Avainsanat: mediankäyttö

MTV:n viisi fokusta

Kirjoittaja: Tomi Halonen

MTV_image_1280x720

MTV:ssä ja MTV:n myynnissä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana. Muutosten keskellä onkin hyvä kiteyttää, mitä meille kuuluu ja mikä on MTV:n fokuksessa tänään – ja tulevaisuudessa.

Halutuimmat sisällöt

Halutuimmat sisällöt ja vahvat kanavabrändimme niin tv:ssä, radiossa kuin kaikissa digitaalisissa väylissä ovat kaiken toimintamme keskiössä. MTV luo Suomen puhutuimmat ilmiöt. Kanavapuolella esimerkiksi Radio Nova uudistui reilu kuukausi sitten tuoden tarinallisuuden vahvemmin eetteriin. Myös Subin roolia kirkastetaan suhteessa muihin kanavabrändeihimme, ja kerromme tästä lisää syksyllä.

Suomalaisten mediakäyttö

Olemme tehneet ison tutkimustyön suomalaisten arvoista ja tulevaisuudenodotuksista, heidän kulutus- ja mediakäyttötottumuksistaan ja trendeistä. Tätä dataa hyödynnämme omien kanaviemme ja sisältöjemme suunnittelussa, markkinoinnin ja tuotteistuksen kehityksessä sekä luonnollisesti asiakastyössä.

Mitä asioita suomalaiset arvostavat? Miten uudet kuluttajuuden muodot muuttavat toimialoja? Miten mediakäytön muutos muuttaa niin mediataloja kuin markkinointia? Näiden kysymysten äärellä rakennamme parasta suhdetta suomalaisiin.

Tarinankerronta

Nykyisessä taloustilanteessa taktisen mainonnan rooli kasvaa – tai pahimmassa tapauksessa markkinoinnin roolia supistetaan. Me katsomme asiaa toisesta näkökulmasta. Mainonnan huomioarvojen pirstaloituessa kasvaa nimittäin tarinan ja laadukkaan, monimediallisen mainonnan rooli brändinrakennuksessa.

Tuomme vuoden aikana uusia tuotteistuksia ja caseja havainnollistamaan, miten eri kanavia hyödynnetään nykypäivän tarinankerronnassa, ja miten monimediallisella tarinankerronnalla tehdään tuloksia.

Digitaalinen MTV

Omistajayrityksemme Bonnier on avoimesti kertonut tavoitteekseen olla johtava digitaalinen mediatalo vuonna 2020. Tämä tavoite johtaa myös MTV:n digitaalisen sisällön ja tuotteistuksen kehittämistä.

Kaikki ilmiömme niin tv:ssä kuin radiossa löytyvät myös digitaalisista kanavistamme: MTV Katsomosta, nettiradioista, MTV.fistä sekä vahvoista sosiaalisen median yhteisöistämme.

Vahvuutemme on laadukas ja turvallinen digitaalinen mediaympäristö. Tiesitkö, että MTV Katsomossa yhden katselukerran keskiarvokesto on 15 minuuttia? Tämä kertoo vahvan sisällön vetovoimasta.

Muutoksen johtaminen

Kun media- ja markkinointiala on murroksessa, on myös sisäisiä toimitapojamme katsottava uudesta näkökulmasta. Olemme aloittaneet kaupallisen toimintamallimme muutoksen, jonka tuloksia näet toivon mukaan jo kuluvan vuoden aikana. Kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme asiakaslähtöisemmäksi, jonka keskiössä on joustavuus ja entistä luovemmat monimediaratkaisut.

Tällaista meille siis kuuluu. Entä mitä teille? Ota yhteyttä, niin keskustellaan!

Tomi Halonen

Tomi Halonen
MTV:n kaupallinen johtaja
@HalonenTomi

, , , ,

Jätä kommentti

Millaista televisiota katsomme vuonna 2025?

tv_tulevaisuus_kuvitus

Tänään perjantaina vietetään YK:n julistamaa Maailman tv-päivää. On siis mitä sopivin hetki pysähtyä visioimaan, mitä televisiolle mediana tapahtuu tulevien vuosien aikana.

Lennokkaimmat visionäärit ovat jo jonkin aikaa povanneet television kuolemaa. Microsoft ennusti vuonna 2009, että netin käyttö ohittaa television kesäkuussa 2010. IBM puolestaan julkaisi 2009 laajan raportin nimeltään The end of television as we know it.

Ja kuitenkin televisio on nyt suositumpi kuin koskaan. Sitä katsellaan yli 3 tuntia päivässä ja katsomisen tavat ovat monipuolistuneet nopeasti. Hyvän olon tunne voi kuitenkin koitua turmioksi, jos tv-bisneksessä ei ymmärretä katsoa kristallipalloon ja ennakoida tulevaa. Itse näen omassa pallossani kolme keskeistä kehityslinjaa, jotka muovaavat television hyvin erilaiseksi mediaksi vuoteen 2025 mennessä.

Tärkein tekijä on eittämättä digitaalisuus – jo paljon ennen vuotta 2025 on digitaalisten teräväpiirtolaitteiden levinneisyys 100%. Kaikilla ihmisillä ja kotitalouksilla on useita päätelaitteita, joilla on helppoa katsoa, jakaa ja kommentoida lempisisältöjä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Myös digitaalisten kanavien määrä on kasvanut, osa niistä on pelkästään verkossa. Perinteisten mediatalojen palveluista, kuten MTV Katsomosta tai Yle Areenasta, tulee kokoontumispaikkoja, toreja. Ne kokoavat yhteen mediayhtiön kanavat sekä sadat muut pienemmät kanavat, jotka ovat yhden tai useamman innokkaan mediatalentin tuotoksia.

Talentit ovatkin toinen keskeinen menestystekijä. Tulevaisuuden televisiossa sisältöjen tekeminen demokratisoituu, koska kenellä tahansa voi olla tarvittavaa intoa, luovuutta ja teknistä kyvykkyyttä. Mediayhtiöiden kannattaa seurata tarkasti nuorten osaajien työskentelyä, sillä he tuovat uudenlaista iloa ja keveyttä sisältöjen tekemiseen. Tubettajasukupolven parhaista talenteista tullaan taistelemaan kiihkeästi.

Avainasemassa kaupallisen television tulevaisuudessa tulee olemaan myös mainonnan muotojen kehittyminen. Jatkossa matka lempisisällön parista ostosten tekemiseen tulee olemaan lyhyempi kuin koskaan aiemmin. Median, kaupan ja palveluiden raja-aidat ovat häilyviä ja mainonnan kohdennettavuus on huippuluokkaa. Mainostajan ei tarvitse enää tarjota kaikille kaikkea, vaan personoitu mainosviesti kunkin tarpeisiin. Mainostajalle avautuu vuoteen 2025 mennessä ennennäkemätön mahdollisuuksien meri.

Yhteenvetona voikin todeta, että televisiolla on edessään huikea kehityksen vuosikymmen. Vuonna 2025 ”televisio” tarkoittaa itse asiassa mitä tahansa mediapintaa – vaikka jääkaapin ovea! – josta sisältöjä voi seurata. Televisio ei ennenaikaisista huhuista huolimatta ole kuollut, vaan luo parhaillaan nahkaansa.

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

, , , , ,

Jätä kommentti

Instagram, WhatsApp ja Snapchat – nuorten sosiaalisen median TOP 3

Kirjoittaja: Pilvi Lysmä

somekuvat

Käytän päivittäin kaikkia näitä kolmea ohjelmaa.

Instagramissa jaan kuviani ja selfieitä. Tsekkaan aika usein tuleeko etusivulle uusia kuvia.

Kaikki kaverini ovat Instassa, ja käytämme Instaa tosi paljon. Jos emme lisää omia kuvia, niin tykkäillään ja kommentoidaan muiden kuvia, sillä nykyään yleensä pelkkä kiitos ei riitä. Pitää kommentoida takaisin kommentoijan kuvaa.

WhatsAppia kutsutaan puhekielessä wappi tai WA ainakin minun kaveripiirissäni. Viestittelen wapissa joka päivä, yleensä kavereiden kanssa ja vanhemmille infoan tekemisistäni. Käytän mieluummin wappia kuin imessagea, koska se on helpompi ja nopeampi ja siellä voi lähettää ääniviestejä, jos ei jaksa kirjoittaa.

Snapchatissä laitan kuvia kavereille ja tutuille.

Kik oli ennen suosittu. Nykyään sitä ei kovin moni käytä. Jotkut laittavat kik-nimensä vaikka Instagram-bioonsa, niin joku tuntematon voi joskus tulla juttelemaan. Yleensä kikissä kysytään kuitenkin melkein heti numeroa, koska halutaan jutella wapissa, mikä on paljon helpompaa.

Tv:stä katson aina Salkkarit ja joitakin muita sarjoja. Välillä tulee tosi paljon sarjoja, joita haluan katsoa. esim. Muodin huipulle, Carrien päiväkirjat, Glee, Amerikan huippumalli haussa, mutta välillä ei tule mitään kiinnostavaa. Käytän Katsomoa, jos en ehdi katsoa tv:stä.

Pilvi Lysmä, 14 vuotta, Pakilan yläaste

Kirjoittaja oli TET-harjoittelussa MTV:ssä 22. – 26. syyskuuta.

,

Jätä kommentti

Tavoittamisen sietämätön keveys

Kirjoittaja: Teemu Neiglick

Taas on se aika vuodesta, jolloin tutkimusinstituutiomme Kansallisen mediatutkimuksen (KMT*) tulokset on julkaistu. Tulokset voisi kiteyttää niin, että printtikäyttöliittymä menettää suosiotaan, mutta suurimmalla osalla sisällöistä on kokonaisuudessaan eli eri päätelaitteiden kautta enemmän kuluttajia kuin aikaisemmin. Hienoa. Toimitukset ja sisällöntuottajat ovat tehneet hyvää työtä. Ja samalla päähän hiipii väkisin ajatus, että milloin vuorokaudesta loppuvat tunnit ja Suomesta ihmiset, kun mediankulutus vain tutkimusten mukaan kasvaa ja kasvaa.

Parhaillaan KMT:n tulokset siirtyvät vauhdilla mediamyynnin työpöydille. Mediakortteja päivitetään, vertailutaulukkoja lasketaan ja kokonaistavoittavuuksia pyöritään mahdollisimman suurien lukujen aikaansaamiseksi. Ja kohta soi meillä medianostajilla puhelin.

Sanotaan se nyt heti alkuun ja ihan suoraan. Tavoittavuus ei riitä yhtään mihinkään. Media ei ole media, jos se ei aidosti tavoita ihmisiä. Tavoittavuus on hygieniatekijä, se pakollinen osuus, välttämätön paha ja kaiken edellytys, että mainostaja edes lähtökohtaisesti voisi edes olla kiinnostunut kyseistä mediaa tai mediaryhmää käyttämään.

Yksikään mainostaja tai median ostaja ei voi näinä päivinä pitää työpaikkaansa, jos hän raportoi tavoittaneensa kohderyhmiä, muttei mitään muuta.

Median hyödyntämisessä on kyse vaikuttamisesta. Miten mainostaja mediaa hyödyntäen vaikutti xx miljoonaan kontaktiiin ja sai heidän käyttäytymisessään ja ajattelussaan tapahtumaan halutun muutoksen. Siitä, että medialla on teoriassa mahdollisuus tavoittaa välineidensä kautta xx miljoonaa lukijaa, on vielä pitkä matka siihen, että medialla olisi mainosratkaisujensa kautta aidosti kyky vaikuttaa heihin.

Vaikuttaminen on se kuninkuuslaji, jota mediamyynnin materiaalien tulisi tarjota: miten lukijaa on osattu sisältöjen osalta palvella ja ohjata eri päätelaitteista toiseen. Entä ne ratkaisut, joissa media on kokonaisuudessaan enemmän kuin osiensa summa? Millaisia ovat ne mainosratkaisut, jotka aidosti hyödyntävät ko. medioiden käyttötapaa, eivätkä vain ole mainoksille aivoton alusta? Missä ovat ne ratkaisut, joilla aidosti vaikutetaan kuluttajiin?

Vaikuttaminen ja etenkin aktivointi on näinä päivinä helvetin vaikeaa. Median käyttöhetket ovat pilkkoontuneet lyhyiksi, uskollisuus sisältöihin muuttunut ja medioiden päällekkäiskäyttö alentaa yksittäisen kanavan saamaa huomioarvoa. Samaan aikaan markkinointi on mitattavampaa kuin koskaan ennen ja sen onnistumista arvioidaan puhtaasti liiketoiminnan mittareilla.

Nyt jos koskaan tulee mediamyyntien mainosratkaisujen perustua kuluttajien ymmärtämiseen. Ja varautua sen kaivatun vaikuttamisen todentamiseen ja näin osavastuun kantamiseen mainostajien tavoitteista.

Joten sovitaanko, että puhutaan vaikuttamisesta, kun seuraavan kerran tavataan.

 

teemu

 

 

Teemu Neiglick

Kirjoittaja on markkinointiarkkitehti ja perustaja mediatoimisto ToinenPHD Oy:ssa.

 

 

*Kansallinen Mediatutkimus (KMT) on printtimedia-alan yhdessä toteuttama tutkimuskokonaisuus, joka tuottaa luetun median mediamyynnin valuutan eli viralliset lukijamäärät vajaalle 200 lehdelle ja niiden digijulkaisuille. Siinä raportoidaan painettujen lehtien yhden numeron keskimääräinen lukijämäärä ja kyseisen median viikkokävijämäärä. Näistä tuloksista tulkitaan myös näiden medioiden yhteiskäyttö ja sen jakautuminen eri kanaviin.

, , ,

1 kommentti

Maailma muuttuu, Eskoseni…

Kuuluisa ja lähes tarunhohtoinen Fortune 500 -lista julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1955. Kuten tiedämme, tällä listalla esitellään maailman suurimmat ja kauneimmat yhtiöt.

Tänä päivänä ainoastaan 8% noista yhtiöistä on enää olemassa. Konkurssit, fuusiot, alasajot ja muut epäjatkuvuuskohdat ovat ottaneet veronsa. Keskimäärin Fortune 500 -listan yritys elää 17 vuotta.
Mistä tämä sitten kertoo? Yksinkertaisesti siitä, että se vanha totuus että ”maailma muuttuu” on pitänyt paikkansa näinä menneinä seitsemänäkin vuosikymmenenä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä ympäristön muutosvauhti on saanut aivan uuden tahdin, vauhtipyörä on suurentunut ja murrosten aallot pyyhkivät yrityksiä ja kokonaisia
toimialoja pois kartalta. Mitä tapahtui lähes ikoniselle Kodak-brandille? Kuolla kupsahti – kun ei osannut muuttua.

3-4 vuotta sitten Nokia dominoi matkapuhelin- ja jopa älypuhelinmarkkinaa yli 40% markkinaosuudella ja huikean kovalla tuloksentekotahdilla. Silloin niin piskuinen ”yhden puhelintuotteen” Apple voisi nyt ostaa koko Nokian noin 4 kuukauden tuloksellaan.

Muutos kuluttajien mediakäyttäytymisessä on myös suuri. Tarjontaa on moninkertaisesti, mediaryhmien raja-aidat hälvenevät, kaikki toitottavat digitaalisen monikanavaisuuden perään, kuluttajilla on enemmän voimaa ja valtaa kuin koskaan ennen. Tämä on hienoa. Suomen kokoisessa maassakin alkaa tuntua siltä, että elämme aidossa markkinataloudessa, jossa kilpailua ja erilaista tarjontaa on paljon.

Mainosrahoitteinen televisio ei kuollutkaan kovalevyboxien ja netti-tv-palveluiden yleistyttyä. Vuonna 2011 livetelevisiota katsottiin maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tähän lisätään päälle vielä ajassa siirretty katselu.

Maksu-tv-palveluita tilataan Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, netti-tv:n käyttö rikkoo uusia ennätyksiä kuukausi kuukaudelta ja tabletti- ja mobiilipäätelaitteilta voi nyt oikeasti katsoa televisiosisältöä ilman että se vaatii yli-inhimillisiä ponnisteluita.

Vaikka muutosten tahti on kova, yksi asia pysyy melko muuttumattomana: laadukas ja hyvä sisältö on tekijä, jolla saadaan kuluttajien huomio, suosio ja jopa uskollisuus. Kun tarjontaa on paljon, on niin sanotun ”hutun” määrä myös kasvanut voimakkaasti. Mutta ei se mitään. Kuluttaja on kuningas. Hän äänestää kaukosäätimellään tai play-näppäimen painamisella. Mainostajat seuraavat kuluttajia ja kaikki on niin kuin ennenkin…

Tämän takia tänäkin aamuna tänne Pöllölaaksoon on niin äärimmäisen hienoa tulla töihin.

Maanantaina 14.5. klo 7.45,

Heikki Rotko

, , , , ,

Jätä kommentti

Neljä näkökulmaa median tulevaisuuteen – neljä unelmien mediaa

Tulevaisuudentutkimuksessa murros tarkoittaa epävakaata aikajaksoa kahden vakaan aikajakson välissä. Median murroksesta puhutaan siellä, täällä ja maailmalla (Jari Kaivo-ojan hieno tiivistelmä aiheesta löytyy täältä). Tänä syksynä Aalto-yliopisto järjestää kokonaisen kurssin aiheesta.

Vielä jokin aika sitten vallalla oli aikajakso, jolloin mediat jakautuivat painettuihin ja sähköisiin, ja mediamaisema lepäsi vakaasti (ja yksinoikeudella!) uutisjournalismin harteilla. Sitten perinteinen mediamaisema järkkyi. Ensin tuli www, hieman myöhemmin sosiaalinen media. Mitä seuraavaksi tapahtuu – ja millainen media on käyttäjälleen, mediankuluttajalle, ihmiselle paras mahdollinen?

Murroksen keskeltä on hyvä tähyillä näkymiä eteenpäin. Median tulevaisuutta luodannut 15/30 Researchin ja Itellan Media-alan mahdollisuuksien kentät –tutkimusprojekti pyrki löytämään vastauksia siihen, miltä tulevaisuuden mediankäyttö voisi näyttää, ja millaisia medioita tulevaisuuden mediankäyttäjä voisi arvostaa. Tutkimusprojekti oli minulle ensimmäisen syväsukellus mediamaailmaan, jonka tarkkailua ja havainnointia olen sittemmin jatkanut Maikkarilta käsin. Tutkimusprojektissa löysimme neljä mahdollista näkymää.

1.    Näkymistä ensimmäinen on myös kaikkein tutuin. Skenaarion nimi vain paras on kyllin hyvää kuvaa oivallisesti sitä, millaiset tarpeet unelmien median tulisi täyttää. Unelmien median tulisi olla ensiluokkainen avaimet käteen –tuote, jonka parissa mediankuluttaja viettää laatuaikaa. Mediankuluttaja arvostaa luotettavia ja selkeitä mediabrändejä, joiden sisällöt ovat syvällisiä ja asiantuntevia. Sähköisen median paletissa tämän skenaarion premium-tuote voisi olla kokopitkä elokuva, laatusarja tai ajankohtaisia aiheita ruotiva keskusteluohjelma.

(cc) Prithviraj

2.    Toisessa tulevaisuuden näkymässä ammattimainen journalismi on yhä arvossaan, mutta mediankulutusta säätelee kiire. Mediamakupaloja haukataan arjessa aina silloin kun on aikaa: verkkoa selataan puhelimella bussissa istuessa, työpäivän aikana seurataan aggregaattien suodattamia otsikkotason uutisia. Tässä skenaariossa medialle on tärkeää olla helposti mukana kulkevassa muodossa. Median tehtävä on pitää ihmiset ajan hermolla, kuten skenaarion nimi kertoo. Skenaarion mediatuotteet ovat sähköisiä, tosiaikaisia ja täyttä asiaa, esimerkiksi verkon uutissivustoja, jotka on mahdollista ladata myös mobiilisovellukseksi.

MTV3 Juuri Nyt

3.    Kolmannessa tulevaisuuden näkymässä median tuottajan ja kuluttajan välinen raja hämärtyy. Skenaario on nimeltään minä menen, media seuraa. Siinä media on voimakkaasti sidoksissa sosiaalisen median toimintaperiaatteisiin: media hyödyntää suositteluteknologiaa tarjoaa käyttäjälle sisältöjä on-demand-periaatteella. Skenaarion mediatuotteet ovat sellaisia sähköisen median palveluja, joissa sisältöjä on mahdollista jakaa eteenpäin, ja jossa sisällöt (teksti, kuva, liikkuva kuva ja musiikki) ovat avoimista arkistoista helposti saatavilla silloin kun käyttäjä itse haluaa.

4.    Neljännessä tulevaisuuden näkymässä mediassa yhdistyvät sosiaalisen verkoston suosittelu ja syvälliset sisällöt. Mediankäyttäjä haluaa juuri hänelle itselleen räätälöidyn mediatuotteen, jonka parissa viettää aikaa ja rentoutua. Mediatuote on eräänlainen 2010-luvun tee-se-itse-leikekirja. Skenaarion mediatuotteita voisivat olla käyttäjän omiin tarpeisiin räätälöity matkaopas (verkossa tai kirjaksi painettuna) tai videokooste omien elämänvaiheiden tärkeimmistä tv-ohjelmista. Ehkä tunnetuin tämän skenaarion mukainen mediatuote on Twitter-uutisvirran selattavaksi verkkolehdeksi (ja pian myös videokirjastoksi!) kääntävä Flipboard.

screenshot: flipboard.comMillaisia mahdollisuuksia erilaisissa tulevaisuusnäkymissä piilee? Entä mihin suuntaan uskot kehityksen vievän? Jännittäviä keskustelunavauksia odottaen,
Riikka

Kirjoittaja: Riikka Lätti, MTV MEDIAn tutkimusasiantuntija

, , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: