Avainsanat: katsomo

Some osui ylämummoon

MM-kisalähetykset tavoittivat tänä vuonna yli 4,1 miljoonaa suomalaista MTV MEDIAn kanavilla. Kun kiekko tipahti jäähän toukokuun 3. päivä, ilmiö puhkesi jälleen kerran sinivalkeaan kukkaan ja leijonat karjuivat kuorossa Suomi-neidon kunniaksi hassusti istuviin pelipaitoihin verhoiltuna.IMG_4076 Kiekkokarnevaalit tempaavat mukaansa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mitähän Don Tamilla on tänään päällä?

Ottelulähetysten aikana kotikatsomoissa ruodittiin pelaajia sekä joukkueita. Saavatko Leijonat NHL-vahvistuksia? Ketkä pelaajat sopisivat parhaiten samaan kentälliseen. Tuomarit ovat puusilmiä. ”Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä Raantaa rakkaampaa.”
Jokaiselta jääkiekon ystävältä löytyi mielipide ja jokainen oli pelin rautaisin asiantuntija. Joukkoon mahtui myös lajin viihdekäyttäjiä, joita kiinnostaa usein ”ulkojääkiekolliset” tekijät.

MTVMEDIA_SocialTV_02_SourcesOli lähestymiskulma mikä tahansa, turnauksen aikana kiekon ympärille syntyy uusi sosiaalinen ulottuvuus, joka mahdollistaa hyvässä seurassa unohtumattoman elämysmatkan. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka halutaan muistaa ja jakaa koko maailmalle. Jääkiekko on pyhä asia ja sen seuraamiseen ollaan valmiita käyttämään myös paljon aikaa ja energiaa.

AurinkokuningasKarjumisen ohella kiekon sokaisemat Runebergit rikastuttivat sosiaalisen median keskusteluja. Näillä kavereilla ei purkka pysähdy. Oma asiantuntijuus, mielipide tai kannustushuuto halutaan jakaa oman olohuoneen lisäksi koko maailman kanssa. Lisäksi tv-studiossa päivystäville Maikkarin jääkiekkoasiantuntijoille halutaan esittää liuta kysymyksiä päivittäin. Ennen MM-kisoja Twitterissä kävi kuhina jääkiekkoon liittyvien hashtagien ympärillä. Kuhina jatkuu yhä.

MTVMEDIA_SocialTV_03_MostActiveSpotti-blogin kirjoitus “Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus” sivusi vuoden takaisia kotikisoja, joiden yhteydessä pilotoitiin myös MTV MEDIAn uusia sosiaalisen tv:n ratkaisuja. Vuosi sitten seurasimme tiiviisti myös Twitterissä käytävää keskustelua kahden eri hashtagin alla.

Vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen päätyttyä #mmkisat tai #mm2012 -hashtageilla oli kirjoitettu yhteensä noin 50 000 twiittiä.

MTVMEDIA_SocialTV_04_200KTänä vuonna TV-lähetykseen osallistuminen pyrittiin tekemään entistäkin helpommaksi sekä houkuttelevammaksi. Venytimme eri osallistumismahdollisuuksia kuuteen eri alustaan: Twitter, Katsomo-palvelun ottelulähetysten chat, Hockey Night 2nd Screen älypuhelinsovelluksen chat, Facebookin Hockey Night -sivujen kommentointi ja Tekstiviestit.

IMG_4055

Varsinainen kirsikka kakussa oli Instagram-palvelun kuvat, joita niitettiin reaaliajassa Twitterin tapaan #mmkisat-hashtagilla. Vastaavaa Instagram-toteutusta kokeiltiin jo vuoden 2012 Big Brotherissa, mutta tällä kertaa kuvia kyettiin tuomaan lähetykseen entistäkin raikkaammalla tavalla studion touch screenin välityksellä. Kurkistusikkuna kotikatsomoihin oli avattu.
MM2013-sivustolla otettiin käyttöön niin sanottu some-seinä, joka keräsi mielenkiintoisimmat somekeskustelut näyttävästi esille tv-lähetysten ohella. Sivusto toimi nimellä MM-Syke. Myös keski-ikäistynyt Tekstikanava valjastettiin esittämään syke-viestivirtaa – Tosin ilman Instagram-kuvia.MTVMEDIA_SocialTV_05_TrafficALL

Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista. Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa.

Suora lähetys on käynnistynyt kisastudiossaViestitulva yllätti jo ensimmäisenä päivänä suorien tv-lähetysten käynnistyessä ja tuhannet päivittäiset viestit rikastuttivat ilmiötä sekä tv-lähetyksiä aina mitalipeleihin saakka. Kuuden eri lähteen yhteenlaskettu viestimäärä ylitti lopulta 200000 maagisen rajan. Näistä lähes 138000 oli #mmkisat-hashtagilla varustettuja twiittejä. Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista.

MTVMEDIA_SocialTV_16_TwitterImpressions
Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa. Siitä huolimatta on syytä muistaa palvelun avoimen ekosysteemin tuomat mahdollisuudet: Vaikka #mmkisat-twiittejä kirjoitti vain reilun 15000 uniikin twiittaajan ryhmä, twiittien tavoittavuuden lukemat ylsivät miljooniin. Myös #mmkisat-twiittien paikkatiedot avaavat mielenkiintoisen ikkunan. Tämä lisäksi jääkiekkoa seuranneiden ja aiheesta twiitanneiden laite- sekä ohjelmistokanta kertovat omaa tarinaansa palvelun olevan vasta kuherruskuukaudella suomalaisten kanssa. Myös käyttäjätilien seuraajamäärät olivat valtaosalla alle sadan seuraajan lukemissa.MTVMEDIA_SocialTV_19_UsersTweetsFollowers

Mikä olisi #mmkisat-twiittien tavoittavuus, jos kaikki 4,1 miljoonaa jääkiekosta kiinnostunutta suomalaista twiittaisivat suoran televisiolähetyksen äärellä?

MTVMEDIA_SocialTV_06_Traffic_Game_01Potentiaalia ja kasvuvaraa kakkosruudun kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen eri muotoihin on vielä lähes rajattomasti. Jääkiekkokansan kuunteleminen ja loputtomaan kysymystulvaan vastaaminen on koettu entistäkin tärkeämpänä elementtinä suorien lähetysten sisällöntuotannossa. Haluamme tulevaisuudessa rikastuttaa katselukokemusta entistäkin monipuolisemmin ja luoda jokaisesta hetkestä suuren elämysmatkan. Sisältöjä tehdään ihmisiä varten. Sisältöjä voidaan myös luoda yhdessä.

Jos kirjoitamme tässä tekstissä mainittujen kuuden eri viestilähteen hieman yli 200000 viestiä A4-arkeille käyttäen Arial-fonttia (koko 12) ja tekemällä rivivaihdon jokaisen viestin päätteeksi, viestit täyttävät lopulta 6461 A4-arkkia. Jos asettelisimme nämä A4-arkit jonoon pituussuunnassa Hartwall Arenan ulkoseinille, arkit kiertäisivät hallin yli 4,5 kertaa. Kuinka monta kierrosta saadaan vuonna 2014 Minskin hallin ympäri?

Juhani Tammisen kalapaita löysi uusia ulottuvuuksia.

Lue myös:
Putous on somelainen työvoitto

Kirjoittaja on MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n tuottaja Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa social-TV -toimintojen mittaamisesta ja integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

MTVMEDIA_SocialTV_01_LiveDashboardMTVMEDIA_SocialTV_17_MostActiveMTVMEDIA_SocialTV_18_MostAFollowedMTVMEDIA_SocialTV_20_TweetsDayHour_01MTVMEDIA_SocialTV_21_TweetsDayHour_02

Mainokset

, , , , , , , , , , , , ,

5 kommenttia

LYHYEN AIKAVÄLIN ENNUSTEITA

Onhan siitä jo puhuttu vuosia. Nettitv:stä ja videomainonnasta. Ilmiönä liikkuvan kuva IP-pohjainen jakelu on kuitenkin vielä vasta alullaan, joten keskustelua kannattaa vielä jatkaakin. Itse näen mediatalon näkökulmasta lyhyellä noin kuuden kuukauden aikajanalla kaksi hyvin merkittävää muutosta nettitv-palveluiden käytössä ja videomainonnassa. Kenties voisi puhua jopa murroksesta.

Kuva1_spottiblogi

Mobiilikäytön kasvaminen

Viime kuussa 15 % kaikista MTV MEDIAn nettitv:n Katsomon käynnistyksistä tuli mobiilipäätelaitteista (tabletit & puhelimet). Mobiilikäytön kasvu on huimaa, sillä viimeisen vuoden aikana Katsomon mobiilikäyttäjien määrä on yli kaksinkertaistunut. Käytämme videomainonnan trafikoimiseen ruotsalaista alihankkijaa nimeltä Videoplaza, jolla on tällä hetkellä asiakkaita kymmenistä isoista mediataloista ympäri maailmaa. Videoplazan kaikkien asiakkaiden tuottamista videokäynnistyksistä peräti lähes kolmannes tulee mobiilipäätelaitteista. Katsomo on tuota keskiarvolukua tällä hetkellä jonkin verran perässä, mutta uskon mobiilikäytön osuuden nousevan tuohon kolmasosaan tämän vuoden loppuun mennessä. Veikkaan myös että vuoden 2014 lopussa lähes puolet Maikkarin vod-sisällöstä kulutetaan tabletin tai kännykän kautta.

Kuva3_spottiblogi

Mainostajalle mobiilikäytön lisääntyminen on pääosin positiivinen juttu. Mainonnan kohdentaminen esim. eri käyttöjärjestelmiin/päätelaitteisiin mahdollistaa entistä tarkemman kohderyhmän tavoittamisen. Ja mikä tärkeintä, mobiilipäätelaitemainonta kasvattaa nettitv-kampanjoiden nettotavoittavuutta. Toivottavasti voimme lähitulevaisuudessa todentaa myös sen miten monikanavainen nettitv-kampanja lisää TV-kampanjan nettopeittoa.

Valitettavasti tämäkään asia ei ole täysin mustavalkoinen. Negatiivinen puoli mobiilikäytön kasvamisessa liittyy mainonnan interaktioon eli kansankielellä mainonnan klikkaamiseen. Useassa päätelaitteessa, mm. kaikki iOS-laitteet, mainontaa ei selainpohjaisessa mobiilivideopalvelussa voi klikata. Lisäksi, vaikka mainosta voisi klikata, mainostajan kampanjasivut tulisi optimoida eri päätelaitteille. Käytännössä videomainoskampanjoiden toteuttaminen mobiilipäätelaitteissa laskee kampanjoiden klikkiprosentteja, jotka ovat kuitenkin suuntaa-antava mittari mainonnan toimivuudesta myös tulevaisuudessa.

Maikkari reagoi mobiilikäytön kasvuun päivittämällä kuluvan viikon aikana Katsomon mainonnanhallintatyökalun tukemaan entistä paremmin kasvavaa mobiilikäyttöä. Jatkossa kaikki nettitv-kampanjat toteutetaan automaattisesti kaikissa päätelaitteissa, eli tietokoneissa, tableteissa ja puhelimissa. Luonnollisesti myös mainonnan kohdentaminen vain sovittuihin päätelaitteisiin onnistuu yhä helposti.

Kohderyhmäkauppa

Verkkomainonnassa innostutaan lähes joka vuosi jostain uudesta asiasta. Tänä vuonna ”kaikki” puhuvat RTBstä ja mystisestä ”big datasta”. RTB taistelee Suomessa vielä lähinnä bannermainonnan haasteiden parissa, mutta ”big data” monipuolistaa mielenkiintoisesti myös videomainonnan pelikenttää. Ja hyvä niin, sillä bannermainonnasta tuttujen monipuolisten kohdennusmahdollisuuksien tuominen videomainontaan lisännee nettitv:n kiinnostavuutta ja tehokkuutta entisestään. Termin ”big data” hyödyt verkkomainonnassa voinee kuvailla esimerkiksi seuraavasti; ”yksilöidyn käyttäjädatan hyödyntäminen entistä tarkemmin mainonnan kohdentamisesta”. Tämä mystinen ”data” voi olla käyttäjän aiempaa selaushistoriaa ja sen pohjalta tehtyjä olettamuksia, teknistä kohdentamista käyttäjän päätelaitteen/nettiselaimen mukaan tai jopa mainonnan kohdentamista säätilan perusteella. Sinänsä ihan tuttua tavaraa, mutta kuitenkin rutiininomaisessa mediaostamisessa melko uutta.

Aloitimme Pöllölaaksossa bannermainonnan kohderyhmäkaupan noin puoli vuotta sitten ja tuomme tämän uuden mainonnan kohdentamistavan kevään aikana myös Katsomoon. Käytännössä tarkoitan sukupuoleen ja ikäryhmään kohdistettua kohderyhmäkauppaa. Miltä tuntuisi esim. ostaa 25-44 vuotiaisiin miehiin kohdistetun TV-kampanjan tueksi nettitv-mainontaa tismalleen samassa kohderyhmässä?

Teemme tälle hetkellä vielä omia kohderyhmäkaupan testejä Katsomossa ja kohdennus näyttää kaikeksi onneksi toimivan ihan mukavasti. Pienten viilauksien jälkeen kohderyhmäkauppa komistuttaa Katsomon jo ennestään uljasta kaupallisten ratkaisuiden valikkoa kuluvan vuoden touko-kesäkuussa.

Jälkisanat

On hauska muistella muutaman vuoden takaista maikkarin sisäistä keskustelua nettitv-mainonnan tulevaisuudesta. Vastakkain oli kaksi toisistaan täysin eriävää näkökulmaa. Onko tulevaisuuden nettitv-mainonta ”vain entistä tarkemmin kohdistettua ja kaksisuuntaista tv-mainontaa” vai muodostuuko nettitv:n ympärille täysin oma mainosekosysteemi bannermainonnan rich media -mainosmuotoja mukailevien mainosratkaisuiden kautta. Jälkiviisaus on aina viisauden lajeista helpoin, mutta jännästi lähes kaikki mainonta kotimaisissa nettitv -palveluissa on tällä hetkellä, ja nähtävästi myös lähivuosina, aika lähellä perinteisiä 30 sekunnin TV-spotteja. Mutta luonnollistahan se on… nettitv-mainonta on ”vain” TV-mainontaa, jossa on paluukanava ja jota jaellaan entistä tarkemmille kohderyhmille.

Kuva2_spottiblogi

, , ,

Jätä kommentti

Katsomon kestosuosikki Emmerdale jatkaa nousuaan

Emmerdale KatsomossaJos sinulta kysyttäisiin ”Mikä on Katsomon kolmanneksi suosituin sisältö?”, tulisiko Emmerdale ensimmäisenä mieleen? Brittiläinen draamasarja keräsi viime vuonna huikeat 4,2 miljoonaa käynnistystä. Sarjan katselu Katsomossa on ollut alkuvuodesta vahvalla kasvu-uralla. Tammikuussa käynnistyksiä kertyi yli 800 000.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että Suomessa vuodesta 1997 pyörinyt Emmerdale on ”vain eläkeläisille”. Televisiossa sarja profiloituukin vahvasti yli 45-vuotiaisiin. Sarja on kuitenkin Katsomosta löytänyt aivan uuden kohderyhmän ja profiloituu vahvasti 25-44-vuotiaisiin ja vahvemmin naisiin kuin TV:n puolella. Katsomo tuo selkeästi lisää peittoa TV-kampanjaan.

Nuoremmille kohderyhmille Katsomo ja muut netti-tv-palvelut ovat keskimääräistä useammin primääri väline TV-sisällön katsomiseen. Ohjelmaa Katsomosta katsovista neljännes (26 %) katsoo ohjelmaa ainoastaan Katsomosta, 73 % myös TV:stä. Emmerdalea Katsomon kautta katsovista joka viidennellä (21 %) ei ole TV:tä taloudessa. Emmerdalen kaltaisissa päivittäissaippuoissa Katsomo toimii pitkälti catch-up-palveluna, kun sarjaa ei ole ehtinyt katsoa TV:stä tai tallennus on unohtunut.

Allekirjoittanut on palannut äitiyslomalta, jonka aikana jäi Emmerdale-koukkuun 🙂

Elomaa_Vilma_blogiin

Vilma Elomaa

Tuotepäällikkö, Digitaaliset ratkaisut

(Lähteet: ComScore Dax; Interquest Oy, SPOT-profiilitutkimus; TV-mittaritutkimus, AdEdge 1.1-2.4.2012)

, ,

Jätä kommentti

Pilvistä Barcelonan mobiilimessuilla

Meille suomalaisille internet tarkoittaa yleisesti verkkopalveluita, joita käytämme tietokoneella selaimen kautta. Barcelonan mobiiilalan messuilla itselleni konkretisoitui se, että valtaosalle maailman kansalaisista internet on tulossa käyttöön kännykän kautta. Älypuhelin on aina mukana, aina päällä, se on henkilökohtainen ja se käyttää hyväksi verkon tallennus-, tiedonsiirto ja –prosessorikapasiteettia eli pilveä.

Minulla oli tilaisuus tutustua viime viikolla Barcelonan mobiilimessuihin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa että aikamoinen ”monsteri” tapahtuma on. Yli 60 000 vierasta ja 10 hallia täynnä näytteilleasettajia. Tapahtuman hengen yritän tiivistää yhteen videoon ja yhteen kuvaan.

Tässä prosessorivalmistaja Intelin standilla esitellään mahdollista tulevaisuuden käyttöliittymää, ”musapöytää”. Pöydällä olevia kuutioita siirtelemällä ja kosketuspintaan piirtämällä ystävät voivat luoda musiikkia ja viihtyä, ei suorastaan mobiilisovellus, mutta kuvaa teknologian suuntaa. Kiiltävää, uutta, kosketusta, viihteellistä, nuorekasta ja kaukana arjen huolista.

Tässä kuvassa taas hiukan väsähtänyt messukävijä, kaksi mobiililaitetta kädessään, yrittää saada yhteyden verkkoon ja pilveen, joka oli koko messujen aikana kovin tukossa. Kaikkea on paljon, moni asia ei vielä toimi täydellisesti ja tulevaisuuden tekijät ovat nousevien talousmahtien kuluttajat.

Venytä povitaskusi kokoa

Kun vaeltelee puolijohteiden ja prosessorien keskellä, niin mitä yleisnäkymästä jää käteen? Älypuhelimissa näyttökoot ovat kasvamassa. Tabletin ja puhelimen välimuoto on kuumaa kamaa. Halko – tai pikemminkin lastu – tulee taas korvalle. Erot etenkin Android-puhelimissa ovat tavallisen kuluttajan silmissä marginaalisia. Apple loistaa poissaolollaan.

Nokian comeback palvelut edellä

Suomalaisena tietysti kiinnostaa, miten Nokia pärjäsi. Keilaniemen prikaati oli tehnyt comebackin Barcelonaan parin vuoden tauon jälkeen ja pystyttänyt ulkoisesti erittäin suomalaisen näköisen osaston, vähän kuin olisi astunut Helsinki-Vantaalle.

Nokia näyttäytyi Lumia Windows Phonet –edellä ja toi esiin prosessoritehojen tai näyttökokojen sijaan enemmän puhelimen omia sovelluksia: mm. navigaatiota, uutta Reading-sovellusta kirjojen ja muiden dokumenttien lukuun sekä musiikki-sovellustaan, joka sisältää kymmeniä valmiita soittolistoja, ikään kuin radiokanavia.

Nokia on lähtenyt musiikissa eri suuntaan, mihin esim Spotify-hype osoittaa. Nokia tarjoaa ensisijaisesti vaivatonta ratkaisua: paina 1 jos haluat rockia, paina 2, jos haluat jazzia jne. Kaikki eivät halua valita omia soittolistoja ja etsiä musiikkia. Perinteisen FM-radion valtti on sen helppous. Virta päälle ja musiikkia tulee.

Tiedän lukemattomia ihmisiä, jotka tykkäävät musiikista, mutta eivät missään nimessä jaksa syventyä Spotifyn, iTunesin tms. salaisuuksiin. Jos näille ihmisille (joita on enemmistö kuluttajista, väitän) sanotaan kännykkäkaupassa, että tässä puhelimessa on 40 musiikkikanavaa valmiina napin painalluksen päässä, sen pitäisi olla houkuttelevaa. Ei tiedoston siirtoja, ei salasanoja, ei lisämaksuja – toimii myös ilman verkkoa.

Windows Phonella näytön paikka

Nokian tärkein kysymys on tietysti se, onko Windows Phonella mahdollisuus nousta iPhonen ja Android-käyttöjärjestelmän rinnalle kolmanneksi merkittävämmäksi ekosysteemiksi. Messujen perusteella oma subjektiivinen arvaukseni on, että se on mahdollista. Se ei ainakaan ole poissuljettua. Lumioita kehutaan, WP7-käyttöjärjestelmää kehutaan, muutkin laitevalmistajat tekevät WP-puhelimia (esim HTC ja LTE).

Peli ratkaistaneen suurelta osin silloin, kun asiakas astuu sisään matkapuhelinkauppaan. Mitä hänelle tarjotaan, mitä esitellään, jos hän ei ole jo kauppaan tullessaan päättänyt täsmällisesti minkä tuotteen hän haluaa? (Itse tein vielä empiirisen tutkimuksen Suomessa matkalla lentokentältä kotiin. Taksikuskilla oli Lumia ja kysyin kokemuksia. ”Hyvä laite, tosi helppo käyttää”, oli vastaus.)

Windows Phone -applikaatioiden määrää pidetään yleisesti tärkeänä tässä yhtälössä. Stephen Elop kertoi, että Windowsille on tällä hetkellä 65 000 sovellusta. Eli niin paljon, että minkään relevantin löytäminen on jo hyvin vaikeaa heidänkään sovelluskaupasta. Nokia pyrkii tukemaan applikaatiokehitystä mm operaattorilaskutusrajapinnalla. On hyvä muistaa, että valtaosalla tulevista älypuhelinten käyttäjistä ei ole luottokorttia, joten tätä kautta Nokia pyrkii takaamaan sovelluskehittäjille rahantekoväylän. Elop puhui Barcelonassa myös sovellusten siirtämisestä puhelimesta toiseen ilman applikaatio-kauppaa. Tämä kuulostaa hyvinkin voimakkaalta viraalilta mahdollisuudelta, jos vaikka vertaa siihen, miten musiikki ja pelit liikkuvat lasten kännyköistä toiseen tällä hetkellä.

App yours

Itse applikaatio-hypekin haastettiin Barcelonassa. Ongelmia ovat mm korkeat kehityskustannukset, käyttöjärjestelmien erot, applikaatioiden löydettävyys app storeista jne. Selainta hyödyntävät HTML5-toteutukset, eli älypuhelimeen optimoidut web-sivut, tekevät tuloaan. Muun muassa FT.com on hylännyt applikaationsa ja tarjoaa HTML5-palvelua kuluttajille älypuhelimen selaimen kautta käytettynä. Näin se säästää kuluja, kun applikaatiota ei tarvitse tehdä ja ylläpitää useaa eri käyttöjärjestelmää varten ja samalla FT välttyy maksamista suolaista komissiota Applelle kuluttajatuotoistaan. Meillä MTV MEDIAssa Katsomon iPhone- ja iPad-palvelu on toteutettu HTML5:llä. Löydät sen selaimella osoitteesta m.katsomo.fi.

Mobiilimainonta hakee muotojaan

Kuuntelin parikin paneelia mobiilimainonnasta ja täytyy myöntää, että soppa on aika sekava. Yhtä mieltä ollaan siitä, että siitä tulee iso business. Googlen mobiilijohtaja Jason Spero tiivisti ensimmäiset esteet mielestäni loogisesti näin:

  • Mobiilisivustot kuntoon. Asiakkaiden pitää tehdä omat mobiilille optimoidut web-sivut. Yhä useampi surffaa puhelimella yrityksen sivulle ja käyttökokemus on todella huono. Tässä haastan kaikki suomalaiset yritykset ja mainostajat mukaan. Myös meillä on osa palveluista vielä vailla mobiiliversiota.
  • Standardit kuntoon. Mainoskoot, mittaus jne vaativat yhtenäistämistä, jotta tuloksia voi vertailla ja mainonnan ostaminen on helpompaa. Suomessa on onneksi IAB:n johdolla saatu sovittua ensimmäiset mobiilibannereiden standardit tällä viikolla. Myös me olemme sitoutuneet näihin mainoskokoihin mm. mobiilioptimoidulla saitillamme mtv3.mobi.

Verkon parantava voima

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt piti vahvan ideologisen puheenvuoron internetin ja teknologian maailmaa parantavasta vaikutuksesta. Kaksi kolmannesta maapallon väestöstä on vielä ilman internet-yhteyttä. Kun tämä luku pienenee, ideat ja innovaatiot lähtevät liikkeelle. Schmidt uskoo, että verkottunut yhteiskunta tukee demokratian, sivistystason ja innovaatioiden kehitystä ratkaisevalla tavalla.

Schmidt oli huolissaan netin sensurointi- ja estoyrityksistä, joita esiintyy yhä useammassa maassa. Mutta internet on kuin vesi, se löytää tiensä aina. Ja yhä useampi uusi netinkäyttäjä hyppää virtaan mukaan mobiililaitteella. Verkottuneessa maailmassa diktaattoreille on yhä vähemmän elintilaa.

Suomessakin pitää huolehtia kunnollisten yhteyksien rakentamisesta koko maahan. Kun kehun maalaisserkuilleni Katsomon futisklippejä, niin he huomauttavat vähän sarkastisesti, että operaattori kelaa juuri lankapuhelinverkkoa pois ja 3g:n datansiirto on vähän niin ja näin. Kehitys ei saa mennä siihen suuntaan, että nopeimmat mobiiliverkot pystytetään ensin vaikka Intiaan ja joskus myöhemmin ehkä Keski-Suomeen. Molempi parempi.

Teemu Lehtonen
apulaisjohtaja, internetliiketoiminta

, , , , , , , , , , , ,

1 kommentti

Tuote kuntoon

Kerron teille salaisuuden: Olen viime vuodet päässyt omassa työssäni helpolla. Vastaan siis MTV MEDIAn nettimedioiden kaupallisesta kehittämisestä. Verkon käytön kasvu ja käyttötapojen monipuolistuminen ovat tuoneet myös mainostajat pienellä viiveellä sankoin joukoin nettiin. Niin sanotun verkkomainonnan ”automaattikasvun” varjoon on jäänyt se tosiseikka, että kotimaisten medioiden tarjonta mainostajille on ollut yllättävänkin staattista. Kuvaavaa on, että pelkkä mainospaikkojen suurentaminen, parhaana esimerkkinä paraatipaikka, on riittänyt pitämään verkkomediamyynnin kasvukäyrällä. Ok, vuoden 2009 ”taantuma” hidasti myös omalta osaltaan mainostuotteistuksen kehitystä, mutta kuitenkin. Itse uskon, että helpon kasvun vuodet ovat pikku hiljaa ohi. David Crystal

Veikkaan, että jo vuonna 2012 display-mainonnan panostukset keskittyvät erityisesti niille verkkomedioille, joilla tuote on priimakunnossa. Itsestään selviä hyvän mediatuotteen ominaisuuksia ovat riittävä kävijämäärä, oikea kohderyhmä ja laadukas mediaympäristö. Mutta näiden lisäksi itse mainostuotteessa on usein paljonkin viilaamista. IAB:n ansiokkaan työn kautta mainosformaatit on Suomessa jo standardisoitu, mutta mainonnan kohdentamisen mahdollisuudet tulevat tekemään eroa medioiden välille. Pitkään puhutut käyttäytymiseen ja/tai kontekstiaalisuuteen pohjautuvat mainonnan kohdentamismuodot ovat vihdoin ensi vuonna osa mediasuunnittelun arkipäivää, puhumattakaan maantieteellisestä kohdentamisesta, muista IP-kohdentamisen mahdollisuuksista, päätelaitekohdentamisesta  jne.

Oman mausteensa Suomen verkkomediamarkkinoille tuo nettitv, joka mediamyynnillä mitattuna elää mainoskapasiteetin nousun myötä lähes eksponentiaalisen kasvun aikaa. Iso osa nettitv-mainonnasta tulee myös jatkossa olemaan TV:stä tuttujen mainoselementtien eli mainosspottien hyödyntämistä, mutta displaymainonnan kohdentamismuodot ovat pian perustekemistä myös nettitv-mainonnassa.

Me Maikkarilla ja Subilla etsimme jatkuvasti uusia verkkomainonnan kohdentamismuotoja sekä display-mainontaan että nettitv-mainontaan. Tämän syksyn kärkituotteemme on kontekstuaalinen mainonnan iSense, jonka avulla mainostajien on mahdollista tavoittaa yhä tarkempia kohderyhmiä display-mainonnalla. Syksyn aikana olemme testanneet iSensen toimivuutta usean kampanjan voimin ja tulokset ovat rohkaisevia. Yhteenvetona voi todeta, että tarkempi kohdentaminen parantaa ”hyvän” kampanjan toimivuutta, mutta ihmeisiin ei kohdentamallakaan päästä. Eli ”huono” mainonta pysyy huonona kohdentamisesta riippumatta. Ihan oikeassa myynnissä kontekstuaalisen mainonnan iSense on viikolla 43. Lisätietoja allekirjoittaneelta ja MTV3:n tai Subin asiakasvastaavilta.

Yksi juttu vielä. Oheinen herrasmies on iSense:n ”keksijä” David Crystal, melko huikea jamppa.

-Pasi

P.S. Kahdeksalle ensimmäiselle iSense-asiakkaalle huomioarvotutkimus for free.

, , , , , ,

Jätä kommentti

Parhautta!

Kevät on ehdottoman mukavaa aikaa. On valoisaa, lämmintä ja vihreää. Keväällä alkaa myös kaksi kovasti odottamaani muutaman kuukauden puristusta: kevään kalastus- sekä siitepölykausi. Maikkarilaiselle lisäjännitystä lisäksi ovat tuoneet Juuri nyt -applikaation lanseeraus ja Katsomon visuaalinen uudistus. Enemmän tai vähemmän molempia projekteja läheltä seuranneena on hienoa todeta niiden onnistuneen jopa poikkeuksellisen hienosti. Jo ennestään laadukas MTV3.fi:n tekstipohjainen ja liikkuvan kuvan sisältö on saanut visuaalisesti erittäin näyttävät ja käyttöliittymältään helpon toimivat kuoret.

Juuri nyt -applikaatio vauhdittaa tänä vuonna lopultakin piristynyttä Suomen mobiilimarkkinaa. Mobiilimainonnan nousua on odotettu lähes suomilätkän MM-kultaan verrattavalla vimmalla yli vuosikymmenen ajan. Lopultakin tänä vuonna, totutusti 1-2 vuotta länsinaapuria perässä, mobiilimainonta on noussut yhä useammin relevantiksi vaihtoehdoksi verkkomarkkinoijalle. Ja tarkoitankin nimenomaan aivan ns. normaalia bannermainontaa mobiilipäätelaitteessa. Hypen aallonharjalla ratsastavat aplikaatiot ovat asia erikseen, sillä mainostajat uskovat applikaatioiden mainoselementtien kautta tulevaan brändihyötyyn voimakkaasti. Ja syystäkin.

Isoon osaan tämän päivän mobiilimainonnasta liittyy joku suhteellisen yksinkertainen tekninen koukku, eli mainostajalle haetaan oikeaa kohderyhmää vaikkapa kohdistamalla mainonta joko maantieteellisesti tai päätelaitteen käyttöjärjestelmän mukaan. Ja tässä piileekin totuuden siemen mainostajalle usein hieman mystiselle näyttävästä mobiilimainonnasta: loppujen lopuksi kyseessä on aivan samanlainen verkon käytön päätelaite läppäreiden ja muiden desktop -tietokoneiden kanssa. Itse uskon mobiilimainonnan lähitulevaisuuden kehityksen myötäilevän ”ison netin” mainoselementtien kehitystä ja mm. retargeting-mainonnan, kontekstuaalisen mainonnan, ip-kohdennuksen jne. olevan jatkossa arkipäivää myös pienissä päätelaitteissa. Markkinoijalle mobiilin huippumielenkiintoiseksi tekee sen henkilökohtaisuus. Monelle mobiili on päivän ensimmäinen ja viimeinen media, jota seurataan heti aamusta aina nukkumaan menoon asti.

Jos mobiilimainonta on kuitenkin vielä ns. aamuruskon media, paistaa aurinko nettitv-mainonnalle jo täydeltä terältä. TNS Gallupin mediapanostustietojen mukaan nettitv-mainonnan määrä on ollut viime kuukausien aikana jo n. 10 % kaikesta display-mainonnasta. Ns. instream-mainonnan (eli nettitv-mainonnan) määrä Suomessa tulee tämän vuoden aikana noin kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 verrattuna. Kaiken kaikkiaan suomalaiset yrityksen tulevat panostamaan nettitv-mainontaan noin 5,5 – 6 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Panostukset voisivat olla tuplatenkin korkeampia, sillä kasvun esteenä on lähinnä mediatalojen tarjoaman mainoskapasiteetin rajallisuus.

Nettitv-mainonnan kiinnostavuuden takana on muutama yksinkertainen seikka. Ensinnäkin suosituimmat mainoselementit, eli katsottavan sisällön yhteyteen sijoitettavat etumainokset & mainoskatkot, ovat mainostajille tuttuja TV-mainonnasta ja näin mainosmateriaali on useassa tapauksessa jo valmiina. Lisäksi mainosten katsominen kuluttajalle on ns. pakotettua ja tätä kautta mainonnan oikean tavoittavuuden laskeminen on yksinkertaista. Lisäksi mainonnan kohdentaminen on poikkeuksellisen helppoa nettitv:n terävien katsojaprofiilien kautta.

Nettitv-mainonnan mainoselementit tulevat monipuolistumaan tulevaisuudessa, mutta TV-mainonnan kaltaisten mainoselementtien rooli tulee olemaan tulevaisuudessakin ratkaiseva. Me Maikkarilla uskomme siihen, että nettitv:ssä mainostaminen tulee tehdä liikkuvan kuvan kautta ja tuomme jatkossa mainostajalle helposti toteutettavia uusia liikkuvan kuvan mainoselementtejä Katsomoon. Syksyn uutuutta, ns. ”jättivideoruutua” pääsee katselemaan kumppanimme Videoplazan sivustolta:

http://www.videoplaza.com/demo/takeover/ (Huom! Toimii vain firefox-selaimella)

-pasi

, , , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: