Oikeat sisällöt + data = tulokset

Kirjoittaja: Laura Kokko

Jokaisen yrityksen ei ole mahdollista olla digitaalisen tarinoinnin taitava mediatalo. Tarvitaan jatkuvaa mittaamista, oppimista, seurantaa, kävijöiden tutkimista ja aidosti kiinnostavaa sisältöä. Ei sitä surullisenkuuluisaa tuoteyrjöä…

 Millaista sisältöä kannattaa tehdä? Mikä toimii?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Mikä Suomen kunta olet? -testi lanseerasi Veikkauksen Naapurit-peliä.

Sykähdyttävät, koskettavat, hämmästyttävät, viihdyttävät, uutta opettavat ja hyödylliset jutut – sellaiset meitä jokaista kiinnostavat. Jäävät mieleen. Synnyttävät tunteen.

Millaisilla keinoilla ja tarinoilla voimme oikeasti helpottaa, hyödyttää ja palvella kuluttajaa paremmin?

Oikea sisältö antaa tukea asiakkaalle tämän tekemisissä. Sitä kautta tulosta tulee viivan alle. Sisällöntuotannon ammattilaiset tietävät, millaiset tarinat verkossa toimivat. Tarinantekijän intuitio, kokemus, ja digitaalisen sisällön datan kauniin karu kieli sen kertovat.

 

Miten sisällöstä tehdään vetävää?

Esimerkki sisältöyhteistyöstä: Kahvilla-teemasivut inspiroivat kahvikulttuurin ystäviä. Sivuston tarjoaa Nespresso.

Mtv.fi:llä on monivuotinen kokemus erilaisista digisisältöratkaisuista: teemojen ympärille rakennetut sisältökokonaisuudet, testiryhmät, kilpailut ja muut aktivoinnit vetävät kävijöitä/lukijoita/potentiaalisia asiakkaita.

Oikealla tavalla, oikeaan aikaan tarjottuna ne vaan vetävät ja toimivat ihan hemmetin hyvin.

Ihan varmasti on myös tuotteita, palveluita, brändejä, joille ei löydy luontevaa aihepiiriä, tarinakokonaisuutta tai lukijakuntaa ympärilleen. Onneksi isolla mediatalolla on ässiä hihassa ja ratkaisuja moneen tarpeeseen.

 

Mitä ja miten mitataan?

Instagram-testiryhmässä lukijat pääsivät luomaan nudemeikkejä. Kauneusvinkit -sivuston tarjoaa Lumene.

Sisältöprojekti käynnistetään yhdessä, jolloin luomme kumppanin kanssa sisältösuunnitelman:

Mitä halutaan saavuttaa?

Miten se saavutetaan?

Millaisia keinoja käytetään päästäksemme maaliin?

Kenelle puhutaan?

Millä äänensävyllä?

Jo sisältöprojektin alussa olisi hyvä määritellä mittarit. Sivulatausten tuijottelu ei tuo kultaa kenellekään.

Sisällöntekijänä tekee mieli tuulettaa, kun mittarit värähtelevät positiivisella tavalla: sisällöt nousevat hyvin esiin hakukoneissa, oikea kohderyhmä viettää niiden parissa aikaa ja kuluttaa sisältöä enemmän kuin yhden jutun verran.

Mitattu data kertoo suoraan, mikä asiakkaitanne kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta.

Sisältökumppani saa kuukausittain raportin, joka käydään läpi tuotantopalaverissa. Kerätyn datan pohjalta tehdään johtopäätöksiä, muutetaan tarpeen mukaan suuntaa tai vahvistetaan hyväksi havaittua tekemistä.

Eivät nämä hommat ole monimutkaisia ollenkaan!

 

Laura Kokko

Kirjoittaja on digisisältöyhteistöiden tuotepäällikkö MTV:llä.

 

Maikkarin mobi miljoonakerhoon

MTV:n mobiili ylti viime viikolla myös virallisesti miljoonakerhoon. TNS:n listojen mukaan kävijöitä oli peräti kolmen tuhannen viikkokävijän verran yli maagisen miljoonaluvun. Todellisuudessa kävijöitä on karkeasti yli 100 000 enemmän, sillä luvuista uupuu vielä osa MTV Uutiset -applikaation kävijöistä.

Kaiken kaikkiaan maikkarin mobiililuvut muodostuvat m.mtv.fi -sivustosta (n 60 %), Katsomon mobiilialustoista (n 30 %) ja MTV Uutiset -applikaatiosta (n 10 %).

Kävijämäärillä leveily ei suoranaisesti ole tämän kirjoituksen aihe. Mainostajan kannalta mobiilimainonnan ydin ei missään nimessä ole massojen tavoittaminen, siitähän puhuvat kaikki mediaryhmät omissa myyntipuheissaan, vaan kuluttajien tavoittaminen oikea-aikaisesti.

Kapeasti katsottuna mobiili tarjoaa substituutin monelle ns. perinteiselle medialle… jostain syystä ensimmäisenä mieleen tulee sanomalehdet. Monella suomalaisella mobiili on korvannut printin ensimmäisenä mediana, jota heräämisen jälkeen kulutetaan.

Lisäksi ns. tyhjinä hetkinä esimerkiksi työmatkalla mobiili lienee jo käyteyin mediaväline Suomessa. Realistisesti ajateltuna mobiilia voidaan ehkä kuitenkin pitää erittäin varteenotettavana komplementtina esimerkiksi sanomalehtimainonnalle, radiomainonnalle ja miksei myös tv-mainonnalle.

Mobiili ja TV täydentävät toisiaan – case MM-jääkiekko

Mobiilikäyttö korostuu myös illalla, ja kävijämäärillä mitattuna MTV:n mobiilin prime time onkin noin klo 21. Samaan aikaan siis kuin TV:llä.

Niin sanottu ”multitasking”-käytön yleistyminen on itsestään selvää ja antaa mahdollisuuden kuluttajan tavoittamiseen usealla välineellä samanaikaisesti.

Konkreettinen esimerkki mobiilin ja TV:n toisiaan täydentävästä roolista löytyy viime viikon torstailta ja perjantailta, jolloin Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi peräkkäisinä päivinä iltapelit klo 21 Valko-Venäjää ja Sveitsiä vastaan.

Molempina iltoina suomalaiset kerääntyivät sankoin joukoin telkun ääreen ja MTV:n mobin kävijämäärät illalla olivat n 50 % tavanomaista korkeammat.

Olemme MTV:llä vieneet tätä TV- ja mobiilimainonnan samanaikaista mainosjakelua kevään aikana eteenpäin. Mielellään tekisimme muutamia pilottikampanjoita jo tulevan kesän aikana.

 

Pasi Raassina

Kirjoittaja vastaa MTV:n digitaalisten ratkaisujen kaupallistamisesta.

 

#sime11 – Huonoryhtisten kokoontumisajo Tukholmassa

Piipahdin viikko sitten Sime Stockholmissa. Sime on Pohjoismaiden kuuluisin digiteollisuuden ja start up -skenen seminaari, joka viettää 15-vuotisjuhliaan.

Simeä voi nauttia kahdella tavalla. Joko esityksiä kuunnellen ja katsellen sekä tärkeimpiä ajatuksia mieleen painaen tai omaan vihkoon kirjaillen. Niukka (ja otaksun että kasvava) enemmistö taasen nauttii Simensä huonossa ryhdissä näpräten omaa läppäriään, tablettiaan tai älypuhelintaan.

Sekakäyttö on myös yleistä. Näytöistä pimeässä salissa kasvoihin hohtava valo saa yleisön näyttämään kalpeilta zombeilta, joita he ainakin seminaarin toisena päivänä usein ovatkin.

Huonossa ryhdissä tämä digitaalinen heimo saattaa välillä vilkaista lavalle, mutta valtaosa ajasta menee tweettailussa, re-tweettailussa (tweetit näkyvät screenillä), meileissä, Facebookissa ja Angry Birdsissä. Juuri siinä digimaailmassa, mistä lavalla puhutaan.

Tässä muutamia teemoja ja caseja, jotka itse sain napattua kiinni FB-päivitysteni lomassa.

1. Wrapp.com

Skypen perustaja ja myyjä, Uppsalan ekonomi Niklas Zennström oli käymässä kotikonnuillaan ja ruiskautti samalla Skypen myyntivoittorahojaan Wrapp.comiin 5,5 miljoonaa dollaria.

Wrapp.com mahdollistaa kavereiden muistamisen merkkipäivänä kaupallisten sponsorien lahjoittamilla lahjakorteilla, esimerkiksi 50 kruunun lahjakortilla Indiskaan. Lahjakortti lunastetaan vilauttamalla Wrapp-mobiiliapplikaation viivakoodia liikkeessä. Jos haluaa tehdä isomman vaikutuksen, voi ostaa myös lisäarvoa lahjakortille. Ja Facebookin kautta Wrapp tietää kaikkien ystäviesi syntymäpäivät ja muistuttaa sinua niistä.

Zennströmin lateli teesejä siitä, miten hän pyrkii tunnistamaan potentiaalisia start uppeja. Twiitit sinkoilivat villinä, kun hän julisti, että intohimo on tärkeämpää kuin osaaminen. Ja unohtakaa ne neljän viikon kesälomat. Itse asiassa unohtakaa lomat kokonaan.

2. iZettle.com

Izettle on loistava innovaatio! Se on softa + lisäpalikka, jolla iPhone tai iPad muutetaan sirukortin maksupäätteeksi. Kokeilin itse, ja homma toimi hienosti. Maksu vahvistetaan piirtämällä allekirjoitus kosketusnäyttöön. Yrityksille ja yksityishenkilöille aloituskustannusta ei ole, mutta komissio myynnistä on 1,50 SEK + 2,75 %. Nyt voit ottaa kirppiksellä luottokorttimaksuja vastaan! Hyvästi käteinen.

3. Beck’s keyhole test

Mainospuolelta jäi mieleen mainio Beck’s-applikaatio, jolla voi testata leikkimielisesti oman ajokuntonsa leikkien Beck’sin logolla. Jos avain ei osu lukkoon, sovellus tilaa automaattisesti taksin lähimmältä taksiasemalta.

4. Mainosten testaus aivoskannauksella

Kim Cramer Hollannista heitti fokusryhmät roskakoriin ja kertoi, kuinka he ovat alkaneet testata mainoksia aivoskannauksella. Hän näytti esimerkkinä nämä kaksi Renault Clio -mainosta:

Molemmat ovat hauskoja filkkoja, mutta jälkimmäinen valittiin kampanjaan, koska se hersytteli koeyleisön aivoissa positiivisia alueita enemmän. Ensimmäisen mainoksen herättämä tunneskaala oli  puolestaan ristiriitaisempi sisältäen myös aggressioita.

Hollannin Keltaiset sivut puolestaan uusii logonsa piakkoin. Päätöksenteossa tullaan tukeutumaan myös aivotesteihin. Uusi logo julkistetaan keväällä Sime Amsterdamissa. Odotankin innolla, milloin meillä nähdään ensimmäinen mainostoimiston ja yksityissairaalan fuusio.

Entäs seuraavat 10 vuotta?

Digimediaseminaariahan ei voi järjestää ilman, että lavalla toistetaan sanaa vallankumous kyllästymiseen asti, mutta Fast Companyn perustajan Alan Webberin haastattelu oli itselleni kenties havahduttavin. Webber manasi huonoa ennustetta kaikille jämähtäneille yrityksille sekä instituutioille, jotka eivät ymmärrä seuraavaa trendiä, joka on ”pitkäjänteisyys ja moraali”.

Webberin mukaan portinvartijoita on yhä vähemmän. Massat äänestävät ajankäytöllään sekä lompakollaan sellaisten brändien puolesta, jotka puhuttelevat arvoilla ja teoilla pelkän hinnan sijaan. Digitaalinen ja sosiaalinen media mahdollistavat nopeat vallankumoukset niin politiikassa kuin kulutustottumuksissakin. Mikään salaisuus ei pysy piilossa ja kuluttajien ja brändien välinen viestintä on keskustelua, ei pelkkää mainontaa.

Muutos nykyisestä kvartaalitaloudesta tähän uuteen maailmaan tulee Webberin mukaan olemaan kivulias ja vaikea, mutta vaihtoehtoa brändeillä ei ole. Tämä asettaa valtavan haasteen tulevaisuuden kyvykkäimmille yritysjohtajille, joiden ei hänen mukaansa tule olla vain businessjohtajia, vaan moraalisia johtajia.

Puck, 12 vuotta

Tulevaisuuden johtaja on kenties hollantilainen 12-vuotias Puck Meerburg, joka on koodannut itse pari applikaatiota iPadille ja iPhonelle. Puck sai valtavat aplodit lavalla (todennäköisesti juuri meiltä huonoryhtisimmiltä) esitellessään kertotaulujen opettelemiseen tekemäänsä applikaatiota. Yleisö suorastaan liikuttui, kun tämä Harry Potterin näköinen apps-koodari kertoi projekteistaan. Puckista tehtiin samaan aikaan dokumenttifilmiä brittikanavalle. Tulee mieleen Harri Hursti 20 vuoden takaa.

Teemu Lehtonen, Head of Internet Services, MTV MEDIA
Kommentoi alle tai privaatimmin osoitteeseen teemu.lehtonen@mtv3.fi

P.S. Kaikki start up -yrittäjät, yritysten sisällä toimivat innovaattorit sekä muut jotka yrittävät muuttaa vallitsevaa status quoa, voivat hakea oikeaa fiilistä tästä videosta.