3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään

Kirjoittaja: Mari Rasimus

Sosiaalinen tv alkaa Suomessakin olla jo tuttua kauraa – kaikki tietävät, että tv-ohjelmien ympärillä käydään keskustelua sosiaalisessa mediassa. Mainostajat ja yhteistyökumppanit ovat kuitenkin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta – hyötyjä ei ole tiedostettu tai keskustelua ei ole osattu hyödyntää.

Miksi sitten kannattaisi olla yhteistyökumppanina mukana tv-ilmiöiden some-pöhinässä?

1) Keskustelevat katsojat suhtautuvat yhteistyökumppaniin positiivisemmin

Tutkimustuloksen mukaan aktiiviset, sosiaalisessa mediassa ohjelmasta keskustelevat katsojat suhtautuvat positiivisemmin yhteistyökumppaniin kuin passiiviset, ohjelmaa vain tuijottavat katsojat. Tämä on luonnollista, sillä aktiiviset katsojat ovat sitoutuneempia myös itse ohjelmasisältöön.

2) Ilmiöistä syntyy valtava määrä keskustelua

 #Bbsuomi-hashtagilla on twiitattu syksyn aikana jo 175 000 kertaa ja Putouksen Facebook-yhteisöt ovat tavoittaneet parhaimmillaan yli miljoona ihmistä viikossa. Lisäksi Posse on perjantai-illoissa järjestäen voittanut keskustelun määrässä kilpailijansa Vain elämää.

Viime keväänä eurovaalien alla Twitterin #Putous-keskusteluun alkoi ilmestyä poliitikkoja, koska he kenties kokivat tämän ”digitaalisen torin” olevan merkittävyydessään näyttäytymisen arvoisen. Tori on avoinna myös yhteistyökumppaneille – tarvittaessa MTV:n avustuksella.

3) Sosiaalisen median alustat suosivat medioita

Eikö brändisi Facebook-yhteisön tavoittavuus ja engagement kasva, vaikka markkinointibudjettia kuluu jatkuvasti Facebook-mainontaan?

Samaan aikaan tv-sisältöjen ja mediatalojen some-yhteisöt saavat satoja tuhansia, jopa miljoonia silmäpareja aivan ilmaiseksi. Tämä johtuu paitsi kiinnostavammasta sisällöstä, myös siitä, että esimerkiksi Facebookissa algoritmi suosii mediataloja. Facebook haluaa tarjota käyttäjilleen mahdollisimman hyvää sisältöä, joten se näyttää medioiden postauksia mieluummin kuin brändien postauksia. Sen takia kannattaa hypätä isojen ilmöiden kelkkaan sosiaalisessa mediassa tai tuoda ihmisiä kiinnostava sisältö omaan some-kanavaan.

MTV:n syksyn isoissa viihdeohjelmissa on nähty ennennäkemättömiä some-yhteistyömalleja, joiden tuloksista pian lisää. Stay tuned.

Tutustu myös MTV:n some-tv-mittariin

Elämyksellisiä keskusteluhetkiä syksylle!

Mari Rasimus @mariras

Kirjoittaja on MTV:n sosiaalisen median ja 2nd Screenin vastaava tuottaja, jonka jokapäiväiseen työterminologiaan kuuluvat hashtag, reach ja pöhinä.

Tv-sisältö jakoon – ja mitä sitten tapahtui?

Lähdimme viime syksynä mukaan mielenkiintoiseen pilottiin Tellyon, suomalaisen startupin kanssa, toisena tv-yhtiönä maailmassa. Nyt on aika purkaa kokemuksia reilun puolen vuoden jälkeen.

Tellyon Jaa tv-hetki -palvelulla katsoja voi napata tv-lähetyksistä 30 sekunnin videoklipin ja jakaa sen sosiaaliseen mediaan. Jakaminen tapahtuu punaista jaa tv-hetki -nappia painamalla: *klik* ja 30 sekuntia tv-ohjelmasta siitä hetkestä taaksepäin on valmis jaettavaksi Facebookiin tai Twitteriin kommentin kera. 
   

Palvelun logiikka tekijänoikeuksien kannalta on täysin päinvastainen, mihin on totuttu. Yleensä tv-katsojia kielletään jakamasta sisältöä, nyt päinvastoin annettiin tv-katsojalle vapaat kädet jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, toki ennalta annetuissa 30 sekunnin raameissa.

Tavoitteena oli saada selville, miten lyhyet sosiaalisessa mediassa jaetut klipit markkinoivat tv-ilmiötä ja millainen potentiaali niillä on kaupallisena alustana.

Putous räjäytti potin

Syksyllä palvelua pilotoitiin kolmessa ohjelmassa: Julkkis Big Brotherissa, Enbuske & Linnanahde Crewssa ja Totuuden torvissa. Syksyn aikana punaista nappia painettiin reilu 11 000 kertaa, niistä 653 klippiä päätyi sosiaaliseen mediaan asti. Klippejä katseltiin 23 500 kertaa. Katsojat eivät joko ihan vielä löytäneet palvelua, eivät ymmärtäneet, miten sitä käytetään tai sisällöllä ei ollut niin sanottua viraalipotentiaalia.

Putouksessa kokeilua jatkettiin ja vihdoin alkoi tapahtua: Putouksen mobiilipalvelussa sekä Facebook-sivulla ollutta punaista nappia painettiin ohjelmakauden aikana reilu 27 000 kertaa, niistä vajaa 900 klippiä päätyi jakoon. Näitä 900 klippiä katsottiin ohjelmakauden aikana lähes 300 000 kertaa ja Facebook-tykkäyksiä videoille tuli yli 100 000. Parhaiten jaetut klipit toimivat Putous-hahmojen Facebook-sivuilla, aidon fanituksen kehdossa.

Putous-klippeihin tuotiin ensimmäistä kertaa mukaan myös mainonta, pre-rollit ja klikattavat mainokset videoiden lopussa. Nyt ensimmäisessä vaiheessa mainokset olivat käytössä vasta Putouksen mobiilialustalla sekä Facebook-applikaatiossa. Konversiot olivat MTV Katsomon pre-roll-mainosten luokkaa. Lisäksi kokeiltiin Twitterin mainoskehikkoa. Mainoskokeilua jatketaan parhaillaan Tähdet, tähdet -ohjelmassa ja tarkoituksena on tuoda mainokset myös Facebookissa ja Twitterissä katsottuihin videoihin heti, kun mahdollista, jotta saamme lisää kokemusta.

Lisää tv-innovaatioita Suomeen!

Mitä pilotista sitten olemme toistaiseksi oppineet? Ensinnäkin sen, että aivan uusien sisällönjakomahdollisuuksien lanseeraaminen katsojille ei ole helppoa. Katsojat on opetettu olemaan jakamatta sisältöä, koska se on laitonta. ”Uudelleenopettaminen” vaatii viestintää ja koulutusta, lisäksi käyttöliittymän pitää kohdata mediankäyttötavat: parhaiten tällainen toiminnallisuus toimii 2nd Screen -palveluissa, joissa katsojat jo muutenkin ohjelman aikana ovat. Lisäksi käyttöliittymän pitää olla todella selkeä ja toimiva.

Toiseksi, Putous osoitti, että kun aktiiviset, fanittavat some-yhteisöt kohtaavat hyvän sisällön ja soppaan lisätään hieman avitusta ohjelman sosiaalisen median tiimiltä, on jaa tv-hetki -palvelulla hyvin paljon potentiaalia sekä markkinointi- että mainoskontaktimielessä. Parhaimmillaan yksi klippi sai eri alustoilla yli 17 000 katselua, lähes 13 000 FB-tykkäystä ja satoja jakoja. Palvelu lisää pöhinää ilmiön ympärillä erityisesti Facebookissa ja tv-ohjelman jaksojen välissä, kun Twitterissä keskustelu käydään ohjelman aikana.

Pilotti jatkuu, mutta kannustaisimme kaikkia tv-alan toimijoita aktiivisesti testaamaan uudenlaisia, innovatiivisia malleja jaella sisältöä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä myös sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media on meille hieno mahdollisuus, ei uhka. Olisi myös todella mielenkiintoista nähdä suomalaisesta startup-kentästä nousevan muita televisioon liittyviä innovaatioita.

p.s. Tellyo sai vastikään 200 000 euron kasvurahoituksen, onnittelut!

Mari Rasimus                              

Kirjoittaja vastaa MTV:n 2nd Screen -tekemisestä

Sisältö on kingi – Facebookissakin

Facebookin uudistuneen algoritmin on myötä on näkynyt mielipiteitä, ettei mikään brändi enää pärjäisi Facebookissa ilman mainontaa, kun postaukset näkyvät vain murto-osalle sivun tykkääjistä. Uskallan olla eri mieltä – hyvällä sisällöllä ja yhteisönrakentamisella voidaan saavuttaa orgaanisia tavoittavuuksia, jotka ylittävät moninkertaisesti sivun tykkääjämäärän.

Pari esimerkkiä: Putouksen Facebook-sivun kävijämäärä kasvoi alkuvuoden 2014 aikana yli 25 000 seuraajalla 226 000 seuraajaan. Orgaaninen reach oli parhaimmillaan 1,2 miljoonaa / 28 päivää. Oheinen ”BB-Aslakin” kuva sai 85 000 peukkua ja yli 750 000 tavoittavuuden.

Tämä kuva näkyi yli 750 000 Facebook-käyttäjälle orgaanisesti

Vielä huikeampi esimerkki on MTV Jääkiekon Facebook-sivu, jossa on 28 000 tykkääjää. Sotshin olympialaisten aikana sivu tavoitti jopa 1,2 miljoonaa Facebook-käyttäjää viikossa! Ja olympialaiset eivät edes tulleet MTV:n kanavilta.

MTV Jääkiekko -sivu tavoitti käsittämättömät 1,2 miljoonaa FB-käyttäjää viikossa.

Joku voisi sanoa, että suomalaisten lempilapsia Putousta ja jääkiekkoa ei voi verrata muihin brändeihin ja kenties suoraan ei voikaan yleistää. Tässä kuitenkin menestystekijöitä kummankin sivun takana, joista kuka tahansa yhteisömanageri voi ottaa oppia

1) Sisältö, sisältö, sisältö

Hyvä sisältö on hyvää sisältöä Facebookissakin. Sen tekeminen vaatii reaktiivisuutta ja some-spesifiä osaamista, mutta myös sisältöosaamista.  Markkinointi-ihmisten sijaan kannattaa laittaa tarinankertojat ja journalistit asialle.

2) Muiden kanavien tuki

Kaikki käytettävissä olevat kanavat kannattaa valjastaa tukemaan toisiaan. Heitä ihmiset luontevasti kanavasta toiseen, ”tiisaa”, aktivoi livenä ja jatka tarinaa eri paikoissa.

3) Pitkäjänteisyys

Sekä Putouksen että MTV Jääkiekon sivuja on rakennettu systemaattisesti useamman vuoden ajan, samoin niiden tukemista muiden kanavien avulla (televisio, verkkosivut, muut some-kanavat).

4) Aktiivisen yhteisön rakentaminen

Ihmiset haluavat osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Parhaimmillaan yhteisöä voidaan kutsua faniyhteisöksi, jolloin keskustelu toimii lähes itsestään. Toki läsnäolo on myös tärkeää.

4) Volyymi

Sekä Putouksessa että MTV Jääkiekossa volyymi toimii. Postauksia tehdään jopa kymmeniä päivässä eikä soraääniä ole kovinkaan paljon kuulunut. Kun sisältö on relevanttia yhteisölle, se ei ärsytä.

Mitä hyötyä näistä yhteisöistä sitten on MTV:lle? Ainakin Facebookista tulevat kävijävirrat MTV.fi:hin ovat merkittäviä. Suoraa vaikutusta brändien tai ilmiöiden kokonaisrakentamiseen on vaikeaa mitata, mutta jos tavoittavuuksia mitataan miljoonissa uniikeissa, sitä tuskin voi kiistää. Näin aktiivisilla yhteisöillä on myös monin tavoin kaupallista potentiaalia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Digitalist Networkin sivuilla.

Mari Rasimus

Kirjoittaja vastaa MTV:ssä some-tekemisen kehittämisestä

Kakkonen on ykkönen? 2nd Screenin ja sosiaalisen tv:n vuosi 2013

Hyppäsin vuoden alussa MTV:llä pestiin, jonka sisältöä olen saanut selitellä sukulaisille yhden jos toisenkin kerran: vastaamaan 2nd Screenistä, sosiaalisesta tv:stä ja kuluttajavuorovaikutuksesta (jos joku keksii, miten hirviötittelin voisi lyhentää, otan vastaan ehdotuksia).

Työkenttääni yritin hahmottaa heti vuoden alussa seuraavan kaavion avulla: 2nd Screen –lähestymistapa on enemmän alusta / teknologialähtöinen, sosiaalinen tv taas vuorovaikutukseen viittaava. Itse arjen työkielessä käytämme ensiksi mainittua termiä mobiilipalveluista ja jälkimmäistä sosiaalisesta mediasta tv-ohjelmien yhteydessä.

Sosiaalinen tv pöhisee

Maailmalla 2nd Screen ja sosiaalinen tv ovat olleet viime vuosien kuuma aihe. USA:ssa Nielsen osti jo vuosi sitten sosiaalisen tv:n analytiikkayritys Social Guiden ja lanseerasi viime kesänä ”Twitter TV ratingin” perinteisen tv-katsojaluvun rinnalle tavoitteena ymmärtää paremmin sosiaalisen median ja television yhteyttä. Myös tv-mainostajat Yhdysvalloissa ovat hypänneet rohkeasti mukaan Twitteriin erityisesti suurten live-tapahtumien yhteydessä ja näimme vuoden aikana klassikoksi muodostuneita menestyscaseja, kuten Oreon twiitin Suberbowlin aikana.

Myös Suomessa Twitter on viimeisen puolentoista vuoden aikana noussut ykköseksi tv-ohjelmien aikana käytävässä keskustelussa. Joku voisi muistuttaa, että palveluna Twitter vasta kolkuttelee mainstreamin portteja, mutta kuten tuore Kurion koostama sometrendit 2014 -raporttikin kertoo, some-palveluiden kenttä on entistä pirstaloituneempi ja Facebookin kaltaisia menestystarinoita tuskin enää nähdään. Markkinoijien kannattaa huomioida kohderyhmästä riippuen yhä useampi some-kanava ja esimerkiksi MM-kisojen aikana lähetetyt 138 000 #mmkisat-twiittiä, tai Julkkis Big Brotherin huikea 22 000 #bbsuomi-twiittiä yhtenä päivänä, puhuvat omaa kieltään Twitterin puolesta.

BB:n jälkeen tehty tutkimus sosiaalisen tv:n vaikutuksesta ohy-kumppaneiden kiinnostavuuteen oli meidän Social TV -putiikkimme näkökulmasta merkittävä. Sitoutuneet katsojat, jotka eivät vain katso ohjelmaa tv:stä, vaan myös keskustelevat siitä sosiaalisessa mediassa, kiinnostuvat myös ohy-kumppaneista enemmän. Tämä tarkoittaa entistä enemmän sosiaalisen tv:n panostuksia, katsojien osallistamista ja keskustelun aktivointia MTV:n ohjelmien ympärillä.

Pöhinän nostattamisessa MTV on Suomen paras ja vuonna 2014 tarjoamme mainostajille myös tätä osaamistamme ohy-kumppanuuksien yhteydessä. Oletko mainostaja ja kiinnostunut näkymään luontevalla tavalla osana tv-ohjelmakeskustelua tai saamaan omiin some-kanaviisi behind the scenes -sisältöä tv-kulisseista? Onnistuu.

Milloin se 2nd Screen oikein lyö läpi? 

2nd Screen -palveluiden suuresta tulevaisuudesta on maailmalla kohkattu jo pari vuotta, mutta edelleen tunnutaan junnaavan odottavassa tilanteessa: potentiaali nähdään ja tulevaisuuden visioita maalataan ahkerasti, mutta palveluiden aito yhteys tv-ohjelmiin ja sitä kautta aito katsojalle tuottama lisäarvo sekä ennen kaikkea riittävä ansainta puuttuvat.

Valonpilkahduksia on kuitenkin nähty jo Suomessakin. Julkkis Big Brotherin 2nd Screen -palvelu BB Syke ylitti kaikki odotukset ja löi meidät ällikällä keskimäärin 157 000 uniikilla viikkokävijällä. Sen ytimessä oli Katsojan valinta -toiminnallisuus, jonka avulla katsojat osallistuivat reaaliajassa suoriin BB-tv-lähetyksiin. Vivus.fin sponsoroima toiminnallisuus keräsi 52 000 osallistumista kuuden viikon aikana.

Itse uskon erillisten 2nd Screen -palveluiden menestyksen riippuvan täysin niiden oivaltavasta ja luontevasta yhteydestä itse tv-ohjelmien sisältöön. Toivoisin myös tv-ohjelmaformaattien kehittäjien ja käsikirjoittajien alkavan yhä enemmän miettimään tv-elämyksiä suoraan kahdelle screenille yhden sijaan. Mikäköhän se ykkösruutu nuoren kohderyhmän silmissä edes on?

2014 keväällä näemme 2nd Screen -palveluita ainakin Putouksessa ja uudessa Tähdet, tähdet -viihdeohjelmassa. Räätälöimme jatkuvasti kumppaneille uusia oivaltavia tapoja olla mukana sekä sosiaalisen tv:n että 2nd Screen -palveluiden puolella, josta tavoittaa ne sitoutuneimmat ja aktiivisimmat silmäparit.

MTV:n vuoden second screen / sosiaalinen tv -yllättäjät TOP 5

1) Big Brotherin 2nd Screen -palvelu BB Syke, parhaimmillaan 2,7 miljoonaa sivulatausta viikossa.

2) Jaa tv-hetki -pilotti, jossa ensimmäisenä maailmassa annettiin katsojille mahdollisuus jakaa tv-ohjelmasta reaaliajassa videoklippejä someen. Pilotti jatkuu Putouksessa 2014.

3) Viidakon tähtöset -meemikuva ”Nevahööd susta” levisi viraalisti kuin häkä, tavoittavuus Facebookissa yli 700 000

4) Sosiaalisen tv:n huippuluku Suomessa: 22 000 twiittiä #bbsuomi-hashtagilla 3.9. Vrt. esimerkiki #linnanjuhlat 6.12. 19 000 twiittiä.

5) Putous ja Karim Z. Yskowich, joka toi ”somelaisuuden” koko kansan tietoisuuteen

Rentouttavaa Joulunaikaa kaikille somelaisille ja menestyksekästä Uutta Vuotta!

Mari Rasimus

Kirjoittaja on MTV:n 2nd Screenin, sosiaalisen tv:n ja kuluttajavuorovaikutuksen vastaava tuottaja, joka yrittää pysyä joululomalla pois somesta. Vähän voi silti aina twiitata @mariras.

Some osui ylämummoon

MM-kisalähetykset tavoittivat tänä vuonna yli 4,1 miljoonaa suomalaista MTV MEDIAn kanavilla. Kun kiekko tipahti jäähän toukokuun 3. päivä, ilmiö puhkesi jälleen kerran sinivalkeaan kukkaan ja leijonat karjuivat kuorossa Suomi-neidon kunniaksi hassusti istuviin pelipaitoihin verhoiltuna. Kiekkokarnevaalit tempaavat mukaansa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mitähän Don Tamilla on tänään päällä?

Ottelulähetysten aikana kotikatsomoissa ruodittiin pelaajia sekä joukkueita. Saavatko Leijonat NHL-vahvistuksia? Ketkä pelaajat sopisivat parhaiten samaan kentälliseen. Tuomarit ovat puusilmiä. ”Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä Raantaa rakkaampaa.”
Jokaiselta jääkiekon ystävältä löytyi mielipide ja jokainen oli pelin rautaisin asiantuntija. Joukkoon mahtui myös lajin viihdekäyttäjiä, joita kiinnostaa usein ”ulkojääkiekolliset” tekijät.

Oli lähestymiskulma mikä tahansa, turnauksen aikana kiekon ympärille syntyy uusi sosiaalinen ulottuvuus, joka mahdollistaa hyvässä seurassa unohtumattoman elämysmatkan. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka halutaan muistaa ja jakaa koko maailmalle. Jääkiekko on pyhä asia ja sen seuraamiseen ollaan valmiita käyttämään myös paljon aikaa ja energiaa.

Karjumisen ohella kiekon sokaisemat Runebergit rikastuttivat sosiaalisen median keskusteluja. Näillä kavereilla ei purkka pysähdy. Oma asiantuntijuus, mielipide tai kannustushuuto halutaan jakaa oman olohuoneen lisäksi koko maailman kanssa. Lisäksi tv-studiossa päivystäville Maikkarin jääkiekkoasiantuntijoille halutaan esittää liuta kysymyksiä päivittäin. Ennen MM-kisoja Twitterissä kävi kuhina jääkiekkoon liittyvien hashtagien ympärillä. Kuhina jatkuu yhä.

Spotti-blogin kirjoitus “Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus” sivusi vuoden takaisia kotikisoja, joiden yhteydessä pilotoitiin myös MTV MEDIAn uusia sosiaalisen tv:n ratkaisuja. Vuosi sitten seurasimme tiiviisti myös Twitterissä käytävää keskustelua kahden eri hashtagin alla.

Vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen päätyttyä #mmkisat tai #mm2012 -hashtageilla oli kirjoitettu yhteensä noin 50 000 twiittiä.

Tänä vuonna TV-lähetykseen osallistuminen pyrittiin tekemään entistäkin helpommaksi sekä houkuttelevammaksi. Venytimme eri osallistumismahdollisuuksia kuuteen eri alustaan: Twitter, Katsomo-palvelun ottelulähetysten chat, Hockey Night 2nd Screen älypuhelinsovelluksen chat, Facebookin Hockey Night -sivujen kommentointi ja Tekstiviestit.

Varsinainen kirsikka kakussa oli Instagram-palvelun kuvat, joita niitettiin reaaliajassa Twitterin tapaan #mmkisat-hashtagilla. Vastaavaa Instagram-toteutusta kokeiltiin jo vuoden 2012 Big Brotherissa, mutta tällä kertaa kuvia kyettiin tuomaan lähetykseen entistäkin raikkaammalla tavalla studion touch screenin välityksellä. Kurkistusikkuna kotikatsomoihin oli avattu.
MM2013-sivustolla otettiin käyttöön niin sanottu some-seinä, joka keräsi mielenkiintoisimmat somekeskustelut näyttävästi esille tv-lähetysten ohella. Sivusto toimi nimellä MM-Syke. Myös keski-ikäistynyt Tekstikanava valjastettiin esittämään syke-viestivirtaa – Tosin ilman Instagram-kuvia.

Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista. Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa.

Viestitulva yllätti jo ensimmäisenä päivänä suorien tv-lähetysten käynnistyessä ja tuhannet päivittäiset viestit rikastuttivat ilmiötä sekä tv-lähetyksiä aina mitalipeleihin saakka. Kuuden eri lähteen yhteenlaskettu viestimäärä ylitti lopulta 200000 maagisen rajan. Näistä lähes 138000 oli #mmkisat-hashtagilla varustettuja twiittejä. Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista.

Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa. Siitä huolimatta on syytä muistaa palvelun avoimen ekosysteemin tuomat mahdollisuudet: Vaikka #mmkisat-twiittejä kirjoitti vain reilun 15000 uniikin twiittaajan ryhmä, twiittien tavoittavuuden lukemat ylsivät miljooniin. Myös #mmkisat-twiittien paikkatiedot avaavat mielenkiintoisen ikkunan. Tämä lisäksi jääkiekkoa seuranneiden ja aiheesta twiitanneiden laite- sekä ohjelmistokanta kertovat omaa tarinaansa palvelun olevan vasta kuherruskuukaudella suomalaisten kanssa. Myös käyttäjätilien seuraajamäärät olivat valtaosalla alle sadan seuraajan lukemissa.

Mikä olisi #mmkisat-twiittien tavoittavuus, jos kaikki 4,1 miljoonaa jääkiekosta kiinnostunutta suomalaista twiittaisivat suoran televisiolähetyksen äärellä?

Potentiaalia ja kasvuvaraa kakkosruudun kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen eri muotoihin on vielä lähes rajattomasti. Jääkiekkokansan kuunteleminen ja loputtomaan kysymystulvaan vastaaminen on koettu entistäkin tärkeämpänä elementtinä suorien lähetysten sisällöntuotannossa. Haluamme tulevaisuudessa rikastuttaa katselukokemusta entistäkin monipuolisemmin ja luoda jokaisesta hetkestä suuren elämysmatkan. Sisältöjä tehdään ihmisiä varten. Sisältöjä voidaan myös luoda yhdessä.

Jos kirjoitamme tässä tekstissä mainittujen kuuden eri viestilähteen hieman yli 200000 viestiä A4-arkeille käyttäen Arial-fonttia (koko 12) ja tekemällä rivivaihdon jokaisen viestin päätteeksi, viestit täyttävät lopulta 6461 A4-arkkia. Jos asettelisimme nämä A4-arkit jonoon pituussuunnassa Hartwall Arenan ulkoseinille, arkit kiertäisivät hallin yli 4,5 kertaa. Kuinka monta kierrosta saadaan vuonna 2014 Minskin hallin ympäri?

Juhani Tammisen kalapaita löysi uusia ulottuvuuksia.

Lue myös:
Putous on somelainen työvoitto

Kirjoittaja on MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n tuottaja Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa social-TV -toimintojen mittaamisesta ja integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

Jotain ihan uutta?

Maikkari julkaisi viime viikolla, juuri lätkän EHT-turnauksen Venäjä-Suomi -ottelun alla, Hockey Night 2nd Screen sovelluksen ladattavaksi iOS, Symbian ja Windows Phone -päätelaitteille. Sovelluksen tarkoitus on osallistaa MM-lätkän live-katselijat mm. tuulettamaan (=ravistamaan puhelinta), keskustelemaan ja vastaamaan päivittäin vaihtuviin kysymyksiin. Applikaatio on myös linkitetty tv-lähetyksiin. Päivän kysymysten tuloksia & yksittäisiä vastauksia voidaan nostaa täydentämään esimerkiksi erätaukojen studio-osuuksia jne. Päällisin puolin kuulostaa siis juuri sellaiselle väkkärälle joka on (jostain syystä) nyt kuumin puheenaihe mediamaailmassa ja aihe johon on hyvä siirtyä kun medialta kysytään perinteinen ”mutta onko teillä oikeasti mitään uutta tulossa…”. No, tässä niitä tulee. Ensimmäisiä tuloksia ja omia fiiliksiä (alla kuva ”2nd screen miehestä työssään”, eli tuulettamassa leijonille).

Heti alkuun on todettava adjektiivien helppo, harmiton ja vaivaton kuvaavan hyvin applikaatiota. EHT-turnauksen Suomen pelien aikana tuuletuksia (eli niitä puhelimen ravisteluita) tuli peräti n 750 000 kappaletta. Innokkaimmat tuulettajat ylsivät lähes 50 000 tuuletukseen ottelun aikana. Yhden ”tuuletuksen” kestäessä karkeasti 0,3 sekuntia, pääsemme peruskoulumatikalla tulokseen jonka mukaan tämän valtavan tuuletusmäärän kerääminen kestää yli neljä tuntia. Todellista leijona-faniutta! Ennen Suomi-Tsekki peliä luin myös appsin keskustelupalstaa. ”Valtteri” kertoi tehneensä teipistä käsituen, ettei ranne väsy liiasta tuulettelusta…

Pakko myöntää että innostuin myös itse tuulettelemaan. Henkilökohtaisen ennätyksen tein yli kahdella tuhannella tuuletuksella Suomi-Ruotsi -pelissä. Allekirjoittaneelle hauskimmaksi applikaation elementiksi muodostui omien FB-kavereiden kanssa kisailu. Haastoin tosissani mm. kollegani Jessen ja Stinden tuuletuskilpaan, mutta loppujen lopuksi jäin kolmanneksi… Seuraava koitos ”Maikkarin 2nd screen –herruudesta” käydään MM-kisojen avausottelun Kanada-Slovakia yhteydessä.  Pääsen itse katsomaan peliä paikan päälle ja tarkoitus olisi aloittaa tuulettaminen jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Kannattaako applikaatio ladata, esimerkiksi jos itse lätkä ei edes kiinnostaisi? Mun mielestä kannattaa, sillä vain omien kokemusten kautta pääsee koko 2nd screen ilmiöön sisälle. Tuulettelu on myös yksinkertaisesti hauskaa. Lopuksi pitää todeta miten ainakin lätkän tyyppiseen nopeaan peliin yksinkertainen ja helppo appsi istuu erinomaisesti. Tosifanien on vaikea kuvitella innostuvan sovelluksesta jos sen käyttäminen häiritsisi itse pääasian, eli lätkän, seuraamista.

-pasi