Miten rakennetaan menestyskulttuuri?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Polkuja menestykseen on yhtä monta kuin on yrittäjiäkin. Vaikka oma tie ei tekemättä löydy, on aina järkevää tutkia menestymisen elementtejä ja pohtia mitkä kulttuuritekijät ovat onnistumisten taustalla.

Kiersimme Suomea haastamassa eri ilmiöistä ja alueiden tulevaisuudesta. Kysyimme suoraan eri alueiden kulttuurista, hengestä sekä yritysten ja yrittäjien menestystekijöistä. Tarinoita yhdistää menestyvien yritysten ja yrittäjien kulttuuri. Jokaiselle löytyy oma paikkansa kun uskaltaa erottautua ja tehdä asioita eri tavalla. Saimme tavata joukon ilmiömäisiä toisintekijöitä.

Oulussa rakennetaan uutta yrityspohjaa Nokian mukana menetettyjen työpaikkojen tilalle varsin raikkaalla asenteella. Kuopiolaiset herättelevät aluekulttuuria ja yhteistyötä luomaan yhtenäistä ajatusta Savon matkailulle ja markkinoille. Jyväskylästä ponnistaa sankan opiskelijakulttuurin voimin rallin ja Nordic Business Forumin kaltaisia ilmiömäisiä tapahtumia. Tamperelaiset haastavat ennakkoluulottomasti pääkaupunkiseutua toiminnan keskipisteenä. Turkulaiset elvyttävät jääkiekkokulttuuria ja Lahdessa on synnytetty vähin äänin Suomen suurin muotisuunnittelija L-Fashion Group, joka työllistää myös eniten vaatesuunnittelijoita.

Kulttuurin sanotaan syövän strategioita aamupalaksi. Mikään suunnitelma ei onnistu jos kulttuuria ei saada tukemaan tavoitetta. Kulttuuria on se mitä oikeasti tapahtuu. Ei se mitä sanotaan tai toivotaan, vaan sitä mitä oikeasti saadaan aikaiseksi. Kulttuuri on sitä mitä ihmiset tekevät eikä sitä mitä sanovat. Erottuvat tarinat ja ilmiöt luovat ne ihmiset, jotka ajattelevat eri tavalla.

Tallensimme kuusi hyvää keskustelua ilmiöistä, alueista ja niiden tekijöistä Ilmiöiden jäljillä -keskustelusarjaan. Nauhalla on menestyskulttuurin rakentajia jääkiekkoilijasta alueellisen kehittäjän kautta start-up yrittäjään Oulussa. Kannattaa katsoa Tuomas Enbusken ja Aki Linnanahteen moderoimat keskustelut. Itse opin matkan varrella enemmän kuin osasin odottaa. Suomesta löytyy enemmän ilmiömäistä tekemistä ja menestymisen kulttuuria kuin edes ajattelemme.

Digiaikana menestyskulttuurin synnyttäminen ei selvästi ole maantieteestä tai paikallisesta kulttuurista kiinni. Ilmiömäinen tarina syntyy tekijöiden asenteesta ja osaamisesta. Ei Lahti määrittele L-Fashion Groupin kulttuuria tai tekemistä. Sen tekevät yrityksen asiakkaat ja kuluttajamarkkinat ympäri maapalloa. Ei Nordic Business Forum syntynyt pelkästään Jyväskylään vaan perustajien haluun rakentaa itselleen ja kaikille jotain aivan erityistä. Menestyskulttuuri syntyy ilmiön mukana. Ihmiset lähtevät mukaan ilmiömäiseen tekemiseen. Ole siis omassa tekemisessäsi Ilmiömäinen. Saat aikaiseksi aivan mitä haluat.

Katso täältä kaikki kiertueemme videot.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Ilmiö nimeltään urheilubisnes

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Nyt ihmetellään asiaa, jossa en ole asiantuntija. Lähestyn urheilua liiketoimintana ja ilmiönä brändäyksen, henkilöbrändien, fanikulttuuriin ja verkostojen kautta. Digiaikana urheiluyhteisöistä tulee entistäkin voimakkaampia. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä hyviä mahdollisuuksia osallistua, seurata, vaikuttaa ja vaikuttua urheilulegendojen tai joukkuebrändien tekemisestä.

