Avainsanat: Sisältömarkkinointi

Minkälainen olisi Sosiaalinen Sub?

Kirjoittaja: Merja HartonevaSosiaalinenSub_1024x576

Istuimme keskiviikkoaamuna alas Viivi Lehtosen (Dagmar), Markus Rauramon (ToinenPHD) ja Julia Railosvuon (OMD) kanssa ideoimaan, miten syksyllä uudistuva Sub-kanava olisi entistä sosiaalisempi – myös mainostajille suunnatuilla ratkaisuillaan.

Sosiaalinen tv on vuorovaikutusta

Ideoinnin taustoitukseksi sosiaalisen tv:n tuottajat Martti Lindholm ja Mari Rasimus kävivät läpi, mitä vuoden sosiaalisen median yrityksenä palkittu MTV on tehnyt sosiaalisen tv:n puolella. Sosiaalinen tv ei tarkoita vain twiittejä tv-ruudulla vaan ennen kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Posse on esimerkiksi ohjelma, joka syntyi some-lähtöisesti, aktiivinen yhteisö oli valmiina jo ennen ohjelman alkua.

Enbuske Linnanahde Crew -ohjelmassa keskustelua aiheiden ympärillä aktivoivat ”heimopäälliköt”.

Holiday Club aktivoi ennätysmäärän ihmisiä osallistumaan #LomaKingi -Instagram-kisaan ja sai samalla uuden kanavan, jossa käydä vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa.

AVAlla esitetty Fittnesspäiväkirjat keräsi yhteen Suomen fitness-harrastajat ja -elämäntapaan vihkiytyneet.

”MTV:n tehtävä on kutsua samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset keskustelemaan keskenään, luomaan yhteisöjä”, summasi Martti ja jatkoi: ”Tämä ei tapahdu vain digitaalisissa kanavissa, vaan myös live-tapahtumilla ja -kohtaamisilla kuten ohjelman kuvauksilla on tässä tärkeä rooli.”

 

Subin katsoja on some-aktiivi

SosiaalinenSub_some_1024x576

MTV:n sosiaalisen tv:n lähtökohdista ja MTV:n mediakuluttujasegmentoinnin pohjalta olemme ideoineet Subista entistä sosiaalisempaa tv-kanavaa.

Tutkimukset osoittavat, että 93 % Subin katsojista käyttää päivittäin sosiaalisen median kanavia. Subilla on kaikista Suomen tv-kanavista nuorin profiili.

Minkälaisen yhteisön voisimme kehittää Subista, joka elää kohderyhmänsä kautta ja heidän aktiivisuudestaan? Miten mainostaja-asiakkaamme voisivat olla mukana rakentamassa Suomen sosiaalisinta tv-kanavaa?

 

Mitä Sosiaalinen Sub voisi olla?

Sub_kanavailme_1024x576

Keskustelussamme nousivat esiin mm. seuraavat näkemykset:

  • Subille haetaan tällä hetkellä kanavaisäntiä- ja emäntiä, jotka reaaliaikaisesti tuottavat sisältöä some-kanaviin ja nostavat yhteisön luomaa sisältöä tv-ruutuun illan aikana. On tärkeää, että kanavaäänten tyyli on rento ja keskusteleva – niin somessa kuin ruudussa.
  • On ideoitava erilaisia sosiaalisen median aktivointimalleja mainostajan tavoitteiden mukaisesti: jokainen asiakas ei voi tehdä vain some-kisoja!
  • Sosiaalisen Subin ratkaisuina voisi toimia hyvin sisältömarkkinointi eri mahdollisuuksineen. Sekä tuotesijoittelua ohjelmissa että asiakkaaseen liittyvää sisältöä (esim. blogeja), joka palvelee yhteisön jäseniä.
  • Subin ohjelmisto on tärkeässä roolissa, sillä ohjelmat keräävät yleisön yhteen
  • Koska Subin kohderyhmästä löytyy nuoria, on tärkeää että Sub löytyy myös nuorten käyttämistä kanavista esimerkiksi videosisällöin
  • Mainosratkaisujen on oltavia oivaltavia ja rohkeitakin

Minkälaisia kaupallisia ratkaisuja sinä odottaisit Suomen sosiaalisemmalta tv-kanavalta? Minkälainen sinun mielestäsi olisi Sosiaalinen Sub? Kuulemme mieluusti näkemyksesi vaikka tämän blogin kommenttikentässä 🙂

Lämmin kiitos Viiville, Markukselle ja Julialle erinomaisesta keskustelusta!

Merja Hartoneva

 

Merja Hartoneva

Kirjoittaja on kanavailmeratkaisuista vastaava tuotepäällikkö MTV Nextissä.

, , , , ,

Jätä kommentti

Oikeat sisällöt + data = tulokset

Kirjoittaja: Laura Kokko

Jokaisen yrityksen ei ole mahdollista olla digitaalisen tarinoinnin taitava mediatalo. Tarvitaan jatkuvaa mittaamista, oppimista, seurantaa, kävijöiden tutkimista ja aidosti kiinnostavaa sisältöä. Ei sitä surullisenkuuluisaa tuoteyrjöä…

 Millaista sisältöä kannattaa tehdä? Mikä toimii?

sisältöcase2_naapurit

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Mikä Suomen kunta olet? -testi lanseerasi Veikkauksen Naapurit-peliä.

Sykähdyttävät, koskettavat, hämmästyttävät, viihdyttävät, uutta opettavat ja hyödylliset jutut – sellaiset meitä jokaista kiinnostavat. Jäävät mieleen. Synnyttävät tunteen.

Millaisilla keinoilla ja tarinoilla voimme oikeasti helpottaa, hyödyttää ja palvella kuluttajaa paremmin?

Oikea sisältö antaa tukea asiakkaalle tämän tekemisissä. Sitä kautta tulosta tulee viivan alle. Sisällöntuotannon ammattilaiset tietävät, millaiset tarinat verkossa toimivat. Tarinantekijän intuitio, kokemus, ja digitaalisen sisällön datan kauniin karu kieli sen kertovat.

 

Miten sisällöstä tehdään vetävää?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Nespresson teemasivut MTV.fissä.

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kahvilla-teemasivut inspiroivat kahvikulttuurin ystäviä. Sivuston tarjoaa Nespresso.

Mtv.fi:llä on monivuotinen kokemus erilaisista digisisältöratkaisuista: teemojen ympärille rakennetut sisältökokonaisuudet, testiryhmät, kilpailut ja muut aktivoinnit vetävät kävijöitä/lukijoita/potentiaalisia asiakkaita.

Oikealla tavalla, oikeaan aikaan tarjottuna ne vaan vetävät ja toimivat ihan hemmetin hyvin.

Ihan varmasti on myös tuotteita, palveluita, brändejä, joille ei löydy luontevaa aihepiiriä, tarinakokonaisuutta tai lukijakuntaa ympärilleen. Onneksi isolla mediatalolla on ässiä hihassa ja ratkaisuja moneen tarpeeseen.

 

Mitä ja miten mitataan?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kauneusvinkkejä Lumenen sivustolla.

Instagram-testiryhmässä lukijat pääsivät luomaan nudemeikkejä. Kauneusvinkit -sivuston tarjoaa Lumene.

Sisältöprojekti käynnistetään yhdessä, jolloin luomme kumppanin kanssa sisältösuunnitelman:

Mitä halutaan saavuttaa?

Miten se saavutetaan?

Millaisia keinoja käytetään päästäksemme maaliin?

Kenelle puhutaan?

Millä äänensävyllä?

Jo sisältöprojektin alussa olisi hyvä määritellä mittarit. Sivulatausten tuijottelu ei tuo kultaa kenellekään.

Sisällöntekijänä tekee mieli tuulettaa, kun mittarit värähtelevät positiivisella tavalla: sisällöt nousevat hyvin esiin hakukoneissa, oikea kohderyhmä viettää niiden parissa aikaa ja kuluttaa sisältöä enemmän kuin yhden jutun verran.

Mitattu data kertoo suoraan, mikä asiakkaitanne kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta.

Sisältökumppani saa kuukausittain raportin, joka käydään läpi tuotantopalaverissa. Kerätyn datan pohjalta tehdään johtopäätöksiä, muutetaan tarpeen mukaan suuntaa tai vahvistetaan hyväksi havaittua tekemistä.

Eivät nämä hommat ole monimutkaisia ollenkaan!

 

Laura KokkoKokko_Laura_220px

Kirjoittaja on digisisältöyhteistöiden tuotepäällikkö MTV:llä.

 

, , ,

Jätä kommentti

Sisältömarkkinoinnin peruskurssi

Kirjoittaja: Jouni Mannerhovi

 

Kaikilla brändeillä on mahdollisuus sisältömarkkinointiin

Sisältömarkkinointi on päivän sana. Konsulttien kanssa kilvan suosittelemme mainostajia ryhtymään tuottamaan sisältöjä. Vaatimus on kohtuuton.

Yrityksen tehtävä ei ole tuottaa sisältöjä ellei se satu olemaan sisällöntuotantoyhtiö. Yrityksen tehtävä on tuottaa arvoa omistajalleen, ja se tapahtuu tyypillisesti parhaiten keskittymällä ydinliiketoimintaan.

 

Sisältö ei muutu sisältömarkkinoinniksi logolla

Sisältömarkkinoinnin tehtävä on lopulta yksinkertainen. Sen tulee vahvistaa brändin ja sen käyttäjän suhdetta. Suhde vahvistuu brändin kyetessä tuottamaan sisältöä, jota sen innokkaat käyttäjät tai potentiaaliset sellaiset haluavat seurata ja jakaa. Sisältöä ei kuitenkaan tarvitse tuottaa itse. Osaaminen kun löytyy usein muualta, ellei satu olemaan se sisällöntuotantoyhtiö.

Sisältö ei myöskään muutu sisältömarkkinoinniksi laittamalla logon sisällön perään. Se on yhteistyötä tai sponsorointia, ja brändille usein tehokas tapa esiintyä sopivassa ympäristössä. Sisältömarkkinointia ei myöskään synny mediassa esiintyvän tähden hokiessa tuotemerkkiä. Syntyy yleisön aliarviointia.

 

Uutta potentiaalia

Kaikilla brändeillä on mahdollisuus synnyttää sisältöä, jolla on yleisölleen merkitystä, joka lähtee liikkeelle ja jonka perään syntyy paraati. Toisille se on vaikeampaa, mutta kaikille löytyy keino ja mikä parasta, sitä itselle sopivinta tapaa ei tarvitse tai edes kannata yrittää löytää yksin.

Jos olet urheilujalkinevalmistaja, tulee sinun huolehtia, että järjestämässäsi juoksukoulussa on vähintään lassevirenit ja abebebikilat pitämässä kursseja, mikäli herrat sattuvat edustamaan brändillesi sopivia arvoja. Tai jos tuotteesi on uistin, voit aivan hyvin kustantaa lifestyle-sarjan, jossa kansan suosikit touhuavat jotakin yleisölle kiinnostavaa kiehtovissa ympäristöissä, joissa tuotteesi on kotonaan.

Näitä sisältöjä käyttäjäsi ja potentiaalisi varmasti diggailevat ja jakavat omissa kanavissaan. Tässä on uskomattoman paljon hyödynnettävää potentiaalia juuri nyt, kun monet aikaisemmin kaupallisesti koskemattomat sisältöjen tuottajat mm. artistit ovat heränneet aiheeseen.

 

Sisältömarkkinointia syntyy, kun sisällöntekijät tulevat lähelle mainostajaa ja ymmärrys jaetaan puolin ja toisin

Muun muassa radion kyky kerätä suuri yleisö joka päivä pitkäksi ajaksi perustuu yleisön tuntemiseen ja sisällöntuotannon osaamiseen valitulle yleisölle. Kun sisällöntuottajat ja päätöksentekijät kohtaavat asiakasymmärryksen syntyy sisältöä, jota halutaan kuluttaa ja jakaa, ja joka arvostaa kuluttajaansa. Me MTV:ssä ja Radio Novassa teemme työtä sen eteen, että tällaisia kohtaamispisteitä syntyy päivittäin.

 

 

jouni_mannerhovi

 

Jouni Mannerhovi

Kirjoittaja on Radio Novan markkinointijohtaja.

, ,

Jätä kommentti

Sisältömarkkinoinnin kuolema

Kirjoittaja: Jere Teutari

Uskallan väittää, että sisältömarkkinointi käsitteenä, niin kuin sen nyt tunnemme, on tullut elinkaarensa päähän. Perustan väitteeni siihen, että tähän asti sisältömarkkinointi on pääasiassa tarkoittanut uusien viestintäkanavien synnyttämistä.

Lähes kaikilla suomalaisilla TOP 200 markkinoijilla on jonkinlainen sisältömarkkinointikanava synnytettynä ja siellä pyörii jonkin verran faneja, seuraajia tai jopa sisällön jakajia. Kilpailu siitä, kenellä on omat sisältökanavat hallussa, voidaan pikkuhiljaa alkaa julistaa päättyneeksi.

Sisältökanavan synnyttäminen ei sinällään ole kovinkaan vaikeaa, mutta oikeasti mielenkiintoinen sisältö sitten onkin jo aivan toinen asia. Nyt alkaa todellinen kilpailu huomiosta. Vain huomio voi muuttaa kanavan ROIn. Tämän kanssa moni mediatalokin on joutunut viime aikoina kamppailemaan.

Media toimii mainonnan ansaintalogiikaltaan yksinkertaisesti. Mitä parempi huomio ja vaikutus, sitä paremmin menee. Huomion ja vaikutuksen puolestaan rakennat ylivoimaisella sisällöllä ja jakelulla. Mainostajat ovat panostaneet edellisistä pääasiassa jälkimmäiseen. On siis aika puhua sisällöstä.

Tähän väliin yksi esimerkki Facebookista. Katsottuani läpi noin 15 suomalaisten eniten peukuttamaa brändiä, niiden tuottamaa sisältöä peukuttaa tai jakaa keskimäärin yksi prosentti niiden yleisöistä. Kun vertailen suomalaisia medioita, on huomion määrä yli kymmenkertainen, joillain jopa viisikymmenkertainen. Mediat pesevät brändit tässä pelissä edelleen sata-nolla.

Joku syy tähän saattaa olla? Alla niistä kolme.

1. Brändejä ei pidetä sisällöntuottajina.

Brändien paikka ihmisten sydämissä on jossain muualla. Joku brändi tuottaa mielihyvää, toinen arjen toimivuutta ja joku kolmas menestystä.

 2. Brändit eivät ole mediataloja.

Niiden johdon agendalla ei ole se, millaista sisältöä ne tuottavat ja kuinka ne saavat välitöntä ansaintaa sisällöistä. Tämä on korkeintaan markkinointijohdon agendalla, mutta ei se ole näiden yritysten ydinliiketoimintaa.

 3. Sisältömarkkinoinnissa käydään über-kovaa kilpailua.

Ihmiset on kyllästetty brändien sisältökanavien tarjonnalla ja pelkällä kanavalla erottautuminen ei enää riitä.

 

Hyvä sisältö saa paremman huomion kuin huono sisältö. Tästä syystä olemme avaamassa sisällön tuotantoamme mainostajille aivan uudella tavalla.

Esittelimme pilotointihengessä tiistaina 10.6. suomalaisille mainostajille, mediatoimistoille ja mainostoimistoille uudenlaisen tavan ostaa ja luoda sisältöä. Meillä oli liki sadan hengen porukka auditoriossamme kuuntelemassa sisältöideoita, jotka Suomen johtavat TV-tuotantoyhtiöt olivat samaan aikaan pitchaamassa sekä medialle että asiakkaille.

Kyse on sisältöideoista, jotka ovat jalostettavissa kohtaamisiksi niin ostetussa, omassa kuin ansaitussakin mediassa. Toimintatapa on täysin uusi ja meilläkin testihengessä synnytetty, mutta maailmalla esim. Hollywoodissa ollut arkipäivää jo pitkän aikaa.

Uskon, että Suomen kokoisessa markkinassa osaamista yhdistämällä ja tällä tavoin verkostomaisesti toimimalla voidaan alkaa aidosti puhua sisällön aikaansaamasta huomiosta ja sisältökanavien ROIn kannattavuudesta. Tällöin yhdyssana sisältömarkkinointi alkaa elää uutta elämäänsä.

 

Jere Teutari

 

-jere

P.S. Eipä huolta, vaikka et tilaisuuteemme pääsytkään. Jaamme tietoa näistä sisältöideoista mielellämme. Sovitaan treffit ja keskustellaan lisää.

Kirjoittaja on MTV Next yksikön vetäjä. MTV Nextin tehtävänä on luoda uudenlaisia mediaratkaisuja ihmisten muuttamaan mediakenttään.

, , ,

Jätä kommentti

Brändärit – Muuttuuko tapamme rahoittaa ohjelmat?

Brändärit

Syksyllä MTV3-kanavalla nähdään uusi mainostoimistomaailmaan sijoittuva sitcom-sarja Brändärit. Neljä samassa, kuvitteellisessa mainostoimistossa työskentelevää mainosjamppaa ja -jaanaa suunnittelevat mainoksia. Sarja on käsikirjoitettu ja fiktiivinen, mutta mainoksen suunnittelun kohteena olevat brändit todellisia.

Brändärit-sarjan rahoitus poikkeaa monella tapaa perinteisestä. Sarja on MTV:n yhteistyöprojekti mainostoimisto TBWA\Helsingin, tuotantoyhtiö FremantleMedian ja kymmenen mainostaja-asiakkaamme kanssa. Käytännössä ohjelman sponsoroinnin lisäksi mainostajat maksavat tuotesijoittelusta ja katkomainonnasta, mutta monen mainostajan kokonaisuus muodostuu aihepiiriin sopivan teeman ympärille.

Onko Brändärit uusi tapa tehdä sisältömarkkinointia?

Uutta ajattelua on edustanut TBWA\Helsingin ja Fremantlen tapa yhteistyössä hahmotella sarjan kaupallisia ulottuvuuksia jo ennen kuin ehdottivat sen tuotantoa MTV:lle.

Mediakenttä muuttuu nyt nopeasti mainostajien muuttaessa markkinointiaan. Myös MTV:n on vastattava kilpailuun ja tarjottava asiakkailleen ohjelmistonsa kaupalliset mahdollisuudet avoimemmin ja monipuolisemmin. Tervehdimme tässäkin ilolla yhteistä tuotekehitystä tuotantoyhtiöiden kanssa. Pitää kuitenkin muistaa, että moniulotteisuus lisää MTV:n sisäisen koordinaation tarvetta muuhun ohjelmistoon verrattuna.

Mainostaja tavoittelee yhtenäistä kampanjakokonaisuutta – mukana mainoskampanja

Brändärit-sarjan asiakastoteutusten laajuus on uutta. Vaikka ohjelmasarjojen sponsorointi ja tuotesijoittelu onkin jokapäiväistä liiketoimintaa, on kymmenen avainasiakkaan kanssa tehtävä yhteistyö yhden sarjan kanssa poikkeuksellista.

Asiakkaamme kokeilevat paljon uusia tapoja mainonnassaan ja käyttävät entistä enemmän eri kanavia. Siksi on tärkeää, että tarjoamme MTV:llä valmiiksi monikanavaisia ratkaisuja helposti omaksuttavassa muodossa. Brändärit-sarjan kumppaneille toteutettaviin kokonaisuuksiin kuuluu myös TBWA\Helsingin suunnittelemat ja tuottamat mainokset sekä niille mainosaika.

Vaatii erityistä sitoutumista yhteistyöhön ja siitä sopimiseen, jotta kaikkien asiakkaiden toisistaan poikkeavat tavoitteet tulevat huomioiduiksi ilman, että kokonaisuus vaarantuu – saati hajoaa.

Mitä kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ja kuka siitä vastaa?

Mainonnan ja varsinaisen ohjelmasisällön on aina erotuttava, eikä tuotesijoittelu tai sponsorointi saa vaikuttaa sisällön suunnitteluun. Lisäksi varsinkin tällaisessa yhteisprojektissa on pidettävä osapuolten roolit ja vastuut selkeänä.

Brändärit-sarjassa tuotantoyhtiö Fremantle tuottajineen ja käsikirjoittajineen vastaa ohjelman sisällöstä ja käsikirjoituksesta. Mainostoimisto TBWA\Helsinki on suunnitellut ja tuottanut mainostaja-asiakkaiden kampanjat ja mainoselokuvat. Asiakkaat sponsoroivat ohjelmaa sekä ostavat MTV:ltä näkyvyyttä eli tuotesijoittelua ja katkomainontaa.

Asiakkaamme, mainostajat näkevät sisältömarkkinoinnin kukin omalla tavallaan. Rajat häilyvät ja etenkin verkkomediat, asiakkaan omat kanavat ja sosiaalinen media ovat melko luovasti hyödynnettävissä.

Vastuullisessa mediayhtiössä tehtävämme on tämän lisäksi kiinnittää erityshuomiomme televisiotoiminnan sääntelyyn ja etenkin huolehtia sponsoroinnin ja tuotesijoittelun ilmoittamisesta asianmukaisesti kunkin asiakastoteutuksen vaatimalla tavalla. MTV:llä konsultoivan asiakastyön taustalla asiakaskohtaisista projekteista huolehtii MTV Next.

 

Jouni Weckman

Kirjoittaja vastaa sponsoroinnista, tuotesijoittelusta ja yhteismarkkinoinnista MTV Nextissä ja tiimeineen kaupallistaa kaiken mahdollisen.

Jouni Weckman

@JouniWec

 

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Sisältö on kingi – Facebookissakin

Facebookin uudistuneen algoritmin on myötä on näkynyt mielipiteitä, ettei mikään brändi enää pärjäisi Facebookissa ilman mainontaa, kun postaukset näkyvät vain murto-osalle sivun tykkääjistä. Uskallan olla eri mieltä – hyvällä sisällöllä ja yhteisönrakentamisella voidaan saavuttaa orgaanisia tavoittavuuksia, jotka ylittävät moninkertaisesti sivun tykkääjämäärän.

Pari esimerkkiä: Putouksen Facebook-sivun kävijämäärä kasvoi alkuvuoden 2014 aikana yli 25 000 seuraajalla 226 000 seuraajaan. Orgaaninen reach oli parhaimmillaan 1,2 miljoonaa / 28 päivää. Oheinen ”BB-Aslakin” kuva sai 85 000 peukkua ja yli 750 000 tavoittavuuden.

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Vielä huikeampi esimerkki on MTV Jääkiekon Facebook-sivu, jossa on 28 000 tykkääjää. Sotshin olympialaisten aikana sivu tavoitti jopa 1,2 miljoonaa Facebook-käyttäjää viikossa! Ja olympialaiset eivät edes tulleet MTV:n kanavilta.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

Joku voisi sanoa, että suomalaisten lempilapsia Putousta ja jääkiekkoa ei voi verrata muihin brändeihin ja kenties suoraan ei voikaan yleistää. Tässä kuitenkin menestystekijöitä kummankin sivun takana, joista kuka tahansa yhteisömanageri voi ottaa oppia

1) Sisältö, sisältö, sisältö

Hyvä sisältö on hyvää sisältöä Facebookissakin. Sen tekeminen vaatii reaktiivisuutta ja some-spesifiä osaamista, mutta myös sisältöosaamista.  Markkinointi-ihmisten sijaan kannattaa laittaa tarinankertojat ja journalistit asialle.

2) Muiden kanavien tuki

Kaikki käytettävissä olevat kanavat kannattaa valjastaa tukemaan toisiaan. Heitä ihmiset luontevasti kanavasta toiseen, ”tiisaa”, aktivoi livenä ja jatka tarinaa eri paikoissa.

3) Pitkäjänteisyys

Sekä Putouksen että MTV Jääkiekon sivuja on rakennettu systemaattisesti useamman vuoden ajan, samoin niiden tukemista muiden kanavien avulla (televisio, verkkosivut, muut some-kanavat).

4) Aktiivisen yhteisön rakentaminen

Ihmiset haluavat osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Parhaimmillaan yhteisöä voidaan kutsua faniyhteisöksi, jolloin keskustelu toimii lähes itsestään. Toki läsnäolo on myös tärkeää.

4) Volyymi

Sekä Putouksessa että MTV Jääkiekossa volyymi toimii. Postauksia tehdään jopa kymmeniä päivässä eikä soraääniä ole kovinkaan paljon kuulunut. Kun sisältö on relevanttia yhteisölle, se ei ärsytä.

Mitä hyötyä näistä yhteisöistä sitten on MTV:lle? Ainakin Facebookista tulevat kävijävirrat MTV.fi:hin ovat merkittäviä. Suoraa vaikutusta brändien tai ilmiöiden kokonaisrakentamiseen on vaikeaa mitata, mutta jos tavoittavuuksia mitataan miljoonissa uniikeissa, sitä tuskin voi kiistää. Näin aktiivisilla yhteisöillä on myös monin tavoin kaupallista potentiaalia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Digitalist Networkin sivuilla.

Mari Rasimus

Kirjoittaja vastaa MTV:ssä some-tekemisen kehittämisestä

, , , , , , ,

1 kommentti

Osaako mediamyyjä puhua sisältömarkkinoinnista?

Kirjoittaja: Jouni Weckman

Mediamyyjä: ”Moro! Mitä äijä? Miten treenit?”

Asiakas: ”Hei. Ollaan tässä hiukan ajateltu, jos keskityttäis jatkossa sisältömarkkinointiin. Meillä on niin hyvät omat kanavat Twitterit ja Bitterit, ettei maksettu mediatila oo enää fokuksessa. Olisikin tosi hyvä, jos et enää soittelisi meille päin. Kattellaan 2015…”

Mediamyyjä: ”Odotas… Tosi hyvä, että sulla on homma handussa ja visio selvä. Mulla on kuitenkin fiilis, että meillä voisi olla jotain juteltavaa. Oon nimittäin havainnut, että sisältömarkkinointia on monenlaista ja harva mainostaja ihan yksin siinä tai sillä pärjää.”

Asiakas: ”No kuinka te sen sitten näette?”

Ennen kuin tuosta jatkaa keskustelua on syytä tuntea hyvin asiakas ja asiakkaan strategia. Mediatalona meillä on vain vähän näkyvyystuotteita tai -palveluita, joilla asiakas voisi sellaisenaan tehdä sisältömarkkinointia.

Kyse on ennemminkin siitä, millä tavalla mainostajan kannattaa tarjoamiamme palveluita hyödyntää ja omaan sisältömarkkinointiinsa yhdistää. Esimerkiksi asiakkaiden omat kanavat ja niiden tavoittavuus poikkeavat huomattavasti toisistaan.

Lisäksi on tärkeää tietää, kuinka paljon asiakkaalla on käytettävissään osaamista ja resursseja sisällön tuotantoon ja aktiivisuuteen omissa kanavissaan. Kutsumme tätä asiakkaan kantokyvyn arvioimiseksi. Kantokyvyllä on suuri merkitys, kun arvioimme ratkaisujemme sopivuutta.

Toisaalta on tärkeää tunnistaa, kuinka kiinnostavaa asiaa asiakkaalla on kohderyhmänsä näkökulmasta. Pelkkä toimialatuntemus ei tässä riitä. Saman alan mainostajat eroavat yllättävän paljon toisistaan. Kun ensimmäinen luottaa historiaan ja brändiinsä pitääkseen itsensä top-of-mindissa, niin samaan aikaan toinen on jo valinnut erottautumiseen vilkkaan Some-kommunikaation. Lähtökohdat luoda ja välittää kiinnostavaa sisältöä ovat aivan erilaiset.

Mediatalon on ymmärrettävä nämä erot osatakseen palvella asiakkaitaan.

Olemme viimeaikoina MTV:ssä arvioineet omia tuotteitamme ja palveluitamme sekä aiemmin tehtyjä toteutuksia eri tavoin, jotta jokainen MTV:ssä pystyisi jatkamaan yllä aloitettua keskustelua ammattitaidolla.

Joissain tapauksissa on varmasti paikallaan tarjota sitä perusasiaa eli mainosnäkyvyyttä, jolla asiakas varmistaa omalle sisältömarkkinoinnilleen tarvittavat kontaktit. Mutta uskomme, että monessa tapauksessa sähköisestä mediatalosta on sisältömarkkinointia tekevälle asiakkaallemme muutakin hyötyä.

Löytyy se sitten sisältöosaamisesta, reaaliajassa kerättävistä isoista yleisöstä tai mahdollisuudesta yhdistää MTV:n ja asiakkaan viestit.Jouni_Weckman

Jouni Weckman

Kirjoittaja työskentelee MTV:n mediamyynnissä, mutta yrittää silti ymmärtää asiakkaan omien kanavien roolin.

,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: