Avainsanat: digitaalisuus

Mitä TV-äijälle jäi mieleen digialan suurtapahtumasta?

Kirjoittaja: Jouni Weckman

SXSW_kuva_ JouniWeckman_1

Maaliskuun puolivälissä Austinissa järjestettävä SXSW Interactive digiteknologia- ja luovan alan seminaari on valtava tapahtuma. Kymmenien päällekkäisten seminaariesityksen ja satojen promo- ja oheistapahtumien kokonaisuutta on mahdotonta yhden miehen selättää. Mutta yritän. Tässä neljä teemaa, jotka jäi TV-äijälle mieleen:

Näkemys

Jos vielä viime vuonna seminaariesitysten esittelyteksteissä vilisi termi Big Data, oli se tänä vuonna korvattu näkemyksellä. Data tai varsinkaan sen määrä ei ole itseisarvo. Markkinoinnin dataohjautuvuus vaatii, että datasta löytää oleellisen ja systeemi pystyy tekemään sen perusteella tavoitteita tukevia päätöksiä.

SXSW_kuva_ JouniWeckman_2

Tarina

Samaan kehitykseen liittyy huomioni tarinankerronnan arvonnoususta. Monikanavainen reaaliaikaisuuskaan ei ole itseisarvo, jos toimenpiteet eivät muodosta kokonaisuutta; kerro samaa tarinaa.

Mielenkiintoisen tarinan ja vision kertoo Alex Garlandin Pohjois-Amerikan ensi-iltansa Austinissa saanut elokuva Ex Machina, joka tutkii ihmisyyttä ja keinoälyä jännittävällä tavalla. Tarina laajeni tapahtuman aikaan myös elokuvan ulkopuolelle kun Ava, elokuvan (nais)robotin persoona, sai keinoälyn varaan rakennetun ulottuvuuden Tinderissä ja kävi keskusteluja käyttäjien kanssa.

SXSW_ExMachina_JouniWeckman_1

Sittemmin tuotantoyhtiön markkinointi on solminut yhteistyön x.ai -keinoälysovelluksen tarjoajan kanssa. Nyt Ava sopii halutessasi sinulle myös liiketapaamisia.

Televisio

Seminaarissa puhuttiin jonkin verran puhuttiin myös televisiosta. Usein puheenvuorot liittyivät siihen, että televisiota ei ainakaan toistaiseksi voi ohittaa, jos tavoitteena on ilmiö laadukkaamman sisällön ympärille. Samoin löytyi esimerkkejä siitä, miten verkossa ilmiöksi kehittynyt sisältöhanke on päätynyt televisioon, kun tuotannon vaatimuksista on tullut riski-investointi.

Start up -henki

Pääsin aika läheltä seuraamaan, kun pohjoismaiset startupit yhdistivät voimansa pitkänlinjan yhteisövaikuttajan Peter Greenin johdolla ja järjestivät yhdessä majoitukset, messuosaston ja markkinoinnin.

Jälkikäteen mietittynä vaikuttavinta on se avoimuus, into ja omistautuminen, jolla digimaailman nuoret yrittäjät suhtautuvat omiin yrityksiinsä ja niiden perustana oleviin ideoihin ja ajatuksiin.

Jouni Weckman

Jouni_WeckmanKirjoittaja vastaa sponsoroinnista, tuotesijoittelusta ja yhteismarkkinoinnista MTV Nextissä.

@JouniWec

, ,

1 kommentti

MTV:n viisi fokusta

Kirjoittaja: Tomi Halonen

MTV_image_1280x720

MTV:ssä ja MTV:n myynnissä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana. Muutosten keskellä onkin hyvä kiteyttää, mitä meille kuuluu ja mikä on MTV:n fokuksessa tänään – ja tulevaisuudessa.

Halutuimmat sisällöt

Halutuimmat sisällöt ja vahvat kanavabrändimme niin tv:ssä, radiossa kuin kaikissa digitaalisissa väylissä ovat kaiken toimintamme keskiössä. MTV luo Suomen puhutuimmat ilmiöt. Kanavapuolella esimerkiksi Radio Nova uudistui reilu kuukausi sitten tuoden tarinallisuuden vahvemmin eetteriin. Myös Subin roolia kirkastetaan suhteessa muihin kanavabrändeihimme, ja kerromme tästä lisää syksyllä.

Suomalaisten mediakäyttö

Olemme tehneet ison tutkimustyön suomalaisten arvoista ja tulevaisuudenodotuksista, heidän kulutus- ja mediakäyttötottumuksistaan ja trendeistä. Tätä dataa hyödynnämme omien kanaviemme ja sisältöjemme suunnittelussa, markkinoinnin ja tuotteistuksen kehityksessä sekä luonnollisesti asiakastyössä.

Mitä asioita suomalaiset arvostavat? Miten uudet kuluttajuuden muodot muuttavat toimialoja? Miten mediakäytön muutos muuttaa niin mediataloja kuin markkinointia? Näiden kysymysten äärellä rakennamme parasta suhdetta suomalaisiin.

Tarinankerronta

Nykyisessä taloustilanteessa taktisen mainonnan rooli kasvaa – tai pahimmassa tapauksessa markkinoinnin roolia supistetaan. Me katsomme asiaa toisesta näkökulmasta. Mainonnan huomioarvojen pirstaloituessa kasvaa nimittäin tarinan ja laadukkaan, monimediallisen mainonnan rooli brändinrakennuksessa.

Tuomme vuoden aikana uusia tuotteistuksia ja caseja havainnollistamaan, miten eri kanavia hyödynnetään nykypäivän tarinankerronnassa, ja miten monimediallisella tarinankerronnalla tehdään tuloksia.

Digitaalinen MTV

Omistajayrityksemme Bonnier on avoimesti kertonut tavoitteekseen olla johtava digitaalinen mediatalo vuonna 2020. Tämä tavoite johtaa myös MTV:n digitaalisen sisällön ja tuotteistuksen kehittämistä.

Kaikki ilmiömme niin tv:ssä kuin radiossa löytyvät myös digitaalisista kanavistamme: MTV Katsomosta, nettiradioista, MTV.fistä sekä vahvoista sosiaalisen median yhteisöistämme.

Vahvuutemme on laadukas ja turvallinen digitaalinen mediaympäristö. Tiesitkö, että MTV Katsomossa yhden katselukerran keskiarvokesto on 15 minuuttia? Tämä kertoo vahvan sisällön vetovoimasta.

Muutoksen johtaminen

Kun media- ja markkinointiala on murroksessa, on myös sisäisiä toimitapojamme katsottava uudesta näkökulmasta. Olemme aloittaneet kaupallisen toimintamallimme muutoksen, jonka tuloksia näet toivon mukaan jo kuluvan vuoden aikana. Kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme asiakaslähtöisemmäksi, jonka keskiössä on joustavuus ja entistä luovemmat monimediaratkaisut.

Tällaista meille siis kuuluu. Entä mitä teille? Ota yhteyttä, niin keskustellaan!

Tomi Halonen

Tomi Halonen
MTV:n kaupallinen johtaja
@HalonenTomi

, , , ,

Jätä kommentti

Positiivisilla hiilillä!

Hyvän hiilloksen ilta

Helsingissä järjestetään tänään keskiviikkona Hyvän hiilloksen ilta, jossa tunnetut eri alojen vastinparit kipuavat lavalle kehumaan kilvan toisiaan. Tarkoituksena on synnyttää suomalaiseen yritysmaailmaan positiivisuuden kierrettä. Kaverin kehuminen ei ole itseltä pois, päinvastoin, se on koko bisneksen parhaaksi.

Suomalaisessa mediakentässä on paljon kehuttavaa. Haluaisin nostaa esille etenkin nämä huikeat onnistumiset.

Sananvapaus

Suomi on sananvapaudessa maailman korkeimmalle rankattu maa. Täällä media raportoi, kertoo, kaivaa, tutkii objektiivisesti ja asiantuntevasti kaikkea mikä liikkuu, ja myös sen mikä ei liiku. Tämä vahva ja tärkeä tosiasia on noussut vielä suurempaan arvoon nyt, kun seuraamme Euroopan sisällä tapahtuvaa kehitystä, jossa sensuuri ja valtiopäämiesten propaganda ohjaa valtamedian sisältöä.

Halu kehittyä

Suomalainen mediakenttä on maailman huippua sisällön laadussa sekä jakeluteiden ja päätelaitteiden kehittyneisyydessä. Emme ole kaikessa maailman ykkösiä, mutta rankkaudumme korkealle lähes jokaisessa keskeisessä kategoriassa. Olipa se sitten televisioiden laitekannan, suoratoistopalveluiden, kovalevyboksien, laajakaistayhteyksien, tablettien tai älypuhelimien määrä ja käyttötiheys.

Uudet, raikkaat sisällöt

Suomalaiset mediat ovat lanseeranneet uusia ohjelmakonsepteja ja formaatteja kovalla menestyksellä. Ihan viimeaikaisimmista mainitsisin Ylen vakuuttavan ulostulon Kioskin muodossa, Neloselta suuren suosion saavuttaneen Loirinuotion, Pöllölaaksosta Possen, Kingin ja yllätyshittinä Ensitreffit alttarilla. Tällaista laatua voi seurata rinta rottingilla, jokaisessa mediatalossa.

Vahva lehdistö

Sähköisen median lisäksi Suomessa on erittäin vahva ja laadukas lehdistö. Paljon tunnettuja mediabrändejä, jotka tekevät transformaatiota paperilehdestä monikanavaisen tarjoaman suuntaan.

Luova Suomi

Digitaalinen luova talous on yksi Suomen kasvu- ja vientimahdollisuuksista. Sen avulla voimme varmistaa, että Suomessa on jatkossakin maailman paras mediatarjonta. Kasvun veturi siitä saadaan rohkeudella ja innovatiivisuudella. Ensimmäinen askel olisi digitaalisten toimitettujen sisältöjen alv:n laskeminen samaan 10%:n tasoon kuin analogisten lehtien ja kirjojenkin alv on. Samalla näytettäisiin muulle Euroopalle mallia ja otettaisiin edelläkävijän rooli.

Lisää lääkkeitä Suomen nousuun luvassa tänään Hyvän hiilloksen illassa, jota voi seurata suorana lähetyksenä klo 17 alkaen mtv.fissä.

Ketä kilpailijaa sinä haluaisit kehua? Anna positiivista palautetta Twitterissä tunnuksella #hyvähiillos!

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

, , , , , ,

Jätä kommentti

Millaista televisiota katsomme vuonna 2025?

tv_tulevaisuus_kuvitus

Tänään perjantaina vietetään YK:n julistamaa Maailman tv-päivää. On siis mitä sopivin hetki pysähtyä visioimaan, mitä televisiolle mediana tapahtuu tulevien vuosien aikana.

Lennokkaimmat visionäärit ovat jo jonkin aikaa povanneet television kuolemaa. Microsoft ennusti vuonna 2009, että netin käyttö ohittaa television kesäkuussa 2010. IBM puolestaan julkaisi 2009 laajan raportin nimeltään The end of television as we know it.

Ja kuitenkin televisio on nyt suositumpi kuin koskaan. Sitä katsellaan yli 3 tuntia päivässä ja katsomisen tavat ovat monipuolistuneet nopeasti. Hyvän olon tunne voi kuitenkin koitua turmioksi, jos tv-bisneksessä ei ymmärretä katsoa kristallipalloon ja ennakoida tulevaa. Itse näen omassa pallossani kolme keskeistä kehityslinjaa, jotka muovaavat television hyvin erilaiseksi mediaksi vuoteen 2025 mennessä.

Tärkein tekijä on eittämättä digitaalisuus – jo paljon ennen vuotta 2025 on digitaalisten teräväpiirtolaitteiden levinneisyys 100%. Kaikilla ihmisillä ja kotitalouksilla on useita päätelaitteita, joilla on helppoa katsoa, jakaa ja kommentoida lempisisältöjä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Myös digitaalisten kanavien määrä on kasvanut, osa niistä on pelkästään verkossa. Perinteisten mediatalojen palveluista, kuten MTV Katsomosta tai Yle Areenasta, tulee kokoontumispaikkoja, toreja. Ne kokoavat yhteen mediayhtiön kanavat sekä sadat muut pienemmät kanavat, jotka ovat yhden tai useamman innokkaan mediatalentin tuotoksia.

Talentit ovatkin toinen keskeinen menestystekijä. Tulevaisuuden televisiossa sisältöjen tekeminen demokratisoituu, koska kenellä tahansa voi olla tarvittavaa intoa, luovuutta ja teknistä kyvykkyyttä. Mediayhtiöiden kannattaa seurata tarkasti nuorten osaajien työskentelyä, sillä he tuovat uudenlaista iloa ja keveyttä sisältöjen tekemiseen. Tubettajasukupolven parhaista talenteista tullaan taistelemaan kiihkeästi.

Avainasemassa kaupallisen television tulevaisuudessa tulee olemaan myös mainonnan muotojen kehittyminen. Jatkossa matka lempisisällön parista ostosten tekemiseen tulee olemaan lyhyempi kuin koskaan aiemmin. Median, kaupan ja palveluiden raja-aidat ovat häilyviä ja mainonnan kohdennettavuus on huippuluokkaa. Mainostajan ei tarvitse enää tarjota kaikille kaikkea, vaan personoitu mainosviesti kunkin tarpeisiin. Mainostajalle avautuu vuoteen 2025 mennessä ennennäkemätön mahdollisuuksien meri.

Yhteenvetona voikin todeta, että televisiolla on edessään huikea kehityksen vuosikymmen. Vuonna 2025 ”televisio” tarkoittaa itse asiassa mitä tahansa mediapintaa – vaikka jääkaapin ovea! – josta sisältöjä voi seurata. Televisio ei ennenaikaisista huhuista huolimatta ole kuollut, vaan luo parhaillaan nahkaansa.

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

, , , , ,

Jätä kommentti

3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

TTK

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

pizzapiccolo

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

posse

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

, , , ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Keski-ikäisten touhuja

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

MTV - Spottiblogi  - 141027 - Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

1 kommentti

Miksi brändin pitää olla nöyrä?

Kirjoittaja: Sampo Luoto

Kuluttajan vallan jatkuva kasvu sosiaalisesti täysin digitalisoituneessa maailmassamme on saavuttanut häkellyttävät mittasuhteet.

”Networked society” -termillä viitataan siihen, että digitaalisuus on läsnä kaikessa sosiaalisessa toiminnassamme.

Tämä tarkoittaa mainostajan kannalta sitä, että nykyisin on täysin mahdotonta kontrolloida täysin, millainen mielikuva brändistä muodostuu jatkuvassa muutoksessa olevassa sosiaalisessa yhteisössä.

Tämänkin asian voi periaatteessa ajatella strategisesti hyvin yksinkertaisessa viitekehyksessä menettämättä mitään oleellista.

Kuluttajista on tullut ”Nalle Puheja”, jotka tuntosarvet herkkinä miettivät koko ajan, missä on ”hunajaa”: eli mielekästä ja merkityksellistä sisältöä.

Kun kuluttajat ovat alkaneet itse määritellä, mikä on houkuttelevaa ja mikä ei, brändiltä vaaditaan aivan uudenlaista ja syvällisempää asiakasymmärrystä kuin perinteinen demografiaan perustuva segmentointi.

Brändien on nykyisin oltava jatkuvasti ”varpaillaan”. Kuluttajat, jotka ennen olivat helposti ohjailtavaa karjaa, ovat nykyisin pikemminkin pääskysparvi, joka voi silmänräpäyksessä muuttaa ilmassa suuntaansa.

Koska kuluttajista on tullut hunajanetsijöitä, brändien hallinnasta on tullut siis aiempaa haasteellisempaa.

Toisaalta uusi maailma tarjoaa satoja mahdollisia kohtaamispisteitä, joissa kuluttajalle voi tarjota merkityksellistä sisältöä.

Kun asiakasymmärrys on hyvin hallussa, on todennäköisempää, että Nalle Puhisi pitää sinun hunajastasi kuin jos nojattaisiin pelkästään demografiseen kohderyhmäajatteluun.

SampoLuoto2014_blogiin

Sampo Luoto

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, joka työskentelee Valveessa.

, ,

1 kommentti

Digikuluttajan jäljillä: Faija googlaa kännykän

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

Spottiblogi_artikkeli2_Kurio

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

Jätä kommentti

Digikuluttajan jäljillä: some-mummo yllättää

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

MTV - Spottiblogi - artikkeli - Kurio

 

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

, ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: