Mikä mullistaa videomuotoisen tarinankerronnan?

Kirjoittaja: Jari Lähdevuori, Kurio

Viikko sitten MTV meni Snapchattiin. Tiedättehän, sinne katoavien nakukuvien ihmemaahan.

Sinne, missä liki kolmannes kotimaan 15-20-vuotiaista oli jo vuoden taitteessa. Missä brändit maksavat satojatuhansia mainospaikoista. Missä on yhtä lailla imua kuin Facebookissa liki kymmenen (!) vuotta sitten.

Ja miksi Maikkari ei olisi mennyt – kyllähän Pöllölaaksossa riittää paljastettavaa. Paitsi että kyseessä on hieno yksittäinen avaus ajassa elävältä talolta, se on myös konkreettinen osoitus videomuotoisen tarinankerronnan kehityssuunnasta. Tai pikemminkin kahdesta keskeisimmästä sellaisesta.

Liikkuva kuva on nopeammassa liikkeessä kuin koskaan aiemmin: yhtäältä muutosta draivaa videon tuottajien määrän kasvu, toisaalta tuotannon reaaliaikaistuminen (ks. MTV White Paper 002/015).

Videomuotoinen tarinankerronta on perinteisesti ollut verrattain pienten – vähintäänkin rajattujen – ammattitaitoisten tiimien näpeissä. Elokuvien, tv-sarjojen, uutisten, mainosten ja dokkarien tekeminen on vaatinut kouluttautumista ja kokemuksen kautta kertynyttä osaamista, jotta ne ovat voineet saavuttaa tietyn laatutason, jota suuri yleisö on oppinut odottamaan.

Nyt tämä leikkikenttä on avautunut suurelle yleisölle itselleen.

Siinä missä takavuosien lomavideot ja muut kotivideotuotannot ovat jääneet pienen piirin illanviettojen iloksi, meillä on nyt alati kasvava amatöörikuvaajien joukko, jotka tavoittavat parhaimmillaan miljoonia silmäpareja omilla julkaisuillaan YouTuben, Facebookin ja muiden avulla. Muutosta voi osuvasti verrata tekstimuotoisen tarinankerronnan demokratisoitumiseen siirryttäessä Gutenbergin perinnöstä Googlen ja kumppaneiden tarjoamien blogialustojen nousukauteen.

Toinen liikkuvaa kuvaa mullistava trendi on tarinankerronnan tuleminen tähän hetkeen. Isoimmat produktiot vievät edelleen toki vuosia, mutta niiden osuus kaikesta videotuotannosta muuttuu suhteessa marginaaliseksi reaaliaikaisen videon räjähdysmäisen kasvun myötä.

Tämän vuoden kiinnostavimpiin some-kanaviin kuuluvat Snapchat, Meerkat ja Periscope ovat poistaneet tuotantoputkesta editointivaiheen lähes tyystin. Kuvaamisen ja jakelun välissä on yksi klikkaus – jos sitäkään.

Yhdessä nämä trendit näkyvät esimerkiksi edellä mainitulla MTV:n Snapchat-tilillä, jossa kirjava joukko tarinankertojia elää Pöllölaakson kertomusta toteen silmiemme edessä, reaaliaikaisesti. Ketkä kertovat teidän tarinaanne?

Mihin tarinankerronta ja liikkuva kuva ovat menossa? Syvenny aiheeseen Tarinankerronta ja liikkuva kuva.

 

 

Jari Lähdevuori, Kurio

Kirjoittaja on sosiaalisen median asiantuntijatoimisto Kurion perustaja ja luova johtaja.

Minkälainen olisi Sosiaalinen Sub?

Kirjoittaja: Merja Hartoneva

Istuimme keskiviikkoaamuna alas Viivi Lehtosen (Dagmar), Markus Rauramon (ToinenPHD) ja Julia Railosvuon (OMD) kanssa ideoimaan, miten syksyllä uudistuva Sub-kanava olisi entistä sosiaalisempi – myös mainostajille suunnatuilla ratkaisuillaan.

Sosiaalinen tv on vuorovaikutusta

Ideoinnin taustoitukseksi sosiaalisen tv:n tuottajat Martti Lindholm ja Mari Rasimus kävivät läpi, mitä vuoden sosiaalisen median yrityksenä palkittu MTV on tehnyt sosiaalisen tv:n puolella. Sosiaalinen tv ei tarkoita vain twiittejä tv-ruudulla vaan ennen kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Posse on esimerkiksi ohjelma, joka syntyi some-lähtöisesti, aktiivinen yhteisö oli valmiina jo ennen ohjelman alkua.

Enbuske Linnanahde Crew -ohjelmassa keskustelua aiheiden ympärillä aktivoivat ”heimopäälliköt”.

Holiday Club aktivoi ennätysmäärän ihmisiä osallistumaan #LomaKingi -Instagram-kisaan ja sai samalla uuden kanavan, jossa käydä vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa.

AVAlla esitetty Fittnesspäiväkirjat keräsi yhteen Suomen fitness-harrastajat ja -elämäntapaan vihkiytyneet.

”MTV:n tehtävä on kutsua samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset keskustelemaan keskenään, luomaan yhteisöjä”, summasi Martti ja jatkoi: ”Tämä ei tapahdu vain digitaalisissa kanavissa, vaan myös live-tapahtumilla ja -kohtaamisilla kuten ohjelman kuvauksilla on tässä tärkeä rooli.”

 

Subin katsoja on some-aktiivi

MTV:n sosiaalisen tv:n lähtökohdista ja MTV:n mediakuluttujasegmentoinnin pohjalta olemme ideoineet Subista entistä sosiaalisempaa tv-kanavaa.

Tutkimukset osoittavat, että 93 % Subin katsojista käyttää päivittäin sosiaalisen median kanavia. Subilla on kaikista Suomen tv-kanavista nuorin profiili.

Minkälaisen yhteisön voisimme kehittää Subista, joka elää kohderyhmänsä kautta ja heidän aktiivisuudestaan? Miten mainostaja-asiakkaamme voisivat olla mukana rakentamassa Suomen sosiaalisinta tv-kanavaa?

 

Mitä Sosiaalinen Sub voisi olla?

Keskustelussamme nousivat esiin mm. seuraavat näkemykset:

• Subille haetaan tällä hetkellä kanavaisäntiä- ja emäntiä, jotka reaaliaikaisesti tuottavat sisältöä some-kanaviin ja nostavat yhteisön luomaa sisältöä tv-ruutuun illan aikana. On tärkeää, että kanavaäänten tyyli on rento ja keskusteleva – niin somessa kuin ruudussa.

• On ideoitava erilaisia sosiaalisen median aktivointimalleja mainostajan tavoitteiden mukaisesti: jokainen asiakas ei voi tehdä vain some-kisoja!

• Sosiaalisen Subin ratkaisuina voisi toimia hyvin sisältömarkkinointi eri mahdollisuuksineen. Sekä tuotesijoittelua ohjelmissa että asiakkaaseen liittyvää sisältöä (esim. blogeja), joka palvelee yhteisön jäseniä.

• Subin ohjelmisto on tärkeässä roolissa, sillä ohjelmat keräävät yleisön yhteen

• Koska Subin kohderyhmästä löytyy nuoria, on tärkeää että Sub löytyy myös nuorten käyttämistä kanavista esimerkiksi videosisällöin

• Mainosratkaisujen on oltavia oivaltavia ja rohkeitakin

Minkälaisia kaupallisia ratkaisuja sinä odottaisit Suomen sosiaalisemmalta tv-kanavalta? Minkälainen sinun mielestäsi olisi Sosiaalinen Sub? Kuulemme mieluusti näkemyksesi vaikka tämän blogin kommenttikentässä 🙂

Lämmin kiitos Viiville, Markukselle ja Julialle erinomaisesta keskustelusta!

 

Merja Hartoneva

Kirjoittaja on kanavailmeratkaisuista vastaava tuotepäällikkö MTV Nextissä.