Avainsanat: applikaatio

Jotain ihan uutta?

Maikkari julkaisi viime viikolla, juuri lätkän EHT-turnauksen Venäjä-Suomi -ottelun alla, Hockey Night 2nd Screen sovelluksen ladattavaksi iOS, Symbian ja Windows Phone -päätelaitteille. Sovelluksen tarkoitus on osallistaa MM-lätkän live-katselijat mm. tuulettamaan (=ravistamaan puhelinta), keskustelemaan ja vastaamaan päivittäin vaihtuviin kysymyksiin. Applikaatio on myös linkitetty tv-lähetyksiin. Päivän kysymysten tuloksia & yksittäisiä vastauksia voidaan nostaa täydentämään esimerkiksi erätaukojen studio-osuuksia jne. Päällisin puolin kuulostaa siis juuri sellaiselle väkkärälle joka on (jostain syystä) nyt kuumin puheenaihe mediamaailmassa ja aihe johon on hyvä siirtyä kun medialta kysytään perinteinen ”mutta onko teillä oikeasti mitään uutta tulossa…”. No, tässä niitä tulee. Ensimmäisiä tuloksia ja omia fiiliksiä (alla kuva ”2nd screen miehestä työssään”, eli tuulettamassa leijonille).

Heti alkuun on todettava adjektiivien helppo, harmiton ja vaivaton kuvaavan hyvin applikaatiota. EHT-turnauksen Suomen pelien aikana tuuletuksia (eli niitä puhelimen ravisteluita) tuli peräti n 750 000 kappaletta. Innokkaimmat tuulettajat ylsivät lähes 50 000 tuuletukseen ottelun aikana. Yhden ”tuuletuksen” kestäessä karkeasti 0,3 sekuntia, pääsemme peruskoulumatikalla tulokseen jonka mukaan tämän valtavan tuuletusmäärän kerääminen kestää yli neljä tuntia. Todellista leijona-faniutta! Ennen Suomi-Tsekki peliä luin myös appsin keskustelupalstaa. ”Valtteri” kertoi tehneensä teipistä käsituen, ettei ranne väsy liiasta tuulettelusta…

Pakko myöntää että innostuin myös itse tuulettelemaan. Henkilökohtaisen ennätyksen tein yli kahdella tuhannella tuuletuksella Suomi-Ruotsi -pelissä. Allekirjoittaneelle hauskimmaksi applikaation elementiksi muodostui omien FB-kavereiden kanssa kisailu. Haastoin tosissani mm. kollegani Jessen ja Stinden tuuletuskilpaan, mutta loppujen lopuksi jäin kolmanneksi… Seuraava koitos ”Maikkarin 2nd screen –herruudesta” käydään MM-kisojen avausottelun Kanada-Slovakia yhteydessä.  Pääsen itse katsomaan peliä paikan päälle ja tarkoitus olisi aloittaa tuulettaminen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Kannattaako applikaatio ladata, esimerkiksi jos itse lätkä ei edes kiinnostaisi? Mun mielestä kannattaa, sillä vain omien kokemusten kautta pääsee koko 2nd screen ilmiöön sisälle. Tuulettelu on myös yksinkertaisesti hauskaa. Lopuksi pitää todeta miten ainakin lätkän tyyppiseen nopeaan peliin yksinkertainen ja helppo appsi istuu erinomaisesti. Tosifanien on vaikea kuvitella innostuvan sovelluksesta jos sen käyttäminen häiritsisi itse pääasian, eli lätkän, seuraamista.

-pasi

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Pilvistä Barcelonan mobiilimessuilla

Meille suomalaisille internet tarkoittaa yleisesti verkkopalveluita, joita käytämme tietokoneella selaimen kautta. Barcelonan mobiiilalan messuilla itselleni konkretisoitui se, että valtaosalle maailman kansalaisista internet on tulossa käyttöön kännykän kautta. Älypuhelin on aina mukana, aina päällä, se on henkilökohtainen ja se käyttää hyväksi verkon tallennus-, tiedonsiirto ja –prosessorikapasiteettia eli pilveä.

Minulla oli tilaisuus tutustua viime viikolla Barcelonan mobiilimessuihin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa että aikamoinen ”monsteri” tapahtuma on. Yli 60 000 vierasta ja 10 hallia täynnä näytteilleasettajia. Tapahtuman hengen yritän tiivistää yhteen videoon ja yhteen kuvaan.

Tässä prosessorivalmistaja Intelin standilla esitellään mahdollista tulevaisuuden käyttöliittymää, ”musapöytää”. Pöydällä olevia kuutioita siirtelemällä ja kosketuspintaan piirtämällä ystävät voivat luoda musiikkia ja viihtyä, ei suorastaan mobiilisovellus, mutta kuvaa teknologian suuntaa. Kiiltävää, uutta, kosketusta, viihteellistä, nuorekasta ja kaukana arjen huolista.

Tässä kuvassa taas hiukan väsähtänyt messukävijä, kaksi mobiililaitetta kädessään, yrittää saada yhteyden verkkoon ja pilveen, joka oli koko messujen aikana kovin tukossa. Kaikkea on paljon, moni asia ei vielä toimi täydellisesti ja tulevaisuuden tekijät ovat nousevien talousmahtien kuluttajat.

Venytä povitaskusi kokoa

Kun vaeltelee puolijohteiden ja prosessorien keskellä, niin mitä yleisnäkymästä jää käteen? Älypuhelimissa näyttökoot ovat kasvamassa. Tabletin ja puhelimen välimuoto on kuumaa kamaa. Halko – tai pikemminkin lastu – tulee taas korvalle. Erot etenkin Android-puhelimissa ovat tavallisen kuluttajan silmissä marginaalisia. Apple loistaa poissaolollaan.

Nokian comeback palvelut edellä

Suomalaisena tietysti kiinnostaa, miten Nokia pärjäsi. Keilaniemen prikaati oli tehnyt comebackin Barcelonaan parin vuoden tauon jälkeen ja pystyttänyt ulkoisesti erittäin suomalaisen näköisen osaston, vähän kuin olisi astunut Helsinki-Vantaalle.

Nokia näyttäytyi Lumia Windows Phonet –edellä ja toi esiin prosessoritehojen tai näyttökokojen sijaan enemmän puhelimen omia sovelluksia: mm. navigaatiota, uutta Reading-sovellusta kirjojen ja muiden dokumenttien lukuun sekä musiikki-sovellustaan, joka sisältää kymmeniä valmiita soittolistoja, ikään kuin radiokanavia.

Nokia on lähtenyt musiikissa eri suuntaan, mihin esim Spotify-hype osoittaa. Nokia tarjoaa ensisijaisesti vaivatonta ratkaisua: paina 1 jos haluat rockia, paina 2, jos haluat jazzia jne. Kaikki eivät halua valita omia soittolistoja ja etsiä musiikkia. Perinteisen FM-radion valtti on sen helppous. Virta päälle ja musiikkia tulee.

Tiedän lukemattomia ihmisiä, jotka tykkäävät musiikista, mutta eivät missään nimessä jaksa syventyä Spotifyn, iTunesin tms. salaisuuksiin. Jos näille ihmisille (joita on enemmistö kuluttajista, väitän) sanotaan kännykkäkaupassa, että tässä puhelimessa on 40 musiikkikanavaa valmiina napin painalluksen päässä, sen pitäisi olla houkuttelevaa. Ei tiedoston siirtoja, ei salasanoja, ei lisämaksuja – toimii myös ilman verkkoa.

Windows Phonella näytön paikka

Nokian tärkein kysymys on tietysti se, onko Windows Phonella mahdollisuus nousta iPhonen ja Android-käyttöjärjestelmän rinnalle kolmanneksi merkittävämmäksi ekosysteemiksi. Messujen perusteella oma subjektiivinen arvaukseni on, että se on mahdollista. Se ei ainakaan ole poissuljettua. Lumioita kehutaan, WP7-käyttöjärjestelmää kehutaan, muutkin laitevalmistajat tekevät WP-puhelimia (esim HTC ja LTE).

Peli ratkaistaneen suurelta osin silloin, kun asiakas astuu sisään matkapuhelinkauppaan. Mitä hänelle tarjotaan, mitä esitellään, jos hän ei ole jo kauppaan tullessaan päättänyt täsmällisesti minkä tuotteen hän haluaa? (Itse tein vielä empiirisen tutkimuksen Suomessa matkalla lentokentältä kotiin. Taksikuskilla oli Lumia ja kysyin kokemuksia. ”Hyvä laite, tosi helppo käyttää”, oli vastaus.)

Windows Phone -applikaatioiden määrää pidetään yleisesti tärkeänä tässä yhtälössä. Stephen Elop kertoi, että Windowsille on tällä hetkellä 65 000 sovellusta. Eli niin paljon, että minkään relevantin löytäminen on jo hyvin vaikeaa heidänkään sovelluskaupasta. Nokia pyrkii tukemaan applikaatiokehitystä mm operaattorilaskutusrajapinnalla. On hyvä muistaa, että valtaosalla tulevista älypuhelinten käyttäjistä ei ole luottokorttia, joten tätä kautta Nokia pyrkii takaamaan sovelluskehittäjille rahantekoväylän. Elop puhui Barcelonassa myös sovellusten siirtämisestä puhelimesta toiseen ilman applikaatio-kauppaa. Tämä kuulostaa hyvinkin voimakkaalta viraalilta mahdollisuudelta, jos vaikka vertaa siihen, miten musiikki ja pelit liikkuvat lasten kännyköistä toiseen tällä hetkellä.

App yours

Itse applikaatio-hypekin haastettiin Barcelonassa. Ongelmia ovat mm korkeat kehityskustannukset, käyttöjärjestelmien erot, applikaatioiden löydettävyys app storeista jne. Selainta hyödyntävät HTML5-toteutukset, eli älypuhelimeen optimoidut web-sivut, tekevät tuloaan. Muun muassa FT.com on hylännyt applikaationsa ja tarjoaa HTML5-palvelua kuluttajille älypuhelimen selaimen kautta käytettynä. Näin se säästää kuluja, kun applikaatiota ei tarvitse tehdä ja ylläpitää useaa eri käyttöjärjestelmää varten ja samalla FT välttyy maksamista suolaista komissiota Applelle kuluttajatuotoistaan. Meillä MTV MEDIAssa Katsomon iPhone- ja iPad-palvelu on toteutettu HTML5:llä. Löydät sen selaimella osoitteesta m.katsomo.fi.

Mobiilimainonta hakee muotojaan

Kuuntelin parikin paneelia mobiilimainonnasta ja täytyy myöntää, että soppa on aika sekava. Yhtä mieltä ollaan siitä, että siitä tulee iso business. Googlen mobiilijohtaja Jason Spero tiivisti ensimmäiset esteet mielestäni loogisesti näin:

  • Mobiilisivustot kuntoon. Asiakkaiden pitää tehdä omat mobiilille optimoidut web-sivut. Yhä useampi surffaa puhelimella yrityksen sivulle ja käyttökokemus on todella huono. Tässä haastan kaikki suomalaiset yritykset ja mainostajat mukaan. Myös meillä on osa palveluista vielä vailla mobiiliversiota.
  • Standardit kuntoon. Mainoskoot, mittaus jne vaativat yhtenäistämistä, jotta tuloksia voi vertailla ja mainonnan ostaminen on helpompaa. Suomessa on onneksi IAB:n johdolla saatu sovittua ensimmäiset mobiilibannereiden standardit tällä viikolla. Myös me olemme sitoutuneet näihin mainoskokoihin mm. mobiilioptimoidulla saitillamme mtv3.mobi.

Verkon parantava voima

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt piti vahvan ideologisen puheenvuoron internetin ja teknologian maailmaa parantavasta vaikutuksesta. Kaksi kolmannesta maapallon väestöstä on vielä ilman internet-yhteyttä. Kun tämä luku pienenee, ideat ja innovaatiot lähtevät liikkeelle. Schmidt uskoo, että verkottunut yhteiskunta tukee demokratian, sivistystason ja innovaatioiden kehitystä ratkaisevalla tavalla.

Schmidt oli huolissaan netin sensurointi- ja estoyrityksistä, joita esiintyy yhä useammassa maassa. Mutta internet on kuin vesi, se löytää tiensä aina. Ja yhä useampi uusi netinkäyttäjä hyppää virtaan mukaan mobiililaitteella. Verkottuneessa maailmassa diktaattoreille on yhä vähemmän elintilaa.

Suomessakin pitää huolehtia kunnollisten yhteyksien rakentamisesta koko maahan. Kun kehun maalaisserkuilleni Katsomon futisklippejä, niin he huomauttavat vähän sarkastisesti, että operaattori kelaa juuri lankapuhelinverkkoa pois ja 3g:n datansiirto on vähän niin ja näin. Kehitys ei saa mennä siihen suuntaan, että nopeimmat mobiiliverkot pystytetään ensin vaikka Intiaan ja joskus myöhemmin ehkä Keski-Suomeen. Molempi parempi.

Teemu Lehtonen
apulaisjohtaja, internetliiketoiminta

, , , , , , , , , , , ,

1 kommentti

Mitä Suomi katsoo?

Kotimaisista ja ulkomaisista ohjelmaostoista vastaavana henkilönä minulla on ilo istua työtuolissa, josta on oiva näköala suomalaiseen ja kansainväliseen ohjelmatarjontaan. Tämän hetken yleiskuva suomalaisten tv-katselusta on äärimmäisen hyvä: ohjelmien kirjo on monipuolisimmillaan ja televisiota katsotaan enemmän kuin koskaan. Voidaankin yhtään hehkuttamatta todeta, että telkkari elää kulta-aikaa meillä ja maailmalla.

Helsingin herra tiistaisin klo 21 MTV3-kanavalla

Ohjelmatarjontaa suunniteltaessa kuhunkin kauteen pyritään löytämään ne sen hetken laadukkaimmat ja kiinnostavimmat ohjelmat maailmalta sekä huippukovat kotimaiset ohjelmat. MTV Media onkin merkittävä kotimaisen ohjelman esittäjä. Pöllölaaksossa on panostettu erityisesti kotimaiseen draamaan, kuten Klikkaa mua– ja Helsingin herra -sarjoihin.

Investointina draamaohjelmat ovat merkittäviä, mutta uskomme että markkinajohtajamedian rooli on panostaa paikallisiin tekijöihin ja ennen kaikkea alkuperäisiin ideoihin. Jotta laadukkaita uutuuksia olisi luvassa myös tulevaisuudessa, olemme paraikaa mukana kehittämässä useita uusia draamasarjoja.

Alkuvuoden lauantai-iltojen katsojamagneetti on ollut Putous, jonka menestys on hirveän hieno juttu. Ohjelma on täysin suomalaista tuotekehitystä ja niin näyttelijät kuin ohjelman muu tuotantotiimi ovat erittäin hyvässä iskussa. Uskon, että kyseessä on useamman vuoden ilmiö, jota kehitetään ja joka tulee yllättämään katsojat vielä moneen kertaan.

Putous vahvistaa totuudeksi TV:n ainutlaatuisen kilpailuedun, suoran lähetyksen. Suoran lähetyksen tuomia mahdollisuuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä monipuolisemmin esimerkiksi toisen näytön ja sosiaalisen median yhdistelmien myötä, kuten vaikkapa rapakon takana Grammyissä on tehty.

Tyhjätaskut (2 Broke Girls)Komediallisen ohjelman menestys ei ole ilmiö pelkästään Suomessa, vaan nauru toimii erittäin hyvin myös muualla. Pohjois-Amerikassa komediat ovat katsotuimpien ohjelmien joukossa. Jenkkikomedian nousukiitoa olemme hyödyntäneet erityisesti Subilla, jossa uutuuskomediat Tyhjätaskut ja Kolme miestä ja tyttö sekä tietenkin Simpsoneiden uusin kausi ovat saaneet hienoja katsojalukuja.

Mitä Suomi siis katsoo tällä hetkellä? Yhteenvetona voin todeta, että komedia toimii, ja suorat lähetykset yhdistävät niin perheet, ystävät kuin kadunmiehetkin. Laadukkaan, ainutlaatuisen, käsikirjoitetun draaman merkitys tv-kanavan kivijalkana on entistä tärkeämpi.

Jani Hartikainen
ohjelmahankintajohtaja, MTV MEDIA

, , , , , , , , ,

Jätä kommentti

#sime11 – Huonoryhtisten kokoontumisajo Tukholmassa

Piipahdin viikko sitten Sime Stockholmissa. Sime on Pohjoismaiden kuuluisin digiteollisuuden ja start up -skenen seminaari, joka viettää 15-vuotisjuhliaan.

Simeä voi nauttia kahdella tavalla. Joko esityksiä kuunnellen ja katsellen sekä tärkeimpiä ajatuksia mieleen painaen tai omaan vihkoon kirjaillen. Niukka (ja otaksun että kasvava) enemmistö taasen nauttii Simensä huonossa ryhdissä näpräten omaa läppäriään, tablettiaan tai älypuhelintaan.

Sekakäyttö on myös yleistä. Näytöistä pimeässä salissa kasvoihin hohtava valo saa yleisön näyttämään kalpeilta zombeilta, joita he ainakin seminaarin toisena päivänä usein ovatkin.

Sime Stockholm

Huonossa ryhdissä tämä digitaalinen heimo saattaa välillä vilkaista lavalle, mutta valtaosa ajasta menee tweettailussa, re-tweettailussa (tweetit näkyvät screenillä), meileissä, Facebookissa ja Angry Birdsissä. Juuri siinä digimaailmassa, mistä lavalla puhutaan.

Tässä muutamia teemoja ja caseja, jotka itse sain napattua kiinni FB-päivitysteni lomassa.

1. Wrapp.com

Skypen perustaja ja myyjä, Uppsalan ekonomi Niklas Zennström oli käymässä kotikonnuillaan ja ruiskautti samalla Skypen myyntivoittorahojaan Wrapp.comiin 5,5 miljoonaa dollaria.

Wrapp.com mahdollistaa kavereiden muistamisen merkkipäivänä kaupallisten sponsorien lahjoittamilla lahjakorteilla, esimerkiksi 50 kruunun lahjakortilla Indiskaan. Lahjakortti lunastetaan vilauttamalla Wrapp-mobiiliapplikaation viivakoodia liikkeessä. Jos haluaa tehdä isomman vaikutuksen, voi ostaa myös lisäarvoa lahjakortille. Ja Facebookin kautta Wrapp tietää kaikkien ystäviesi syntymäpäivät ja muistuttaa sinua niistä.

Zennströmin lateli teesejä siitä, miten hän pyrkii tunnistamaan potentiaalisia start uppeja. Twiitit sinkoilivat villinä, kun hän julisti, että intohimo on tärkeämpää kuin osaaminen. Ja unohtakaa ne neljän viikon kesälomat. Itse asiassa unohtakaa lomat kokonaan.

2. iZettle.com

iZettleIzettle on loistava innovaatio! Se on softa + lisäpalikka, jolla iPhone tai iPad muutetaan sirukortin maksupäätteeksi. Kokeilin itse, ja homma toimi hienosti. Maksu vahvistetaan piirtämällä allekirjoitus kosketusnäyttöön. Yrityksille ja yksityishenkilöille aloituskustannusta ei ole, mutta komissio myynnistä on 1,50 SEK + 2,75 %. Nyt voit ottaa kirppiksellä luottokorttimaksuja vastaan! Hyvästi käteinen.

3. Beck’s keyhole test

Mainospuolelta jäi mieleen mainio Beck’s-applikaatio, jolla voi testata leikkimielisesti oman ajokuntonsa leikkien Beck’sin logolla. Jos avain ei osu lukkoon, sovellus tilaa automaattisesti taksin lähimmältä taksiasemalta.

4. Mainosten testaus aivoskannauksella

Kim Cramer Hollannista heitti fokusryhmät roskakoriin ja kertoi, kuinka he ovat alkaneet testata mainoksia aivoskannauksella. Hän näytti esimerkkinä nämä kaksi Renault Clio -mainosta:


Molemmat ovat hauskoja filkkoja, mutta jälkimmäinen valittiin kampanjaan, koska se hersytteli koeyleisön aivoissa positiivisia alueita enemmän. Ensimmäisen mainoksen herättämä tunneskaala oli  puolestaan ristiriitaisempi sisältäen myös aggressioita.

Hollannin Keltaiset sivut puolestaan uusii logonsa piakkoin. Päätöksenteossa tullaan tukeutumaan myös aivotesteihin. Uusi logo julkistetaan keväällä Sime Amsterdamissa. Odotankin innolla, milloin meillä nähdään ensimmäinen mainostoimiston ja yksityissairaalan fuusio.

Entäs seuraavat 10 vuotta?

Digimediaseminaariahan ei voi järjestää ilman, että lavalla toistetaan sanaa vallankumous kyllästymiseen asti, mutta Fast Companyn perustajan Alan Webberin haastattelu oli itselleni kenties havahduttavin. Webber manasi huonoa ennustetta kaikille jämähtäneille yrityksille sekä instituutioille, jotka eivät ymmärrä seuraavaa trendiä, joka on ”pitkäjänteisyys ja moraali”.

Webberin mukaan portinvartijoita on yhä vähemmän. Massat äänestävät ajankäytöllään sekä lompakollaan sellaisten brändien puolesta, jotka puhuttelevat arvoilla ja teoilla pelkän hinnan sijaan. Digitaalinen ja sosiaalinen media mahdollistavat nopeat vallankumoukset niin politiikassa kuin kulutustottumuksissakin. Mikään salaisuus ei pysy piilossa ja kuluttajien ja brändien välinen viestintä on keskustelua, ei pelkkää mainontaa.

Muutos nykyisestä kvartaalitaloudesta tähän uuteen maailmaan tulee Webberin mukaan olemaan kivulias ja vaikea, mutta vaihtoehtoa brändeillä ei ole. Tämä asettaa valtavan haasteen tulevaisuuden kyvykkäimmille yritysjohtajille, joiden ei hänen mukaansa tule olla vain businessjohtajia, vaan moraalisia johtajia.

Puck, 12 vuotta

Tulevaisuuden johtaja on kenties hollantilainen 12-vuotias Puck Meerburg, joka on koodannut itse pari applikaatiota iPadille ja iPhonelle. Puck sai valtavat aplodit lavalla (todennäköisesti juuri meiltä huonoryhtisimmiltä) esitellessään kertotaulujen opettelemiseen tekemäänsä applikaatiota. Yleisö suorastaan liikuttui, kun tämä Harry Potterin näköinen apps-koodari kertoi projekteistaan. Puckista tehtiin samaan aikaan dokumenttifilmiä brittikanavalle. Tulee mieleen Harri Hursti 20 vuoden takaa.

Teemu Lehtonen, Head of Internet Services, MTV MEDIA
Kommentoi alle tai privaatimmin osoitteeseen teemu.lehtonen@mtv3.fi

P.S. Kaikki start up -yrittäjät, yritysten sisällä toimivat innovaattorit sekä muut jotka yrittävät muuttaa vallitsevaa status quoa, voivat hakea oikeaa fiilistä tästä videosta.

, , , , , ,

3 kommenttia

Mobiilia Ruotsiksi

Vietin kevään ja kesän lahden toisella puolen Tukholmassa, missä työskentelin SF Biolla mobiilisovellusten parissa. Ruotsissa ei ehkä voiteta Suomea mobiilipeleissä, mutta hyötysovellusten tekemisessä ja käytössä ollaan siellä edellä.

Suomessa älypuhelinten penetraatio on 29% Our mobile planet –sivuston mukaan. Tuosta prosenttiluvusta kuitenkin suuri osa menee Nokialle, joissa ei Appstoren tai Android Marketin sovellukset toimi. Ruotsissa iPhone- ja Android-puhelimia on määrällisesti yli kaksi miljoonaa kun vastaava luku Suomessa pyörii sadoissa tuhansissa. Toki Ruotsissa on väkeäkin enemmän, mutta siellä ei myöskään vallitse samanlainen Nokia-uskollisuus kuin meillä.

Pelkästään mobiiilisovelluksiin keskittyneitä, trendikkäitä firmoja on Tukholman suunnalla kasvava määrä. SF Bio julkaisi oman iPhone sovelluksen  jo muutama vuosi sitten ja sitä on ladattu yli 600 000 kertaa. Sovelluksesta julkaistaan ennen joulua uusi versio niin iPhoneille kuin Androideillekin, ja siinä pystyy varaamaan ja toivottavasti pian myös ostamaan leffalippunsa. Suomen vastaavasta ei ikävä kyllä ole kuin ohjaus sivustolle, joka ei ole mobiilioptimoitu.

Ruotsin mediamarkkinoista mobiililla on tänä vuonna ainoastaan 0,5% osuus, mutta sen on ennustettu kasvavan ensi vuonna mediaryhmistä eniten 146%. Seuraavaksi suurin kasvu tulee netistä 12,6%:lla. Mobiiilipäätelaitteiden penetraatio kasvaa nopeammin kuin mikään muu päätelaite aiemmin. Myös online tv-katselu kasvaa nopeimmin mobiilissa.

Arvioiden mukaan Ruotsissa on 220 000 iPadia ja vuoden loppuun mennessä määrän uskotaan kasvavan 400 000:n joulumarkkinoiden myötä.  Mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan ensi vuonna 55%. Suurin mobiilisivusto on tällä hetkellä Aftonbladet.

 TV4:lla on puolestaan yhteensä 13 sovellusta, joista viimeisin julkaistiin Idolsin yhteydessä.  Tämän sovelluksen ideana on tarjota käyttäjille mahdollisuus keskustella livenä ohjelman tullessa ruudusta. Mainoskatkoilla sovelluksen käyttäjät pääsevät seuraamaan backstage-pöhinää, haastatteluja ym. lisämateriaalia. Tällaisia ”second screen” -sovelluksia on tulevaisuudessa tulossa lisää.

QR-koodeja näkyi Tukholman katukuvassa ulkomainoksissa, flyereissa ja lehdissä melko paljon. Piipahdin yhdessä toimistossa, joka suunnitteli pelkästään erilaisia QR-koodikampanjoita mainostajille. Nyt QR-koodeja  on hiljalleen alkanut näkyä myös meillä Suomessa.

Suomessa tullaan perässä, mutta tullaan kuitenkin. Maailmalla mobiili on jo itsestään selvyys.  IAB:n mobiilityöryhmä käynnistettiin tänä syksynä, jossa allekirjoittanut on mukana. Tarkoitus olisi luoda standardit mm. mobiiilimainosmuotoihin ja levittää tietoisuutta alalla asiakkaille ja muille toimijoille.  Suomessa kaivataan vielä perustermien avaamista tällä saralla. Työryhmä paneutuu myös mobiilimedian mittaukseen ja selvittää, mitä tulisi mitata ja millä tarkkuudella.

MTV3 Juuri nyt -sovellus julkaistiin kesäkuussa ja sitä on ladattu yli 100 000 kertaa. Seuraavaksi täältä Pöllölästä julkaistaan Katsomon mobiiliversio lähitulevaisuudessa. Muistan ensimmäisen kerran suunnitelleeni wap-palvelua eräälle automerkille kymmenen vuotta sitten. Palvelusta pystyi tutustumaan eri automallien mustavalkopikselimallinnuksiin (tirsk). Jo silloin puhuttiin siitä, kuinka mobiili tulee ensi vuonna räjäyttämään pankin. Nyt se näyttäisi viimein oikeasti tapahtuvan.


, , , ,

Jätä kommentti

Parhautta!

Kevät on ehdottoman mukavaa aikaa. On valoisaa, lämmintä ja vihreää. Keväällä alkaa myös kaksi kovasti odottamaani muutaman kuukauden puristusta: kevään kalastus- sekä siitepölykausi. Maikkarilaiselle lisäjännitystä lisäksi ovat tuoneet Juuri nyt -applikaation lanseeraus ja Katsomon visuaalinen uudistus. Enemmän tai vähemmän molempia projekteja läheltä seuranneena on hienoa todeta niiden onnistuneen jopa poikkeuksellisen hienosti. Jo ennestään laadukas MTV3.fi:n tekstipohjainen ja liikkuvan kuvan sisältö on saanut visuaalisesti erittäin näyttävät ja käyttöliittymältään helpon toimivat kuoret.

Juuri nyt -applikaatio vauhdittaa tänä vuonna lopultakin piristynyttä Suomen mobiilimarkkinaa. Mobiilimainonnan nousua on odotettu lähes suomilätkän MM-kultaan verrattavalla vimmalla yli vuosikymmenen ajan. Lopultakin tänä vuonna, totutusti 1-2 vuotta länsinaapuria perässä, mobiilimainonta on noussut yhä useammin relevantiksi vaihtoehdoksi verkkomarkkinoijalle. Ja tarkoitankin nimenomaan aivan ns. normaalia bannermainontaa mobiilipäätelaitteessa. Hypen aallonharjalla ratsastavat aplikaatiot ovat asia erikseen, sillä mainostajat uskovat applikaatioiden mainoselementtien kautta tulevaan brändihyötyyn voimakkaasti. Ja syystäkin.

Isoon osaan tämän päivän mobiilimainonnasta liittyy joku suhteellisen yksinkertainen tekninen koukku, eli mainostajalle haetaan oikeaa kohderyhmää vaikkapa kohdistamalla mainonta joko maantieteellisesti tai päätelaitteen käyttöjärjestelmän mukaan. Ja tässä piileekin totuuden siemen mainostajalle usein hieman mystiselle näyttävästä mobiilimainonnasta: loppujen lopuksi kyseessä on aivan samanlainen verkon käytön päätelaite läppäreiden ja muiden desktop -tietokoneiden kanssa. Itse uskon mobiilimainonnan lähitulevaisuuden kehityksen myötäilevän ”ison netin” mainoselementtien kehitystä ja mm. retargeting-mainonnan, kontekstuaalisen mainonnan, ip-kohdennuksen jne. olevan jatkossa arkipäivää myös pienissä päätelaitteissa. Markkinoijalle mobiilin huippumielenkiintoiseksi tekee sen henkilökohtaisuus. Monelle mobiili on päivän ensimmäinen ja viimeinen media, jota seurataan heti aamusta aina nukkumaan menoon asti.

Jos mobiilimainonta on kuitenkin vielä ns. aamuruskon media, paistaa aurinko nettitv-mainonnalle jo täydeltä terältä. TNS Gallupin mediapanostustietojen mukaan nettitv-mainonnan määrä on ollut viime kuukausien aikana jo n. 10 % kaikesta display-mainonnasta. Ns. instream-mainonnan (eli nettitv-mainonnan) määrä Suomessa tulee tämän vuoden aikana noin kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 verrattuna. Kaiken kaikkiaan suomalaiset yrityksen tulevat panostamaan nettitv-mainontaan noin 5,5 – 6 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Panostukset voisivat olla tuplatenkin korkeampia, sillä kasvun esteenä on lähinnä mediatalojen tarjoaman mainoskapasiteetin rajallisuus.

Nettitv-mainonnan kiinnostavuuden takana on muutama yksinkertainen seikka. Ensinnäkin suosituimmat mainoselementit, eli katsottavan sisällön yhteyteen sijoitettavat etumainokset & mainoskatkot, ovat mainostajille tuttuja TV-mainonnasta ja näin mainosmateriaali on useassa tapauksessa jo valmiina. Lisäksi mainosten katsominen kuluttajalle on ns. pakotettua ja tätä kautta mainonnan oikean tavoittavuuden laskeminen on yksinkertaista. Lisäksi mainonnan kohdentaminen on poikkeuksellisen helppoa nettitv:n terävien katsojaprofiilien kautta.

Nettitv-mainonnan mainoselementit tulevat monipuolistumaan tulevaisuudessa, mutta TV-mainonnan kaltaisten mainoselementtien rooli tulee olemaan tulevaisuudessakin ratkaiseva. Me Maikkarilla uskomme siihen, että nettitv:ssä mainostaminen tulee tehdä liikkuvan kuvan kautta ja tuomme jatkossa mainostajalle helposti toteutettavia uusia liikkuvan kuvan mainoselementtejä Katsomoon. Syksyn uutuutta, ns. ”jättivideoruutua” pääsee katselemaan kumppanimme Videoplazan sivustolta:

http://www.videoplaza.com/demo/takeover/ (Huom! Toimii vain firefox-selaimella)

-pasi

, , , , , ,

Jätä kommentti

MTV3 Juuri nyt – sovellus julki toukokuussa

MTV3 lähtee mukaan applikaatioiden maailmaan tänä keväänä. Ei ensimmäisten, muttei viimeistenkään joukossa. Moni on jo talossa kysynyt mitä Maikkarilla on tabletteihin tarjota ja mistä syystä hommaan ryhdytään. Hyvä kysymys, onhan meillä jo varsin toimivat mobiiilisivut ja MTV3.fi toimii kiitettävästi flash –sisältöä lukuun ottamatta myös iPadeissa. Syyt ovat yksinkertaiset. MTV3 haluaa pysyä tässäkin kehityksenhaarassa mukana ja oppia. Haluamme tarjota älypuhelimien ja tablettien käyttäjille mahdollisuuden seurata Maikkarin sisältöjä myös sovelluksen muodossa ja tehdä käyttökokemuksesta mahdollisimman laadukas. Sisältönä MTV3 Juuri Nyt tarjoaa nimensä mukaan tuoreimmat uutiset, viihdeotsikot ja urheilutulokset, sekä niihin liittyvät videot mm. viimeisimmät uutislähetykset. Sovellus tulee olemaan kuluttajille ilmainen.

Tätä kirjoittaessani MTV3 Juuri nyt –sovellusta ollaan tekemässä ainakin Nokian Symbian 3 puhelimiin, iPadeihin ja iPhoneihin. Halu on tehdä sovellus mahdollisimman moneen eri päätelaitteeseen. Haluamme tarjota mahdollisuutta myös mainostajille päästä mukaan tähän maailmaan. Tableteissa mainostamisen mahdollisuudet kun ovat vieläkin monipuolisemmat kuin netissä. Voidaan hyödyntää videoita, pelejä, kosketusnäytön ja suuremman näyttöpinta-alan (tableteissa) tuomia mahdollisuuksia, linkata asiakkaan nettikauppaan tai sivuille tai toiseen applikaatioon. Sisältöjä voi katsoa, kuunnella ja koskettaa. Vain maku ja haju puuttuu. Kun on kyse uusista laitteista ja mahdollisuuksista, mitään standardeja ei vielä mainonnassa tai sovellusten käyttöliittymissä ole. Tämä luo pelikentän kokeiluille ja niistä oppimiselle. Mahdollisuuksia on paljon, mutta kokemusta siitä mikä toimii vähän. Näitä kokemuksia Maikkari lähtee keräämään Juuri Nyt –sovelluksen kanssa.

, , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: