Kilpailijan kehuminen johtaa parempaan businekseen

Kirjoittaja: Jani Halme

MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko ja Sanomien kaupallinen johtaja Antti Järvinen kehumassa Hyvän hiilloksen illassa.

Viime viikon omaperäisin yritystapahtuma oli Hyvän hiilloksen ilta. Stand up -tapahtumistaan kuulussa On the Rocksissa kuultiin maamme eturivin yritysjohtajia ja yhteiskunnallisia päättäjiä oudossa tilanteessa: kehumassa pahinta kilpailijaansa. Käänteinen roasting ei jäänyt tapahtumapaikan täyttäneen BtoB-väen omaksi porinaksi, vaan tempauksen kantavasta ideasta napattiin kiinni niin Twitterissä, radio-ohjelmissa kuin aamutelevisiossakin.

Olemme mykistyneitä siitä rohkeudesta, jolla kaikki kymmenen ihmistä eli viisi paria kehuivat kilpailijaansa, heidän näkemyksiään, tekoja ja tapaa toimia. Yleisössä moni kuulija oli sitä mieltä, että jokainen heistä oli valmistautunut erittäin hyvin tuohon outoon tilanteeseen. Näin varmasti olikin. Joskaan emme usko heidän tarvinneen juurikaan puheitaan treenata: he tunsivat kilpailijansa jo ennakkoon niin hyvin, ettei sen hyvien puolien esiin kaivaminen vaatinut kuin vähän arkirohkeutta.

Jokainen Hyvän hiilloksen illassa puhunut vaikuttaja on oman alansa huippu. He ovat saavuttaneet asemansa myös sen vuoksi, etteivät ole hukanneet energiaansa kilpailijoidensa vähättelyyn. Demonisoinnin ja autopilottipilkan sijaan kannattaa listata kilpakumppanin hyvät puolet. Mielellään sellaiset, joista on itse hivenen kateellinen. Näin hahmottaa paremmin ne kohdat, joissa omassa toiminnassaan on kirimisen varaa. Niihin keskittymällä tekee parempaa jälkeä ja miellyttävämpää tulosta.

Kilpailijan kehuminen on tärkeää. Sillä asenteella kun tekee parempaa businesta.

Jani Halme, Samuli Harjunpää ja Anssi Järvinen
Hyvän hiilloksen illan ideoijat

Tilaisuus tuotettiin MTV:n, ToinenPHD:n, OMD:n ja Ainoa Resolutionin voimin.

Club Prime – uusi agenda

Tällä kertaa päätin tehdä hieman erilaisen havainnot Club Prime -seminaarista kuin aikaisemmin. Tein muistiinpanot nimittäin Twitter-keskusteluiden pohjalta #mtvclubprime

Seminaarin ensimmäisenä pääpuhujana aloitti Alexander Barr, filosofi, kirjoittaja, taitelija sekä mm. Idols-tuomari. Toisena pääpuhujana oli Jamie Gutfreund, kuluttajakäyttäytymisen ja trendien asiantuntija. Kolmantena Kristian Segerstråle; sarjayrittäjä ja pelialan pioneereja Suomesta mm. Supercellin hallituksessa.

Keskustelua käytiin mukavasti Twitterissä samanaikaisesti, kun seminaaria pidettiin – kuten on tapana. Näin myös muut pääsevät nauttimaan seminaarin antimista ja osallistumaan keskusteluun.

Alkuun hieman statistiikkaa. Päivän aikana lähetettiin yhteensä 292 twiittiä.

Vaikutusvaltaisimmat osallistujat

Eniten mainitut henkilöt ja aliakset

Yleisimmät laitteet ja appsit, joita käytettiin

Seminaarin annin voisi kiteyttää tähän twiittiin. Uuden sukupolven kuluttajan, ihmisen, kulutus- ja mediankäyttö on hyvin erilaista kuin ennen. Vanhat teesit on heitettävä romukoppaan ja on ajalteltava aivan uudella tavalla.

Mikään yritys tai toimiala ei ole enää turvasatama, kuten Kristian sanoi. Esimerkkinä hän kertoi miten Uber-palvelu on muuttannut taksibisneksen lopullisesti niin dramaattisesti, että taksiautoilijat nousivat barrikaadeille estääkseen palvelun käytön.

Yleisölle esiteltiin muutama aivan uusi termikin.

Nuorille kuluttajille ei kannata myydä, vaan heitä tulee  kohdella kuin sijoittajia. Kun saat nuoret puolellesi, he myyvät tuotteesi eteenpäin.

Yleisö seurasi herkeämättä ja teki tiukasti muistiinpanoja.

Moderaattori ELCrew:n parivaljakko piti keskustelua yllä ja kevensi tarvittaessa tunnelmaa.

Iltapäivä huipentui uuden yrityslogon ja kattobrändin lanseeramiseen. Lue myös juttu logon takana.

Club Primessa tuotettiin jälleen kerran elämyksiä sekä seminaarissa että Twitterissä – sitä vartenhan olemme olemassa. MTV – Elämyksiä varten.

 

Juha Ihalainen, Twitter: @juhaiha

Kirjoittaja on suunnittelupäällikkö MTV MEDIAn Mobile & Services -yksikössä.

Maailma muuttuu, Eskoseni…

Kuuluisa ja lähes tarunhohtoinen Fortune 500 -lista julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1955. Kuten tiedämme, tällä listalla esitellään maailman suurimmat ja kauneimmat yhtiöt.

Tänä päivänä ainoastaan 8% noista yhtiöistä on enää olemassa. Konkurssit, fuusiot, alasajot ja muut epäjatkuvuuskohdat ovat ottaneet veronsa. Keskimäärin Fortune 500 -listan yritys elää 17 vuotta.
Mistä tämä sitten kertoo? Yksinkertaisesti siitä, että se vanha totuus että ”maailma muuttuu” on pitänyt paikkansa näinä menneinä seitsemänäkin vuosikymmenenä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä ympäristön muutosvauhti on saanut aivan uuden tahdin, vauhtipyörä on suurentunut ja murrosten aallot pyyhkivät yrityksiä ja kokonaisia
toimialoja pois kartalta. Mitä tapahtui lähes ikoniselle Kodak-brandille? Kuolla kupsahti – kun ei osannut muuttua.

3-4 vuotta sitten Nokia dominoi matkapuhelin- ja jopa älypuhelinmarkkinaa yli 40% markkinaosuudella ja huikean kovalla tuloksentekotahdilla. Silloin niin piskuinen ”yhden puhelintuotteen” Apple voisi nyt ostaa koko Nokian noin 4 kuukauden tuloksellaan.

Muutos kuluttajien mediakäyttäytymisessä on myös suuri. Tarjontaa on moninkertaisesti, mediaryhmien raja-aidat hälvenevät, kaikki toitottavat digitaalisen monikanavaisuuden perään, kuluttajilla on enemmän voimaa ja valtaa kuin koskaan ennen. Tämä on hienoa. Suomen kokoisessa maassakin alkaa tuntua siltä, että elämme aidossa markkinataloudessa, jossa kilpailua ja erilaista tarjontaa on paljon.

Mainosrahoitteinen televisio ei kuollutkaan kovalevyboxien ja netti-tv-palveluiden yleistyttyä. Vuonna 2011 livetelevisiota katsottiin maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tähän lisätään päälle vielä ajassa siirretty katselu.

Maksu-tv-palveluita tilataan Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, netti-tv:n käyttö rikkoo uusia ennätyksiä kuukausi kuukaudelta ja tabletti- ja mobiilipäätelaitteilta voi nyt oikeasti katsoa televisiosisältöä ilman että se vaatii yli-inhimillisiä ponnisteluita.

Vaikka muutosten tahti on kova, yksi asia pysyy melko muuttumattomana: laadukas ja hyvä sisältö on tekijä, jolla saadaan kuluttajien huomio, suosio ja jopa uskollisuus. Kun tarjontaa on paljon, on niin sanotun ”hutun” määrä myös kasvanut voimakkaasti. Mutta ei se mitään. Kuluttaja on kuningas. Hän äänestää kaukosäätimellään tai play-näppäimen painamisella. Mainostajat seuraavat kuluttajia ja kaikki on niin kuin ennenkin…

Tämän takia tänäkin aamuna tänne Pöllölaaksoon on niin äärimmäisen hienoa tulla töihin.

Maanantaina 14.5. klo 7.45,

Heikki Rotko

Neljä näkökulmaa median tulevaisuuteen – neljä unelmien mediaa

Tulevaisuudentutkimuksessa murros tarkoittaa epävakaata aikajaksoa kahden vakaan aikajakson välissä. Median murroksesta puhutaan siellä, täällä ja maailmalla (Jari Kaivo-ojan hieno tiivistelmä aiheesta löytyy täältä). Tänä syksynä Aalto-yliopisto järjestää kokonaisen kurssin aiheesta.

Vielä jokin aika sitten vallalla oli aikajakso, jolloin mediat jakautuivat painettuihin ja sähköisiin, ja mediamaisema lepäsi vakaasti (ja yksinoikeudella!) uutisjournalismin harteilla. Sitten perinteinen mediamaisema järkkyi. Ensin tuli www, hieman myöhemmin sosiaalinen media. Mitä seuraavaksi tapahtuu – ja millainen media on käyttäjälleen, mediankuluttajalle, ihmiselle paras mahdollinen?

Murroksen keskeltä on hyvä tähyillä näkymiä eteenpäin. Median tulevaisuutta luodannut 15/30 Researchin ja Itellan Media-alan mahdollisuuksien kentät –tutkimusprojekti pyrki löytämään vastauksia siihen, miltä tulevaisuuden mediankäyttö voisi näyttää, ja millaisia medioita tulevaisuuden mediankäyttäjä voisi arvostaa. Tutkimusprojekti oli minulle ensimmäisen syväsukellus mediamaailmaan, jonka tarkkailua ja havainnointia olen sittemmin jatkanut Maikkarilta käsin. Tutkimusprojektissa löysimme neljä mahdollista näkymää.

1.    Näkymistä ensimmäinen on myös kaikkein tutuin. Skenaarion nimi vain paras on kyllin hyvää kuvaa oivallisesti sitä, millaiset tarpeet unelmien median tulisi täyttää. Unelmien median tulisi olla ensiluokkainen avaimet käteen –tuote, jonka parissa mediankuluttaja viettää laatuaikaa. Mediankuluttaja arvostaa luotettavia ja selkeitä mediabrändejä, joiden sisällöt ovat syvällisiä ja asiantuntevia. Sähköisen median paletissa tämän skenaarion premium-tuote voisi olla kokopitkä elokuva, laatusarja tai ajankohtaisia aiheita ruotiva keskusteluohjelma.

2.    Toisessa tulevaisuuden näkymässä ammattimainen journalismi on yhä arvossaan, mutta mediankulutusta säätelee kiire. Mediamakupaloja haukataan arjessa aina silloin kun on aikaa: verkkoa selataan puhelimella bussissa istuessa, työpäivän aikana seurataan aggregaattien suodattamia otsikkotason uutisia. Tässä skenaariossa medialle on tärkeää olla helposti mukana kulkevassa muodossa. Median tehtävä on pitää ihmiset ajan hermolla, kuten skenaarion nimi kertoo. Skenaarion mediatuotteet ovat sähköisiä, tosiaikaisia ja täyttä asiaa, esimerkiksi verkon uutissivustoja, jotka on mahdollista ladata myös mobiilisovellukseksi.

3.    Kolmannessa tulevaisuuden näkymässä median tuottajan ja kuluttajan välinen raja hämärtyy. Skenaario on nimeltään minä menen, media seuraa. Siinä media on voimakkaasti sidoksissa sosiaalisen median toimintaperiaatteisiin: media hyödyntää suositteluteknologiaa tarjoaa käyttäjälle sisältöjä on-demand-periaatteella. Skenaarion mediatuotteet ovat sellaisia sähköisen median palveluja, joissa sisältöjä on mahdollista jakaa eteenpäin, ja jossa sisällöt (teksti, kuva, liikkuva kuva ja musiikki) ovat avoimista arkistoista helposti saatavilla silloin kun käyttäjä itse haluaa.

4.    Neljännessä tulevaisuuden näkymässä mediassa yhdistyvät sosiaalisen verkoston suosittelu ja syvälliset sisällöt. Mediankäyttäjä haluaa juuri hänelle itselleen räätälöidyn mediatuotteen, jonka parissa viettää aikaa ja rentoutua. Mediatuote on eräänlainen 2010-luvun tee-se-itse-leikekirja. Skenaarion mediatuotteita voisivat olla käyttäjän omiin tarpeisiin räätälöity matkaopas (verkossa tai kirjaksi painettuna) tai videokooste omien elämänvaiheiden tärkeimmistä tv-ohjelmista. Ehkä tunnetuin tämän skenaarion mukainen mediatuote on Twitter-uutisvirran selattavaksi verkkolehdeksi (ja pian myös videokirjastoksi!) kääntävä Flipboard.

Millaisia mahdollisuuksia erilaisissa tulevaisuusnäkymissä piilee? Entä mihin suuntaan uskot kehityksen vievän? Jännittäviä keskustelunavauksia odottaen,
Riikka

Kirjoittaja: Riikka Lätti, MTV MEDIAn tutkimusasiantuntija