Avainsanat: urheiluilmiöt

Ilmiö nimeltään urheilubisnes

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiöiden jäljillä - ympäri Suomea

Nyt ihmetellään asiaa, jossa en ole asiantuntija. Lähestyn urheilua liiketoimintana ja ilmiönä brändäyksen, henkilöbrändien, fanikulttuuriin ja verkostojen kautta. Digiaikana urheiluyhteisöistä tulee entistäkin voimakkaampia. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä hyviä mahdollisuuksia osallistua, seurata, vaikuttaa ja vaikuttua urheilulegendojen tai joukkuebrändien tekemisestä.

Minulle urheilu on mediabisnestä. Henkilöt, joukkueet, yhteisöt ja sidosryhmät tuottavat tapahtumia, tunteita, draamaa ja tarinoita kaudesta toiseen. Mediasta nautitaan sen osallistavan, innostavan, haastavan ja tunteita välittävän luonteen takia. Kaikki tavoittelevat mestaruutta ja onnistumista, vaikka tosiasiassa juuri tappio on kaikkein tavallisinta. Karvaasta kalkista huolimatta menetykset unohtuvat ja menestykset pysyvät sukupolvien mielissä. Kirjoitin aiemmin tappioiden tavallisuudesta omassa blogissani.

Minusta urheilubusinesta tehdään Suomessa usein takapuoli edellä puuhun. Yliarvioidaan urheilulliset menestysmahdollisuudet ja aliarvioidaan taloudelliset kustannukset. Kerta toisensa jälkeen seurat vajoavat hyvästä yrityksestä huolimatta taloudellisiin vaikeuksiin liian kalliiden hankkeiden ja joukkueiden kautta. Harvoin syntyy riittävää pitkäjänteisyyttä rakentaa menestystä niin taloudellisesti kuin urheilussakin samanaikaisesti. Täytyy kysyä kuinka paljon Suomi eroaa tästä muualla.

Ammattiurheiluun sekoittuu paljon rahaa megarikkailta, vedonlyönnistä ja muusta oheistoiminnasta. Tupakkateollisuus pyöritti formuloita vuosikausia. Kallis tapa tehdä liiketoimintaa vaatii mukaansa poikkeuksellisia investointitahoja. Tuntuu siltä, että sponsoreille myydään yhä edelleen näkyvyyttä ja läsnäoloa, vaikka jokainen kumppaniyritys tarvitsisi oikeasti hyviä ideoita, vetoapua ja vaikuttavuutta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tuntuu, että yhteistyömallit laahaavat perässä ja todellinen liiketoiminta yhdessä laahaa vielä lapsenkengissä.

Johtuisikohan osittain siitä, että urheilun kaupalliset vaikuttajat usein ponnistavat nimenomaan urheilusta eivätkä joltain muulta liiketoiminnan osaamisalueelta.

Millainen olisi sitten urheiluilmiön menestysresepti? Miten voisit varmistaa onnistumisen urheiluilmiön rakentamisessa? Otamme asiasta Aki Linnanahteen kanssa selvää Turussa.

Ohessa oma menestysreseptini.

  1. Selvä brändistrategia. Mitä joukkue edustaa faneilleen ja sidosryhmilleen? Miksi joukkuetta kannattaa tukea, seurata ja miksi siihen pitäisi investoida?
  2. Pitkäjänteinen liiketoimintasuunnitelma seuralle ja sidosryhmille. Miten saadaan paikalliset kummisedät tukemaan toimintaa?  Mistä yritystuki ponnistaa pitkällä aikavälillä ja miten brändi tuottaa aitoa lisäarvoa yritysten liiketoimintaan?
  3. Urheilutapahtumat ovat varsinkin talvikaudella suomalaisten kaupunkien suurimpia tapahtumia. Niitä on syytä tukea hehkuttamalla tapahtumista ennakkoon ja rakentamalla laajempaa tukea kertomalla peleistä ja joukkueiden toiminnasta. Joukkueen ja pelaajien on syytä panostaa näkymiseen muissakin alueen tapahtumissa. Osana yhteisöä pelaava joukkue on arvostetumpi ja rakastetumpi ilmiö.
  4. Ammattilaiset mukaan johtamiseen ja kehittämiseen. Kaikki tieto tekemisestä ei voi löytyä entisiltä urheilijoilta. Kehitä toimintaa ennakkoluulottomasti ja haasta eri alojen parhaita asiantuntijoita mukaan tekemiseen.
  5. Varmista fanikulttuuri ja riittävä tarttumapinta joukkueen fanittamiseen. Aidoille faneille mikään määrä ei ole liikaa. Vertailemalla eri urheilulajeja ja tekemistä löydät itsellesi tavoitetason sisällön ja materiaalien tuottamiseen.
  6. Rakenna pelaajista ja joukkueen takapiruista henkilöbrändejä. Yritä rakentaa jokaisesta jaetusta hetkestä arvokas ja jokaisesta pelitilanteesta mahdollisuus urheilun historiaan.

Yhdistämällä voittamisen kulttuurin, suunnitelmallisuuden, riittävän taloudellisen pohjan, osaamisen ja nälän olet varmasti lähellä synnyttää ikimuistoisen urheiluilmiön. Tee pelistäsi ja urheilubrändistäsi historiaa.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

, , , ,

1 kommentti

Koko urheilun voitto

Vuoden TV-teko, Kultainen Venla -gaala

Vuoden TV-teko -palkintoa vastaanottamassa Yleisradiosta Markku Jylhäsalo (vas.) ja MTV Oy:stä Tatu Lehmuskallio. Kuva: Lehtikuva.

Kun MTV Oy ja YLE palkittiin Kultainen Venla -gaalassa Vuoden TV-teosta suorilla urheilulähetyksillään, muuttui jokin suomalaisessa mediamaailmassa. Aina suurta suosiota nauttinut urheilusisältö nostettiin tasa-arvoiseen asemaan muun televisiosisällön joukossa. Vaikka yksittäisiä palkitsemisia on aiemminkin urheilun saralla nähty, mm. Anza Mertaranta vakuutti Akatemian jääkiekon MM-huumallaan vuonna 2011, niin tällä kertaa puhuttiin koko urheilusta ilmiön nostattajana.

–          Jo oli aikakin, oli usein kuultu kommentti Alminsalin hälinässä tilaisuuden päätyttyä ja jatkoilla.

On kiistatonta, että katsoja- tai tilaajamääränumeroilla ja mediahuomion suuruudella urheilu on erityisasemassa. Se on niin suurta ja on sitä jatkuvasti, että siihen on turruttu. Miljoonayleisöt ja maksutelevision huimat kasvuluvut ovat muuttuneet yleiskieleksi eikä itse ilmiöön ja sen taustoihin kiinnitetä ansaittua huomiota.

–          No, se on vaan urheilua.

Niinpä, mutta se liikuttaa valtavia ihmismääriä ja -mieliä. Se on kallista, joskus vaarallista, mutta lähes aina kiehtovaa. Sen ympärille kasvavat nationalismin ylilyönnit, miljoonat eurot ja dollarit, kansainvälinen politiikka, dramaattiset tarinat ja ihmiskohtalot, mieltä järisyttävät voitot ja tappiot. Yksikään käsikirjoittaja ei voi toistaa samaa viikko toisensa jälkeen, joka vuosi ja usein jopa samoilla pääosan esittäjillä.

Joku voi todeta, että ohjelmatekohan on silloin helppoa. Näytetään huippusporttia ja selostetaan päälle. Sen jälkeen äijät jorisee studiossa ja kiintiönainen haastattelee. Kunpa niin olisikin. MTV MEDIAn jääkiekon MM-kisojen 567 tv-lähetystunnin tuotantourakka oli koko maailman mittakaavassa ennätyksellinen eikä pelkästään numeroina. Loimme kokonaan uuden kanavan pelkästään kisoja varten ja toimme tuttuun ohjelmaformaattiin uusia lähestymiskulmia sekä toteutusta. Kaikki asiantuntijamme eivät edes puhuneet suomea. Eikä tekniikka oikutellut. On kuitenkin hyvä muistaa, että MM-kiekko on vain yksi osa valtaisaa urheilukokonaisuuttamme. Tätä samaa tehdään eri lajeissa lähes vuoden jokaisen päivänä.

Hienointa lopputuloksessa ja tässä tunnustuksessa on kuitenkin se, että tehtiin vain juuri se mitä suunniteltiin. Jonkun pitää uskaltaa, uskoa ja osata. Kuten esimerkiksi Laura Mononen, Markus Autero, Petteri Ryynänen ja Unne Sormunen.

Tatu Lehmuskallio, MTV Oy:n urheilupäällikkö

, , ,

Jätä kommentti

Talviolympialaiset toukokuussa

Jääkiekon MM-kisat ovat kaikesta ammattipiirien ja kiekkotoimittajien nirsoiluista huolimatta suomalaisille tärkeä tapahtuma. Se on sitä pelaajille, valmentajille, yhteistyökumppaneille, medialle ja ennen kaikkea kansalle. Riippumatta ykkösketjun sentteristä, ylivoimakentällisestä tai maalivahtipeluuttamisesta MM-kiekko on suuri suomalainen yhteisöllinen kokemus, joka saa monimuotoisia ilmenemismuotoja kuten tv-ruuduista voi helposti todeta. Kahtena tulevana vuonna tätä samaa saadaan kokea omalla maaperällämme.

Kaikesta ilmeisestä ja jo todistetusta suuruudesta huolimatta tai ehkä juuri sen takia on jäänyt huomaamatta, että on hyvin todennäköistä, että jääkiekon MM-turnaus on absoluuttisesti kaikkein suurin urheilutapahtuma, joka Suomessa yleensäkään voidaan tai saadaan järjestää. Olympialaisia emme tänne saa, Formula 1 -rataan ei ole varaa, jalkapallossa on vaikeuksia pyörittää edes omaa liigaa eikä hiihtolajien arvokisoillakaan ylletä samaan. Yleisurheilun 4-5 -päiväinen tynkä-EM ei todellakaan ole kiekkokisojen kanssa samassa kastissa ja lajin MM-haaveet taisivat lopullisesti mennä tältä sukupolvelta 2005 sääkatastrofin ja paisuneiden kustannusten takia ohi.

Jääkiekon MM-kisat ovat kovin urheilutapahtuma tässä maassa.

Suomalaiseen mielenlaatuun kuuluu melankolian ja pessimismin lisäksi kolmas piristävä piirre eli vähättely. Siksi onkin luonnollista, ettei kiekko-maailmanmestaruuden todellinen arvo ja merkitys ole valjennut suomalaisille. Kisa kuin kisa ja vähän hulinaa päälle. Onhan näitä nähty.

Siksi onkin tärkeää, että kiekkoturnauksen todellinen arvo ymmärretään ajoissa. Ei ole mitään isompaa ja suomalaisille merkittävämpää. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Tästä mahdollisuudesta on otettava kaikki irti – oli toimiala tai kiinnostuksen kohde mikä tahansa. On turha odotella parempaa ja otollisempaa hetkeä. Se on nyt. Jääkiekon MM-kisat ensi toukokuussa ovat Suomen omat talviolympialaiset. Meidän on ymmärrettävä hyödyntää mahdollisuus kunnolla ja nauttia tunnelmasta ja työnteosta ennen kisoja, niiden aikana ja jälkeen.

Emme ole suurmaa, jossa huipputapahtuma seuraa toistaan. On Mestareiden Liigaa, Formulaa, Ryder Cupia, olympialaisia, futiksen arvokisoja, Super Bowlia, Wimbledonia ja ympäriajoja. Mutta meillä on jääkiekon MM-kisat ja ne ovat suomalaisille isompi juttu kuin mikään edellä mainituista edes omalla markkina-alueellaan. Mitä siitä, vaikka kaikki maailman parhaat pelaajat eivät olisikaan Helsingissä 2012. Tapahtuma on joka tapauksessa niin ainutlaatuinen ja mittava, ettei pseudolätkäjätkien ja itsensä asiantuntijoiksi kohottaneiden kyynikkojen kannata kieltää pelaajilta ja katsojilta sitä tunnelmaa ja nautintoa, jonka kotikisat voivat tarjota.

Myös suomalaisen liike-elämän on syytä ymmärtää kiekkokisan merkitys ilmiönä ja nykymaailmassa niin harvinaisena kansaa yhdistävänä tekijänä. On selvää, että kisoista tulee kaikkien aikojen parhaat, siksi olisi hölmöä missata ne.

Toista mahdollisuutta ei hevillä tule.

Blogivieraana MTV MEDIAn urheilupäällikkö Tatu Lehmuskallio.

, , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: