Avainsanat: ilmiöt

Kilpailijan kehuminen johtaa parempaan businekseen

Kirjoittaja: Jani Halme

Hyvän hiilloksen ilta

MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko ja Sanomien kaupallinen johtaja Antti Järvinen kehumassa Hyvän hiilloksen illassa.

Viime viikon omaperäisin yritystapahtuma oli Hyvän hiilloksen ilta. Stand up -tapahtumistaan kuulussa On the Rocksissa kuultiin maamme eturivin yritysjohtajia ja yhteiskunnallisia päättäjiä oudossa tilanteessa: kehumassa pahinta kilpailijaansa. Käänteinen roasting ei jäänyt tapahtumapaikan täyttäneen BtoB-väen omaksi porinaksi, vaan tempauksen kantavasta ideasta napattiin kiinni niin Twitterissä, radio-ohjelmissa kuin aamutelevisiossakin.

Olemme mykistyneitä siitä rohkeudesta, jolla kaikki kymmenen ihmistä eli viisi paria kehuivat kilpailijaansa, heidän näkemyksiään, tekoja ja tapaa toimia. Yleisössä moni kuulija oli sitä mieltä, että jokainen heistä oli valmistautunut erittäin hyvin tuohon outoon tilanteeseen. Näin varmasti olikin. Joskaan emme usko heidän tarvinneen juurikaan puheitaan treenata: he tunsivat kilpailijansa jo ennakkoon niin hyvin, ettei sen hyvien puolien esiin kaivaminen vaatinut kuin vähän arkirohkeutta.

Jokainen Hyvän hiilloksen illassa puhunut vaikuttaja on oman alansa huippu. He ovat saavuttaneet asemansa myös sen vuoksi, etteivät ole hukanneet energiaansa kilpailijoidensa vähättelyyn. Demonisoinnin ja autopilottipilkan sijaan kannattaa listata kilpakumppanin hyvät puolet. Mielellään sellaiset, joista on itse hivenen kateellinen. Näin hahmottaa paremmin ne kohdat, joissa omassa toiminnassaan on kirimisen varaa. Niihin keskittymällä tekee parempaa jälkeä ja miellyttävämpää tulosta.

Kilpailijan kehuminen on tärkeää. Sillä asenteella kun tekee parempaa businesta.

Jani Halme, Samuli Harjunpää ja Anssi Järvinen
Hyvän hiilloksen illan ideoijat

Tilaisuus tuotettiin MTV:n, ToinenPHD:n, OMD:n ja Ainoa Resolutionin voimin.

Mainokset

, , , , , , , , , , , , , ,

Jätä kommentti

Mikä ihmeen ilmiö?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Riittävästi erottuvat asiat, idea ja ihmiset puhuttavat. Puheen ja tunteiden välittämisen kautta tieto asioista leviää kulovalkean tavoin. Kutsumme tapahtumaa usein ilmiöksi.

Pidämme ilmiömäisiä asioita usein ihmeellisenä. Miten joku saattaa olla niin erinomainen, outo, ihmeellinen tai tehdä asioita uudella tavalla? Janoamme uusia ilmiöitä ja iso osa mediasta tuntuu elävän niistä. Etsimme uutta ja entistäkin kiinnostavampaa kerrottavaa tiedonjanomme täyttämiseksi.

Suomi on tasapäistämisen luvattu maa. Meillä on peruskoulu, tavaratalot, osuuskaupat ja sanomalehdet. Asioita, joissa kaikille yritetään tarjoilla samoilla ehdoilla. Haluamme ihmisten saavan vähintäänkin samat lähtökohdat elämäntarinansa rakentamiseen.

Miten sitten jotkut ihmiset päätyvät tekemään jotain aivan muuta ja ilmiömäistä? Miksi joku päättää erottua kaikista muista ja rakentaa jotain mikä paperilla tai toisen mielessä saattaa kuulostaa pähkähullulta?

Olemme niin tottuneita uusiin ilmiöihin ja ilmiömäisiin esitykseen, että emme jaksa ihmetellä, miksi vaikka joku kiinteistövälittäjä erottuu niin paljon, että hänen arjestaan tehdään oma televisio-ohjelma kuten Jethro Rostedille kävi.

Ajattelemme, etteivät ilmiömäiset suoritukset sovi kaikille. Aivan kuin erottuminen, kiinnostavuus, inhimillisyys ja rohkeus olisivat suurien tai ainoastaan rahakkaiden etuoikeus. Päinvastoin, suurimmat ilmiöt Smoukahontasin tapaan tuntuvat syntyvän hyvinkin vaatimattomissa olosuhteissa kuten vaikkapa kylpyhuoneessa videokameran kanssa Pohjanmaalla.

MTV:n Ilmiöiden jäljillä-kiertue saapuu tänään Jyväskylään, jossa Aki Linnanahteen ja minun vieraani on ilmiömäinen Hans-Peter Siefen. Mikä saa nuoren miehen ottamaan valtavan lainan ja tuomaan Yhdysvaltojen entisen varapresidentin ei pelkästään Suomeen, vaan kaikista maailman vaihtoehdoista vieläpä Jyväskylään? Miksi MM-ralli pidetään juuri Keski-Suomessa?

Ilmiömäistä toimintaa voi seurata Twitterissä hästägillä #uusimtv tai keskustelusta lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

 

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , ,

Jätä kommentti

Haloo Kuopio – Pelastaako matkailu Savon?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Savon ja koko Itä-Suomen suurin ilmiö taitaa olla itse savolaisuus ja siitä johdetut sanailut. Silti Kuopio talousalueineen on vahva toimija pelkkiä mahdollisuuksia täynnä.

Mistä löytyy syy mennä Savoon? Ideoita saattaa olla paljonkin, mutta omaan päähäni en saa niistä yhtäkään. Kuopiota miettiessä mieleen syttyy Ponsse, jääkiekko ja ennen kaikkea kiekkoilijat. Ovatkohan ne kaikki jollain tavalla niitä Kapasia tai lähisukulaisia?

Harva tunnistaa tai tunteen Itä-Suomen helmiä vaikka vähän kaivamalla muistaakin vedet, vuoret, hiihdot ja luonnon. Taitavat osata ruokaakin laittaa muuta Suomea kunnianhimoisemmin.

Millainen olisi savolainen matkailuilmiö kansainvälisesti? Jotakin melkein hullua ja omintakeista olisi varmasti keksittävä. Sitä tuskin pystyy ulkopuolelta paremmin keksimään kukaan muu kun savolaiset itse.

Pitäisikö Kuopion olla mukana Selviytyjissä? Tai Amazing Race -pysähdyspaikkana? Kuulostaa epärealisistiselta. Ehkäpä vastauksia voitaisiin hakea lähempääkin. Savonhan on puolessa välissä Helsingistä matkalla lappiin. Mikseivät kokoaisi joukkojaan juuri ohiajajien houkuttelemiseen? Saattoipa Tahko joskus asiasta mainitakin.

Miten saisimme lentokoneen tai kaksi tuottamaan ihmisiä etelästä Kuopioon vaikkapa viikonlopuksi? Sanotaan lomailun olevan mielentila, joten miksipä ei ryhtyisi vaikuttamaan ihmisen mieleen vaikkapa viikonloppu kerrallaan?

Nyt taitaakin olla aika heittää jonninjoutava asenteet kesästä ja matkailusta pelkässä suvessa romukoppaan. Jos Turokin pystyy Kuopiosta ponnistamaan kansainvälistä muotia, niin miksi ei matkailussakin yrittetäisi vähän ylemmäs?

Entäpä venäläiset? Löytyykö heistä ratkaisua tulevaisuuden Savon synnyttämiseen? Sanovat venäläisen arvostavan suomalaista puhtautta, luontoa ja hyviä palveluita. Osaammeko tyydyttää naapurin halua kuluttaa, syödä hyvin ja nauttia elämästään? Miten saamme viestit yhdistettyä ja kohdistettua juuri rajan toiselle puolelle? Taidetaan tarvita yhteishenkeä, uskoa ja yhteistyötä paremman kokemuksen luomiseksi.

Minusta Savon matkailu on selvästä yhteistä brändiä vailla. Miten se luotaisiin sadoista toimijoista huolimatta tai juuri heidän avullaan? Miten Savosta rakennetaan ilmiö?

Pohditaan sitä yhdessä ja erikseen. Etsitään yhdessä savon sydäntä ja sanotaan sanat suoriksi savolaiseen tapaan.

Minä, Aki Linnanahde ja Ville Puustinen Kuopiossa keskustelemassa aiheesta 12.11. 2014.  Tilaisuudesta julkaistaan myös video osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

 

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Kuuleeko Oulu, huutelen?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Oulun viimevuosikymmenten kasvu ja vaurastuminen muodostaa ilmiömäisen menestystarinan.  Mistä syntyy ja ponnistaa Oulun uusi tuleminen? Miten yrittämisen kipinästä synnytetään uuden kasvu roihu?

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Kiipeämme pohjoiseen pohtimaan, ihmettelemään ja haastamaan pohjoisen voimaa. Mitkä ovat yritysten ja yrittäjien tunnelmat? Nousiko Nokia-klusteri hattuun ja mistä löytyvät uuden onnistumisen avaimet? Löytyykö perinteisestä IT-kaupungista potkua haastamaan  myös koko Suomi digitaaliseen kasvuun? Entä onko pienissä yrityksissä kasvun alku? Äänessä nykyiset ja entiset oululaiset; yrittäjä Lauri Salovaara, toimittaja Tuomas Enbuske ja minä.

Paljon kiinnostavia ja vastauksia luvassa MTV:n kiertueella Oulussa 6.11. 2014. Keskustelu on osa Ilmiöiden jäljillä -sarjaa ja sitä voi seurata tapahtuman ohella somessa (#uusiMTV) tai myöhemmin julkaistavista tallenteista osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Luvassa on varmasti vauhdikasta ajatustenvaihtoa ja uusia ideoita.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , , , ,

Jätä kommentti

Sisältömarkkinoinnin kuolema

Kirjoittaja: Jere Teutari

Uskallan väittää, että sisältömarkkinointi käsitteenä, niin kuin sen nyt tunnemme, on tullut elinkaarensa päähän. Perustan väitteeni siihen, että tähän asti sisältömarkkinointi on pääasiassa tarkoittanut uusien viestintäkanavien synnyttämistä.

Lähes kaikilla suomalaisilla TOP 200 markkinoijilla on jonkinlainen sisältömarkkinointikanava synnytettynä ja siellä pyörii jonkin verran faneja, seuraajia tai jopa sisällön jakajia. Kilpailu siitä, kenellä on omat sisältökanavat hallussa, voidaan pikkuhiljaa alkaa julistaa päättyneeksi.

Sisältökanavan synnyttäminen ei sinällään ole kovinkaan vaikeaa, mutta oikeasti mielenkiintoinen sisältö sitten onkin jo aivan toinen asia. Nyt alkaa todellinen kilpailu huomiosta. Vain huomio voi muuttaa kanavan ROIn. Tämän kanssa moni mediatalokin on joutunut viime aikoina kamppailemaan.

Media toimii mainonnan ansaintalogiikaltaan yksinkertaisesti. Mitä parempi huomio ja vaikutus, sitä paremmin menee. Huomion ja vaikutuksen puolestaan rakennat ylivoimaisella sisällöllä ja jakelulla. Mainostajat ovat panostaneet edellisistä pääasiassa jälkimmäiseen. On siis aika puhua sisällöstä.

Tähän väliin yksi esimerkki Facebookista. Katsottuani läpi noin 15 suomalaisten eniten peukuttamaa brändiä, niiden tuottamaa sisältöä peukuttaa tai jakaa keskimäärin yksi prosentti niiden yleisöistä. Kun vertailen suomalaisia medioita, on huomion määrä yli kymmenkertainen, joillain jopa viisikymmenkertainen. Mediat pesevät brändit tässä pelissä edelleen sata-nolla.

Joku syy tähän saattaa olla? Alla niistä kolme.

1. Brändejä ei pidetä sisällöntuottajina.

Brändien paikka ihmisten sydämissä on jossain muualla. Joku brändi tuottaa mielihyvää, toinen arjen toimivuutta ja joku kolmas menestystä.

 2. Brändit eivät ole mediataloja.

Niiden johdon agendalla ei ole se, millaista sisältöä ne tuottavat ja kuinka ne saavat välitöntä ansaintaa sisällöistä. Tämä on korkeintaan markkinointijohdon agendalla, mutta ei se ole näiden yritysten ydinliiketoimintaa.

 3. Sisältömarkkinoinnissa käydään über-kovaa kilpailua.

Ihmiset on kyllästetty brändien sisältökanavien tarjonnalla ja pelkällä kanavalla erottautuminen ei enää riitä.

 

Hyvä sisältö saa paremman huomion kuin huono sisältö. Tästä syystä olemme avaamassa sisällön tuotantoamme mainostajille aivan uudella tavalla.

Esittelimme pilotointihengessä tiistaina 10.6. suomalaisille mainostajille, mediatoimistoille ja mainostoimistoille uudenlaisen tavan ostaa ja luoda sisältöä. Meillä oli liki sadan hengen porukka auditoriossamme kuuntelemassa sisältöideoita, jotka Suomen johtavat TV-tuotantoyhtiöt olivat samaan aikaan pitchaamassa sekä medialle että asiakkaille.

Kyse on sisältöideoista, jotka ovat jalostettavissa kohtaamisiksi niin ostetussa, omassa kuin ansaitussakin mediassa. Toimintatapa on täysin uusi ja meilläkin testihengessä synnytetty, mutta maailmalla esim. Hollywoodissa ollut arkipäivää jo pitkän aikaa.

Uskon, että Suomen kokoisessa markkinassa osaamista yhdistämällä ja tällä tavoin verkostomaisesti toimimalla voidaan alkaa aidosti puhua sisällön aikaansaamasta huomiosta ja sisältökanavien ROIn kannattavuudesta. Tällöin yhdyssana sisältömarkkinointi alkaa elää uutta elämäänsä.

 

Jere Teutari

 

-jere

P.S. Eipä huolta, vaikka et tilaisuuteemme pääsytkään. Jaamme tietoa näistä sisältöideoista mielellämme. Sovitaan treffit ja keskustellaan lisää.

Kirjoittaja on MTV Next yksikön vetäjä. MTV Nextin tehtävänä on luoda uudenlaisia mediaratkaisuja ihmisten muuttamaan mediakenttään.

, , ,

Jätä kommentti

Tee nimiehdotus MTV:n uudelle palvelulle!

Kyllä. Haluamme antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa palvelun lopulliseen nimeen. Toivomme, että löydät palvelustamme elämyksiä sekä inspiraation lähteen myös omaan työhösi.

Mikä ihmeen palvelu?@theMartti

Prime time televisiossa tarkoittaa myös prime timea Twitterissä sisältöön liittyvän hashtagin kohdalla.

MTV:n kaupallinen johtaja Stinde Mäkinen totesi Markkinointi & Mainonta -lehden puheenvuorossaan seuraavan tosiasian: ”Liikkuvan kuvan tulevaisuus tarvitsee tutkimusta.” Todellakin! Ilmiöiden kokonaisvaltaisen mittaamisen ratkaisuja sekä Nielsenin lanseeraaman Twitter TV Ratings tulospalvelun (tai vastaavan) hidasta rantautumista odotellessa, MTV:n ”Twitter-viisarin” tarkoituksena on lanseerata etukenossa uusi kokeellinen mittaristo, jolla vertaillaan eri tv-sisältöihin liittyvän keskustelun eli ’pöhinän’ määrää Twitter-palvelussa.

Olemme reilun parin vuoden ajan tutkineet suomalaisten Twitter-käyttäjien tv-ohjelmiin liittyvää twiittailua ja välillä myös julkaisseet dataa kumppaneillemme. Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä. Putouksen ohella esimerkkejä tarjoavat muun muassa #TähdetTähdet, #mmkisat tai vaikkapa #BBSuomi -somenäytökset. Myös Facebookissa tapahtuu taikoja ilmiöidemme ympärillä. Kokeilemme jatkuvasti myös uusia innovaatioita, kuten pilotti Tellyon kanssa osoitti.

Jos järjestämme digitaalisen torikokouksen viikoittain esimerkiksi Putous-ilmiön ympärillä, haluamme tuntea siihen osallistuvat ihmiset. Reaaliaikainen keskustelu rikastaa tv:n äärellä koettuja elämyksiä.

Nyt olisi aika tuoda tieto ja helppo työkalu kaikkien ulottuville. Tämä palvelu on tarkoitettu sinulle.

Tässä muutama havainnekuva mahdollisesta palvelusta. Klikkaa kuva suuremmaksi!

Eri tv-kanavien sisältöihin liittyviä mainintoja ihmisten twiiteistä lasketaan hashtagien mukaan ja nämä niputetaan järjestykseen seuraavien arvojen mukaan:

  1. Tweets per day (TPD)
  2. Uniikit twiittaajat per päivä
  3. Twiittien impressiot
  4. Peak tweets per minute (TPM)

Tavoitteena on julkaista TOP 5 -listaa päivittäin sekä TOP 10 listaa edellisen viikon parhaista päivälukemista. Lisäksi voisimme tuoda näkyviin myös kaikkien aikojen twiitatuimmat suomalaiset tv-sisällöt omassa näkymässään.

Ja nyt itse asiaan. Mikä seuraavista nimivaihtoehdoista kuvailisi palvelua mielestäsi parhaiten?
Olisiko sinulla toimivampi nimiehdotus?

Mitä ajatuksia palvelu herättää? Voit keskustella palvelusta ja siihen liittyvistä asioista Twitterissä. Liitä twiittisi allekirjoittaneen nimimerkki @theMartti. Twiittaa tästä!

Kiitos ajastasi ja aurinkoista kesää!

Martti Lindholm

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja Mobile & Services -yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa some-ilmiöiden mittaamisesta sekä #SocialTV -toimintojen integroimisesta osaksi sisältöjä.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

EDIT 11.6.2014 klo 00:10: Lisätty blogin alkuun sieltä unohtunut maininta Nielsenin Twitter TV Ratings -tulospalvelusta linkeillä varustettuna.

, , , , , , ,

7 kommenttia

Olli Hermanin pakarat ja muita puheenaiheita

Kirjoittaja: Hanna Kortti

tahdettahdet_kokoryhma

Keväällä puheenaiheiksi nousivat muun muassa Olli Hermanin pakarat, Jari Sillanpään kultapöksyt ja Diandran uskomaton lahjakkuus. Nämä eivät yllä ehkä kansallisessa merkittävyydessään EU-vaalien tasolle, mutta tunteen tasolla nämä asiat herättävät useissa meissä värähdyksiä.

Kyse on tietenkin MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelmasta, jota seurasi 3,2 miljoonaa suomalaista* ja jonka jaksokohtainen keskikatsojamäärä oli huikeat 945 000 katsojaa**. Tähdet, tähdet -sivusto keräsi puolestaan yli 1,5 miljoonaa sivulatausta.

Tähdet, tähdet on alun perin norjalainen formaatti Stjernekamp. Sarjassa kahdeksan yleisölle jo ennestään tuttua oman musiikkigenrensä tähteä saavat viikoittain haasteen ottaa haltuun heille ennestään tuntematon tyyli. Tähdet joutuvat tarttumaan haasteisiin tosissaan, sillä katsojat pudottavat heitä vähiten kiinnostavimman tähden pois kisasta. Ohjelmassa yhdistyy suuri musiikillinen live-estradiviihde ja pudotus-reality.

 

ROHKEUTTA TÄYTYY LÖYTYÄ

tahdettahdet_2014_JariSillanpaa

Ohjelman konseptista löytyy tuttuja elementtejä, mutta silti se toi uudenlaisen hyväntuulisen tuulahduksen tv-kevääseen. Sarjaa on tehty Norjassa menestyksekkäästi kaksi kautta.

Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta on TV-kanavan näkökulmasta uuden sarjan – saati sitten tuoreen formaatin – lanseeraaminen aina riski.

Riskin ottamiseen me MTV:n ohjelmapuolella olemme kuitenkin valmiita ja halukkaita – myös näinä taloudellisesti haastavina aikoina.

Kuluttajien käyttäytymistä ja makua voidaan tutkia, mutta suurten televisioilmiöiden syntymistä ei pystytä ennustamaan. Ylimielisesti tehty ”tämähän uppoaa takuuvarmasti” -leima näkyy tekemisessä, ja reaktio voi olla päinvastainen.

Niitäkin oppirahoja me monet viihdebisneksessä olemme maksaneet. Kaiken nähnyt ja kokenut kansa janoaa nopealla tahdilla uutuuksia ja äänestää kaukosäätimellään.

MTV on onnistunutkin erittäin hyvin suurten ilmiöiden ja elämysten luomisessa, niin formaattien lokalisoinnissa kuin kotimaisessa kehityksessä.

 

MIKÄ MEITÄ PUHUTUTTAA

Suomalaisille on tarjolla valtavasti mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Silti kokoonnumme yhä tiettyjen, usein suorien televisio-ohjelmien ja ilmiöiden ääreen.

Monikanavaisessa ympäristössä katsojat haluavat olla myös osa ohjelmaa. Tämä voi tapahtua vaikkapa äänestämällä tai muilla tv-ohjelmaan liittyvillä toiminnoilla.

Kehittämäämme Tähtituulettaja Second Screen -palvelua käytti lähes 30 000 katsojaa viikossa, painotetusti 13-24-vuotiaat.

Suorista lähetyksistä keskustellaan myös sosiaalisessa mediassa tai seuraavan päivän kahvipöytäkeskusteluissa. #TähdetTähdet on ollut yksi Suomen suosituimmista tv-sisältöön liittyvistä hashtageista vuonna 2014. Kauden aikana twiittejä kertyi yli 22 000 kappaletta.

Tähdet, tähdet kohosi myös muussa mediassa suosituksi sisällöksi. Ohjelma artisteineen oli median kiinnostuksen kohteena koko kevään ajan kansikuvissa ja haastatteluissa.

 

MTV:N MARKKINOINTIVIESTINNÄN VOIMAA

tahdettahdet_2014_DiandraMarkkinointiviestintä on entistäkin tärkeämmässä roolissa ilmiöiden rakentamisessa, sillä kanavakilpailu on kovaa.

Tähdet, tähdet -markkinointikampanjan huomioarvo oli 72 % 15-64 -vuotiaissa. Mainontaa huomanneista ¾ kertoi aikovansa katsoa/harkitsevansa ohjelman katsomista.

Mutta hyvän markkinoinnin jatkeena tuotteen itsensä täytyy myös lunastaa annettu lupaus. Ensimmäisen Tähdet, tähdet -jakson aikana käytyä twitter-keskustelua voi tiivistää seuraavaan: ”En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta täytyy myöntää: onhan tämä aseistariisuvan viihdyttävää.”

Suomessa tehty ohjelman tuotekehitys toiminee formaatin hyväksi tulevaisuudessa muuallakin. Kehitimme ohjelman yhteyteen katsojaa sitouttavia tekijöitä, kuten aikaisemmin mainitsemani Second Screen -palvelu Tähtituulettajan sekä netissä nähdyt Tähtien videopäiväkirjat. Nämä toiminnot vetoavat erityisesti nuoriin, ja heidän sitouttamisensa onkin tärkeää.

Sarjan katseluosuudet olivatkin korkeimmillaan juuri nuorten kohderyhmissä, kuten myös lapsiperheissä ja 25-54v. naisissa.

 

TUNTEELLA ON VÄLIÄ

Tunne on tärkeää televisiossa. Katsoja haluaa usein olla jonkun kaltainen tai jonkun puolella – tai jotakuta vastaan. Tähdet, tähdet -ohjelman saaman palautteen mukaan katsojat antoivat kuitenkin tukensa kaikille upeille heittäytyjille.

Uskalsimme ottaa riskiä paitsi tarttumalla täysin uuteen ohjelmaformaattiin myös suhtautumalla rohkeasti ohjelman musiikkigenreihin.

Kuka olisi uskonut, että suomalaisella kaupallisella kanavalla nähdään viikonlopun prime timessä 1,5 tuntia oopperamusiikkia? Haaste oli iso – emmehän halunneet Tähtien epäonnistuvan – mutta jakso oli yksi kauden parhaista!

Katsoja riemuitsee, hämmästyy onnistumisesta, myötäelää haastavissa hetkissä, toivoo lempihahmolleen hyvää, fanittaakin. Ja ensi keväänä tämän pääsevät kokemaan uudet tähdet.

 

Hanna Kortti

Kirjoittaja on vastaava ohjelmatuottaja MTV:llä.

 

Lähteet:
Finnpanel TV-mittaritutkimus, Tehomittari/MTV Paneeli, #uusiMTV #SocialTV HQ
*väh. 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua
*sisältää kaikki esityskerrat ja tallennekatselu

, , ,

Jätä kommentti

Ilmiöt kasvavat markkinoimalla

Kirjoittaja: Stinde Mäkinen

Koko kansan ilmiöt tarjoavat mainostajalle loistavia mahdollisuuksia kertoa viestinsä elämyksellisesti monessa eri kanavassa.

Mutta kuten mainostaja rakentaa brändiään pitkäkestoisesti, eivät MTV:n ilmiötkään vain ”synny”.

Ne markkinoidaan isoiksi.

Markkinoinnilla kerromme koko Suomelle tulevan ohjelmailmiön potentiaalista: Me uskomme tähän juttuun!

Suomalaisella katsojalla, klikkaajalla ja kuuntelijalla on loppupeleissä valta päättää, syntyykö ilmiö vai ei.

Jaamme mainostaja-asiakkaidemme kanssa siis ihan samat pohdinnat, innostukset ja jännitykset.

Syntyykö tästä ilmiö? Miten suomalaiset ottavat tämän vastaan? Miten luomme tunnettuutta uudelle ohjelmalle? Miten pidämme suomalaiset mukana seuraavillakin tuotantokausina? Miten erottaudumme muista?

Rakennamme ilmiöistämme isoja ja teemme sisältötarjoamastamme vahvaa ja suorittavaa, jotta ne tarjoaisivat elämyksellisen mediaympäristön mainostajien omille tarpeille.

Jotta mainostaja voi kasvattaa vahvasta brändistään, tuotteestaan tai palvelustaan ilmiön.

Stinde Mäkinen

 

 

 

 

Stinde Mäkinen

Kirjoittaja on MTV:n kaupallinen johtaja.

PS. Lisää näkökulmia ilmiöihin ja niiden rakentamiseen löytyy täältä!

 

, ,

1 kommentti

Tv-sisältö jakoon – ja mitä sitten tapahtui?

Tellyo_Share_the_Moment_press_release

Lähdimme viime syksynä mukaan mielenkiintoiseen pilottiin Tellyon, suomalaisen startupin kanssa, toisena tv-yhtiönä maailmassa. Nyt on aika purkaa kokemuksia reilun puolen vuoden jälkeen.

Tellyon Jaa tv-hetki -palvelulla katsoja voi napata tv-lähetyksistä 30 sekunnin videoklipin ja jakaa sen sosiaaliseen mediaan. Jakaminen tapahtuu punaista jaa tv-hetki -nappia painamalla: *klik* ja 30 sekuntia tv-ohjelmasta siitä hetkestä taaksepäin on valmis jaettavaksi Facebookiin tai Twitteriin kommentin kera. 
   

Palvelun logiikka tekijänoikeuksien kannalta on täysin päinvastainen, mihin on totuttu. Yleensä tv-katsojia kielletään jakamasta sisältöä, nyt päinvastoin annettiin tv-katsojalle vapaat kädet jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, toki ennalta annetuissa 30 sekunnin raameissa.

Tavoitteena oli saada selville, miten lyhyet sosiaalisessa mediassa jaetut klipit markkinoivat tv-ilmiötä ja millainen potentiaali niillä on kaupallisena alustana.

Putous räjäytti potin

Syksyllä palvelua pilotoitiin kolmessa ohjelmassa: Julkkis Big Brotherissa, Enbuske & Linnanahde Crewssa ja Totuuden torvissa. Syksyn aikana punaista nappia painettiin reilu 11 000 kertaa, niistä 653 klippiä päätyi sosiaaliseen mediaan asti. Klippejä katseltiin 23 500 kertaa. Katsojat eivät joko ihan vielä löytäneet palvelua, eivät ymmärtäneet, miten sitä käytetään tai sisällöllä ei ollut niin sanottua viraalipotentiaalia.

Tellyo1

Putouksessa kokeilua jatkettiin ja vihdoin alkoi tapahtua: Putouksen mobiilipalvelussa sekä Facebook-sivulla ollutta punaista nappia painettiin ohjelmakauden aikana reilu 27 000 kertaa, niistä vajaa 900 klippiä päätyi jakoon. Näitä 900 klippiä katsottiin ohjelmakauden aikana lähes 300 000 kertaa ja Facebook-tykkäyksiä videoille tuli yli 100 000. Parhaiten jaetut klipit toimivat Putous-hahmojen Facebook-sivuilla, aidon fanituksen kehdossa.

Putous-klippeihin tuotiin ensimmäistä kertaa mukaan myös mainonta, pre-rollit ja klikattavat mainokset videoiden lopussa. Nyt ensimmäisessä vaiheessa mainokset olivat käytössä vasta Putouksen mobiilialustalla sekä Facebook-applikaatiossa. Konversiot olivat MTV Katsomon pre-roll-mainosten luokkaa. Lisäksi kokeiltiin Twitterin mainoskehikkoa. Mainoskokeilua jatketaan parhaillaan Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja tarkoituksena on tuoda mainokset myös Facebookissa ja Twitterissä katsottuihin videoihin heti, kun mahdollista, jotta saamme lisää kokemusta.

Lisää tv-innovaatioita Suomeen!

Mitä pilotista sitten olemme toistaiseksi oppineet? Ensinnäkin sen, että aivan uusien sisällönjakomahdollisuuksien lanseeraaminen katsojille ei ole helppoa. Katsojat on opetettu olemaan jakamatta sisältöä, koska se on laitonta. ”Uudelleenopettaminen” vaatii viestintää ja koulutusta, lisäksi käyttöliittymän pitää kohdata mediankäyttötavat: parhaiten tällainen toiminnallisuus toimii 2nd Screen -palveluissa, joissa katsojat jo muutenkin ohjelman aikana ovat. Lisäksi käyttöliittymän pitää olla todella selkeä ja toimiva.

Toiseksi, Putous osoitti, että kun aktiiviset, fanittavat some-yhteisöt kohtaavat hyvän sisällön ja soppaan lisätään hieman avitusta ohjelman sosiaalisen median tiimiltä, on jaa tv-hetki -palvelulla hyvin paljon potentiaalia sekä markkinointi- että mainoskontaktimielessä. Parhaimmillaan yksi klippi sai eri alustoilla yli 17 000 katselua, lähes 13 000 FB-tykkäystä ja satoja jakoja. Palvelu lisää pöhinää ilmiön ympärillä erityisesti Facebookissa ja tv-ohjelman jaksojen välissä, kun Twitterissä keskustelu käydään ohjelman aikana.

Tellyo-Tahdet-Tahdet-promo-Jari-Sillanpaa-e1396507872107

Pilotti jatkuu, mutta kannustaisimme kaikkia tv-alan toimijoita aktiivisesti testaamaan uudenlaisia, innovatiivisia malleja jaella sisältöä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media on meille hieno mahdollisuus, ei uhka. Olisi myös todella mielenkiintoista nähdä suomalaisesta startup-kentästä nousevan muita televisioon liittyviä innovaatioita.

p.s. Tellyo sai vastikään 200 000 euron kasvurahoituksen, onnittelut!

Mari Rasimus                              

Kirjoittaja vastaa MTV:n 2nd Screen -tekemisestä

, , , , , , , , , ,

1 kommentti

Tikkaat Everestille

Kirjoittaja: Kristiina Werner-Autio

Televisiossa näkyy vain jäävuoren huippu.

Paljon jää pinnan alle näkymättömiin.

Televisiobisneksessä jäävuorivertaus on erityisen osuva. Jokaisen ohjelmaminuutin takana on valtava määrä tiimityötä ja osaamista. Jokaista toteutunutta ohjelmaa edeltää kymmenien hyvien ideoiden murskaantuminen tuotantoyhtiöiden neuvotteluhuoneiden lattioille. Valmistunutta ohjelmaa edeltävät käsikirjoitukset, castingit, pilotit, uudelleen käsikirjoitukset, budjetin kanssa kamppailut, lavastus, talenttien metsästys, karttasuunnittelu… lista on pitkä.

Kuitenkin vain sillä, mitä televisiossa näkyy on merkitystä katsojalle.

Me MTV:llä olemme ylpeitä ohjelmistamme, koska tiedämme kuinka paljon niiden eteen on uurastettu ja nähty vaivaa.
Katsojalukujen perusteella suomalaiset ovat pääsääntöisesti samaa mieltä kanssamme.
Silti joskus mielen valtaa pettymys, jos jokin ohjelma ei löydäkään yleisöään.

Kuukausien työ valuu hetkessä hukkaan. Katsojat ovat kateissa, mitä tehtiin väärin?

Ei välttämättä mitään.

Valta on katsojilla.

Miljoonayleisöä ei voi pakottaa, se täytyy ansaita. Joka kerta aina uudelleen.

Jos ohjelmalla ei ole katsojia, niin ohjelmien uusia jaksoja joskus hienosäädetään. Siksi ne eivät aina saa uusia kausia, tai ääritapauksissa ne lopetetaan kesken kaiken.

Televisio herättää paljon tunteita, ja ohjelmien lopettaminen käynnistää aina vilkkaan keskustelun. Näin kävi tänäkin talvena.

Itse en kuitenkaan näe ohjelmien epäonnistumista pelkästään pahana asiana. Päinvastoin.

Uusiutuminen on tärkeää.

Hyviä ohjelmapaikkoja on rajallisesti. Haluamme tarjota niissä parasta mahdollista sisältöä. Ohjelman epäonnistuminen voi olla kova pala sen tekijöille, mutta katsoja voittaa.

Uusiutuminen kertoo, että televisioväki on hereillä. Maailmalla voittoisat formaatit tarjoillaan suomalaisille kotimaisina versioina jo saman vuoden aikana, parhaimmat sarjat esitetään vain muutaman päivän viiveellä niiden kansainvälisistä ensi-illoista. Kotimaista ohjelmaa on tarjolla enemmän kuin koskaan ennen.

Tänäkin vuonna olemme luoneet nahkamme ja tarjoamme katsojillemme kaikkien aikojen syksyn: MTV3:n ja Subin lisäksi AVAn kotimaiseen ohjelmistoon on panostettu vahvasti. Syksyn pullassa on poikkeuksellisen paljon rusinoita.

Mukana on muutaman tutun uudistetun kansansuosikin lisäksi täysin uusia, puhuttelevia viihdeavauksia. Uusiutuminen pitää huolen, että suomalainen televisiotarjonta on maailman mittapuullakin huippuluokkaa.

Tämän lunastaminen vaatii sen, että huipulle kiivetään joka kerta uudelleen.

Muutama viikko sitten uutiset kertoivat, että Nepal harkitsee tikkaiden asentamista Mount Everestille. Ajatus kuulostaa aluksi äkkiseltään naurettavalta ja hölmöltä. Tosiasiassa tikkaat olisivat kuitenkin kaikkien etu, sillä viimeinen nousu kiivetään joka tapauksessa köysien ja tikkaiden varassa. Suunnitellut tikkaat rakennettaisiin viimeiselle pystysuoralle jääseinämälle juuri ennen huippua. Niiden tehtävä olisi helpottaa huipun ruuhkaa, sillä nykyisin kiipeilijät joutuvat odottelemaan loppuhuipennuksen tuntumassa nousuvuoroaan. Se on paitsi turhauttavaa, mutta myös äärimmäisen vaarallista. Tikkaat eivät ole huijausta, vaan tarpeellinen apuväline tavoitteen saavuttamisessa.

Näen ohjelmistomme samankaltaisina tikkaina, jotka auttavat meitä saavuttamaan kerta toisensa jälkeen korkeimman kohdan.

Kovissa oloissa tikkaat joutuvat kuitenkin poikkeuksellisen rasituksen kohteeksi ja niitä pitää ajoittain huoltaa. Kun yksi puola menee huonokuntoiseksi, niin se vaihdetaan.

Ajan myötä kaikki puolat on lopulta vaihdettu, mutta edelleen tikkaiden tarkoitus pysyy samana.

Niitä pitkin päästään huipulle.

 

Kristiina Werner-Autio

Kirjoittaja on MTV:n ohjelmajohtaja.

, ,

2 kommenttia

%d bloggers like this: