan ohjelmaan niitä näitä – ilman varsinaista juontajaa!

Se 15 sekuntinen TV-spotti

Mainosformaattina Kiinan televisiossa jyllää yhä perinteinen TV-spotti. Perinteistä poiketen tosin suosituin spottipituus täällä on mainostajien keskuudessa 15″, joka maksaa suurimpien valtakunnallisten kanavien prime timessä keskimäärin n. 200.000 rmb, eli n. 24.000 eur. Näin ollen 30″ spotille kertyisi hintaa huikeat 34.000 euroa, mutta yhden spotin tavoittavuusluvut ovat toki aivan eri sfääreissä meillä totuttuihin tunnuslukuihin. Prime time on täällä myös määritelty huomattavasti tiukemmin kuin Suomessa, eli kyseessä on vain kahden tunnin slotti klo. 19.00 – 21.00, jonka aikana saa näyttää vain 18 minuuttia katkomainoksia! TV-mainonta ostetaan täällä joko suoraan kanavalta tai mediatoimiston ja tv-kanavan välissä toimivilta broukkereilta/vendoreilta. Näkyvyys ostetaan koko vuodeksi kerrallaan, eli mainostaja/mediatoimisto osallistuu aina loppuvuodesta huutokauppaan, jossa kanavat kauppaavat koko tulevan vuoden mainoskapasiteettinsa eniten tarjoaville.

Tuotesijoittelun suosio kasvaa entisestään

Mainoskatkojen lisäksi mainostajalla on täällä mahdollisuus lähes rajoituksettomaan tuotesijoitteluun eri ohjelmien yhteydessä. Tuotesijoittelu onkin kasvanut räjähdysmäisesti viime vuodet, sillä toistaiseksi minkäänlaista lainsäädäntöä sen suhteen ei ole ollut. Välillä paikallisia TV-ohjelmia seuratessani onkin ollut vaikea erottaa onko kyseessä TV-shop lähetys vai normaali Talk Show? Paikallinen tyylisuunta näyttää olevan tässäkin asiassa linjaltaan ”enempi on parempi”.

Nyt Kiinan hallitus on kuitenkin herännyt ja muutoksia on luvassa loppuvuodesta tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella lainsäädännön suhteen. Tuotesijoittelun massiivisuus näkyy myös mediatoimistobisneksessä, sillä asiakaskohtaisissa TV-tiimeissä on perinteisen tv-suunnittelijan ja -ostajan lisäksi myös tuotesijoittelusta vastaava henkilö.

Summa Summarum: Kiinan TV-bisnes, kuten muukin liiketoimintakulttuuri, vaikuttaa tällä hetkellä kaikessa sekavuudessaan erittäin mielenkiintoiselta: ”In China everything is hard, but anything is possible”.

Tony Stepanow, tuotepäällikkö Sub

 tony.stepanow(a)sub.fi

Jätä kommentti

Tulevaisuuden luksusta on aika

Aalto-yliopiston MediaMark-seminaarissa median tulevaisuutta käsiteltiin ajan näkökulmasta. (Lieneekö nykyhetkeä hyvin kuvaavaa, että osallistuin seminaariin koska kollega ei ehtinyt…) Alla ajatuksia, joiden herättämisestä kiitos kuuluu järjestäjille, puhujille ja osanottajille!

Aika kahlittiin lopullisesti silloin, kun kelloihin tuli tuntiviisarin lisäksi minuuttiviisari ja maailmanlaajuisesti siirryttiin standardiaikaan. Suomessa siirtymä GMT+2-vyöhykkeelle tapahtui vuonna 1921, jolloin kelloja piti siirtää valtakunnassa 20 minuuttia 9 sekuntia. Nykyään koko yhteiskunta muistuttaa lähestulkoon jättimäistä kellokoneistoa, ja vapaus päättää omista aikatauluista on ylellisyyttä. New Yorkista löytyykin jo eksklusiivinen Core Club, jonka palvelut on suunnattu ennen kaikkea ”editoimaan häly” jäsentensä elämästä. Helsinkiläisen ravintola Luomon menestystekijä on ruokalistan karsinta minimiin ja ruokailijan vapauttaminen ahdistavasta ruoanvalintaprosessista.

Ajan pula-aikana digitaalinen media on se, joka muokkaa ja rytmittää kuluttajan arkea. MediaMark-hankkeen yhtenä tavoitteena on ymmärtää mediankäyttöä ja mediankuluttajan arjessa tapahtuvia muutoksia. Toisin sanottuna sitä, miten media osuu kuluttajan päivään. 1900-luvun alussa multitasking oli käsien kääntelyä, vipujen vetämistä, poljinten painelua ja samanaikaista liikenteen tarkkailua – eli autolla ajamista. Nykyään multitasking on tunnetusti TV:n katselua, Facebookin selailua ja uutisvirran päivittämistä samaan aikaan. Esimerkiksi ja muun muassa. Seka- ja yhteiskäyttö on mediamaailmassa normi, ei poikkeus. Se, miten ja millä nopeudella sopeudumme siihen, riippuu mm. siitä, kuulummeko ”me”-sukupolveen (diginatiiveihin), ”x”-sukupolveen (digi-immigrantteihin), suuriin ikäluokkiin vai ”faksi”-sukupolveen (digituristeihin).

Uudenlainen tapa (hyöty)käyttää aikaa kulminoitui seminaarissa Microsoftin edustajan näyttämällä videolla. Teknologiasta kiinnostuneet voivat myös nauttia kaikista uusista ja jännistä laitteista ja sovelluksista, joita tulevaisuusvisioissa vilisee (simultaanikäännöslasit! 3D-pylväskuviot! Hyvällä maulla pukeutuneet avatarit!). Kaikki esityksessä näkyvä teknologia on kuulemma jo olemassa. Jään jännityksellä odottamaan päivää, jolloin MS PowerPoint ei enää kaadu työpöydälläni, vaan älypöydälläni.

Jätä kommentti

Millainen televisiomainonta puhuttelee nuorta?

Saimme markkinointiimme 1.3. taksvärkkipäiväksi 14- vuotiaan Nikke Mäkisen. Annoimme hänelle tehtäväksi katsoa tämän vuoden Voitto – mainoselokuvakilpailun shortlistan ja kirjoittaa sen jälkeen oma mielipiteensä vuoden 2011 Voittoshortlistalle päässeistä töistä. Seuraavassa sensuroimaton ja lahjomaton mielipide mainoksista:

Parasta televisiomainontaa vuonna 2011

Katsoin shortlistan tv-spotit sivulta www.voittokilpailu.fi ja huomasin, että kaikki noin 30 spottia oli paikkansa ansainnut! Kaikki mainokset olivat erittäin hyviä, mutta nyt aion nostaa esille muutaman erittäin hyvän mainoksen ja sitten taas vähemmän minuun vedonneen mainoksen. 

Parhaita spotteja mielestäni oli Hackmannin ’Kierrätys’ -spotti. Pidin mainoksen sarjakuva-aiheesta ja siitä kuinka hauskalla tavalla mainoksen kertoja osasi käyttää huumoria. Silmääni pisti myös ’Matka alkaa’ spotti, joka kuvasi hauskalla tavalla matkasta vuoden 2012 jääkiekon MM-kotikisoihin. Mainoksen teemana käytettiin sota-aihetta ja MM -turnausta verrattiin sotaan. Viimeiseksi näistä erittäin hyvistä mainoksista mainitsen spotin ’Miehen tie’ joka kertoo siitä kuinka autot ovat miehen parhaita kavereita kuolemaan saakka. Mainoksessa kuvataan sitä kuinka autot liittyvät miehen jokaiseen elämänvaiheeseen. Nämä kolme spottia jäivät vahvasti mieleeni ja sen takia minä valitsin ne minun henkilökohtaisiksi suosikeikseni.

Vaikka kaikki mainokset olivat omalla tavallaan hyviä, niin muutama mainos ei syystä tai toisesta purrut minuun. Ensimmäisenä mainitsen Saarioisten isänpäiväaiheisen spotin. Mainos oli tylsä ja en saanut sen pääajatuksesta kiinni. Myös mainos ’Metsä jää jälkeesi’ ei ollut mielestäni niin hyvä. Mainoksessa soitettiin jotain vanhaa iskelmäkappaletta ja kuvattiin luontoa, joka ei ainakaan minua saa syttymään. Mutta arvioin nämä mainokset omien mielipiteitteni mukaan ja en ota kantaa muiden mielipiteisiin, koska joku toinen voi taas pitää äsken mainitsemiani spotteja erittäin hyvinä.

Haluaisin vielä esittää yhden mainoksen mitä en ymmärtänyt/mikä jäi minua vaivaamaan. Liikenneturvan mainos nimeltä ’Hyppy’ oli erittäin outo. Mainoksessa mies hyppää uimahyppytornista kuivaan uima altaaseen ja hänen vieressään näkyy miehen nopeus. Lopussa tulee teksti ’Ennakoi, käytä turvavyötä’. En tajunnut miten tornista hyppäävä mies liittyy turvavyön käyttöön?

Lopuksi haluaisin ilmoittaa voittajasuosikkini ja se oli ilmiselvästi ’Matka alkaa’ spotti joka siis kertoi jääkiekko maajoukkueen matkasta MM-kisoihin. Tässä ovat minun mietteeni parhaasta televisiomainonnasta vuonna 2011.

Kirjoittanut: Nikke Mäkinen

Toimituksemme kiittää taksvärkkityöntekijäämme arvokkaasta mielipiteistä!

Voitto yleisöäänestys on edelleen käynnissä, vieraile osoitteessa: www.voittokilpailu.fi

Jätä kommentti

%d bloggers like this: