Avainsanat: Putous

Tv-sisältö jakoon – ja mitä sitten tapahtui?

Tellyo_Share_the_Moment_press_release

Lähdimme viime syksynä mukaan mielenkiintoiseen pilottiin Tellyon, suomalaisen startupin kanssa, toisena tv-yhtiönä maailmassa. Nyt on aika purkaa kokemuksia reilun puolen vuoden jälkeen.

Tellyon Jaa tv-hetki -palvelulla katsoja voi napata tv-lähetyksistä 30 sekunnin videoklipin ja jakaa sen sosiaaliseen mediaan. Jakaminen tapahtuu punaista jaa tv-hetki -nappia painamalla: *klik* ja 30 sekuntia tv-ohjelmasta siitä hetkestä taaksepäin on valmis jaettavaksi Facebookiin tai Twitteriin kommentin kera. 
   

Palvelun logiikka tekijänoikeuksien kannalta on täysin päinvastainen, mihin on totuttu. Yleensä tv-katsojia kielletään jakamasta sisältöä, nyt päinvastoin annettiin tv-katsojalle vapaat kädet jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, toki ennalta annetuissa 30 sekunnin raameissa.

Tavoitteena oli saada selville, miten lyhyet sosiaalisessa mediassa jaetut klipit markkinoivat tv-ilmiötä ja millainen potentiaali niillä on kaupallisena alustana.

Putous räjäytti potin

Syksyllä palvelua pilotoitiin kolmessa ohjelmassa: Julkkis Big Brotherissa, Enbuske & Linnanahde Crewssa ja Totuuden torvissa. Syksyn aikana punaista nappia painettiin reilu 11 000 kertaa, niistä 653 klippiä päätyi sosiaaliseen mediaan asti. Klippejä katseltiin 23 500 kertaa. Katsojat eivät joko ihan vielä löytäneet palvelua, eivät ymmärtäneet, miten sitä käytetään tai sisällöllä ei ollut niin sanottua viraalipotentiaalia.

Tellyo1

Putouksessa kokeilua jatkettiin ja vihdoin alkoi tapahtua: Putouksen mobiilipalvelussa sekä Facebook-sivulla ollutta punaista nappia painettiin ohjelmakauden aikana reilu 27 000 kertaa, niistä vajaa 900 klippiä päätyi jakoon. Näitä 900 klippiä katsottiin ohjelmakauden aikana lähes 300 000 kertaa ja Facebook-tykkäyksiä videoille tuli yli 100 000. Parhaiten jaetut klipit toimivat Putous-hahmojen Facebook-sivuilla, aidon fanituksen kehdossa.

Putous-klippeihin tuotiin ensimmäistä kertaa mukaan myös mainonta, pre-rollit ja klikattavat mainokset videoiden lopussa. Nyt ensimmäisessä vaiheessa mainokset olivat käytössä vasta Putouksen mobiilialustalla sekä Facebook-applikaatiossa. Konversiot olivat MTV Katsomon pre-roll-mainosten luokkaa. Lisäksi kokeiltiin Twitterin mainoskehikkoa. Mainoskokeilua jatketaan parhaillaan Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja tarkoituksena on tuoda mainokset myös Facebookissa ja Twitterissä katsottuihin videoihin heti, kun mahdollista, jotta saamme lisää kokemusta.

Lisää tv-innovaatioita Suomeen!

Mitä pilotista sitten olemme toistaiseksi oppineet? Ensinnäkin sen, että aivan uusien sisällönjakomahdollisuuksien lanseeraaminen katsojille ei ole helppoa. Katsojat on opetettu olemaan jakamatta sisältöä, koska se on laitonta. ”Uudelleenopettaminen” vaatii viestintää ja koulutusta, lisäksi käyttöliittymän pitää kohdata mediankäyttötavat: parhaiten tällainen toiminnallisuus toimii 2nd Screen -palveluissa, joissa katsojat jo muutenkin ohjelman aikana ovat. Lisäksi käyttöliittymän pitää olla todella selkeä ja toimiva.

Toiseksi, Putous osoitti, että kun aktiiviset, fanittavat some-yhteisöt kohtaavat hyvän sisällön ja soppaan lisätään hieman avitusta ohjelman sosiaalisen median tiimiltä, on jaa tv-hetki -palvelulla hyvin paljon potentiaalia sekä markkinointi- että mainoskontaktimielessä. Parhaimmillaan yksi klippi sai eri alustoilla yli 17 000 katselua, lähes 13 000 FB-tykkäystä ja satoja jakoja. Palvelu lisää pöhinää ilmiön ympärillä erityisesti Facebookissa ja tv-ohjelman jaksojen välissä, kun Twitterissä keskustelu käydään ohjelman aikana.

Tellyo-Tahdet-Tahdet-promo-Jari-Sillanpaa-e1396507872107

Pilotti jatkuu, mutta kannustaisimme kaikkia tv-alan toimijoita aktiivisesti testaamaan uudenlaisia, innovatiivisia malleja jaella sisältöä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media on meille hieno mahdollisuus, ei uhka. Olisi myös todella mielenkiintoista nähdä suomalaisesta startup-kentästä nousevan muita televisioon liittyviä innovaatioita.

p.s. Tellyo sai vastikään 200 000 euron kasvurahoituksen, onnittelut!

Mari Rasimus                              

Kirjoittaja vastaa MTV:n 2nd Screen -tekemisestä

, , , , , , , , , ,

1 kommentti

Sisältö on kingi – Facebookissakin

Facebookin uudistuneen algoritmin on myötä on näkynyt mielipiteitä, ettei mikään brändi enää pärjäisi Facebookissa ilman mainontaa, kun postaukset näkyvät vain murto-osalle sivun tykkääjistä. Uskallan olla eri mieltä – hyvällä sisällöllä ja yhteisönrakentamisella voidaan saavuttaa orgaanisia tavoittavuuksia, jotka ylittävät moninkertaisesti sivun tykkääjämäärän.

Pari esimerkkiä: Putouksen Facebook-sivun kävijämäärä kasvoi alkuvuoden 2014 aikana yli 25 000 seuraajalla 226 000 seuraajaan. Orgaaninen reach oli parhaimmillaan 1,2 miljoonaa / 28 päivää. Oheinen ”BB-Aslakin” kuva sai 85 000 peukkua ja yli 750 000 tavoittavuuden.

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Vielä huikeampi esimerkki on MTV Jääkiekon Facebook-sivu, jossa on 28 000 tykkääjää. Sotshin olympialaisten aikana sivu tavoitti jopa 1,2 miljoonaa Facebook-käyttäjää viikossa! Ja olympialaiset eivät edes tulleet MTV:n kanavilta.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

Joku voisi sanoa, että suomalaisten lempilapsia Putousta ja jääkiekkoa ei voi verrata muihin brändeihin ja kenties suoraan ei voikaan yleistää. Tässä kuitenkin menestystekijöitä kummankin sivun takana, joista kuka tahansa yhteisömanageri voi ottaa oppia

1) Sisältö, sisältö, sisältö

Hyvä sisältö on hyvää sisältöä Facebookissakin. Sen tekeminen vaatii reaktiivisuutta ja some-spesifiä osaamista, mutta myös sisältöosaamista.  Markkinointi-ihmisten sijaan kannattaa laittaa tarinankertojat ja journalistit asialle.

2) Muiden kanavien tuki

Kaikki käytettävissä olevat kanavat kannattaa valjastaa tukemaan toisiaan. Heitä ihmiset luontevasti kanavasta toiseen, ”tiisaa”, aktivoi livenä ja jatka tarinaa eri paikoissa.

3) Pitkäjänteisyys

Sekä Putouksen että MTV Jääkiekon sivuja on rakennettu systemaattisesti useamman vuoden ajan, samoin niiden tukemista muiden kanavien avulla (televisio, verkkosivut, muut some-kanavat).

4) Aktiivisen yhteisön rakentaminen

Ihmiset haluavat osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Parhaimmillaan yhteisöä voidaan kutsua faniyhteisöksi, jolloin keskustelu toimii lähes itsestään. Toki läsnäolo on myös tärkeää.

4) Volyymi

Sekä Putouksessa että MTV Jääkiekossa volyymi toimii. Postauksia tehdään jopa kymmeniä päivässä eikä soraääniä ole kovinkaan paljon kuulunut. Kun sisältö on relevanttia yhteisölle, se ei ärsytä.

Mitä hyötyä näistä yhteisöistä sitten on MTV:lle? Ainakin Facebookista tulevat kävijävirrat MTV.fi:hin ovat merkittäviä. Suoraa vaikutusta brändien tai ilmiöiden kokonaisrakentamiseen on vaikeaa mitata, mutta jos tavoittavuuksia mitataan miljoonissa uniikeissa, sitä tuskin voi kiistää. Näin aktiivisilla yhteisöillä on myös monin tavoin kaupallista potentiaalia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Digitalist Networkin sivuilla.

Mari Rasimus

Kirjoittaja vastaa MTV:ssä some-tekemisen kehittämisestä

, , , , , , ,

1 kommentti

Suomalaiset ohjelmaideat kiinnostavat maailmalla

Jokakeväisillä MIPTV-markkinoilla Cannesissa nousi jälleen selkeitä tv-trendejä esiin. Siinä missä tämän hetken trendit (kts. listaus alla) tuntuvat jopa konservatiiviselta paluulta tuttuihin tv-suosikkeihin, nousivat suomalaiset ohjelmaformaatit ja -ideat raikkaina ja kiinnostavina esiin. Vaikka MTV MEDIA seuraakin tarkasti tv-alan trendejä omissa ohjelmalinjauksissaan, haluamme olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa yhä enemmän kotimaisia, persoonallisia ohjelmaideoita.

Mutta tässä ensin isoimmat tv-trendit MIPTV-markkinalla:

1.)    Koko perheen isot viihdeohjelmat. Kasvussa sellaisten ohjelmien merkitys, joita koko perhe voi katsoa yhdessä. (MTV3:lla esim. KIDSing)

2.)    Positiivista fiilistä nostattavat ja kannustavat kilpailuohjelmat. (MTV3:lla esimerkiksi Koko Suomi leipoo, Tanssii Tähtien Kanssa)

3.)    Draamaa tehdään isommin kuin koskaan ja sen merkitys on kasvanut. Tämä on erityisen läheinen suuntaus myös Maikkarilla, jonka perinteikäs ja laadukas kotimainen draamasisältö toimii ohjelmiston kivijalkana myös tulevaisuudessa. Perinteisten Hollywood-studioiden lisäksi myös pienemmät tuotantoyhtiöt ja kaapelikanavat tuottavat nyt draamasarjoja omien aihepiirien sisältä. Esimerkiksi kaapelissa näkyvä History Channel on tuottanut draaman viikingeistä ja – ensimmäisen evankeliumin tapahtumista!

4.)    Perinteiset game show’t nousussa.

5.)    Laiteriippumaton katsominen ohjelmasisältö edellä. Viime vuoden second screen -keskustelu on rauhoittunut, ja sisällön laadun merkitys korostui puhuttaessa kaikista päätelaitteista. Laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä katsotaan laitteesta kuin laitteesta.

Huomioimme ja analysoimme MTV MEDIAssa alan isot trendit ja sisältösuuntaukset kotimaisessa ja kansainvälisessä ohjelmistossa. Mutta tulevaisuudessa tulemme erottautumaan yhä vahvemmin laadukkaalla kotimaisella draamalla ja viihteellä.

Kotimainen Nymfit oli näyttävästi esillä kevään 2013 MIPTV-messuilla. Sarja nähdään MTV3-kanavalla syksyllä 2013.

Kotimainen Nymfit oli näyttävästi esillä kevään 2013 MIPTV-messuilla. Sarja nähdään MTV3-kanavalla syksyllä 2013.

Etsimme aktiivisesti suomalaisia, persoonallisia ohjelmaideoita, joissa on myös potentiaalia kansainväliseen kiinnostukseen. MIPTV:ssä isosti estradilla olleet kotimaiset Nymfit, KIDSing, Midaksen kosketus, Duudsonit tuli taloon ja Putous ovat erinomaisia esimerkkejä tästä yhteistyöstämme kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa.

Mielestäni Suomi voi olla maa, josta tulee kiinnostavimmat ohjelmaformaatit, ja haluamme olla mukana tässä kehitystyössä. Suomalaiset ohjelma- ja draamaideat tarjoavat globaalien formaattien vastapainoksi uudenlaista tv-sisältöä, joka puhuttelee myös kansainvälisesti.  Suomalaiset tuotantoyhtiöt: Keep up the good work!

Jani Hartikainen,

MTV Oy:n ohjelmahankintajohtaja

, , , , ,

Jätä kommentti

Putous on somelainen työvoitto

Suora TV-lähetys on parhaimmillaan suuria tunteita herättävä elämysmatka siinä missä suosikkibändisi rock-konsertti. Ensiesitys tapahtuu vain kerran ja siihen osallistuvat ihmiset kokevat hurmoksen yhdessä. Ainutlaatuinen kollektiivinen elämys koetaan paikallaolijoiden kesken. Positiivinen energia välittyy estradilta yleisöön ja sieltä takaisin illan tähdelle. Ilmassa on todellista vuorovaikutusta. Kokemuksesta riitää kerrottavaa jopa lapsenlapsille.

Palataan takaisin TV-maailmaan, jonka ylle on levitetty reaaliaikaisen keskustelun mahdollistava some-taso. Huomaamme jakavamme tuntojamme, kuviamme reaaliajassa muiden samasta sisällöstä kiinostuneiden ihmisten kesken. Istumme kukin omassa olohuoneessamme TV:n äärellä, mutta emme enään katso suosikkiohjelmaa yksin. Kun ohjelmatunnus käynnistyy, kakkosruuduillamme vilisee muiden kirjoittamat kymmenet tai jopa sadat viestit: ”Nyt alkaa #Putous! http://youtu.be/9A3AsSfVTyI

Putous alkaaPutous-ohjelman neljäs tuotantokausi on kerännyt ihmiset television äärelle lauantai-iltaisin. Ohjelma keräsi viikottain miljoonayleisön ja olikin kiistatta alkuvuoden katsotuin tv-ohjelma. Vuonna 2012 Putous sai viikossa keskimäärin 1,2 miljoonaa katsojaa tallennekatselu mukaan lukien ja tänä vuonna keskimääräinen viikkokatsojamäärä ylsi 1,54 miljoonaan kun tallennekatselu ja muut esityskerrat otetaan huomioon. (Lähde: Finnpanel TV-mittaritutkimus)

Putous somessa

Ihmisten kiinnostus ohjelmaa kohtaan on ylittänyt kaikki odotukset myös sosiaalisen median palveluissa. Kauden alkaessa ohjelman Facebook-sivulla oli tykkääjiä noin 168 000 ja kahden kuukauden jälkeen 200 000 on ylitetty. Jokaisella ohjelmassa esiintyneellä sketsihahmolla on omat viralliset fanisivunsa Facebookissa ja suosituimmat ovat yltäneet kymmeniin tuhansiin tykkääjiin. Vielä pari lukua mainitaksemme, Twitterissä ohjelman virallinen käyttäjätunnus @MTV3Putous avattiin 3.1.2013 ja tätä tekstiä kirjoittaessa tilillä on yli 8600 seuraajaa. Instagram-kuvanjakopalvelussa @MTV3Putous-seuraajia on kertynyt kahdeksan viikon aikana yli 2400.

Putous-keskustelun lähteetYllä olevat numerot eivät tarjoa mitään uutta tai ihmeellistä tietoa, mutta voimme varmasti todeta, että kaukosäätimien lisäksi kotikatsomoissa on näppäilty läppäreitä, tabletteja tai älypuhelimia. Mutta mikä saa ihmiset tarttumaan edellä lueteltuihin laitteisiin suoran Putous-lähetyksen alkaessa? Spotti-blogin artikkeli “Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus” antaa hyvän pohjustuksen aiheeseen ja samalla aukaisee yleiskuvaa MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n tekemisestä vuonna 2012. Mutta nyt keskitymme Putous-ilmiöön, joka elää omaa elämäänsä TV-ruudun lisäksi työpaikkojen kahvihuoneissa ja koulujen välitunneilla. Ilmiö on kasvanut kohisten myös sosiaalisen median palveluissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen muiden samasta aiheesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Twitter on antanut Suomessa myrskyvaroituksen. Somelaiset TV-katsojat tietävät mitä tuleman pitää.

Putous call to actionPutouksen katsojia kehoitettiin kommentoimaan ja keskustelemaan ohjelman Facebook sivuilla sekä Twitterissä #Putous-tunnuksella. Myös tekstiviestejä otettiin vastaan. Selkeitä ohjeita toistettiin muutamia kertoja lähetyksen aikana ohjelman yhteistyökumppanina toimineen operaattorin Tele Finlandin viitoittamalla tiellä. Kyse oli ensimmäisestä ”ilmiöyhteistyön” muodosta, joita MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n eri ratkaisut tarjoavat. Tele Finland sai tätä kautta ohjelmayhteistyökokonaisuudelle uudenlaisia kuluttajakohtaamispisteitä sekä triggeroitua ”mitä sinulle kuuluu” -teemaa positiivisessa ja luontevassa yhteydessä.Putous - osallistu keskusteluun

Suorien lähetysten aikana etenkin Twitter oli liekeissä. #Putous-tunnuksen twiittivirta eli suoran lähetyksen tapahtumien mukaisesti. Näyttelijöiden suorituksia kehuttiin ja sketsihahmojen edesottamuksia hurrattiin. Putous-keskustelut netissäEri alustojen viestit sulautettiin yhdeksi viestivirraksi ja julkaistiin moderoidusti ohjelman nettisivuilla sekä Tekstikanavalla. Kakussa oli myös kirsikka: parhaat twiitit, Facebook-kommentit ja tekstiviestit päätyivät myös suoraan TV-lähetykseen ruutugrafiikoiden joukossa.

Jussi Vatanen ja sketsihahmo Karim Z. Yskowicz Kuva: MTV3 Copyright: MTV3Näyttelijä Jussi Vatanen ei osannut kauden alussa aavistaa, mihin hänen esittämä sketsihahmo Karim Z. Yskowicz päätyisi persoonan ja älypuhelimen yhdistelmällä. Sympaattinen, inhimillinen ja moniulotteinen Karim heijasti suomalaista arkea sekä ennakkoluuloja tavalla, joka saattoi katsojan pohdiskelemaan erilaisuutta huumorin välityksellä. ATK-ammattilaisena Karim avasi myös somelaisia tottumuksiaan, jossa twiittaaminen tai kuvien ottaminen ja niiden jakaminen Twitterissä tapahtumahetkellä on osa normaalia arkipäivää. Karim lähetti Putouksen katsojille myös videotervehdyksen, johon oli koottu välttämättömimmät ohjeet some-palveluiden käyttöön.

Putous - Karim ennustaaHahmosta kuoriutui varsinainen somen suurlähettiläs, koko kansan sisäinen sankari. Jo ensiesittelystä lähtien ”some somelaisille” -hokema alkoi elämään omaa elämäänsä. Tuolloin lanseerattu Karimin innostunut myhäily ”uuh” näyttäytyi myös twitterissä omana hashtaginaan, joka oli finaalipäivänä viidenneksi suosituin Twitter-tunnus kaikkien suomenkielisten twiittien joukossa.Karim uuh

Karimin esikuvana ja oppi-isänä on Jari Sarasvuo, joka lukuisten julkkisvieraiden tavoin vieraili ohjelman suorassa lähetyksessä lauantaina 2.2.2012. Twitterin #putous-keskustelut olivat jo keskimääräistä huomattavasti aktiivisemalla tasolla, kun vertaillaan mihin tahansa kotimaiseen viihdeohjelmaan.Putous - Karim ja Sarasvuo tanssivat

Sarasvuon ja Karimin tanssiesityksen myötä, Twitter repesi liitoksistaan ensimmäisen kerran. Ruudun tapahtumia ylistävää keskustelua käytiin parhaimmillaan 126 twiitin minuuttivauhdilla. Aiemmin kotimaisesta viihdeohjelmasta ei ole keskusteltu yhtä innokkaasti Twitterissä suoran lähetyksen aikana, kun käytössä on ohjelman oma hashtag.

Putous-finaali – Suomen ennätys

Finaalilähetys kulminoitui lähetyksen viimeisillä minuuteilla, kun 1,5 miljoonaa ihmistä pidätti hengitystään. Klo 20.52 Putous-isäntä Jaakko Saariluoma julisti lopulta vuoden sketsihahmokilpailun yleisöäänestyksen voittajan: Karim Z. Yskowicz. Somen kansa oli puhunut. Arviolta parikymmentä sekuntia myöhemmin somen kansa näpytteli #Putous-hashtagilla varustettuja viestejä parhaimmillaan 166 twiitin minuuttivauhdilla. Tämä on uusi Suomen ennätys. Pari minuuttia myöhemmin Karim twiittasi voiton kunniaksi kuvan, joka lähti elämään re-twiittausten myötä omaa elämäänsä. #Putous-twiittien huippunopeus oli kuvan myötä 134 twiittiä sekunnissa.

Vuoden 2013 aikana #Putous-tunnuksella on twiitattu yli 26500 kertaa. Vuonna 2012 twiitattiin ainoastaan 4300 kertaa. Yhdessä vuodessa Twitter on ampaissut nousukiitoon Suomessa TV-ohjelmien ohella käytettävänä reaaliaikaisena keskustelualustana. Tuoreiden tutkimusten valossa suomalaisia twiittaajia on vain muutamia kymmeniä tuhansia, mutta käyttäjämäärät tulevat varmasti kasvamaan.Karim Z. Yskowicz - Somen suurlähettiläs

Putous vahvisti somelaisuuden käsitettä, kiitos näyttelijä Jussi Vatasen esittämän Karim Z. Yskowiczin. Vuoden 2013 sketsihahmo on kruunattu.

On OK olla somelainen!

Lauantaina 2.3. MTV3-kanavalla esitetään Putous-UNICEF erikoisjakso. Suora lähetys alkaa klo19.30.

Aiheeseen liittyvät videot:
Karim Z. Yskowiczin videotervehdys ”Osallistu somelaiseen Putous-keskusteluun!
Putous 45 minuuttia -ohjelmassa 20.2.2013
Putous Kymmenen uutisissa 21.2.2013
Putous Huomenta Suomessa 22.2.2013
Putous Huomenta Suomen Makuja -osuudessa 22.2.2013
Karim Z. Yskowicz Kymmenen uutisten loppukevennyksessä 23.2.2013

Kirjoittaja on MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n tuottaja, ”ATK-ammattilainen”, Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa social-TV -toimintojen integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com

Putous Twitter Potential Impressions Putous Twitter Kaupungit Putous Twitter Seuratuimmat Putous Twitter Aktiivisimmat

, , , , ,

8 kommenttia

Mitä Suomi katsoo?

Kotimaisista ja ulkomaisista ohjelmaostoista vastaavana henkilönä minulla on ilo istua työtuolissa, josta on oiva näköala suomalaiseen ja kansainväliseen ohjelmatarjontaan. Tämän hetken yleiskuva suomalaisten tv-katselusta on äärimmäisen hyvä: ohjelmien kirjo on monipuolisimmillaan ja televisiota katsotaan enemmän kuin koskaan. Voidaankin yhtään hehkuttamatta todeta, että telkkari elää kulta-aikaa meillä ja maailmalla.

Helsingin herra tiistaisin klo 21 MTV3-kanavalla

Ohjelmatarjontaa suunniteltaessa kuhunkin kauteen pyritään löytämään ne sen hetken laadukkaimmat ja kiinnostavimmat ohjelmat maailmalta sekä huippukovat kotimaiset ohjelmat. MTV Media onkin merkittävä kotimaisen ohjelman esittäjä. Pöllölaaksossa on panostettu erityisesti kotimaiseen draamaan, kuten Klikkaa mua– ja Helsingin herra -sarjoihin.

Investointina draamaohjelmat ovat merkittäviä, mutta uskomme että markkinajohtajamedian rooli on panostaa paikallisiin tekijöihin ja ennen kaikkea alkuperäisiin ideoihin. Jotta laadukkaita uutuuksia olisi luvassa myös tulevaisuudessa, olemme paraikaa mukana kehittämässä useita uusia draamasarjoja.

Alkuvuoden lauantai-iltojen katsojamagneetti on ollut Putous, jonka menestys on hirveän hieno juttu. Ohjelma on täysin suomalaista tuotekehitystä ja niin näyttelijät kuin ohjelman muu tuotantotiimi ovat erittäin hyvässä iskussa. Uskon, että kyseessä on useamman vuoden ilmiö, jota kehitetään ja joka tulee yllättämään katsojat vielä moneen kertaan.

Putous vahvistaa totuudeksi TV:n ainutlaatuisen kilpailuedun, suoran lähetyksen. Suoran lähetyksen tuomia mahdollisuuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä monipuolisemmin esimerkiksi toisen näytön ja sosiaalisen median yhdistelmien myötä, kuten vaikkapa rapakon takana Grammyissä on tehty.

Tyhjätaskut (2 Broke Girls)Komediallisen ohjelman menestys ei ole ilmiö pelkästään Suomessa, vaan nauru toimii erittäin hyvin myös muualla. Pohjois-Amerikassa komediat ovat katsotuimpien ohjelmien joukossa. Jenkkikomedian nousukiitoa olemme hyödyntäneet erityisesti Subilla, jossa uutuuskomediat Tyhjätaskut ja Kolme miestä ja tyttö sekä tietenkin Simpsoneiden uusin kausi ovat saaneet hienoja katsojalukuja.

Mitä Suomi siis katsoo tällä hetkellä? Yhteenvetona voin todeta, että komedia toimii, ja suorat lähetykset yhdistävät niin perheet, ystävät kuin kadunmiehetkin. Laadukkaan, ainutlaatuisen, käsikirjoitetun draaman merkitys tv-kanavan kivijalkana on entistä tärkeämpi.

Jani Hartikainen
ohjelmahankintajohtaja, MTV MEDIA

, , , , , , , , ,

Jätä kommentti

Tunne ensin ja järki sitten – vai toisinpäin?

Televisio on kautta aikojen tunnistettu ja tunnustettu vahvaksi tunteisiin vetoavaksi mediaksi. Sen vaikutus ihmisten tunteisiin on omaa luokkaansa myös tänään. Sähköinen media puhuttelee ja koskettaa meitä niin television sisällön, mainosten kuin siitä luotujen ilmiöiden kautta tänä päivänä entistä vahvemmin, syvemmin, sitoutuneemmin ja ajallisesti mitattuna nousujohteisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä ja hyvänä pohjustuksena teemalle oli Minna Perilän kirjoitus ”faktaa vai fiktiota”.

Televisio synnyttää sosiaalista mediaa meidän jokaiseen arkipäivään. Sosiaalinen media on verkostoitumista monella tasolla. Miten tähän on tultu? Televisio muka synnyttämässä sosiaalista mediaa, joka perinteisesti on koettu hyvinkin yksisuuntaiseksi mediakanavaksi? Kyllä, näin on. Kotimaiset tuotannot jyräävät katsotuimpien ohjelmien listalla vahvemmin kuin koskaan.

Sain viime lauantaina tilaisuuden istua yleisössä katsomassa Putouksen jaksoa livenä Pöllölaakson filmihallissa.

Mitä tapahtui ennen esityksen alkua? Paikalla oli ihmisiä, jotka tekevät työtä median ja markkinoinnin parissa, toisin sanoen alan ammattilaisia. Ennen iltaa mietin, antaakohan tämä ilta heille mitään uutta?  Ovathan he tekemisissä niin monien kiinnostavien, puheenaiheita herättävien asioiden kanssa. Televisio on heille hyvin tuttu ”vanha” perinteinen media. Niin, televisio mediana on heille ennestään tuttu kyllä katselun kannalta kotona, mutta entä muulla tavalla? Miten se muuten voisi heihin vaikuttaa?

Ennen lähetyksen alkua yleisössä vallitsi mukava odottava tunnelma ja ilokseni sain huomata, että mukana oli monia, jotka eivät olleet koskaan aiemmin olleet live-lähetystä seuraamassa. Ensimmäinen ajatukseni oli ”hienoa”. Toivottavasti tästä illasta tulee uusi, mielenkiintoinen ja hyvällä tavalla mieleenpainuva elämys, ehkä myös tunteisiin vetoava kokemus kaikille. Kokemus, joka jää elämään muistoihin ja sydämeen, nostaen hymyn huulille sitä muistellessa vielä monta kertaa illan jälkeen. Mutta miten se voisi olla mahdollista?

Voiko televisio jättää niin vahvan tunnejäljen, että muistelemme sitä  myöhemmin uudelleen ja uudelleen. Rohkenen vastata tähän että voi.  Voiko suora lähetys tuoda niin paljon jotain uutta kokemusta, että sen muistaa vielä vuosia myöhemmin?  Tähänkin vastaan että kyllä voi.

Kamerat räpsivät vilkkaasti ennen lähetystä, lähetyksenkin aikana ja sen jälkeen. Muistoja haluttiin talteen myös konkreettisesti. Hymy huulilla, innostus ja spontaanit kommentit vahvistivat sen, että vahva tunnejälki oli syntynyt.

Toisena hyvänä esimerkkinä on Putouksen Munamies. Munamies, joka Putouksen kauden alkuun vei ihmisten sydämet ja loi ennätysnopeasti yhteisön Facebookiin kauden avausiltana ja jota fanittaa tälläkin hetkellä yli 140.000 fania.

Järkitasolla ajateltuna Munamiehen fanittamisessa ei ole mitään järkeä, mutta sitäkin enemmän tunnetta. Tämä ”pieni muna, iso sielu” on luonut erittäin vahvan tunnesiteen ja muistijäljen niin katsojien, fanittajien kuin työpaikan käytävä- ja kahvikeskustelujen sekä koulujen puheenaiheisiin viimeiset viikot.

Munamiehessä ei ole rationaalista sidettä kauheasti, mutta ihmiset rakastavat sitä siitäkin huolimatta tai ehkäpä juuri sen vuoksi!

, , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: