Pilvistä Barcelonan mobiilimessuilla

Meille suomalaisille internet tarkoittaa yleisesti verkkopalveluita, joita käytämme tietokoneella selaimen kautta. Barcelonan mobiiilalan messuilla itselleni konkretisoitui se, että valtaosalle maailman kansalaisista internet on tulossa käyttöön kännykän kautta. Älypuhelin on aina mukana, aina päällä, se on henkilökohtainen ja se käyttää hyväksi verkon tallennus-, tiedonsiirto ja –prosessorikapasiteettia eli pilveä.

Minulla oli tilaisuus tutustua viime viikolla Barcelonan mobiilimessuihin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa että aikamoinen ”monsteri” tapahtuma on. Yli 60 000 vierasta ja 10 hallia täynnä näytteilleasettajia. Tapahtuman hengen yritän tiivistää yhteen videoon ja yhteen kuvaan.

Tässä prosessorivalmistaja Intelin standilla esitellään mahdollista tulevaisuuden käyttöliittymää, ”musapöytää”. Pöydällä olevia kuutioita siirtelemällä ja kosketuspintaan piirtämällä ystävät voivat luoda musiikkia ja viihtyä, ei suorastaan mobiilisovellus, mutta kuvaa teknologian suuntaa. Kiiltävää, uutta, kosketusta, viihteellistä, nuorekasta ja kaukana arjen huolista.

Tässä kuvassa taas hiukan väsähtänyt messukävijä, kaksi mobiililaitetta kädessään, yrittää saada yhteyden verkkoon ja pilveen, joka oli koko messujen aikana kovin tukossa. Kaikkea on paljon, moni asia ei vielä toimi täydellisesti ja tulevaisuuden tekijät ovat nousevien talousmahtien kuluttajat.

Venytä povitaskusi kokoa

Kun vaeltelee puolijohteiden ja prosessorien keskellä, niin mitä yleisnäkymästä jää käteen? Älypuhelimissa näyttökoot ovat kasvamassa. Tabletin ja puhelimen välimuoto on kuumaa kamaa. Halko – tai pikemminkin lastu – tulee taas korvalle. Erot etenkin Android-puhelimissa ovat tavallisen kuluttajan silmissä marginaalisia. Apple loistaa poissaolollaan.

Nokian comeback palvelut edellä

Suomalaisena tietysti kiinnostaa, miten Nokia pärjäsi. Keilaniemen prikaati oli tehnyt comebackin Barcelonaan parin vuoden tauon jälkeen ja pystyttänyt ulkoisesti erittäin suomalaisen näköisen osaston, vähän kuin olisi astunut Helsinki-Vantaalle.

Nokia näyttäytyi Lumia Windows Phonet –edellä ja toi esiin prosessoritehojen tai näyttökokojen sijaan enemmän puhelimen omia sovelluksia: mm. navigaatiota, uutta Reading-sovellusta kirjojen ja muiden dokumenttien lukuun sekä musiikki-sovellustaan, joka sisältää kymmeniä valmiita soittolistoja, ikään kuin radiokanavia.

Nokia on lähtenyt musiikissa eri suuntaan, mihin esim Spotify-hype osoittaa. Nokia tarjoaa ensisijaisesti vaivatonta ratkaisua: paina 1 jos haluat rockia, paina 2, jos haluat jazzia jne. Kaikki eivät halua valita omia soittolistoja ja etsiä musiikkia. Perinteisen FM-radion valtti on sen helppous. Virta päälle ja musiikkia tulee.

Tiedän lukemattomia ihmisiä, jotka tykkäävät musiikista, mutta eivät missään nimessä jaksa syventyä Spotifyn, iTunesin tms. salaisuuksiin. Jos näille ihmisille (joita on enemmistö kuluttajista, väitän) sanotaan kännykkäkaupassa, että tässä puhelimessa on 40 musiikkikanavaa valmiina napin painalluksen päässä, sen pitäisi olla houkuttelevaa. Ei tiedoston siirtoja, ei salasanoja, ei lisämaksuja – toimii myös ilman verkkoa.

Windows Phonella näytön paikka

Nokian tärkein kysymys on tietysti se, onko Windows Phonella mahdollisuus nousta iPhonen ja Android-käyttöjärjestelmän rinnalle kolmanneksi merkittävämmäksi ekosysteemiksi. Messujen perusteella oma subjektiivinen arvaukseni on, että se on mahdollista. Se ei ainakaan ole poissuljettua. Lumioita kehutaan, WP7-käyttöjärjestelmää kehutaan, muutkin laitevalmistajat tekevät WP-puhelimia (esim HTC ja LTE).

Peli ratkaistaneen suurelta osin silloin, kun asiakas astuu sisään matkapuhelinkauppaan. Mitä hänelle tarjotaan, mitä esitellään, jos hän ei ole jo kauppaan tullessaan päättänyt täsmällisesti minkä tuotteen hän haluaa? (Itse tein vielä empiirisen tutkimuksen Suomessa matkalla lentokentältä kotiin. Taksikuskilla oli Lumia ja kysyin kokemuksia. ”Hyvä laite, tosi helppo käyttää”, oli vastaus.)

Windows Phone -applikaatioiden määrää pidetään yleisesti tärkeänä tässä yhtälössä. Stephen Elop kertoi, että Windowsille on tällä hetkellä 65 000 sovellusta. Eli niin paljon, että minkään relevantin löytäminen on jo hyvin vaikeaa heidänkään sovelluskaupasta. Nokia pyrkii tukemaan applikaatiokehitystä mm operaattorilaskutusrajapinnalla. On hyvä muistaa, että valtaosalla tulevista älypuhelinten käyttäjistä ei ole luottokorttia, joten tätä kautta Nokia pyrkii takaamaan sovelluskehittäjille rahantekoväylän. Elop puhui Barcelonassa myös sovellusten siirtämisestä puhelimesta toiseen ilman applikaatio-kauppaa. Tämä kuulostaa hyvinkin voimakkaalta viraalilta mahdollisuudelta, jos vaikka vertaa siihen, miten musiikki ja pelit liikkuvat lasten kännyköistä toiseen tällä hetkellä.

App yours

Itse applikaatio-hypekin haastettiin Barcelonassa. Ongelmia ovat mm korkeat kehityskustannukset, käyttöjärjestelmien erot, applikaatioiden löydettävyys app storeista jne. Selainta hyödyntävät HTML5-toteutukset, eli älypuhelimeen optimoidut web-sivut, tekevät tuloaan. Muun muassa FT.com on hylännyt applikaationsa ja tarjoaa HTML5-palvelua kuluttajille älypuhelimen selaimen kautta käytettynä. Näin se säästää kuluja, kun applikaatiota ei tarvitse tehdä ja ylläpitää useaa eri käyttöjärjestelmää varten ja samalla FT välttyy maksamista suolaista komissiota Applelle kuluttajatuotoistaan. Meillä MTV MEDIAssa Katsomon iPhone- ja iPad-palvelu on toteutettu HTML5:llä. Löydät sen selaimella osoitteesta m.katsomo.fi.

Mobiilimainonta hakee muotojaan

Kuuntelin parikin paneelia mobiilimainonnasta ja täytyy myöntää, että soppa on aika sekava. Yhtä mieltä ollaan siitä, että siitä tulee iso business. Googlen mobiilijohtaja Jason Spero tiivisti ensimmäiset esteet mielestäni loogisesti näin:

• Mobiilisivustot kuntoon. Asiakkaiden pitää tehdä omat mobiilille optimoidut web-sivut. Yhä useampi surffaa puhelimella yrityksen sivulle ja käyttökokemus on todella huono. Tässä haastan kaikki suomalaiset yritykset ja mainostajat mukaan. Myös meillä on osa palveluista vielä vailla mobiiliversiota.
• Standardit kuntoon. Mainoskoot, mittaus jne vaativat yhtenäistämistä, jotta tuloksia voi vertailla ja mainonnan ostaminen on helpompaa. Suomessa on onneksi IAB:n johdolla saatu sovittua ensimmäiset mobiilibannereiden standardit tällä viikolla. Myös me olemme sitoutuneet näihin mainoskokoihin mm. mobiilioptimoidulla saitillamme mtv3.mobi.

Verkon parantava voima

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt piti vahvan ideologisen puheenvuoron internetin ja teknologian maailmaa parantavasta vaikutuksesta. Kaksi kolmannesta maapallon väestöstä on vielä ilman internet-yhteyttä. Kun tämä luku pienenee, ideat ja innovaatiot lähtevät liikkeelle. Schmidt uskoo, että verkottunut yhteiskunta tukee demokratian, sivistystason ja innovaatioiden kehitystä ratkaisevalla tavalla.

Schmidt oli huolissaan netin sensurointi- ja estoyrityksistä, joita esiintyy yhä useammassa maassa. Mutta internet on kuin vesi, se löytää tiensä aina. Ja yhä useampi uusi netinkäyttäjä hyppää virtaan mukaan mobiililaitteella. Verkottuneessa maailmassa diktaattoreille on yhä vähemmän elintilaa.

Suomessakin pitää huolehtia kunnollisten yhteyksien rakentamisesta koko maahan. Kun kehun maalaisserkuilleni Katsomon futisklippejä, niin he huomauttavat vähän sarkastisesti, että operaattori kelaa juuri lankapuhelinverkkoa pois ja 3g:n datansiirto on vähän niin ja näin. Kehitys ei saa mennä siihen suuntaan, että nopeimmat mobiiliverkot pystytetään ensin vaikka Intiaan ja joskus myöhemmin ehkä Keski-Suomeen. Molempi parempi.

Teemu Lehtonen
apulaisjohtaja, internetliiketoiminta

Mitä Suomi katsoo?

Kotimaisista ja ulkomaisista ohjelmaostoista vastaavana henkilönä minulla on ilo istua työtuolissa, josta on oiva näköala suomalaiseen ja kansainväliseen ohjelmatarjontaan. Tämän hetken yleiskuva suomalaisten tv-katselusta on äärimmäisen hyvä: ohjelmien kirjo on monipuolisimmillaan ja televisiota katsotaan enemmän kuin koskaan. Voidaankin yhtään hehkuttamatta todeta, että telkkari elää kulta-aikaa meillä ja maailmalla.

Ohjelmatarjontaa suunniteltaessa kuhunkin kauteen pyritään löytämään ne sen hetken laadukkaimmat ja kiinnostavimmat ohjelmat maailmalta sekä huippukovat kotimaiset ohjelmat. MTV Media onkin merkittävä kotimaisen ohjelman esittäjä. Pöllölaaksossa on panostettu erityisesti kotimaiseen draamaan, kuten Klikkaa mua– ja Helsingin herra -sarjoihin.

Investointina draamaohjelmat ovat merkittäviä, mutta uskomme että markkinajohtajamedian rooli on panostaa paikallisiin tekijöihin ja ennen kaikkea alkuperäisiin ideoihin. Jotta laadukkaita uutuuksia olisi luvassa myös tulevaisuudessa, olemme paraikaa mukana kehittämässä useita uusia draamasarjoja.

Alkuvuoden lauantai-iltojen katsojamagneetti on ollut Putous, jonka menestys on hirveän hieno juttu. Ohjelma on täysin suomalaista tuotekehitystä ja niin näyttelijät kuin ohjelman muu tuotantotiimi ovat erittäin hyvässä iskussa. Uskon, että kyseessä on useamman vuoden ilmiö, jota kehitetään ja joka tulee yllättämään katsojat vielä moneen kertaan.

Putous vahvistaa totuudeksi TV:n ainutlaatuisen kilpailuedun, suoran lähetyksen. Suoran lähetyksen tuomia mahdollisuuksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä monipuolisemmin esimerkiksi toisen näytön ja sosiaalisen median yhdistelmien myötä, kuten vaikkapa rapakon takana Grammyissä on tehty.

Komediallisen ohjelman menestys ei ole ilmiö pelkästään Suomessa, vaan nauru toimii erittäin hyvin myös muualla. Pohjois-Amerikassa komediat ovat katsotuimpien ohjelmien joukossa. Jenkkikomedian nousukiitoa olemme hyödyntäneet erityisesti Subilla, jossa uutuuskomediat Tyhjätaskut ja Kolme miestä ja tyttö sekä tietenkin Simpsoneiden uusin kausi ovat saaneet hienoja katsojalukuja.

Mitä Suomi siis katsoo tällä hetkellä? Yhteenvetona voin todeta, että komedia toimii, ja suorat lähetykset yhdistävät niin perheet, ystävät kuin kadunmiehetkin. Laadukkaan, ainutlaatuisen, käsikirjoitetun draaman merkitys tv-kanavan kivijalkana on entistä tärkeämpi.

Jani Hartikainen
ohjelmahankintajohtaja, MTV MEDIA

MTV3 Juuri nyt – sovellus julki toukokuussa

MTV3 lähtee mukaan applikaatioiden maailmaan tänä keväänä. Ei ensimmäisten, muttei viimeistenkään joukossa. Moni on jo talossa kysynyt mitä Maikkarilla on tabletteihin tarjota ja mistä syystä hommaan ryhdytään. Hyvä kysymys, onhan meillä jo varsin toimivat mobiiilisivut ja MTV3.fi toimii kiitettävästi flash –sisältöä lukuun ottamatta myös iPadeissa. Syyt ovat yksinkertaiset. MTV3 haluaa pysyä tässäkin kehityksenhaarassa mukana ja oppia. Haluamme tarjota älypuhelimien ja tablettien käyttäjille mahdollisuuden seurata Maikkarin sisältöjä myös sovelluksen muodossa ja tehdä käyttökokemuksesta mahdollisimman laadukas. Sisältönä MTV3 Juuri Nyt tarjoaa nimensä mukaan tuoreimmat uutiset, viihdeotsikot ja urheilutulokset, sekä niihin liittyvät videot mm. viimeisimmät uutislähetykset. Sovellus tulee olemaan kuluttajille ilmainen.

Tätä kirjoittaessani MTV3 Juuri nyt –sovellusta ollaan tekemässä ainakin Nokian Symbian 3 puhelimiin, iPadeihin ja iPhoneihin. Halu on tehdä sovellus mahdollisimman moneen eri päätelaitteeseen. Haluamme tarjota mahdollisuutta myös mainostajille päästä mukaan tähän maailmaan. Tableteissa mainostamisen mahdollisuudet kun ovat vieläkin monipuolisemmat kuin netissä. Voidaan hyödyntää videoita, pelejä, kosketusnäytön ja suuremman näyttöpinta-alan (tableteissa) tuomia mahdollisuuksia, linkata asiakkaan nettikauppaan tai sivuille tai toiseen applikaatioon. Sisältöjä voi katsoa, kuunnella ja koskettaa. Vain maku ja haju puuttuu. Kun on kyse uusista laitteista ja mahdollisuuksista, mitään standardeja ei vielä mainonnassa tai sovellusten käyttöliittymissä ole. Tämä luo pelikentän kokeiluille ja niistä oppimiselle. Mahdollisuuksia on paljon, mutta kokemusta siitä mikä toimii vähän. Näitä kokemuksia Maikkari lähtee keräämään Juuri Nyt –sovelluksen kanssa.