Kyselyn ja mittaamisen merkittävä ero

Kirjoittaja: Taina Mecklin

Sonera julkisti tällä viikolla Taloustutkimuksella teettämänsä tv:n katseluun liittyvän kyselytutkimuksen tulokset. Sanomalehdet laativat otsikoita, joissa väitettiin, etteivät varsinkaan nuoret enää katso live-tv:tä. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Kyselytutkimuksilla saadaan hyvin irti mielipiteitä ja kokemuksia, mutta käyttäytymistä kuvaamaan kyselyt eivät ole paras menetelmä. Siksi kaikkialla maailmassa käytetäänkin tv-mittarilaitteita kertomaan, miten tv:tä katsellaan.

Mittauksella, joka ei perustu muistiin, näemme aidosti paljonko katselusta tapahtuu lähetysaikaan ja paljonko jälkikäteen, tallennettuna. Online-katselusta tiedämme niin ikään tarkalleen, paljonko suomalaiset käyttivät aikaa esimerkiksi MTV Katsomossa olleen Salatut elämät -jakson parissa. ComScoren mittaus kertoo paitsi käynnistysten määrän myös ohjelman parissa vietetyn ajan.

Kyselyt eivät toimi käyttäytymisen kuvaamisessa, eivät ainakaan kovin tarkkaan. Ihminen mieltää uudet tavat rutiineja kiehtovimmiksi, antaa niille enemmän arvoa kuin mitä tuttu, autopilotilla menevä käyttäytyminen saa. Ihminen ei voi muistaa paljonko aikaa ja kuinka usein mihinkin asiaan käyttää.

Laitepenetraatioita ja niiden käyttöä voidaan toki selvittää kyselytutkimuksilla. Väestöä hyvin edustavan Finnpanelin TV-taloudet Suomessa -tutkimus kertoo, että tallennettuna tv-ohjelmia katsotaan vain 45 prosentissa tv-talouksista. Yli puolessa talouksista ei siis tallenneta ohjelmia lainkaan. Kovalevytallennin on hieman yli kolmanneksella, kymmenisen prosenttia käyttää verkkotallennusta.

Netin kautta kotimaisten kanavien ohjelmia katsotaan 30 prosentissa tv-talouksia viikoittain, huomattavasti harvempi päivittäin. Vain kolme prosenttia katsoo tv:tä pelkästään tietokoneen tai mobiililaitteiden avulla.

Mutta katsotaanpa, mitä mittarit kertovat tv:n katselusta.

15-24-vuotiaat nuoret katsovat keskimäärin tunnin ja vartin perinteistä tv:tä päivässä. Tästä 91 % tapahtuu silloin kun lähetys tulee. Keskimäärin MTV:n ohjelmien kokonaiskatselusta MTV Katsomon kautta tapahtuu kolmisen prosenttia. Nuorten suosimissa ohjelmissa osuus nousee jopa 15 prosenttiin, lastenohjelmissa korkeammaksikin. Valtaosa katselusta tapahtuu kuitenkin perinteisen tv:n kautta silloin kun ohjelma lähetetään.

Erot Soneran tutkimukseen ovat huomattavat. Väitän, että yllä oleva pitää paremmin paikkansa, koska mittaamme asiaa, emme luota ihmisen muistiin tai käsitykseen omasta käyttäytymisestä.

 

Taina Mecklin

Kirjoittaja on MTV:n tutkimusjohtaja.

 

Lähteet: Finnpanel TV-mittaritutkimus 2014 ja TV-taloudet Suomessa elo-syyskuu 2014, comScore DAX MTV Katsomon katselu

Lue myös Spotti-blogissa: ”Hämmentävät tavoittavuudet” 10.10.2014

Miten rakennetaan maailman paras uutissovellus?

Nopea tiedonvälitys sekä kuluttajien mediakulutuksen muutokset ovat asettaneet aivan uudenlaisen vaatimustason uutisten tekemiseen ja välittämiseen. Mistä aineksista sitten rakennetaan paras palvelu?

resepti:

• 1 osa mobiilia
• 2 osaa nopeutta
• 3 osaa käytettävyyttä
• 4 osaa uutuutta
• 5 osaa ihmistä
• 6 osaa fokusta
• 7 osaa analytiikkaa
• 8 osaa sisältöä

Valmistusohjeet:

Valitse paras kumppani. Futurice oli mukana alusta asti suunnittelemassa konseptia. He tekivät myös desingia yhdessä MTV:n ammattilaisten kanssa ja koodasivat sovelluksen.

Palvelun pitää olla aina ja kaikkialla saatavilla, joten suunnittele siitä sellainen, että palvelu toimii kaikilla alustoilla, älylaitteilla, älykelloissa tai autoissa.

Uusimmat uutiset on tarjottava nopeimmin.  Tee tärkeimmät toiminnot nopeiksi. Kuvat toimivat nopeammin kuin teksti. Kerro vain olennainen ja poista muu.

Käyttämisen pitää olla intuitiivista ja helpottaa ihmisten elämää. Palvelun pitää viihdyttää ja sovelluksen käyttäminen voi olla jopa hauskaa.

Ihmiset ja heidän tunnereaktionsa ovat suunnittelun keskiössä alusta lähtien. Opi, miten ihmiset käyttävät applikaatiota ja kehitä niitä ominaisuuksia. Tapa turhat ominaisuudet.

Keskity olennaiseen. Muista mitä olet tekemässä.

Seuraa avainmittareiden kehittymistä ja tee toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Vaihda mittareita.

Viime kädessä kurantti ja luotettava sisältö ratkaisee.

Mitä ihmiset haluavat lukea sovelluksesta?

• Tarkistaa uusimmat uutiset 69%
• Tarkistaa sääennusteen 65%
• Seurata merkittävää uutistapahtumaa (esim. vaalit, katastrofi, kansallisesti merkittävä tapahtuma) 37%
• Tarkistaa minua kiinnostavan urheilulajin urheilu-uutiset 20%
• Tarkistaa, mitä telkkarista tulee 27%
• Saada ruokavinkkejä 33%

Lähde: MTV käyttötapaustutkimus 2014 (n=1445)

Uusi MTV Uutiset sovellus on

• Yksinkertainen
• Kuvallinen
• Toimituksellinen
• Sisältää paljon videoita
• Ytimekäs
• Elää tässä hetkessä

Näiden perusteella teimme uuden MTV Uutiset sovelluksen. Ensimmäisenä se julkaistiin Androidille, ja se on ladattavissa Google Play-kaupasta. Käy lataamassa omasi.

Tämä on vasta ensimmäinen versio. Tulemme seuraamaan, miten palvelua käytetään ja kehitämme palvelua sen mukaan. Takataskussamme on paljon ideoita, miten integroimme palvelun TV-ohjelmiin ja tuomme siihen mm. sosiaalisia ominaisuuksia.

Juha Ihalainen

Suunnittelupäällikkö MTV Mobile & Services

3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

Digikuluttajan jäljillä: Keski-ikäisten touhuja

Digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajat Elli Tuominen ja Jari Lähdevuori keskustelevat Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hankkeen havainnoista ja muusta aiheita sivuavasta.

Jari Lähdevuori
Jari on toinen digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion perustajista. Työkseen hän tutkii, havainnoi ja hyödyntää digitaalisia kanavia ja sosiaalista mediaa asiakkaidensa liiketoiminnan hyväksi.

 Elli Tuominen
Toinen Kurion perustajista, digi- ja someajan markkinointistrategi ja brändinrakennuksen ammattilainen. Kahdeksan vuoden mainostoimistokokemuksella Elli uskoo vahvoihin brändeihin ja siihen, että some on muuttanut tapaa, jolla niitä johdetaan ja rakennetaan lopullisesti.

Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanke
Hanke tähtää kotimaisen verkkokäyttäytymisen ymmärryksen lisäämiseen. Tammikuussa käynnistyneen monivuotisen tutkimushankkeen takana ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, mediayhtiö MTV ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurio. Hanke keskittyy laadulliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on inspiroida digisuunnittelua ja tarjota hypoteeseja kvantitatiiviseen jatkotutkimukseen.

www.kuluttajakäyttäytymisendigitaalisuus.fi

Radio katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Tomi Halonen

Radio on vanhin sähköinen media ja yhä erittäin hyvissä voimissa: radiota kuunnellaan Suomessa vuodesta toiseen noin 3 tuntia päivässä. Kanavia ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan ja toimialan tunnusluvut ovat kehittyneet huonosta suhdanteesta huolimatta hyvin. Toimiala on kasvanut kumulatiivisesti 9,7 % (1-8/2014 vrt. 1-8/2013).

Radio on yhä tärkein pop- ja viihdemusiikin foorumi ja päivittäinen uutisten välittäjä. Monilla suomalaisilla on vahva suhde radioon: suosikkikanavat ja juontajat osataan nimetä tarkasti. Radion peruskonsepti pitää hyvin pintansa: musiikki, viihde ja kaverisuhde toimivat aina.

 Radio on mobiilimedia

Mobiililaitteilla tapahtuva kuuntelu on viemässä henkilökohtaisen radion lopulta joka paikkaan, ja tämä kehitys on vasta aluillaan. Radion käyttöliittymä on helppo ja se vapauttaa kuulijan katseen, kädet ja jalat. Tämä tekee radiosta mobiileimman median.

Nuoremmat polvet eivät välttämättä enää edes omista FM-laitetta, mutta kuuntelevat kanaviaan mobiiliapplikaatioden kautta. Autoradiot muuttuvat digitaalisiksi informaatiokeskuksiksi ja radiopalvelut streamataan niihin kuten muihinkin päätelaitteisiin. Kotien mediasisältö keskitetään hubiin, josta myös radio jaellaan eri huoneissa oleviin päätelaitteisiin käyttäjän tarpeiden mukaan.

Radio Nova tuottaa radiosisältöä sekä FM:ään että verkon yli jaettavaksi. Tämän lisäksi kuulijasuhdetta syvennetään Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Erityisesti YouTubessa Radio Nova on kunnostautunut: videokanavalla on jo reilu 8600 tilaajaa, ja käynnistyksiä on kertynyt 7,6 miljoonaa.

Radion uudet muodot

Web-radio tarjoaa mahdollisuuden tarjota palvelua yhä kapeammille kohderyhmille ja jakaa sitä milloin vaan ja missä vaan. Web-radio voi olla Spotifyn kanssa kilpaileva levy-automaatti tai vaikkapa ”liian” anarkistinen radio-show, jota ei kannatta jakaa FM:ssä, mutta joka voi olla huippusuosittu webissä.

Radion uudet ulottuvuudet koukuttavat yleisöä monimediallisesti. Radio laajenee nyt esim. televisioon Enbuske & Linnanahde Crew´n kautta. Samainen sisältö on saatavilla eri jakelukanavista on-demand, ja jatkaa elämäänsä aamu-show´ssa sekä somessa läpi viikon.

Eri ohjelmista tehtävät podcastit valtaavat myös alaa. Podcast on radion vod: kuuntele haluamasi ohjelma silloin kun haluat!

Radiolla on tehoa

Radio kannattaa muistaa nyt ja jatkossakin, kun halutaan puhutella suuria joukkoja persoonallisella ja aktivoivalla tavalla. Radiototeutuksissa kekseliäisyydellä ei ole rajoja, sillä audio-maailmassa voidaan tehdä ”miljoonatuotantoja” muutamalla tuhannella eurolla.

Radion teho mediana säilyy, sen mitattavuus paranee teknologioiden kehittyessä ja saavuttanee lähivuosina tarkkuudessaan aivan uuden tason sähköisten mittausmenetelmien myötä.

Radio on lähellä, saatavilla ja nopea.

 

Tomi Halonen

 Kirjoittaja on Radio Novan toimitusjohtaja ja MTV:n kaupalliset toiminnot -yksikön johtaja.

Hämmentävät tavoittavuudet

Kirjoittaja: Taina Mecklin

Painetun lehden lukijamäärät laskevat kiihtyvällä vauhdilla. Viidessä vuodessa isoimpien sanomalehtien keskimääräinen lukijamäärä on laskenut yli viidenneksen, kymmenessä vuodessa lukijoita on huvennut lähes kolmannes. Suurimmat yleisaikakauslehdet ovat menettäneet lukijoita vielä ripeämmin, neljässä vuodessa neljänneksen.

Vastaavaan aikaan kaupallisella tv:llä menee hyvin.

Kaupallisten tv-kanavien tavoittavuus on pysynyt ennallaan viiden vuoden takaiseen verrattuna, toki kanaviakin on tullut lisää. Lisäksi keskikatsojamäärä parhaaseen katseluaikaan (klo 19-23) on noussut 14 prosentilla. MTV:n tavoittavuus on laskenut vain hieman.

Kun viisi vuotta sitten MTV:n mainosrahoitteiset kanavat tavoittivat 2,78 miljoonaa suomalaista päivässä tavoittavat ne nyt 2,7 miljoonaa. Mukana luvuissa on vain tv-ruudun kautta tapahtuva katselu kotitalouksissa. Jos lukuun lisättäisiin muiden laitteiden kautta tapahtuva katselu, olisi tavoittavuus vähintäänkin ennallaan.

Lehdet pyrkivät tuottamaan kahdesta eri lähteestä yhdistämällä viikkotavoittavuuslukuja.

Lukijamäärä-tutkimuksessa painetun lehden lukuihin (lukijoita keskimäärin per lehti) on lisätty ne suomalaiset, jotka eivät lue painettua lehteä, mutta käyttävät lehden tuottamaa sisältöä verkossa vähintään kerran viikossa: näköislehtiä tai verkkoversioita ja uutisportaalia (joiden sisältö poikkeaa painetusta). Online-lukijalukuja kalibroidaan TNS Metrixin viikkokävijämääräluvulla. Tuolla luvulla, jonka tiedetään tuottavan liian isoja eri kävijämääriä, johtuen yhä laajenevasta määrästä laitteita ja selaimia, joilla ihmiset kuluttavat sisältöjä.

Lehtien kokonaistavoittavuudet ovat siis suomeksi sanottuna liian suuret. Herää kysymys ovatko tavoittavuudet oikeasti kasvaneet vaan onko kyse virheellisen korjauskertoimen tuottamasta harhasta? Uusi TNS Metrix online-paneeli tuottanee jatkossa täsmällisempiä viikko- ja päiväkäyttäjämääriä. Jatkossa näemme toivottavasti realistisempia kokonaistavoittavuuksia.

 

Taina Mecklin

Kirjoittaja on MTV:n tutkimusjohtaja.

 

Lähteet: TNS ja Media Audit Finland KMT syksy 2013-kevät 2014 (ja S08-K09, S03-K04),

Finnpanel TV-mittaritutkimus, syyskuu 2013-elokuu 2014 (ja vastaavat 08-09)

MTV mainosrahoitteiset kanavat = MTV3, Sub, AVA, MTV Max, MTV Juniori, MTV Fakta

Instagram, WhatsApp ja Snapchat – nuorten sosiaalisen median TOP 3

Kirjoittaja: Pilvi Lysmä

Käytän päivittäin kaikkia näitä kolmea ohjelmaa.

Instagramissa jaan kuviani ja selfieitä. Tsekkaan aika usein tuleeko etusivulle uusia kuvia.

Kaikki kaverini ovat Instassa, ja käytämme Instaa tosi paljon. Jos emme lisää omia kuvia, niin tykkäillään ja kommentoidaan muiden kuvia, sillä nykyään yleensä pelkkä kiitos ei riitä. Pitää kommentoida takaisin kommentoijan kuvaa.

WhatsAppia kutsutaan puhekielessä wappi tai WA ainakin minun kaveripiirissäni. Viestittelen wapissa joka päivä, yleensä kavereiden kanssa ja vanhemmille infoan tekemisistäni. Käytän mieluummin wappia kuin imessagea, koska se on helpompi ja nopeampi ja siellä voi lähettää ääniviestejä, jos ei jaksa kirjoittaa.

Snapchatissä laitan kuvia kavereille ja tutuille.

Kik oli ennen suosittu. Nykyään sitä ei kovin moni käytä. Jotkut laittavat kik-nimensä vaikka Instagram-bioonsa, niin joku tuntematon voi joskus tulla juttelemaan. Yleensä kikissä kysytään kuitenkin melkein heti numeroa, koska halutaan jutella wapissa, mikä on paljon helpompaa.

Tv:stä katson aina Salkkarit ja joitakin muita sarjoja. Välillä tulee tosi paljon sarjoja, joita haluan katsoa. esim. Muodin huipulle, Carrien päiväkirjat, Glee, Amerikan huippumalli haussa, mutta välillä ei tule mitään kiinnostavaa. Käytän Katsomoa, jos en ehdi katsoa tv:stä.

Pilvi Lysmä, 14 vuotta, Pakilan yläaste

Kirjoittaja oli TET-harjoittelussa MTV:ssä 22. – 26. syyskuuta.

”On hyvä käydä ihan näitä perusasioitakin läpi”

Osallistuin muutama viikko sitten seminaariin. Paikalle saapui pyöreästi sata osallistujaa: mediatoimistojen (kokeneitakin) digisuunnittelijoita, mainostoimistoneniä ja mainostajien markkinointipäälliköitä. Yleisöä oli siis paikalla vähintäänkin hyvin ja kaiken lisäksi yleisön rakenne oli loistava.

Seminaarissa puhuttiin varmaankin mobiilin murroksesta? RTB:stä? Natiivimainonnasta?

No ei puhuttu.

Seminaarin aihe käsitteli kotimaisten mediajulkaisijoiden datapohjaista tuotetarjoamaa, joka konkretisoitui alla olevan kuvan mukaisesti:

Seminaaripalaute oli myönteistä. Parhaiten sitä kuvaa agenttini kuulema ns. vessakeskustelu: ”On todella hyvä käydä näitä ihan perusasioitakin läpi. Eri mediat ovat kyllä käyneet meillä jo parin vuoden ajan puhumassa yleisökohdennetusta mainonnasta, mutta vasta nyt ymmärsin lopullisesti, mistä on kyse ja miten se toimii.”

Hieman laajemmin ajateltuna seminaari kiinnosti mielestäni siksi, että ns. ”perinteisissä näyttöpohjaisissa displaykampanjoissa” liikkuu yhä ja väitän, että myös tulevaisuudessa, ne suurimmat displaymainonnan eurot.

Tarkoitus ei ole missään nimessä aliarvioida muita verkkomainonnan muotoja tai ostotapoja, esim. tulospohjaista mainontaa tai RTB:tä. Itse asiassa tunnustaudun mielellään erityisesti RTB-faniksi ja uskon osa lähivuosien displaymainonnan kasvusta tulee juurkini RTB-kampanjoista.

Verkkomainonnan isoa kuvaa RTB tuskin tulee muuttamaan, sillä se on hyvässä ja pahassa ”vain” todella erinomainen retargeting-kanava, jossa mainosnäyttöjä jalostetaan  mainostajan dataan perustuen.

Retargeting-mainonnan lähtökohta on aktivoida nykyisiä asiakkaita ostamaan joko lisää tai ensimmäistä kertaa. Vastaavasti mediataloilta suoraan ostettujen displaykampanjoiden tavoite on, hieman kärjistäen, löytää mainostajalle uusia asiakkaita.

Osittain valitettavastikin en siis usko RTB-protokollan muodostuvan ikinä lopulliseksi ratkaisuksi näiden ”normaalien näyttöpohjaista displaykampanjoiden” ostoprosessin yksinkertaistamisessa. Perusteluita:

• RTB ei pysty takaamaan 100 % turvallista mediaympäristöä
• RTB ei pysty takaamaan kampanjoihin mediakohtaisesti sovittua mainosnäyttömäärää
• Mediatalojen ansaintalogiikka on kestämättömällä pohjalla RTB-markkinapaikkojen komissioiden takia

…RTB-aiheisen välihypyn jälkeen takaisin seminaariaiheeseen, eli yleisökohdennettuun verkkomainontaan. Se, että kohdentaminen parantaa kampanjatuloksia, ei liene minkään tason uutinen. Mutta se miten paljon kampanjatulokset parantuvat, on mielenkiintoista. Alla keskiarvoja MTV:n ja Alma Median yleisökohdennetusta mainonnasta.

Eri kohdennuskriteereitä kannattaa myös käyttää luovasti yhdistellen. Melko usein osallistun yhä keskusteluun, jossa vaihtoehdot nähdään keskenään poissulkeviksi. Myös yleisö- ja sisältökohdennuksia voi käyttää samassa kampanjassa.

Lopuksi. Kuten Teemu Neiglick muutama viikko sitten Spotti-blogissa totesi: ”tavoittavuus ei riitä mihinkään”. Eikä mikään mediaratkaisu ole oikotie onneen. Ja juuri näinhän se on.

Lopullisesti mainostajan kampanjatavoitteet ratkaisevat vaikuttavimman mediaryhmän sekä mediaratkaisun. Välillä oikea ratkaisu on radio, joskus RTB ja toisinaan vaikkapa video! Toisaalta usein (vai aina?) paras tulos saadaan aikaiseksi eri ratkaisujen yhdistelmällä.

Hyvää syksyä! Muistakaa käydä kalassa, haukiaika on kohta parhaimmillaan!

– Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

PS: Maikkarin netin uudet myytävät kohdeyleisöt;

• Päättäjät
• PT-ostajat
• Lapsiperheet
• Talouden tuloluokat

Miksi brändin pitää olla nöyrä?

Kirjoittaja: Sampo Luoto

Kuluttajan vallan jatkuva kasvu sosiaalisesti täysin digitalisoituneessa maailmassamme on saavuttanut häkellyttävät mittasuhteet.

”Networked society” -termillä viitataan siihen, että digitaalisuus on läsnä kaikessa sosiaalisessa toiminnassamme.

Tämä tarkoittaa mainostajan kannalta sitä, että nykyisin on täysin mahdotonta kontrolloida täysin, millainen mielikuva brändistä muodostuu jatkuvassa muutoksessa olevassa sosiaalisessa yhteisössä.

Tämänkin asian voi periaatteessa ajatella strategisesti hyvin yksinkertaisessa viitekehyksessä menettämättä mitään oleellista.

Kuluttajista on tullut ”Nalle Puheja”, jotka tuntosarvet herkkinä miettivät koko ajan, missä on ”hunajaa”: eli mielekästä ja merkityksellistä sisältöä.

Kun kuluttajat ovat alkaneet itse määritellä, mikä on houkuttelevaa ja mikä ei, brändiltä vaaditaan aivan uudenlaista ja syvällisempää asiakasymmärrystä kuin perinteinen demografiaan perustuva segmentointi.

Brändien on nykyisin oltava jatkuvasti ”varpaillaan”. Kuluttajat, jotka ennen olivat helposti ohjailtavaa karjaa, ovat nykyisin pikemminkin pääskysparvi, joka voi silmänräpäyksessä muuttaa ilmassa suuntaansa.

Koska kuluttajista on tullut hunajanetsijöitä, brändien hallinnasta on tullut siis aiempaa haasteellisempaa.

Toisaalta uusi maailma tarjoaa satoja mahdollisia kohtaamispisteitä, joissa kuluttajalle voi tarjota merkityksellistä sisältöä.

Kun asiakasymmärrys on hyvin hallussa, on todennäköisempää, että Nalle Puhisi pitää sinun hunajastasi kuin jos nojattaisiin pelkästään demografiseen kohderyhmäajatteluun.

Sampo Luoto

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, joka työskentelee Valveessa.