Minulle urheilu on mediabisnestä. Henkilöt, joukkueet, yhteisöt ja sidosryhmät tuottavat tapahtumia, tunteita, draamaa ja tarinoita kaudesta toiseen. Mediasta nautitaan sen osallistavan, innostavan, haastavan ja tunteita välittävän luonteen takia. Kaikki tavoittelevat mestaruutta ja onnistumista, vaikka tosiasiassa juuri tappio on kaikkein tavallisinta. Karvaasta kalkista huolimatta menetykset unohtuvat ja menestykset pysyvät sukupolvien mielissä. Kirjoitin aiemmin tappioiden tavallisuudesta omassa blogissani.

Minusta urheilubusinesta tehdään Suomessa usein takapuoli edellä puuhun. Yliarvioidaan urheilulliset menestysmahdollisuudet ja aliarvioidaan taloudelliset kustannukset. Kerta toisensa jälkeen seurat vajoavat hyvästä yrityksestä huolimatta taloudellisiin vaikeuksiin liian kalliiden hankkeiden ja joukkueiden kautta. Harvoin syntyy riittävää pitkäjänteisyyttä rakentaa menestystä niin taloudellisesti kuin urheilussakin samanaikaisesti. Täytyy kysyä kuinka paljon Suomi eroaa tästä muualla.

Ammattiurheiluun sekoittuu paljon rahaa megarikkailta, vedonlyönnistä ja muusta oheistoiminnasta. Tupakkateollisuus pyöritti formuloita vuosikausia. Kallis tapa tehdä liiketoimintaa vaatii mukaansa poikkeuksellisia investointitahoja. Tuntuu siltä, että sponsoreille myydään yhä edelleen näkyvyyttä ja läsnäoloa, vaikka jokainen kumppaniyritys tarvitsisi oikeasti hyviä ideoita, vetoapua ja vaikuttavuutta oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tuntuu, että yhteistyömallit laahaavat perässä ja todellinen liiketoiminta yhdessä laahaa vielä lapsenkengissä.

Johtuisikohan osittain siitä, että urheilun kaupalliset vaikuttajat usein ponnistavat nimenomaan urheilusta eivätkä joltain muulta liiketoiminnan osaamisalueelta.

Millainen olisi sitten urheiluilmiön menestysresepti? Miten voisit varmistaa onnistumisen urheiluilmiön rakentamisessa? Otamme asiasta Aki Linnanahteen kanssa selvää Turussa.

Ohessa oma menestysreseptini.

1. Selvä brändistrategia. Mitä joukkue edustaa faneilleen ja sidosryhmilleen? Miksi joukkuetta kannattaa tukea, seurata ja miksi siihen pitäisi investoida?
2. Pitkäjänteinen liiketoimintasuunnitelma seuralle ja sidosryhmille. Miten saadaan paikalliset kummisedät tukemaan toimintaa?  Mistä yritystuki ponnistaa pitkällä aikavälillä ja miten brändi tuottaa aitoa lisäarvoa yritysten liiketoimintaan?
3. Urheilutapahtumat ovat varsinkin talvikaudella suomalaisten kaupunkien suurimpia tapahtumia. Niitä on syytä tukea hehkuttamalla tapahtumista ennakkoon ja rakentamalla laajempaa tukea kertomalla peleistä ja joukkueiden toiminnasta. Joukkueen ja pelaajien on syytä panostaa näkymiseen muissakin alueen tapahtumissa. Osana yhteisöä pelaava joukkue on arvostetumpi ja rakastetumpi ilmiö.
4. Ammattilaiset mukaan johtamiseen ja kehittämiseen. Kaikki tieto tekemisestä ei voi löytyä entisiltä urheilijoilta. Kehitä toimintaa ennakkoluulottomasti ja haasta eri alojen parhaita asiantuntijoita mukaan tekemiseen.
5. Varmista fanikulttuuri ja riittävä tarttumapinta joukkueen fanittamiseen. Aidoille faneille mikään määrä ei ole liikaa. Vertailemalla eri urheilulajeja ja tekemistä löydät itsellesi tavoitetason sisällön ja materiaalien tuottamiseen.
6. Rakenna pelaajista ja joukkueen takapiruista henkilöbrändejä. Yritä rakentaa jokaisesta jaetusta hetkestä arvokas ja jokaisesta pelitilanteesta mahdollisuus urheilun historiaan.

Yhdistämällä voittamisen kulttuurin, suunnitelmallisuuden, riittävän taloudellisen pohjan, osaamisen ja nälän olet varmasti lähellä synnyttää ikimuistoisen urheiluilmiön. Tee pelistäsi ja urheilubrändistäsi historiaa.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Tulevaisuuden palveluvisio

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Ilmiömäisen hyvät palvelut ja niiden tulevaisuus on yksi lempiaiheistani. Verkottuneessa maailmassa syntyy ja synnytetään herkästi uusia ilmiöitä, ja palvelukokemukset keräävät nopeasti niin risut kuin ruusutkin.

Kuinka kauan kestää tiedon leviäminen erinomaista uudesta ravintolasta? Entä pikaruokaketjun tai pankin epäonnistuminen yksittäisessä palvelutilanteessa? Elämme ilmiömäistä aikaa, jossa jokaisella yrityksellä, vaikuttajalla ja yhteisöllä on mahdollisuus hyvässä ja pahassa kasvaa omaa kokoaan suuremmaksi ilmiöksi.

Vaikeneminen ei ole kenellekään vaihtoehto, sillä digiaikana poissaoleva antaa aina tilaa jonkun muun täyttää yrityksen mainetyhjiö.

Suomalaiset ovat tutkitusti erinomaisia oppimaan, opettamaan, turvamaan rajoja, kansalaisia ja hyvinvointia. Osaamme rakentaa ja ylläpitää ilmiömäisen tasavertaista ja rauhallista yhteiskuntaa. Samalla moni pitää Suomea myös tasapäistämisen ja -vertaisuuden luvattuna maana. Miten voimme olla samanaikaisesti yksi maailman parhaista kouluttajista ja surullisen huonoja räätälöimään palveluita eri kuluttajien tarpeisiin?

Hyvää palvelua ei tahdo saada Suomessa millään rahalla, sillä peruskoulut, sanomalehdet ja tavaratalomaiset huoltoasemat jauhavat tasaisesti samaa palvelua yksilöllisistä tarpeista riippumatta. Miljonäärikin matkaa Suomessa samaa väylää Stockmannille, koska mitään muuta ei ole tarjolla. Millaisen palveluvision synnytämme tulevaisuuden Suomeen? Kirjoitin aiheesta taannoin omassakin blogissani otsikolla Suomalainen palveluvisio.

Pohdin onko digitaalisesti tietoa liikuttavassa yhteiskunnassa sijainnilla enää mitään väliä? Ryhdytäänkö Suomessakin puhumaan välimatkoista tunneissa ja minuuteissa kilometrien sijaan? Kasvaako maakuntakaupungeista erilaisten palveluiden vaihtoehtoinen paratiisi pääkaupunkiseudun ruuhkautuvalle metropolille?

Toinen näkökulma tulevaisuuden palveluihin on kielen merkityksen väheneminen. Jos tulevaisuuden diginatiivi taitaa englannin yhtä hyvin kuin muutkin kotimaiset kielet, onko maantieteellisellä etäisyydellä enää mitään merkitystä? Voisiko Tampereesta kasvaa globaalisti kiinnostava koulutus- ja tapahtumapaikka? Onko mitään väliä onko Nordic Business Forum, Slush, tai Linnanjuhlat Helsingissä, Tampereella vai Turussa? Joutaako perinteinen paikkatieto ja kulttuuri roskiin digitaalisten ilmiöiden aikana?

Tampereella on paljon sekä teollisuutta että opiskelijoita. Hotellikapasiteetti on kohtuullisen suuri ja sen käyttöaste on ollut pitkään korkea. Tampereella on poikkeuksellisen paljon hyviä ravintoloita. Mikä estää Pirkanmaata nousemasta Suomen parhaaksi ja kansainvälisesti kiinnostavaksi tapahtuma-, koulutus- ja palvelukeskukseksi? Menemme 26.11. ilmiön jäljille Tuomas Enbusken ja MTV:n kanssa ottamaan asiasta selvää. Mukana tapahtumassa ja videoitavassa keskustelussa on myös Pauliina Ahokas, nainen joka tietää paljon suomalaisen palveluosaamisen viemisestä.

Seuraa keskustelua Twitterissä hashtagilla #uusimtv tai katso keskustelun parhaat palat lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Mikä ihmeen ilmiö?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Riittävästi erottuvat asiat, idea ja ihmiset puhuttavat. Puheen ja tunteiden välittämisen kautta tieto asioista leviää kulovalkean tavoin. Kutsumme tapahtumaa usein ilmiöksi.

Pidämme ilmiömäisiä asioita usein ihmeellisenä. Miten joku saattaa olla niin erinomainen, outo, ihmeellinen tai tehdä asioita uudella tavalla? Janoamme uusia ilmiöitä ja iso osa mediasta tuntuu elävän niistä. Etsimme uutta ja entistäkin kiinnostavampaa kerrottavaa tiedonjanomme täyttämiseksi.

Suomi on tasapäistämisen luvattu maa. Meillä on peruskoulu, tavaratalot, osuuskaupat ja sanomalehdet. Asioita, joissa kaikille yritetään tarjoilla samoilla ehdoilla. Haluamme ihmisten saavan vähintäänkin samat lähtökohdat elämäntarinansa rakentamiseen.

Miten sitten jotkut ihmiset päätyvät tekemään jotain aivan muuta ja ilmiömäistä? Miksi joku päättää erottua kaikista muista ja rakentaa jotain mikä paperilla tai toisen mielessä saattaa kuulostaa pähkähullulta?

Olemme niin tottuneita uusiin ilmiöihin ja ilmiömäisiin esitykseen, että emme jaksa ihmetellä, miksi vaikka joku kiinteistövälittäjä erottuu niin paljon, että hänen arjestaan tehdään oma televisio-ohjelma kuten Jethro Rostedille kävi.

Ajattelemme, etteivät ilmiömäiset suoritukset sovi kaikille. Aivan kuin erottuminen, kiinnostavuus, inhimillisyys ja rohkeus olisivat suurien tai ainoastaan rahakkaiden etuoikeus. Päinvastoin, suurimmat ilmiöt Smoukahontasin tapaan tuntuvat syntyvän hyvinkin vaatimattomissa olosuhteissa kuten vaikkapa kylpyhuoneessa videokameran kanssa Pohjanmaalla.

MTV:n Ilmiöiden jäljillä-kiertue saapuu tänään Jyväskylään, jossa Aki Linnanahteen ja minun vieraani on ilmiömäinen Hans-Peter Siefen. Mikä saa nuoren miehen ottamaan valtavan lainan ja tuomaan Yhdysvaltojen entisen varapresidentin ei pelkästään Suomeen, vaan kaikista maailman vaihtoehdoista vieläpä Jyväskylään? Miksi MM-ralli pidetään juuri Keski-Suomessa?

Ilmiömäistä toimintaa voi seurata Twitterissä hästägillä #uusimtv tai keskustelusta lähipäivinä julkaistavasta videosta osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

 

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Haloo Kuopio – Pelastaako matkailu Savon?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Savon ja koko Itä-Suomen suurin ilmiö taitaa olla itse savolaisuus ja siitä johdetut sanailut. Silti Kuopio talousalueineen on vahva toimija pelkkiä mahdollisuuksia täynnä.

Mistä löytyy syy mennä Savoon? Ideoita saattaa olla paljonkin, mutta omaan päähäni en saa niistä yhtäkään. Kuopiota miettiessä mieleen syttyy Ponsse, jääkiekko ja ennen kaikkea kiekkoilijat. Ovatkohan ne kaikki jollain tavalla niitä Kapasia tai lähisukulaisia?

Harva tunnistaa tai tunteen Itä-Suomen helmiä vaikka vähän kaivamalla muistaakin vedet, vuoret, hiihdot ja luonnon. Taitavat osata ruokaakin laittaa muuta Suomea kunnianhimoisemmin.

Millainen olisi savolainen matkailuilmiö kansainvälisesti? Jotakin melkein hullua ja omintakeista olisi varmasti keksittävä. Sitä tuskin pystyy ulkopuolelta paremmin keksimään kukaan muu kun savolaiset itse.

Pitäisikö Kuopion olla mukana Selviytyjissä? Tai Amazing Race -pysähdyspaikkana? Kuulostaa epärealisistiselta. Ehkäpä vastauksia voitaisiin hakea lähempääkin. Savonhan on puolessa välissä Helsingistä matkalla lappiin. Mikseivät kokoaisi joukkojaan juuri ohiajajien houkuttelemiseen? Saattoipa Tahko joskus asiasta mainitakin.

Miten saisimme lentokoneen tai kaksi tuottamaan ihmisiä etelästä Kuopioon vaikkapa viikonlopuksi? Sanotaan lomailun olevan mielentila, joten miksipä ei ryhtyisi vaikuttamaan ihmisen mieleen vaikkapa viikonloppu kerrallaan?

Nyt taitaakin olla aika heittää jonninjoutava asenteet kesästä ja matkailusta pelkässä suvessa romukoppaan. Jos Turokin pystyy Kuopiosta ponnistamaan kansainvälistä muotia, niin miksi ei matkailussakin yrittetäisi vähän ylemmäs?

Entäpä venäläiset? Löytyykö heistä ratkaisua tulevaisuuden Savon synnyttämiseen? Sanovat venäläisen arvostavan suomalaista puhtautta, luontoa ja hyviä palveluita. Osaammeko tyydyttää naapurin halua kuluttaa, syödä hyvin ja nauttia elämästään? Miten saamme viestit yhdistettyä ja kohdistettua juuri rajan toiselle puolelle? Taidetaan tarvita yhteishenkeä, uskoa ja yhteistyötä paremman kokemuksen luomiseksi.

Minusta Savon matkailu on selvästä yhteistä brändiä vailla. Miten se luotaisiin sadoista toimijoista huolimatta tai juuri heidän avullaan? Miten Savosta rakennetaan ilmiö?

Pohditaan sitä yhdessä ja erikseen. Etsitään yhdessä savon sydäntä ja sanotaan sanat suoriksi savolaiseen tapaan.

Minä, Aki Linnanahde ja Ville Puustinen Kuopiossa keskustelemassa aiheesta 12.11. 2014.  Tilaisuudesta julkaistaan myös video osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

 

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.

Kuuleeko Oulu, huutelen?

Kirjoittaja: Ville Tolvanen

Oulun viimevuosikymmenten kasvu ja vaurastuminen muodostaa ilmiömäisen menestystarinan.  Mistä syntyy ja ponnistaa Oulun uusi tuleminen? Miten yrittämisen kipinästä synnytetään uuden kasvu roihu?

Kiipeämme pohjoiseen pohtimaan, ihmettelemään ja haastamaan pohjoisen voimaa. Mitkä ovat yritysten ja yrittäjien tunnelmat? Nousiko Nokia-klusteri hattuun ja mistä löytyvät uuden onnistumisen avaimet? Löytyykö perinteisestä IT-kaupungista potkua haastamaan  myös koko Suomi digitaaliseen kasvuun? Entä onko pienissä yrityksissä kasvun alku? Äänessä nykyiset ja entiset oululaiset; yrittäjä Lauri Salovaara, toimittaja Tuomas Enbuske ja minä.

Paljon kiinnostavia ja vastauksia luvassa MTV:n kiertueella Oulussa 6.11. 2014. Keskustelu on osa Ilmiöiden jäljillä -sarjaa ja sitä voi seurata tapahtuman ohella somessa (#uusiMTV) tai myöhemmin julkaistavista tallenteista osoitteessa spotti.fi/ilmiöt.

Luvassa on varmasti vauhdikasta ajatustenvaihtoa ja uusia ideoita.

Ville Tolvanen

Kirjoittaja on Digitalist Networkin perustaja.