Kyselyn ja mittaamisen merkittävä ero

Kirjoittaja: Taina Mecklin

Sonera julkisti tällä viikolla Taloustutkimuksella teettämänsä tv:n katseluun liittyvän kyselytutkimuksen tulokset. Sanomalehdet laativat otsikoita, joissa väitettiin, etteivät varsinkaan nuoret enää katso live-tv:tä. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Kyselytutkimuksilla saadaan hyvin irti mielipiteitä ja kokemuksia, mutta käyttäytymistä kuvaamaan kyselyt eivät ole paras menetelmä. Siksi kaikkialla maailmassa käytetäänkin tv-mittarilaitteita kertomaan, miten tv:tä katsellaan.

Mittauksella, joka ei perustu muistiin, näemme aidosti paljonko katselusta tapahtuu lähetysaikaan ja paljonko jälkikäteen, tallennettuna. Online-katselusta tiedämme niin ikään tarkalleen, paljonko suomalaiset käyttivät aikaa esimerkiksi MTV Katsomossa olleen Salatut elämät -jakson parissa. ComScoren mittaus kertoo paitsi käynnistysten määrän myös ohjelman parissa vietetyn ajan.

Kyselyt eivät toimi käyttäytymisen kuvaamisessa, eivät ainakaan kovin tarkkaan. Ihminen mieltää uudet tavat rutiineja kiehtovimmiksi, antaa niille enemmän arvoa kuin mitä tuttu, autopilotilla menevä käyttäytyminen saa. Ihminen ei voi muistaa paljonko aikaa ja kuinka usein mihinkin asiaan käyttää.

Laitepenetraatioita ja niiden käyttöä voidaan toki selvittää kyselytutkimuksilla. Väestöä hyvin edustavan Finnpanelin TV-taloudet Suomessa -tutkimus kertoo, että tallennettuna tv-ohjelmia katsotaan vain 45 prosentissa tv-talouksista. Yli puolessa talouksista ei siis tallenneta ohjelmia lainkaan. Kovalevytallennin on hieman yli kolmanneksella, kymmenisen prosenttia käyttää verkkotallennusta.

Netin kautta kotimaisten kanavien ohjelmia katsotaan 30 prosentissa tv-talouksia viikoittain, huomattavasti harvempi päivittäin. Vain kolme prosenttia katsoo tv:tä pelkästään tietokoneen tai mobiililaitteiden avulla.

Mutta katsotaanpa, mitä mittarit kertovat tv:n katselusta.

15-24-vuotiaat nuoret katsovat keskimäärin tunnin ja vartin perinteistä tv:tä päivässä. Tästä 91 % tapahtuu silloin kun lähetys tulee. Keskimäärin MTV:n ohjelmien kokonaiskatselusta MTV Katsomon kautta tapahtuu kolmisen prosenttia. Nuorten suosimissa ohjelmissa osuus nousee jopa 15 prosenttiin, lastenohjelmissa korkeammaksikin. Valtaosa katselusta tapahtuu kuitenkin perinteisen tv:n kautta silloin kun ohjelma lähetetään.

Erot Soneran tutkimukseen ovat huomattavat. Väitän, että yllä oleva pitää paremmin paikkansa, koska mittaamme asiaa, emme luota ihmisen muistiin tai käsitykseen omasta käyttäytymisestä.

 

Taina Mecklin

Kirjoittaja on MTV:n tutkimusjohtaja.

 

Lähteet: Finnpanel TV-mittaritutkimus 2014 ja TV-taloudet Suomessa elo-syyskuu 2014, comScore DAX MTV Katsomon katselu

Lue myös Spotti-blogissa: ”Hämmentävät tavoittavuudet” 10.10.2014

Radio katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen

Kirjoittaja: Tomi Halonen

Radio on vanhin sähköinen media ja yhä erittäin hyvissä voimissa: radiota kuunnellaan Suomessa vuodesta toiseen noin 3 tuntia päivässä. Kanavia ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan ja toimialan tunnusluvut ovat kehittyneet huonosta suhdanteesta huolimatta hyvin. Toimiala on kasvanut kumulatiivisesti 9,7 % (1-8/2014 vrt. 1-8/2013).

Radio on yhä tärkein pop- ja viihdemusiikin foorumi ja päivittäinen uutisten välittäjä. Monilla suomalaisilla on vahva suhde radioon: suosikkikanavat ja juontajat osataan nimetä tarkasti. Radion peruskonsepti pitää hyvin pintansa: musiikki, viihde ja kaverisuhde toimivat aina.

 Radio on mobiilimedia

Mobiililaitteilla tapahtuva kuuntelu on viemässä henkilökohtaisen radion lopulta joka paikkaan, ja tämä kehitys on vasta aluillaan. Radion käyttöliittymä on helppo ja se vapauttaa kuulijan katseen, kädet ja jalat. Tämä tekee radiosta mobiileimman median.

Nuoremmat polvet eivät välttämättä enää edes omista FM-laitetta, mutta kuuntelevat kanaviaan mobiiliapplikaatioden kautta. Autoradiot muuttuvat digitaalisiksi informaatiokeskuksiksi ja radiopalvelut streamataan niihin kuten muihinkin päätelaitteisiin. Kotien mediasisältö keskitetään hubiin, josta myös radio jaellaan eri huoneissa oleviin päätelaitteisiin käyttäjän tarpeiden mukaan.

Radio Nova tuottaa radiosisältöä sekä FM:ään että verkon yli jaettavaksi. Tämän lisäksi kuulijasuhdetta syvennetään Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Erityisesti YouTubessa Radio Nova on kunnostautunut: videokanavalla on jo reilu 8600 tilaajaa, ja käynnistyksiä on kertynyt 7,6 miljoonaa.

Radion uudet muodot

Web-radio tarjoaa mahdollisuuden tarjota palvelua yhä kapeammille kohderyhmille ja jakaa sitä milloin vaan ja missä vaan. Web-radio voi olla Spotifyn kanssa kilpaileva levy-automaatti tai vaikkapa ”liian” anarkistinen radio-show, jota ei kannatta jakaa FM:ssä, mutta joka voi olla huippusuosittu webissä.

Radion uudet ulottuvuudet koukuttavat yleisöä monimediallisesti. Radio laajenee nyt esim. televisioon Enbuske & Linnanahde Crew´n kautta. Samainen sisältö on saatavilla eri jakelukanavista on-demand, ja jatkaa elämäänsä aamu-show´ssa sekä somessa läpi viikon.

Eri ohjelmista tehtävät podcastit valtaavat myös alaa. Podcast on radion vod: kuuntele haluamasi ohjelma silloin kun haluat!

Radiolla on tehoa

Radio kannattaa muistaa nyt ja jatkossakin, kun halutaan puhutella suuria joukkoja persoonallisella ja aktivoivalla tavalla. Radiototeutuksissa kekseliäisyydellä ei ole rajoja, sillä audio-maailmassa voidaan tehdä ”miljoonatuotantoja” muutamalla tuhannella eurolla.

Radion teho mediana säilyy, sen mitattavuus paranee teknologioiden kehittyessä ja saavuttanee lähivuosina tarkkuudessaan aivan uuden tason sähköisten mittausmenetelmien myötä.

Radio on lähellä, saatavilla ja nopea.

 

Tomi Halonen

 Kirjoittaja on Radio Novan toimitusjohtaja ja MTV:n kaupalliset toiminnot -yksikön johtaja.

Viisi ennustetta kesän mediankäytöstä

Juuri alkanut kesäkausi on mediabisneksessä erityisen jännittävää aikaa. Kaikki ennusteet ja oma näppituntumakin viittaavat siihen, että tänä kesänä mediasisältöjä tullaan kuluttamaan monipuolisemmin ja joustavammin kuin koskaan aikaisemmin. Mutta miten?

Kesäajan alkaminen ei enää merkitse vieroittumista arjen tutuista mediasisällöistä, päinvastoin. Nykyään media on mukana siellä missä sinäkin. Kesällä mökkipaikkakunnan säätiedot katsotaan älypuhelimen mobiilisovelluksesta, samoin päivän isoimmat uutisaiheet. Radiota kuunnellaan kauppareissulla autossa tai juoksulenkillä puhelimen kautta. Eikä illan kalaretkeäkään tarvitse keskeyttää, kun tv-uutiset tai suosikkisarjan voi katsella älypuhelimesta tai tabletilta suoratoistona, siinä veneen tuhdolla istuen.

Tämä kaikki ei vaadi kohtuutonta varustelukierrettä, vaan hyvän puhelimen tai tabletin ja verkkoyhteydet. Sovellusten käyttämiseen ei siihenkään vaadita pitkää oppimäärää, vaan perustiedoilla pärjää. Etukäteen valmistautuminen kuitenkin kannattaa, sillä mikään ei ole turhauttavampaa kuin sovellusten lataaminen silloin, kun futismatsi, huippusarja tai uutislähetys on jo käynnissä.

Uskonkin, että tänä suvena mökkilaitureilla ja hiljaisilla kylänraiteilla kuuluu uusi ääniraita – mukana kulkevan, personoidun mediankäytön ääni. Nämä uudenlaiset kesänmerkit tulevat vauhdittamaan käynnissä olevaa mediamurrosta ja siivittämään uudenlaisia kävijäennätyksiä.

Heitänkin tähän viisi ennustetta tämän kesän mediankäytöstä ja sen seurauksista.

Ennuste 1

Mediatalojen mobiilisovellukset tekevät kuin liukuhihnalta uusia kesäajan kävijäennätyksiä. Esimerkiksi MTV:n mobiilipalveluja käytettiin kesällä 2013 noin 88 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä suuntaus vain voimistuu.

Ennuste 2

Kesän jälkeen verkon video- ja suoratoistopalveluja käyttää noin viidennes kansasta. Alkuvuodesta verkon videopalveluja käytti reilu 10 prosenttia suomalaisista ikäryhmässä 9-vuotiaista ylöspäin. Kasvun taustalla vaikuttavat kesän kiinnostavat mediatapahtumat (kuten futiksen MM), ja ne nostavat verkon kautta katsottavat suorat tv-lähetykset valokeilaan.

Ennuste 3

Radion kuuntelu älypuhelimista kasvaa. Valtaosa kuuntelusta tapahtuu edelleenkin FM-radioista, mutta kesän aikana tapahtuu kehitystä kohti monipuolisempaa laitekantaa.

Ennuste 4

Twitter siivittää kesän tärkeimpiä tapahtumia ja uutisaiheita selvästi aiempia kesiä vauhdikkaammin. Esimerkiksi keskustelutapahtuma SuomiAreena keräsi viime vuonna vajaat 6000 twiittiä #suomiareena-tunnuksella. Tänä vuonna uskon määrän melkein tuplaantuvan.

Ennuste 5

Entä miten käy mediamainonnan näiden muutosten keskellä? Perinteisesti heinäkuun mainospanostukset ovat olleet vuoden alhaisimmalla tasolla, vaikka ihmiset ovat vapaalla lomarahat taskuissaan. Ennustan, että tämän kesän jälkeen hiljaiselo päättyy ja jo vuoden kuluttua heinäkuussa nähdään tuntuva kasvu etenkin kestokulutushyödykkeiden mainonnassa. Se tapahtuu aiempaa kohdennetummin eri kanavissa.

 

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

MTV Katsomon kevät täynnä mobiililanseerauksia

Kirjoittaja: Teemu Lehtonen

MTV Katsomossa vuosi 2014 on kehityksen osalta mobiilin vuosi. Tv-kanavia ja -ohjelmia katsotaan yhä enemmän kannettavilla laitteilla. Jo nyt neljännes videokäynnistyksistämme tehdään älypuhelimilla tai tableteilla.

Olemme aloittaneet viime vuoden lopulla mittavan investoinnin mobiiliin: niin teknologiaan kuin käyttökokemukseen. Tuomme kevään aikana nykyisen mobiilioptimoidun sivuston tilalle sovelluksia iOS- ja Android-käyttäjille. Lisäksi Windows Phone 8  -käyttäjille julkaistaan oma versio MTV Katsomon mobiilisivustosta (m.mtvkatsomo.fi).

Sovelluksien avulla voimme teknisesti kopiosuojata sisällön Hollywood-studioiden vaatimusten mukaisesti, mikä merkitsee laajempaa sisältötarjontaa kuin mihin esim. iPhone- tai Android-käyttäjät ovat tähän asti päässeet mobiililaitteilla käsiksi.

iPad-sovelluksessa suoratoisto ja video-on-demand

Ensimmäisenä tuomme hyvin pian julki ensimmäisen version iPad-sovelluksestamme (kuva alla).  Ensimmäinen versio kattaa maksuttoman sisällön ja kolme ilmaista suoratoistokanavaa (MTV3, Sub, Ava).  Tuomme suomalaisille helpon tavan katsoa ”perinteisiä” tv-kanavia tabletilla suoratoistona ja reilusti yli 100:n ohjelman VOD-kirjaston. Käyttöliittymä on uudenlainen – ehkä erilainenkin – ja ilmentää yhtiömme uutta visuaalista ilmettä. Suunnittelu on tehty erityisesti kosketusnäytöllisiä tablet-laitteita varten.

Ennen Formula 1 -kauden alkua iPad-sovelluksesta julkaistaan versio, jossa on mukana myös maksullinen sisältö ja muita uusia ominaisuuksia.  Suoratoistokanavien määrä nousee silloin kolmesta kahdeksaan (MTV MAX, MTV Sport 1, MTV Sport2, C More Tennis, C More Extreme).  Myöhemmin keväällä tuomme myös päivitetyn version iPhonelle.

Lumia-käyttäjien palvelu paranee

Helmikuun alussa tuomme Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmää älypuhelimissa käyttäville pääsyn Katsomon mobiilisivustolle (m.mtvkatsomo.fi). Mobisaitin käyttö edellyttää maksuttoman ”player-sovelluksen” lataamista kertalleen. Myös WP8-käyttäjille avautuu tämän jälkeen pääsy kahdeksaan tv-kanavaan ja laajaan VOD-kirjastoon.

Android-kehitys käynnissä

Kevään aikana tuomme markkinoille sovelluksen myös Android-käyttäjille. Kehitystyö on jo kovassa vauhdissa. Myös Android-käyttäjille tuomme päivitetyn palvelukonseptin, suoratoistokanavat ja ohjelmatallenteet.

Silverlightin seuraajat

Mobiilin nousu luo uuden haasteen meille. Käyttämämme Silverlight-teknologia ei toimi mobiililaitteissa. Kuten ei toimi yleensä myöskään Flash-laajennus.

Webissä Silverlight-selainlaajennus on taannut meille kustannustehokkaasti parhaan mahdollisen kuvanlaadun. Lisäksi Silverlightin avulla olemme toteuttaneet esimerkiksi Jääkiekon MM-kisoihin Livecenter-käyttöliittymän, joissa katsoja on voinut valita eri kuvakulmien, tilastojen ja somefeedien välillä itse lähes ”ohjaajana ” toimien.

Vaikka Silverlightista tulee kysymyksiä ja palautetta tasaisesti, on tämä viesti laantunut viime vuoden aikana. Markkinoilla on myös isohko peluri, Netflix, joka käyttää Silverlightia. Emme siis ole enää yksin Suomessa tämän teknologian kanssa. On myös selvää, että päätelaitteet ja teknologiat pirstaloituvat. Se luo ison haasteen meille ja muille suomalaisille palveluntarjoajille.

Mittaamme kuluttajien tyytyväisyyttä verkkopalveluihimme jatkuvasti. Joulukuussa MTV Katsomo sai koko mittaushistorian parhaimmat tulokset. Nöyrästi pyrimme tästä parantamaan ja käyttäjiä kuuntelemaan.

Jatkossa todennäköisesti HTML5-ratkaisut tulevat korvaamaan niin Silverlightin kuin Flashinkin. Meidän kannalta oleellista olisi ratkaista sisällön suojaukseen liittyvät DRM-ratkaisut. Sisältöjen myyjät edellyttävät näitä palveluntarjoajilta, kuten meiltä.

Filmnetin appsit jo tarjolla

Elokuvien ja sarjojen ystäville MTV:n ylläpitämä Filmnet-palvelu  tarjoaa jo iPad-  ja Android-applikaation .

Filmnetinkin kehitysroadmapilla mobiilin jatkokehitys on merkittävässä osassa tänä vuonna. Takaan, että Game of Thronesin katsominen kuulokkeet korvilla peiton alla on hyvin intensiivinen elämys. Uusi 4. kausi alkaa 7.4. Filmnetissä ja C Morella.

Paljon tapahtuu siis online-videoiden maailmassa ja kaikki palaute on tervetullutta. Se mikä on varmaan, on että kuluttajien käyttäytyminen on muutoksessa.

Kuten Amerikkaan muuttanut lukiokaverini sanoi lähtiessään ”There’s no turning back!”.

Teemu Lehtonen

Kirjoittaja johtaa MTV:llä web-tv-liiketoimintaa.

Twitter: @TeemuLeh

Pieni-suuri mobiili ponnistaa uusia ennätyksiä – mobiilin revoluutio

Viikolla 37 MTV:n mobiilipalvelut tekivät uuden kaikkien aikojen ennätyksen. Uusi ennätys kirjataan lukemiin 844 000 eri kävijää yhden viikon aikana. Iso osa kasvusta tulee Big Brother 2nd Screen palvelun Sykkeen ansiosta (200 000 viikkokävijää), mutta myös kaikkien muiden mobiilipalveluiden käyttäjämäärät osoittavat voimakasta kasvua.

BB Syke ja Jaa TV-hetki Tellyo pilotti

Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että mobiilikäyttö lähenee ns. desktop- eli tietokonekäyttöä viikko viikolta. Kokonaisuudessaan MTV3.fi -palvelussa vierailee TNS Gallupin mittauksen mukaan 1.8 miljoonaa viikkokävijää. Tällä vauhdilla mobillikäyttö menee desktop-käytön edelle ensi vuoden alkupuoliskolla.  Mitä sitten tapahtuu kun ns. switch over käy toteen?

Meidän tulee suunnitella uusia palveluita Mobile First -ajattelumallilla. Kaikki suunnitelmat pitää tehdä pienemmän ja mobiilimman ruudun ehdoilla.  Muut ruudut tulevat vasta sen jälkeen. Tämä on isompi muutos kun ensiarvaamalta vaikuttaa. Puhelin on käyttäjälleen hyvin henkilökohtainen ja suhtautuminen erilaisiin käytön keskeyttäviin toimintoihin voi olla todella ärsyttäviä.

Myös teknologisesti mobiili on haastavampi. Pelkästään käyttöjärjestelmiä on useampia ja sekä selaimia. Puhelimen omat ominaisuudet ovat myös otettava huomioon. Ikuisuuskysymys; appsi vai optimoitu? Responsiivinen suunnittelu ei myöskään ole aina oikotie onneen. Pelkästään videoiden toistaminen mobiililaitteessa tässä mittakaavassa ei ole täysin triviaalia, puhumattakaan erilaisten mainosratkaisuiden toteuttamisesta.

Tästä syystä teimme viime keväänä kovasti duunia, ja kohta on aika paljastaa ensimmäisiä suuntaviivoja tulevasta.  Selvää kuitenkin on, että tulemme panostamaan mobiililiiketoiminnan kehittämiseen paljon.

Strategisia painopistealueita

Satsaus uutistoimintaan – uutishuone taskussasi

Ylivoimainen käyttökokemus – Access is new king

Brändihierarkian selkeyttäminen

Paras suhde suomalaisiin – personointi ja vuorovaikutteisuus

Tässä muutamia poimintoja nykyisestä MTV:n mobiilitekemisestä.

Mediatalona voimme olla aidosti ylpeitä siitä, että suomalaiset ovat löytäneet sisältömme myös mobiilisti. Yli kymmenen vuotta on puhuttu mobiilin tulemisesta ja vihdoin todellinen mobiilirevoluutio on täällä nyt.

MTV mobile on

Jesse Jussila

Annika Brander Juuri Nyt ja mtv3.mobi.fi

Mari Rasimus Sosiaalinen Media ja 2nd Screen

Martti Lindholm Social TV ja SMS-liiketoiminta

Juha Ihalainen uudet palvelut

Seuraa meitä Twitterissä @MTVmob

Some osui ylämummoon

MM-kisalähetykset tavoittivat tänä vuonna yli 4,1 miljoonaa suomalaista MTV MEDIAn kanavilla. Kun kiekko tipahti jäähän toukokuun 3. päivä, ilmiö puhkesi jälleen kerran sinivalkeaan kukkaan ja leijonat karjuivat kuorossa Suomi-neidon kunniaksi hassusti istuviin pelipaitoihin verhoiltuna. Kiekkokarnevaalit tempaavat mukaansa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mitähän Don Tamilla on tänään päällä?

Ottelulähetysten aikana kotikatsomoissa ruodittiin pelaajia sekä joukkueita. Saavatko Leijonat NHL-vahvistuksia? Ketkä pelaajat sopisivat parhaiten samaan kentälliseen. Tuomarit ovat puusilmiä. ”Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä Raantaa rakkaampaa.”
Jokaiselta jääkiekon ystävältä löytyi mielipide ja jokainen oli pelin rautaisin asiantuntija. Joukkoon mahtui myös lajin viihdekäyttäjiä, joita kiinnostaa usein ”ulkojääkiekolliset” tekijät.

Oli lähestymiskulma mikä tahansa, turnauksen aikana kiekon ympärille syntyy uusi sosiaalinen ulottuvuus, joka mahdollistaa hyvässä seurassa unohtumattoman elämysmatkan. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka halutaan muistaa ja jakaa koko maailmalle. Jääkiekko on pyhä asia ja sen seuraamiseen ollaan valmiita käyttämään myös paljon aikaa ja energiaa.

Karjumisen ohella kiekon sokaisemat Runebergit rikastuttivat sosiaalisen median keskusteluja. Näillä kavereilla ei purkka pysähdy. Oma asiantuntijuus, mielipide tai kannustushuuto halutaan jakaa oman olohuoneen lisäksi koko maailman kanssa. Lisäksi tv-studiossa päivystäville Maikkarin jääkiekkoasiantuntijoille halutaan esittää liuta kysymyksiä päivittäin. Ennen MM-kisoja Twitterissä kävi kuhina jääkiekkoon liittyvien hashtagien ympärillä. Kuhina jatkuu yhä.

Spotti-blogin kirjoitus “Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus” sivusi vuoden takaisia kotikisoja, joiden yhteydessä pilotoitiin myös MTV MEDIAn uusia sosiaalisen tv:n ratkaisuja. Vuosi sitten seurasimme tiiviisti myös Twitterissä käytävää keskustelua kahden eri hashtagin alla.

Vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen päätyttyä #mmkisat tai #mm2012 -hashtageilla oli kirjoitettu yhteensä noin 50 000 twiittiä.

Tänä vuonna TV-lähetykseen osallistuminen pyrittiin tekemään entistäkin helpommaksi sekä houkuttelevammaksi. Venytimme eri osallistumismahdollisuuksia kuuteen eri alustaan: Twitter, Katsomo-palvelun ottelulähetysten chat, Hockey Night 2nd Screen älypuhelinsovelluksen chat, Facebookin Hockey Night -sivujen kommentointi ja Tekstiviestit.

Varsinainen kirsikka kakussa oli Instagram-palvelun kuvat, joita niitettiin reaaliajassa Twitterin tapaan #mmkisat-hashtagilla. Vastaavaa Instagram-toteutusta kokeiltiin jo vuoden 2012 Big Brotherissa, mutta tällä kertaa kuvia kyettiin tuomaan lähetykseen entistäkin raikkaammalla tavalla studion touch screenin välityksellä. Kurkistusikkuna kotikatsomoihin oli avattu.
MM2013-sivustolla otettiin käyttöön niin sanottu some-seinä, joka keräsi mielenkiintoisimmat somekeskustelut näyttävästi esille tv-lähetysten ohella. Sivusto toimi nimellä MM-Syke. Myös keski-ikäistynyt Tekstikanava valjastettiin esittämään syke-viestivirtaa – Tosin ilman Instagram-kuvia.

Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista. Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa.

Viestitulva yllätti jo ensimmäisenä päivänä suorien tv-lähetysten käynnistyessä ja tuhannet päivittäiset viestit rikastuttivat ilmiötä sekä tv-lähetyksiä aina mitalipeleihin saakka. Kuuden eri lähteen yhteenlaskettu viestimäärä ylitti lopulta 200000 maagisen rajan. Näistä lähes 138000 oli #mmkisat-hashtagilla varustettuja twiittejä. Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista.

Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa. Siitä huolimatta on syytä muistaa palvelun avoimen ekosysteemin tuomat mahdollisuudet: Vaikka #mmkisat-twiittejä kirjoitti vain reilun 15000 uniikin twiittaajan ryhmä, twiittien tavoittavuuden lukemat ylsivät miljooniin. Myös #mmkisat-twiittien paikkatiedot avaavat mielenkiintoisen ikkunan. Tämä lisäksi jääkiekkoa seuranneiden ja aiheesta twiitanneiden laite- sekä ohjelmistokanta kertovat omaa tarinaansa palvelun olevan vasta kuherruskuukaudella suomalaisten kanssa. Myös käyttäjätilien seuraajamäärät olivat valtaosalla alle sadan seuraajan lukemissa.

Mikä olisi #mmkisat-twiittien tavoittavuus, jos kaikki 4,1 miljoonaa jääkiekosta kiinnostunutta suomalaista twiittaisivat suoran televisiolähetyksen äärellä?

Potentiaalia ja kasvuvaraa kakkosruudun kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen eri muotoihin on vielä lähes rajattomasti. Jääkiekkokansan kuunteleminen ja loputtomaan kysymystulvaan vastaaminen on koettu entistäkin tärkeämpänä elementtinä suorien lähetysten sisällöntuotannossa. Haluamme tulevaisuudessa rikastuttaa katselukokemusta entistäkin monipuolisemmin ja luoda jokaisesta hetkestä suuren elämysmatkan. Sisältöjä tehdään ihmisiä varten. Sisältöjä voidaan myös luoda yhdessä.

Jos kirjoitamme tässä tekstissä mainittujen kuuden eri viestilähteen hieman yli 200000 viestiä A4-arkeille käyttäen Arial-fonttia (koko 12) ja tekemällä rivivaihdon jokaisen viestin päätteeksi, viestit täyttävät lopulta 6461 A4-arkkia. Jos asettelisimme nämä A4-arkit jonoon pituussuunnassa Hartwall Arenan ulkoseinille, arkit kiertäisivät hallin yli 4,5 kertaa. Kuinka monta kierrosta saadaan vuonna 2014 Minskin hallin ympäri?

Juhani Tammisen kalapaita löysi uusia ulottuvuuksia.

Lue myös:
Putous on somelainen työvoitto

Kirjoittaja on MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n tuottaja Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa social-TV -toimintojen mittaamisesta ja integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

Mobiili-internet -laskutus – Uusia mahdollisuuksia mikromaksujen toteuttamiseen?

MTV MEDIAn Idols-mobiilipalvelu voitti “service utilizing mobile internet billing” –kategorian Teleforum ry:n järjestämässä Best Mobile Service in Finland 2012–kilpailussa, johon osallistui kaikkiaan 65 ehdokasta. Voittajat julkistettiin 7.11.2012 järjestetyn Digimediapäivä2012-tapahtuman yhteydessä. Suomen parhaan mobiilipalvelun tittelistä kilpailtiin yhteensä 11 eri kategoriassa.

“Ensimmäinen uudella IP-laskutuksella toteutettu palvelu Suomessa. Maksaminen on toteutettu vaivattomasti ja selkeästi kommunikoiden.” Näillä sanoilla tuomaristo luonnehti Idols äänestyspalvelua.

Suomen asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru sekä Teleforum ry:n Toimitusjohtaja Juhani Kivikangas. Kuva: Teleforum ry

Tuomaristoon kuuluivat Suomen asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, Peter Vesterbacka (Rovio), Vesku Paananen (Microsoft Finland), Paola Suhonen (Ivana Helsinki), Tero Ojanperä (Vision+ rahasto), Anni Ronkainen (Google Finland) ja Will Cardwell (Aalto Centre for Entrepreneurship).

MTV MEDIA pilotoi uutta mobiili-internet –laskutusta Elisan ja Saunalahden asiakkaille Idols-mobiilipalvelussa keväällä 2012. Palvelu mahdollisti mobiili-internet –laskutuksen ensimmäisenä Suomessa. NFC:n (near field communication) ohella uusi maksutapa mullistaa perinteisen mobiilimaksamisen ja luo uusia mahdollisuuksia mikromaksujen toteuttamiseen päätelaitteissa, joissa on SIM-kortti. Kaikille Idols-mobiilipalvelun loppukäyttäjille tarjottiin operaattorista riippumatta sama sisältö, mutta äänestäminen ja maksutapahtuman prosessit poikkesivat Elisan ja Saunalahden asiakkaille ratkaisevalla tavalla. Loppukäyttäjä maksoi tilaamansa palvelut tekstiviestien ja puheluiden kanssa matkapuhelinlaskussaan.

Palvelun käyttö oli luotu äänestäjiä ajatellen mahdollisimman helpoksi ja miellyttäväksi kokemukseksi. Verkkopankkitunnuksia tai luottokortteja ei tarvittu ja ostotapahtumat hoituivat turvallisesti ja suoraviivaisesti parilla klikkauksella. MTV MEDIAn Idols-mobiilipalvelun toteutti Conmio.

Samaa kehystä ja tekniikkaa on hyödynnetty myös käynnissä olevan Big Brotherin mobiilipalvelussa, jossa katsojat voivat vaivattoman äänestämisen lisäksi seurata suosikkiasukkaansa uutisointia ja seurata, kuka asukkaista herättää vilkkainta keskustelua Twitter-palvelussa.

Big Brother mobiilipalvelu löytyy osoitteesta m.bigbrother.fi.

Spotti-blogin artikkeli  ”Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus” kertoo lisää Big Brotherista sekä muista MTV MEDIAn social-TV -toteutuksista.

Kirjoittaja on MTV MEDIAn tuottaja Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa mobiili-internet -laskutuksen sekä social-TV -toimintojen integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pilvistä Barcelonan mobiilimessuilla

Meille suomalaisille internet tarkoittaa yleisesti verkkopalveluita, joita käytämme tietokoneella selaimen kautta. Barcelonan mobiiilalan messuilla itselleni konkretisoitui se, että valtaosalle maailman kansalaisista internet on tulossa käyttöön kännykän kautta. Älypuhelin on aina mukana, aina päällä, se on henkilökohtainen ja se käyttää hyväksi verkon tallennus-, tiedonsiirto ja –prosessorikapasiteettia eli pilveä.

Minulla oli tilaisuus tutustua viime viikolla Barcelonan mobiilimessuihin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa että aikamoinen ”monsteri” tapahtuma on. Yli 60 000 vierasta ja 10 hallia täynnä näytteilleasettajia. Tapahtuman hengen yritän tiivistää yhteen videoon ja yhteen kuvaan.

Tässä prosessorivalmistaja Intelin standilla esitellään mahdollista tulevaisuuden käyttöliittymää, ”musapöytää”. Pöydällä olevia kuutioita siirtelemällä ja kosketuspintaan piirtämällä ystävät voivat luoda musiikkia ja viihtyä, ei suorastaan mobiilisovellus, mutta kuvaa teknologian suuntaa. Kiiltävää, uutta, kosketusta, viihteellistä, nuorekasta ja kaukana arjen huolista.

Tässä kuvassa taas hiukan väsähtänyt messukävijä, kaksi mobiililaitetta kädessään, yrittää saada yhteyden verkkoon ja pilveen, joka oli koko messujen aikana kovin tukossa. Kaikkea on paljon, moni asia ei vielä toimi täydellisesti ja tulevaisuuden tekijät ovat nousevien talousmahtien kuluttajat.

Venytä povitaskusi kokoa

Kun vaeltelee puolijohteiden ja prosessorien keskellä, niin mitä yleisnäkymästä jää käteen? Älypuhelimissa näyttökoot ovat kasvamassa. Tabletin ja puhelimen välimuoto on kuumaa kamaa. Halko – tai pikemminkin lastu – tulee taas korvalle. Erot etenkin Android-puhelimissa ovat tavallisen kuluttajan silmissä marginaalisia. Apple loistaa poissaolollaan.

Nokian comeback palvelut edellä

Suomalaisena tietysti kiinnostaa, miten Nokia pärjäsi. Keilaniemen prikaati oli tehnyt comebackin Barcelonaan parin vuoden tauon jälkeen ja pystyttänyt ulkoisesti erittäin suomalaisen näköisen osaston, vähän kuin olisi astunut Helsinki-Vantaalle.

Nokia näyttäytyi Lumia Windows Phonet –edellä ja toi esiin prosessoritehojen tai näyttökokojen sijaan enemmän puhelimen omia sovelluksia: mm. navigaatiota, uutta Reading-sovellusta kirjojen ja muiden dokumenttien lukuun sekä musiikki-sovellustaan, joka sisältää kymmeniä valmiita soittolistoja, ikään kuin radiokanavia.

Nokia on lähtenyt musiikissa eri suuntaan, mihin esim Spotify-hype osoittaa. Nokia tarjoaa ensisijaisesti vaivatonta ratkaisua: paina 1 jos haluat rockia, paina 2, jos haluat jazzia jne. Kaikki eivät halua valita omia soittolistoja ja etsiä musiikkia. Perinteisen FM-radion valtti on sen helppous. Virta päälle ja musiikkia tulee.

Tiedän lukemattomia ihmisiä, jotka tykkäävät musiikista, mutta eivät missään nimessä jaksa syventyä Spotifyn, iTunesin tms. salaisuuksiin. Jos näille ihmisille (joita on enemmistö kuluttajista, väitän) sanotaan kännykkäkaupassa, että tässä puhelimessa on 40 musiikkikanavaa valmiina napin painalluksen päässä, sen pitäisi olla houkuttelevaa. Ei tiedoston siirtoja, ei salasanoja, ei lisämaksuja – toimii myös ilman verkkoa.

Windows Phonella näytön paikka

Nokian tärkein kysymys on tietysti se, onko Windows Phonella mahdollisuus nousta iPhonen ja Android-käyttöjärjestelmän rinnalle kolmanneksi merkittävämmäksi ekosysteemiksi. Messujen perusteella oma subjektiivinen arvaukseni on, että se on mahdollista. Se ei ainakaan ole poissuljettua. Lumioita kehutaan, WP7-käyttöjärjestelmää kehutaan, muutkin laitevalmistajat tekevät WP-puhelimia (esim HTC ja LTE).

Peli ratkaistaneen suurelta osin silloin, kun asiakas astuu sisään matkapuhelinkauppaan. Mitä hänelle tarjotaan, mitä esitellään, jos hän ei ole jo kauppaan tullessaan päättänyt täsmällisesti minkä tuotteen hän haluaa? (Itse tein vielä empiirisen tutkimuksen Suomessa matkalla lentokentältä kotiin. Taksikuskilla oli Lumia ja kysyin kokemuksia. ”Hyvä laite, tosi helppo käyttää”, oli vastaus.)

Windows Phone -applikaatioiden määrää pidetään yleisesti tärkeänä tässä yhtälössä. Stephen Elop kertoi, että Windowsille on tällä hetkellä 65 000 sovellusta. Eli niin paljon, että minkään relevantin löytäminen on jo hyvin vaikeaa heidänkään sovelluskaupasta. Nokia pyrkii tukemaan applikaatiokehitystä mm operaattorilaskutusrajapinnalla. On hyvä muistaa, että valtaosalla tulevista älypuhelinten käyttäjistä ei ole luottokorttia, joten tätä kautta Nokia pyrkii takaamaan sovelluskehittäjille rahantekoväylän. Elop puhui Barcelonassa myös sovellusten siirtämisestä puhelimesta toiseen ilman applikaatio-kauppaa. Tämä kuulostaa hyvinkin voimakkaalta viraalilta mahdollisuudelta, jos vaikka vertaa siihen, miten musiikki ja pelit liikkuvat lasten kännyköistä toiseen tällä hetkellä.

App yours

Itse applikaatio-hypekin haastettiin Barcelonassa. Ongelmia ovat mm korkeat kehityskustannukset, käyttöjärjestelmien erot, applikaatioiden löydettävyys app storeista jne. Selainta hyödyntävät HTML5-toteutukset, eli älypuhelimeen optimoidut web-sivut, tekevät tuloaan. Muun muassa FT.com on hylännyt applikaationsa ja tarjoaa HTML5-palvelua kuluttajille älypuhelimen selaimen kautta käytettynä. Näin se säästää kuluja, kun applikaatiota ei tarvitse tehdä ja ylläpitää useaa eri käyttöjärjestelmää varten ja samalla FT välttyy maksamista suolaista komissiota Applelle kuluttajatuotoistaan. Meillä MTV MEDIAssa Katsomon iPhone- ja iPad-palvelu on toteutettu HTML5:llä. Löydät sen selaimella osoitteesta m.katsomo.fi.

Mobiilimainonta hakee muotojaan

Kuuntelin parikin paneelia mobiilimainonnasta ja täytyy myöntää, että soppa on aika sekava. Yhtä mieltä ollaan siitä, että siitä tulee iso business. Googlen mobiilijohtaja Jason Spero tiivisti ensimmäiset esteet mielestäni loogisesti näin:

• Mobiilisivustot kuntoon. Asiakkaiden pitää tehdä omat mobiilille optimoidut web-sivut. Yhä useampi surffaa puhelimella yrityksen sivulle ja käyttökokemus on todella huono. Tässä haastan kaikki suomalaiset yritykset ja mainostajat mukaan. Myös meillä on osa palveluista vielä vailla mobiiliversiota.
• Standardit kuntoon. Mainoskoot, mittaus jne vaativat yhtenäistämistä, jotta tuloksia voi vertailla ja mainonnan ostaminen on helpompaa. Suomessa on onneksi IAB:n johdolla saatu sovittua ensimmäiset mobiilibannereiden standardit tällä viikolla. Myös me olemme sitoutuneet näihin mainoskokoihin mm. mobiilioptimoidulla saitillamme mtv3.mobi.

Verkon parantava voima

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt piti vahvan ideologisen puheenvuoron internetin ja teknologian maailmaa parantavasta vaikutuksesta. Kaksi kolmannesta maapallon väestöstä on vielä ilman internet-yhteyttä. Kun tämä luku pienenee, ideat ja innovaatiot lähtevät liikkeelle. Schmidt uskoo, että verkottunut yhteiskunta tukee demokratian, sivistystason ja innovaatioiden kehitystä ratkaisevalla tavalla.

Schmidt oli huolissaan netin sensurointi- ja estoyrityksistä, joita esiintyy yhä useammassa maassa. Mutta internet on kuin vesi, se löytää tiensä aina. Ja yhä useampi uusi netinkäyttäjä hyppää virtaan mukaan mobiililaitteella. Verkottuneessa maailmassa diktaattoreille on yhä vähemmän elintilaa.

Suomessakin pitää huolehtia kunnollisten yhteyksien rakentamisesta koko maahan. Kun kehun maalaisserkuilleni Katsomon futisklippejä, niin he huomauttavat vähän sarkastisesti, että operaattori kelaa juuri lankapuhelinverkkoa pois ja 3g:n datansiirto on vähän niin ja näin. Kehitys ei saa mennä siihen suuntaan, että nopeimmat mobiiliverkot pystytetään ensin vaikka Intiaan ja joskus myöhemmin ehkä Keski-Suomeen. Molempi parempi.

Teemu Lehtonen
apulaisjohtaja, internetliiketoiminta

Mobiilia Ruotsiksi

Vietin kevään ja kesän lahden toisella puolen Tukholmassa, missä työskentelin SF Biolla mobiilisovellusten parissa. Ruotsissa ei ehkä voiteta Suomea mobiilipeleissä, mutta hyötysovellusten tekemisessä ja käytössä ollaan siellä edellä.

Suomessa älypuhelinten penetraatio on 29% Our mobile planet –sivuston mukaan. Tuosta prosenttiluvusta kuitenkin suuri osa menee Nokialle, joissa ei Appstoren tai Android Marketin sovellukset toimi. Ruotsissa iPhone- ja Android-puhelimia on määrällisesti yli kaksi miljoonaa kun vastaava luku Suomessa pyörii sadoissa tuhansissa. Toki Ruotsissa on väkeäkin enemmän, mutta siellä ei myöskään vallitse samanlainen Nokia-uskollisuus kuin meillä.

Pelkästään mobiiilisovelluksiin keskittyneitä, trendikkäitä firmoja on Tukholman suunnalla kasvava määrä. SF Bio julkaisi oman iPhone sovelluksen  jo muutama vuosi sitten ja sitä on ladattu yli 600 000 kertaa. Sovelluksesta julkaistaan ennen joulua uusi versio niin iPhoneille kuin Androideillekin, ja siinä pystyy varaamaan ja toivottavasti pian myös ostamaan leffalippunsa. Suomen vastaavasta ei ikävä kyllä ole kuin ohjaus sivustolle, joka ei ole mobiilioptimoitu.

Ruotsin mediamarkkinoista mobiililla on tänä vuonna ainoastaan 0,5% osuus, mutta sen on ennustettu kasvavan ensi vuonna mediaryhmistä eniten 146%. Seuraavaksi suurin kasvu tulee netistä 12,6%:lla. Mobiiilipäätelaitteiden penetraatio kasvaa nopeammin kuin mikään muu päätelaite aiemmin. Myös online tv-katselu kasvaa nopeimmin mobiilissa.

Arvioiden mukaan Ruotsissa on 220 000 iPadia ja vuoden loppuun mennessä määrän uskotaan kasvavan 400 000:n joulumarkkinoiden myötä.  Mobiilimainonnan ennustetaan kasvavan ensi vuonna 55%. Suurin mobiilisivusto on tällä hetkellä Aftonbladet.

 TV4:lla on puolestaan yhteensä 13 sovellusta, joista viimeisin julkaistiin Idolsin yhteydessä.  Tämän sovelluksen ideana on tarjota käyttäjille mahdollisuus keskustella livenä ohjelman tullessa ruudusta. Mainoskatkoilla sovelluksen käyttäjät pääsevät seuraamaan backstage-pöhinää, haastatteluja ym. lisämateriaalia. Tällaisia ”second screen” -sovelluksia on tulevaisuudessa tulossa lisää.

QR-koodeja näkyi Tukholman katukuvassa ulkomainoksissa, flyereissa ja lehdissä melko paljon. Piipahdin yhdessä toimistossa, joka suunnitteli pelkästään erilaisia QR-koodikampanjoita mainostajille. Nyt QR-koodeja  on hiljalleen alkanut näkyä myös meillä Suomessa.

Suomessa tullaan perässä, mutta tullaan kuitenkin. Maailmalla mobiili on jo itsestään selvyys.  IAB:n mobiilityöryhmä käynnistettiin tänä syksynä, jossa allekirjoittanut on mukana. Tarkoitus olisi luoda standardit mm. mobiiilimainosmuotoihin ja levittää tietoisuutta alalla asiakkaille ja muille toimijoille.  Suomessa kaivataan vielä perustermien avaamista tällä saralla. Työryhmä paneutuu myös mobiilimedian mittaukseen ja selvittää, mitä tulisi mitata ja millä tarkkuudella.

MTV3 Juuri nyt -sovellus julkaistiin kesäkuussa ja sitä on ladattu yli 100 000 kertaa. Seuraavaksi täältä Pöllölästä julkaistaan Katsomon mobiiliversio lähitulevaisuudessa. Muistan ensimmäisen kerran suunnitelleeni wap-palvelua eräälle automerkille kymmenen vuotta sitten. Palvelusta pystyi tutustumaan eri automallien mustavalkopikselimallinnuksiin (tirsk). Jo silloin puhuttiin siitä, kuinka mobiili tulee ensi vuonna räjäyttämään pankin. Nyt se näyttäisi viimein oikeasti tapahtuvan.

Parhautta!

Kevät on ehdottoman mukavaa aikaa. On valoisaa, lämmintä ja vihreää. Keväällä alkaa myös kaksi kovasti odottamaani muutaman kuukauden puristusta: kevään kalastus- sekä siitepölykausi. Maikkarilaiselle lisäjännitystä lisäksi ovat tuoneet Juuri nyt -applikaation lanseeraus ja Katsomon visuaalinen uudistus. Enemmän tai vähemmän molempia projekteja läheltä seuranneena on hienoa todeta niiden onnistuneen jopa poikkeuksellisen hienosti. Jo ennestään laadukas MTV3.fi:n tekstipohjainen ja liikkuvan kuvan sisältö on saanut visuaalisesti erittäin näyttävät ja käyttöliittymältään helpon toimivat kuoret.

Juuri nyt -applikaatio vauhdittaa tänä vuonna lopultakin piristynyttä Suomen mobiilimarkkinaa. Mobiilimainonnan nousua on odotettu lähes suomilätkän MM-kultaan verrattavalla vimmalla yli vuosikymmenen ajan. Lopultakin tänä vuonna, totutusti 1-2 vuotta länsinaapuria perässä, mobiilimainonta on noussut yhä useammin relevantiksi vaihtoehdoksi verkkomarkkinoijalle. Ja tarkoitankin nimenomaan aivan ns. normaalia bannermainontaa mobiilipäätelaitteessa. Hypen aallonharjalla ratsastavat aplikaatiot ovat asia erikseen, sillä mainostajat uskovat applikaatioiden mainoselementtien kautta tulevaan brändihyötyyn voimakkaasti. Ja syystäkin.

Isoon osaan tämän päivän mobiilimainonnasta liittyy joku suhteellisen yksinkertainen tekninen koukku, eli mainostajalle haetaan oikeaa kohderyhmää vaikkapa kohdistamalla mainonta joko maantieteellisesti tai päätelaitteen käyttöjärjestelmän mukaan. Ja tässä piileekin totuuden siemen mainostajalle usein hieman mystiselle näyttävästä mobiilimainonnasta: loppujen lopuksi kyseessä on aivan samanlainen verkon käytön päätelaite läppäreiden ja muiden desktop -tietokoneiden kanssa. Itse uskon mobiilimainonnan lähitulevaisuuden kehityksen myötäilevän ”ison netin” mainoselementtien kehitystä ja mm. retargeting-mainonnan, kontekstuaalisen mainonnan, ip-kohdennuksen jne. olevan jatkossa arkipäivää myös pienissä päätelaitteissa. Markkinoijalle mobiilin huippumielenkiintoiseksi tekee sen henkilökohtaisuus. Monelle mobiili on päivän ensimmäinen ja viimeinen media, jota seurataan heti aamusta aina nukkumaan menoon asti.

Jos mobiilimainonta on kuitenkin vielä ns. aamuruskon media, paistaa aurinko nettitv-mainonnalle jo täydeltä terältä. TNS Gallupin mediapanostustietojen mukaan nettitv-mainonnan määrä on ollut viime kuukausien aikana jo n. 10 % kaikesta display-mainonnasta. Ns. instream-mainonnan (eli nettitv-mainonnan) määrä Suomessa tulee tämän vuoden aikana noin kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 verrattuna. Kaiken kaikkiaan suomalaiset yrityksen tulevat panostamaan nettitv-mainontaan noin 5,5 – 6 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Panostukset voisivat olla tuplatenkin korkeampia, sillä kasvun esteenä on lähinnä mediatalojen tarjoaman mainoskapasiteetin rajallisuus.

Nettitv-mainonnan kiinnostavuuden takana on muutama yksinkertainen seikka. Ensinnäkin suosituimmat mainoselementit, eli katsottavan sisällön yhteyteen sijoitettavat etumainokset & mainoskatkot, ovat mainostajille tuttuja TV-mainonnasta ja näin mainosmateriaali on useassa tapauksessa jo valmiina. Lisäksi mainosten katsominen kuluttajalle on ns. pakotettua ja tätä kautta mainonnan oikean tavoittavuuden laskeminen on yksinkertaista. Lisäksi mainonnan kohdentaminen on poikkeuksellisen helppoa nettitv:n terävien katsojaprofiilien kautta.

Nettitv-mainonnan mainoselementit tulevat monipuolistumaan tulevaisuudessa, mutta TV-mainonnan kaltaisten mainoselementtien rooli tulee olemaan tulevaisuudessakin ratkaiseva. Me Maikkarilla uskomme siihen, että nettitv:ssä mainostaminen tulee tehdä liikkuvan kuvan kautta ja tuomme jatkossa mainostajalle helposti toteutettavia uusia liikkuvan kuvan mainoselementtejä Katsomoon. Syksyn uutuutta, ns. ”jättivideoruutua” pääsee katselemaan kumppanimme Videoplazan sivustolta:

http://www.videoplaza.com/demo/takeover/ (Huom! Toimii vain firefox-selaimella)

-pasi