Avainsanat: sisältöyhteistyö

Oikeat sisällöt + data = tulokset

Kirjoittaja: Laura Kokko

Jokaisen yrityksen ei ole mahdollista olla digitaalisen tarinoinnin taitava mediatalo. Tarvitaan jatkuvaa mittaamista, oppimista, seurantaa, kävijöiden tutkimista ja aidosti kiinnostavaa sisältöä. Ei sitä surullisenkuuluisaa tuoteyrjöä…

 Millaista sisältöä kannattaa tehdä? Mikä toimii?

sisältöcase2_naapurit

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Mikä Suomen kunta olet? -testi lanseerasi Veikkauksen Naapurit-peliä.

Sykähdyttävät, koskettavat, hämmästyttävät, viihdyttävät, uutta opettavat ja hyödylliset jutut – sellaiset meitä jokaista kiinnostavat. Jäävät mieleen. Synnyttävät tunteen.

Millaisilla keinoilla ja tarinoilla voimme oikeasti helpottaa, hyödyttää ja palvella kuluttajaa paremmin?

Oikea sisältö antaa tukea asiakkaalle tämän tekemisissä. Sitä kautta tulosta tulee viivan alle. Sisällöntuotannon ammattilaiset tietävät, millaiset tarinat verkossa toimivat. Tarinantekijän intuitio, kokemus, ja digitaalisen sisällön datan kauniin karu kieli sen kertovat.

 

Miten sisällöstä tehdään vetävää?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Nespresson teemasivut MTV.fissä.

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kahvilla-teemasivut inspiroivat kahvikulttuurin ystäviä. Sivuston tarjoaa Nespresso.

Mtv.fi:llä on monivuotinen kokemus erilaisista digisisältöratkaisuista: teemojen ympärille rakennetut sisältökokonaisuudet, testiryhmät, kilpailut ja muut aktivoinnit vetävät kävijöitä/lukijoita/potentiaalisia asiakkaita.

Oikealla tavalla, oikeaan aikaan tarjottuna ne vaan vetävät ja toimivat ihan hemmetin hyvin.

Ihan varmasti on myös tuotteita, palveluita, brändejä, joille ei löydy luontevaa aihepiiriä, tarinakokonaisuutta tai lukijakuntaa ympärilleen. Onneksi isolla mediatalolla on ässiä hihassa ja ratkaisuja moneen tarpeeseen.

 

Mitä ja miten mitataan?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kauneusvinkkejä Lumenen sivustolla.

Instagram-testiryhmässä lukijat pääsivät luomaan nudemeikkejä. Kauneusvinkit -sivuston tarjoaa Lumene.

Sisältöprojekti käynnistetään yhdessä, jolloin luomme kumppanin kanssa sisältösuunnitelman:

Mitä halutaan saavuttaa?

Miten se saavutetaan?

Millaisia keinoja käytetään päästäksemme maaliin?

Kenelle puhutaan?

Millä äänensävyllä?

Jo sisältöprojektin alussa olisi hyvä määritellä mittarit. Sivulatausten tuijottelu ei tuo kultaa kenellekään.

Sisällöntekijänä tekee mieli tuulettaa, kun mittarit värähtelevät positiivisella tavalla: sisällöt nousevat hyvin esiin hakukoneissa, oikea kohderyhmä viettää niiden parissa aikaa ja kuluttaa sisältöä enemmän kuin yhden jutun verran.

Mitattu data kertoo suoraan, mikä asiakkaitanne kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta.

Sisältökumppani saa kuukausittain raportin, joka käydään läpi tuotantopalaverissa. Kerätyn datan pohjalta tehdään johtopäätöksiä, muutetaan tarpeen mukaan suuntaa tai vahvistetaan hyväksi havaittua tekemistä.

Eivät nämä hommat ole monimutkaisia ollenkaan!

 

Laura KokkoKokko_Laura_220px

Kirjoittaja on digisisältöyhteistöiden tuotepäällikkö MTV:llä.

 

, , ,

Jätä kommentti

Tervetuloa koittamaan taas 2013

Kun kotikisat 9 vuotta sitten alkoivat ottelulla Itävaltaa vastaan, Pauli Aalto-Setälä kirjoitti osuvasti Iltalehden pääkirjoituksessa: ”Kun todelliset kansanedustajat illalla pukeutuvat Leijona-paitaan ja luistelevat kaukaloon ollaan aitojen elämysten äärellä – Se on parasta urheilussa.”

Paulin ajatus on edelleen enemmän kuin relevantti, vaikka vuonna 2003 (vain muutama päivä ennen yhtä urheiluhistoriamme suurinta pettymystä) ei yritysten viestintäosastoilla tuijotettu herkeämättä sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua lippujen hinnoista tai maksullisesta TV-sisällöstä eikä jännitetty nouseeko 2nd screen -aplikaatio latausrankingin kärkeen.  Tunnelma kisojen aattona ja niiden alkaessa oli kutkuttava, lippujen hinnat silloinkin liigapelejä kalliimmat.

Vuonna 2003 olin itse mukana kisahuumassa Iltalehden projektissa ja tänään odotan alkavia kisoja Maikkarin kisaprojektin pelaajana. Vaikkakaan eri vuosien projekteja ei ole järkevää vertailla, silti vertailen:

  • Edellisissä kotikisoissa kumppaneina olivat mm Hartwall, Veikkaus, Nokia, Sonera, Pohjola ja Skoda. Näistä yrityksistä on jälleen mukanaolevista yli puolet. Homma kaiketi on kaupallisesti kannattavaa?
  • Edellisellä kerralla kisojen liikevaihto oli 17 miljoonaa – tällä kertaa kulubudjetti hipoo 20 miljoonaa. Lienee selvää, ettei vanhat konstit yksin riitä.
  • Edellistä kotikisoista televisioitiin viitisentoista ottelua – tänä vuonna kotisohville välitetään 64 matsia.
  • Edellisten kotikisojen televisiointia markkinoitiin viikko – tällä kertaa kisojen ja televisioinnin markkinointi alkoi 17.10.
    Edellisiin kisoihin Leijonat lähti haastajana – nyt puolustavana maailmanmestarina.
  • Edellisten kisojen unelmana oli ”torilla tavataan” – eilen uutiset kertoivat viranomaisten kieltäneen torijuhlat aivan kuin ne olisivat jokaviikonloppuinen riesa.
  • Edellisissä kotikisoissa Teemu Selänne teki hattutempun Ruotsia vastaan – Tänä vuonna Teemun ilmoitus osallistumisesta tai poisjäämisestä oli pääuutinen monta päivää.
  • Edellisissä kotikisoissa avausvastustaja Itävalta kaatui 5-1 – tänä vuonna veikkaan samoja lukuja Valko-Venäjää vastaan.

Paljon samaa ja vähän kokonaan uutta. Peli on sama ja keskiössä, pelaajat pelaavat ja kommentaattorit avaavat taas koko kansalle peliin ihmeellisiä asioita. Tosin tällä kertaa julkista keskustelua leimaa korostunut kriittisyys kaikkea mahdollista kohtaan. Lippujen hinnat, Mertaranta väärällä kanavalla, Kale sitä ja Kale tätä, kaupallisuus, huono mainonta ja lista jatkuu.

Fakta kuitenkin on, että kun kiekko tippuu jäähän on ruutujen ääressä kotisohvilla miljoonayleisö, olut virtaa ja ihmiset ovat hyvällä tuulella vaikka Esko Seppänen kirjottaisi mitä. Ei kai koko kansa kuitenkaan ole väärässä mikä on tärkeää ja mikä ei? Kun koko kansan joukkue kyyristyy aloitukseen niin vihanpito laantuu ja kaikki ovat yhtenä rintamana leijonien takana tai leijonia vastaan. Jos kaukalossa ei peli kulje niin Facebook täyttyy ”Jaloselle kenkää ”ja ”Ville kisoihin” ryhmistä. Jos Leijonat menee päätyyn, niin Riihimäelle pystytetään Jukka Jalosen patsas jo ennen kesää. Palautteemme on välitöntä ja julmaa. Se on oikeutemme ja sen vuoksi jääkiekko on meille poikkeuksellisen merkittävää.

Meni kaukalossa miten tahansa, niin voittajia ovat takuuvarmasti ne, jotka ovat valjastaneet koko kaupallisen koneistonsa kevään juhlaviikoille. Gigantista on kannettu Leijona-Samsungeja olohuoneisiin ja ruokakaupoissa ladattu kasseihin Karjalaa, Mynthonia, kisalehtiä ja ties mitä. Kauppa käy ja kassakone kilisee kuten pitää.

Lätkän MM-kisat on kiistatta suomalaisille vuosittainen kollektiivisuuden juhlaviikko. Siksi itse ihmettelen sitä missä isot suomalaiset koko kansan brandit piileksivät? Timo Everi sanoi osuvasti taannoin, että vanhatkin konstit ovat Facebook-aikakaudella sekä sallittuja että toivottuja ja kuulumista koko kansakunnalle merkittävään asiaan on hankala johtaa Frankfurtista tai Madridista.

Haastankin kaikki kisoja kotona ja Hartwall-Areenalla kisoja katsovat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset miettimään, miten jalkautamme Leijonat ensi kevään toisissa kotikisoissa entistäkin syvemmälle kansakunnan iholle tuottamaan niin iloa kuin lohduttamaan surua.

Kiekkofanin, konsultin ja projektin työmiehen roolissa toivotan kaikille ja hyviä kotikisoja. Jos et nyt halunnut, ehtinyt tai jostain muusta syystä lähtenyt mukaan hurmokseen niin tervetuloa koittamaan 2013! Toukokuun kolmantena 2013 alkaa nimittäin jälleen uudet kotikisat.

Pasi Jaatinen
tuotepäällikkö, mediatuotekehitys

, , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: