Avainsanat: brändit

Kun maailmat kohtaavat

Kirjoittaja: Jere Teutari

Markkinoinnin_iltakoulu_spottiblogi

Luin aikanaan Jari Sarasvuon suosituksesta Frans Johanssonin kirjan ‘Medici-ilmiö’. Sen pääviestinä oli törmäyttäminen. Välimaastot toimialojen välissä ovat uusien oivallusten syntysijoja. Medicit oli firenzeläinen mahtisuku, joka sijoitti kaupankäynnistä ansaitsemaansa varallisuutta taiteen, keksintöjen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Pitkälti tämän ansiosta sen aikakauden suurimmat saavutukset elävät arkipäivässämme vielä tänäänkin.

Tätä ajatusta mukaillen istuimme seitsemän markkinointi-alan asiantuntijan kanssa viime viikolla ‘Markkinoinnin iltakouluun’. Edustettuina olivat niin tutkijat, markkinointijohtajat, sisältöihmiset kuin myös mainos- ja mediatoimistopomot.

 

Yhteenvetona todettakoon, että markkinointi ei ole rikki muualla kuin ihmisten omissa päissä.

 

Jos aiemmin markkinointi saatettiin helposti laittaa yhteen laatikkoon, ei se sinne enää tänä päivänä kuulu. Keskustelijoiden mielestä on nyt viimeistään herättävä siihen, että yrityksen liiketoiminnan takana ovat asiakkaat ja heidän kanssaan käytävä vuorovaikutus. Tässä on markkinoinnin ydin. Tätä vuorovaikutusta on mahdotonta jakaa enää siiloihin vaan sen pitää tulla jokaiselta yrityksen työntekijältä.

Vuorovaikutuksen edellytyksenä on huomio. Ihmiset altistavat laitteillaan itsensä brändien saavutettavaksi tuhansia kertoja päivässä. Kuinka moni näistä kohtaamisista johtaa aidosti haluttuun päämäärään? Liian harva.

Huomiota voi ostaa, ansaita tai luoda ihan itse. Keinovalikko tai monikanavaisuus ei sinällään luo enää kilpailuetua, vaan se kuka saa siitä parhaat tehot irti. Miten mikäkin kanava pelaa omaa rooliaan huomion maksimoimiseksi ja vuorovaikutussuhteen synnyttämiseksi?

Keskustelussa kävi selväksi, että kaiken keskellä johtamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On osattava luoda käsitys ympäröivästä maailmasta ja yrityksen roolista ihmisten arjessa. Sen pohjalle pitää rakentaa riittävän yksinkertainen näkemys tulevasta ja johtaa se organisaatiolle selkeään tapaan toimia. Yrityksillä ei ole varaa olla kaikkien kanssa, kaiken aikaa, kaikkialla.

Oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon asiaa kaikilla osallistujilla oli. Tuskin tilaisuudessa sai suunvuoroa, kun vierustoveri oli jo esittänyt omat ajatukseni ominaan. Törmäyttäminen siis toimii.

Jere Teutari

Jere Teutari

Kirjoittaja toimii johtajana MTV Nextissä.

 

Mainokset

, , ,

Jätä kommentti

Ilmiö nimeltään urheilubisnes

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Nyt ihmetellään asiaa, jossa en ole asiantuntija. Lähestyn urheilua liiketoimintana ja ilmiönä brändäyksen, henkilöbrändien, fanikulttuuriin ja verkostojen kautta. Digiaikana urheiluyhteisöistä tulee entistäkin voimakkaampia. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä hyviä mahdollisuuksia osallistua, seurata, vaikuttaa ja vaikuttua urheilulegendojen tai joukkuebrändien tekemisestä.

Minulle urheilu on mediabisnestä. Henkilöt, joukkueet, yhteisöt ja sidosryhmät tuottavat tapahtumia, tunteita, draamaa ja tarinoita kaudesta toiseen. Mediasta nautitaan sen osallistavan, innostavan, haastavan ja tunteita välittävän luonteen takia. Kaikki tavoittelevat mestaruutta ja onnistumista, vaikka tosiasiassa juuri tappio on kaikkein tavallisinta. Karvaasta kalkista huolimatta menetykset unohtuvat ja menestykset pysyvät sukupolvien mielissä. Kirjoitin aiemmin tappioiden tavallisuudesta omassa blogissani.

Minusta urheilubusinesta tehdään Suomessa usein takapuoli edellä puuhun. Yliarvioidaan urheilulliset menestysmahdollisuudet ja aliarvioidaan taloudelliset kustannukset. Kerta toisensa jälkeen seurat vajoavat hyvästä yrityksestä huolimatta taloudellisiin vaikeuksiin liian kalliiden hankkeiden ja joukkueiden kautta. Harvoin syntyy riittävää pitkäjänteisyyttä rakentaa menestystä niin taloudellisesti kuin urheilussakin samanaikaisesti. Täytyy kysyä kuinka paljon Suomi eroaa tästä muualla.

Ammattiurheiluun sekoittuu paljon rahaa megarikkailta, vedonlyönnistä ja muusta oheistoiminnasta. Tupakkateollisuus pyöritti formuloita vuosikausia. Kallis tapa tehdä liiketoimintaa vaatii mukaansa poikkeuksellisia investointitahoja. Tuntuu siltä, että sponsoreille myydään yhä edelleen näkyvyyttä ja läsnäoloa, vaikka jokainen kumppaniyritys tarvitsisi oikeasti hyviä ideoita, vetoapua ja vaikuttavuutta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tuntuu, että yhteistyömallit laahaavat perässä ja todellinen liiketoiminta yhdessä laahaa vielä lapsenkengissä.

Johtuisikohan osittain siitä, että urheilun kaupalliset vaikuttajat usein ponnistavat nimenomaan urheilusta eivätkä joltain muulta liiketoiminnan osaamisalueelta.

Millainen olisi sitten urheiluilmiön menestysresepti? Miten voisit varmistaa onnistumisen urheiluilmiön rakentamisessa? Otamme asiasta Aki Linnanahteen kanssa selvää Turussa.

Ohessa oma menestysreseptini.

  1. Selvä brändistrategia. Mitä joukkue edustaa faneilleen ja sidosryhmilleen? Miksi joukkuetta kannattaa tukea, seurata ja miksi siihen pitäisi investoida?
  2. Pitkäjänteinen liiketoimintasuunnitelma seuralle ja sidosryhmille. Miten saadaan paikalliset kummisedät tukemaan toimintaa?  Mistä yritystuki ponnistaa pitkällä aikavälillä ja miten brändi tuottaa aitoa lisäarvoa yritysten liiketoimintaan?
  3. Urheilutapahtumat ovat varsinkin talvikaudella suomalaisten kaupunkien suurimpia tapahtumia. Niitä on syytä tukea hehkuttamalla tapahtumista ennakkoon ja rakentamalla laajempaa tukea kertomalla peleistä ja joukkueiden toiminnasta. Joukkueen ja pelaajien on syytä panostaa näkymiseen muissakin alueen tapahtumissa. Osana yhteisöä pelaava joukkue on arvostetumpi ja rakastetumpi ilmiö.
  4. Ammattilaiset mukaan johtamiseen ja kehittämiseen. Kaikki tieto tekemisestä ei voi löytyä entisiltä urheilijoilta. Kehitä toimintaa ennakkoluulottomasti ja haasta eri alojen parhaita asiantuntijoita mukaan tekemiseen.
  5. Varmista fanikulttuuri ja riittävä tarttumapinta joukkueen fanittamiseen. Aidoille faneille mikään määrä ei ole liikaa. Vertailemalla eri urheilulajeja ja tekemistä löydät itsellesi tavoitetason sisällön ja materiaalien tuottamiseen.
  6. Rakenna pelaajista ja joukkueen takapiruista henkilöbrändejä. Yritä rakentaa jokaisesta jaetusta hetkestä arvokas ja jokaisesta pelitilanteesta mahdollisuus urheilun historiaan.

Yhdistämällä voittamisen kulttuurin, suunnitelmallisuuden, riittävän taloudellisen pohjan, osaamisen ja nälän olet varmasti lähellä synnyttää ikimuistoisen urheiluilmiön. Tee pelistäsi ja urheilubrändistäsi historiaa.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , ,

1 kommentti

Miksi brändin pitää olla nöyrä?

Kirjoittaja: Sampo Luoto

Kuluttajan vallan jatkuva kasvu sosiaalisesti täysin digitalisoituneessa maailmassamme on saavuttanut häkellyttävät mittasuhteet.

”Networked society” -termillä viitataan siihen, että digitaalisuus on läsnä kaikessa sosiaalisessa toiminnassamme.

Tämä tarkoittaa mainostajan kannalta sitä, että nykyisin on täysin mahdotonta kontrolloida täysin, millainen mielikuva brändistä muodostuu jatkuvassa muutoksessa olevassa sosiaalisessa yhteisössä.

Tämänkin asian voi periaatteessa ajatella strategisesti hyvin yksinkertaisessa viitekehyksessä menettämättä mitään oleellista.

Kuluttajista on tullut ”Nalle Puheja”, jotka tuntosarvet herkkinä miettivät koko ajan, missä on ”hunajaa”: eli mielekästä ja merkityksellistä sisältöä.

Kun kuluttajat ovat alkaneet itse määritellä, mikä on houkuttelevaa ja mikä ei, brändiltä vaaditaan aivan uudenlaista ja syvällisempää asiakasymmärrystä kuin perinteinen demografiaan perustuva segmentointi.

Brändien on nykyisin oltava jatkuvasti ”varpaillaan”. Kuluttajat, jotka ennen olivat helposti ohjailtavaa karjaa, ovat nykyisin pikemminkin pääskysparvi, joka voi silmänräpäyksessä muuttaa ilmassa suuntaansa.

Koska kuluttajista on tullut hunajanetsijöitä, brändien hallinnasta on tullut siis aiempaa haasteellisempaa.

Toisaalta uusi maailma tarjoaa satoja mahdollisia kohtaamispisteitä, joissa kuluttajalle voi tarjota merkityksellistä sisältöä.

Kun asiakasymmärrys on hyvin hallussa, on todennäköisempää, että Nalle Puhisi pitää sinun hunajastasi kuin jos nojattaisiin pelkästään demografiseen kohderyhmäajatteluun.

SampoLuoto2014_blogiin

Sampo Luoto

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, joka työskentelee Valveessa.

, ,

1 kommentti

Sisältömarkkinoinnin peruskurssi

Kirjoittaja: Jouni Mannerhovi

 

Kaikilla brändeillä on mahdollisuus sisältömarkkinointiin

Sisältömarkkinointi on päivän sana. Konsulttien kanssa kilvan suosittelemme mainostajia ryhtymään tuottamaan sisältöjä. Vaatimus on kohtuuton.

Yrityksen tehtävä ei ole tuottaa sisältöjä ellei se satu olemaan sisällöntuotantoyhtiö. Yrityksen tehtävä on tuottaa arvoa omistajalleen, ja se tapahtuu tyypillisesti parhaiten keskittymällä ydinliiketoimintaan.

 

Sisältö ei muutu sisältömarkkinoinniksi logolla

Sisältömarkkinoinnin tehtävä on lopulta yksinkertainen. Sen tulee vahvistaa brändin ja sen käyttäjän suhdetta. Suhde vahvistuu brändin kyetessä tuottamaan sisältöä, jota sen innokkaat käyttäjät tai potentiaaliset sellaiset haluavat seurata ja jakaa. Sisältöä ei kuitenkaan tarvitse tuottaa itse. Osaaminen kun löytyy usein muualta, ellei satu olemaan se sisällöntuotantoyhtiö.

Sisältö ei myöskään muutu sisältömarkkinoinniksi laittamalla logon sisällön perään. Se on yhteistyötä tai sponsorointia, ja brändille usein tehokas tapa esiintyä sopivassa ympäristössä. Sisältömarkkinointia ei myöskään synny mediassa esiintyvän tähden hokiessa tuotemerkkiä. Syntyy yleisön aliarviointia.

 

Uutta potentiaalia

Kaikilla brändeillä on mahdollisuus synnyttää sisältöä, jolla on yleisölleen merkitystä, joka lähtee liikkeelle ja jonka perään syntyy paraati. Toisille se on vaikeampaa, mutta kaikille löytyy keino ja mikä parasta, sitä itselle sopivinta tapaa ei tarvitse tai edes kannata yrittää löytää yksin.

Jos olet urheilujalkinevalmistaja, tulee sinun huolehtia, että järjestämässäsi juoksukoulussa on vähintään lassevirenit ja abebebikilat pitämässä kursseja, mikäli herrat sattuvat edustamaan brändillesi sopivia arvoja. Tai jos tuotteesi on uistin, voit aivan hyvin kustantaa lifestyle-sarjan, jossa kansan suosikit touhuavat jotakin yleisölle kiinnostavaa kiehtovissa ympäristöissä, joissa tuotteesi on kotonaan.

Näitä sisältöjä käyttäjäsi ja potentiaalisi varmasti diggailevat ja jakavat omissa kanavissaan. Tässä on uskomattoman paljon hyödynnettävää potentiaalia juuri nyt, kun monet aikaisemmin kaupallisesti koskemattomat sisältöjen tuottajat mm. artistit ovat heränneet aiheeseen.

 

Sisältömarkkinointia syntyy, kun sisällöntekijät tulevat lähelle mainostajaa ja ymmärrys jaetaan puolin ja toisin

Muun muassa radion kyky kerätä suuri yleisö joka päivä pitkäksi ajaksi perustuu yleisön tuntemiseen ja sisällöntuotannon osaamiseen valitulle yleisölle. Kun sisällöntuottajat ja päätöksentekijät kohtaavat asiakasymmärryksen syntyy sisältöä, jota halutaan kuluttaa ja jakaa, ja joka arvostaa kuluttajaansa. Me MTV:ssä ja Radio Novassa teemme työtä sen eteen, että tällaisia kohtaamispisteitä syntyy päivittäin.

 

 

jouni_mannerhovi

 

Jouni Mannerhovi

Kirjoittaja on Radio Novan markkinointijohtaja.

, ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: