Arkisto kohteelle tammikuu 2013

Parhaat Voitto-mainoselokuvat on jo valittu – tuomarina 14-vuotias Liisi

Liisi Hakulinen arvioi Voitto-mainoskilpailun ehdokkaat.

Liisi Hakulinen arvioi Voitto-mainoskilpailun ehdokkaat.

Olen 14-vuotias Liisi Hakulinen Kulosaaren yhteiskoulusta. Tulin Taksvärkkipäivänä MTV MEDIAan antamaan oman arvioni  Voitto-mainoselokuvakilpailun shortlistalle päässeistä mainoksista. Katsoin kaikki jatkoon päässeet mainoselokuvat.

Suurin osa niistä oli todella nerokkaasti ideoituja sekä hienosti toteutettuja. Hutejakin kyllä löytyi muutama, mutta huomattavasti vähemmän kuin odotin. Nyt kerron hieman omista suosikeistani, sekä minuun vähemmän vedonneista mainoksista.

Minuun vetosivat mainokset, joiden tekoon oli selkeästi panostettu ja joiden asia oli kerrottu selkeästi ja kiinnostavasti. Tällainen oli esimerkiksi ehdoton suosikkini C Moren Welcome to Hollywood -mainoselokuva. Idea oli toimiva ja se oli toteutettu upeasti. Mainoksessa oli osattu vetää juuri oikeista naruista, jotta saadaan suomalaiset varmasti television ääreen. Hollywood, kuuluisat näyttelijät sekä Suomesta puhuva Tom Cruise vetoavat aivan varmasti suomalaisiin televisionkatsojiin.

Pidin myös humalaisten aikuisten pelottavuudesta kertovasta Hirviöt-mainoksesta, jääkiekon ystäville suunnatusta Leijonanmetsästäjät-mainoselokuvasta sekä McDonaldsin Big double beef -hampparimainoksesta. Hirviöt-mainoksesta välittyi lasten kokeman pelon tunnelma aidosti ja sai varmasti monet aikuiset miettimään omaa alkoholikäyttäytymistään. Leijonanmetsästäjät-mainosta katsellessani aloin tuntea suurta ylpeyttä erityisesti suomalaisen jääkiekon korkeasta tasosta, vaikka kyllä siinä rupesi arvostamaan jääkiekkoa urheilulajina erilaisella tavalla kuin aikaisemmin. Mainos onnistui siis herättämään tunteita katsojassa, ja on sitä myöten onnistui tehtävässään. McDonaldsin mainos oli mielestäni hyvä, koska siinä oli keskitytty selkeästi yhteen asiaan, näin ollen mainos oli yksinkertaisuudessaan mukavaa katseltavaa.

Nyt voisin mainita muutaman mainoksen, joissa olisi mielestäni ollut vielä parannettavaa. Yleisradion Sinun tarinasi -mainos oli kyllä kieltämättä kaunis ja viihdyttävä kokonaisuus, jossa kerrottiin hienosti elämän ainutkertaisuudesta, sen pienistä sekä suurista iloista ja erilaisten kokemuksien hankkimisen tärkeydestä, mutta yksi olennainen asia jäi uupumaan. Jos mainoksessa kerran puhutaan siitä, kuinka elämässä pitää olla spontaani ja kuinka elämästä pitää nauttia, niin en usko, että mainoksen katsojalle tulisi päällimmäisenä mieleen röhnöttää telkkarin ääressä samalla kun voisi olla tekemässä niitä asioita, joita mainoksessa kehotetaan tekemään. Eli siis jos mainoksen tehtävänä oli houkutella Ylelle lisää katsojia, se toimi miltei päinvastaisella tavalla.

Tikkurilan The Four Seasons -mainoselokuvalla oli aikalailla sama ongelma. Mainos oli kauniisti toteutettu, kekseliäs ja idea oli hauska, mutta se ei antanut kuluttajalle mitään syytä tulla ostamaan maalejaan juuri heiltä. Myös Nokia Lumia 920 -puhelimen mainoksessa olisi ollut vielä hieman kehitettävää. Mainos alkoi erittäin hienosti kuvatessaan jopa ehkä huvittavan mahtipontisesti puhelimen valmistumista. Kiinnostavan ja jopa ylelliseltä tuntuvan mainoksen loppu oli kuitenkin erittäin tökerö ja mielestäni pilasi muuten niin hyvän mainoksen.

Loppujen lopuksi jokaisessa mainoksessa oli joitakin hyviä puolia eikä yksikään ollut täysi floppi. Mainokset olivat kaiken kaikkiaan hyviä. Ajattelen tästedes mainoksia kovan ja huolellisen tiimityön aikaansaannoksena.

Liisi Hakulinen

, ,

Jätä kommentti

IT MIGHT WORK…. EIKU TOTTA KAI SE TOIMII!

Uusien asioiden tekeminen on jännää, kivaa ja työmaailmassa usein stressaavaa. Projektit monimutkaistuvat, viivästyvät ja muuttuvat usein matkan varrella hankalimmiksi. Mutta mitä haastavampi projekti sitä hienompi fiilis on, kun homma on saatu pakettiin. Itse sain kokea näitä onnistumisen tunteita, kun viime syksynä vuoden synnytyksen jälkeen saimme netin kohderyhmäkauppatyökalun valmiiksi.

Jälkikäteen on helppo tunnustaa, että olin kohdentamisen lopullisen toimivuuden kanssa aika ”it might work” –tyyppisessä tilassa ihan kalkkiviivoille asti. Loppujen lopuksi kohdentamisen hyödythän voidaan mitata vasta täysin toimivalla järjestelmällä ja oikeilla nettikampanjoilla.

Tammikuun lopun häämöttäessä olemme pyörittäneet jo kymmeniä kohderyhmäkaupan kampanjoita ihan oikeille asiakkaille ja pääsääntöisesti jokaisessa (lue: yli 90 % kampanjoista) raportoitavat tunnusluvut ovat selvästi kohdentamattomia verrokkikampanjoita parempia:

  • kohdentaminen on parantanut klikkiprosentteja kymmeniä ja monessa tapauksissa jopa toista sataa prosenttia
  • mainoksen näyttöaika on selvästi parempi kohdennetuissa kampanjoissa
  • kohderyhmäkaupan kampanjat tavoittavat tarkasti mainostajan tavoitekohderyhmän
  • muutaman casen otannalla kohdentaminen on parantanut myös verkkokaupan konversiota huomattavastiKuva2 Kuva1

Kohderyhmäkaupan ehdoton kivijalka on kohdentamisen tarkkuus, eli miten takaamme, että kontaktit, jotka teknisesti katsomme kuuluvan esimerkiksi 25-54 -vuotiaille miehille,  toteutetaan myös oikeasti ko. kohderyhmässä. Tarkkuutta olemme evaluoineet parantuneiden kampanjaraporttien lisäksi myös yhdistämällä profilointidatan analytiikkadataan.

Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, kuten alla olevasta kuvastakin näkee. Miehet katsovat ja lukevat F1 ja Ralli -artikkeleita, nuoret naiset kuluttavat netistä BB -sisältöä jne.

Itse asiassa netin kohderyhmäkauppa näyttää niin toimivalta, järkevältä ja luonnolliselta verkkomainonnan vaihtoehdolta, että uskon sen syrjäyttävän nykyisen sivustokohtaisen display-mainonnan ostamisen jo tämän vuoden aikana.

Kuva3Myös kolikon toinen puoli on kiinnostava. Kohderyhmäkaupan, inscreen-mainosnäyttöjen sekä esimerkiksi isojen mainospintojen kautta ns. ”premium-display” on ihan oikeasti premiumia ja yhä relevantimpi brändimainonnan väline. Tätä kautta verkkomedian on entistä helpompaa kehittää myös premiumin ulkopuolelle jäävää varantoa.

Myös tätä, kokonaisuudessaan hyvin merkittävää, osaa verkkomedian mainosnäyttövarannosta tulee kehittää ja yksinkertaistaa etenkin taktisen verkkonäkyvyyden mainosvälineenä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa Maikkarille mm. astumista RTB-markkinalle. RTB:n kautta saamme avattua mediatoimistoille toisen ostoputken, joka tukee ”premium-displayta” ja Dive-järjestelmää. Tosielämässä MTV3.fi ja RTB kohtaavat toisensa ihan tässä helmikuun alussa. Siis helmikuussa 2013 🙂

Pasi Raassina

, ,

1 kommentti

Koko urheilun voitto

Vuoden TV-teko, Kultainen Venla -gaala

Vuoden TV-teko -palkintoa vastaanottamassa Yleisradiosta Markku Jylhäsalo (vas.) ja MTV Oy:stä Tatu Lehmuskallio. Kuva: Lehtikuva.

Kun MTV Oy ja YLE palkittiin Kultainen Venla -gaalassa Vuoden TV-teosta suorilla urheilulähetyksillään, muuttui jokin suomalaisessa mediamaailmassa. Aina suurta suosiota nauttinut urheilusisältö nostettiin tasa-arvoiseen asemaan muun televisiosisällön joukossa. Vaikka yksittäisiä palkitsemisia on aiemminkin urheilun saralla nähty, mm. Anza Mertaranta vakuutti Akatemian jääkiekon MM-huumallaan vuonna 2011, niin tällä kertaa puhuttiin koko urheilusta ilmiön nostattajana.

–          Jo oli aikakin, oli usein kuultu kommentti Alminsalin hälinässä tilaisuuden päätyttyä ja jatkoilla.

On kiistatonta, että katsoja- tai tilaajamääränumeroilla ja mediahuomion suuruudella urheilu on erityisasemassa. Se on niin suurta ja on sitä jatkuvasti, että siihen on turruttu. Miljoonayleisöt ja maksutelevision huimat kasvuluvut ovat muuttuneet yleiskieleksi eikä itse ilmiöön ja sen taustoihin kiinnitetä ansaittua huomiota.

–          No, se on vaan urheilua.

Niinpä, mutta se liikuttaa valtavia ihmismääriä ja -mieliä. Se on kallista, joskus vaarallista, mutta lähes aina kiehtovaa. Sen ympärille kasvavat nationalismin ylilyönnit, miljoonat eurot ja dollarit, kansainvälinen politiikka, dramaattiset tarinat ja ihmiskohtalot, mieltä järisyttävät voitot ja tappiot. Yksikään käsikirjoittaja ei voi toistaa samaa viikko toisensa jälkeen, joka vuosi ja usein jopa samoilla pääosan esittäjillä.

Joku voi todeta, että ohjelmatekohan on silloin helppoa. Näytetään huippusporttia ja selostetaan päälle. Sen jälkeen äijät jorisee studiossa ja kiintiönainen haastattelee. Kunpa niin olisikin. MTV MEDIAn jääkiekon MM-kisojen 567 tv-lähetystunnin tuotantourakka oli koko maailman mittakaavassa ennätyksellinen eikä pelkästään numeroina. Loimme kokonaan uuden kanavan pelkästään kisoja varten ja toimme tuttuun ohjelmaformaattiin uusia lähestymiskulmia sekä toteutusta. Kaikki asiantuntijamme eivät edes puhuneet suomea. Eikä tekniikka oikutellut. On kuitenkin hyvä muistaa, että MM-kiekko on vain yksi osa valtaisaa urheilukokonaisuuttamme. Tätä samaa tehdään eri lajeissa lähes vuoden jokaisen päivänä.

Hienointa lopputuloksessa ja tässä tunnustuksessa on kuitenkin se, että tehtiin vain juuri se mitä suunniteltiin. Jonkun pitää uskaltaa, uskoa ja osata. Kuten esimerkiksi Laura Mononen, Markus Autero, Petteri Ryynänen ja Unne Sormunen.

Tatu Lehmuskallio, MTV Oy:n urheilupäällikkö

, , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: