Mikä mullistaa videomuotoisen tarinankerronnan?

Kirjoittaja: Jari Lähdevuori, Kurio

Viikko sitten MTV meni Snapchattiin. Tiedättehän, sinne katoavien nakukuvien ihmemaahan.

Sinne, missä liki kolmannes kotimaan 15-20-vuotiaista oli jo vuoden taitteessa. Missä brändit maksavat satojatuhansia mainospaikoista. Missä on yhtä lailla imua kuin Facebookissa liki kymmenen (!) vuotta sitten.

Ja miksi Maikkari ei olisi mennyt – kyllähän Pöllölaaksossa riittää paljastettavaa. Paitsi että kyseessä on hieno yksittäinen avaus ajassa elävältä talolta, se on myös konkreettinen osoitus videomuotoisen tarinankerronnan kehityssuunnasta. Tai pikemminkin kahdesta keskeisimmästä sellaisesta.

Liikkuva kuva on nopeammassa liikkeessä kuin koskaan aiemmin: yhtäältä muutosta draivaa videon tuottajien määrän kasvu, toisaalta tuotannon reaaliaikaistuminen (ks. MTV White Paper 002/015).

Videomuotoinen tarinankerronta on perinteisesti ollut verrattain pienten – vähintäänkin rajattujen – ammattitaitoisten tiimien näpeissä. Elokuvien, tv-sarjojen, uutisten, mainosten ja dokkarien tekeminen on vaatinut kouluttautumista ja kokemuksen kautta kertynyttä osaamista, jotta ne ovat voineet saavuttaa tietyn laatutason, jota suuri yleisö on oppinut odottamaan.

Nyt tämä leikkikenttä on avautunut suurelle yleisölle itselleen.

Siinä missä takavuosien lomavideot ja muut kotivideotuotannot ovat jääneet pienen piirin illanviettojen iloksi, meillä on nyt alati kasvava amatöörikuvaajien joukko, jotka tavoittavat parhaimmillaan miljoonia silmäpareja omilla julkaisuillaan YouTuben, Facebookin ja muiden avulla. Muutosta voi osuvasti verrata tekstimuotoisen tarinankerronnan demokratisoitumiseen siirryttäessä Gutenbergin perinnöstä Googlen ja kumppaneiden tarjoamien blogialustojen nousukauteen.

Toinen liikkuvaa kuvaa mullistava trendi on tarinankerronnan tuleminen tähän hetkeen. Isoimmat produktiot vievät edelleen toki vuosia, mutta niiden osuus kaikesta videotuotannosta muuttuu suhteessa marginaaliseksi reaaliaikaisen videon räjähdysmäisen kasvun myötä.

Tämän vuoden kiinnostavimpiin some-kanaviin kuuluvat Snapchat, Meerkat ja Periscope ovat poistaneet tuotantoputkesta editointivaiheen lähes tyystin. Kuvaamisen ja jakelun välissä on yksi klikkaus – jos sitäkään.

Yhdessä nämä trendit näkyvät esimerkiksi edellä mainitulla MTV:n Snapchat-tilillä, jossa kirjava joukko tarinankertojia elää Pöllölaakson kertomusta toteen silmiemme edessä, reaaliaikaisesti. Ketkä kertovat teidän tarinaanne?

Mihin tarinankerronta ja liikkuva kuva ovat menossa? Syvenny aiheeseen Tarinankerronta ja liikkuva kuva.

 

 

Jari Lähdevuori, Kurio

Kirjoittaja on sosiaalisen median asiantuntijatoimisto Kurion perustaja ja luova johtaja.

Minkälainen olisi Sosiaalinen Sub?

Kirjoittaja: Merja Hartoneva

Istuimme keskiviikkoaamuna alas Viivi Lehtosen (Dagmar), Markus Rauramon (ToinenPHD) ja Julia Railosvuon (OMD) kanssa ideoimaan, miten syksyllä uudistuva Sub-kanava olisi entistä sosiaalisempi – myös mainostajille suunnatuilla ratkaisuillaan.

Sosiaalinen tv on vuorovaikutusta

Ideoinnin taustoitukseksi sosiaalisen tv:n tuottajat Martti Lindholm ja Mari Rasimus kävivät läpi, mitä vuoden sosiaalisen median yrityksenä palkittu MTV on tehnyt sosiaalisen tv:n puolella. Sosiaalinen tv ei tarkoita vain twiittejä tv-ruudulla vaan ennen kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Posse on esimerkiksi ohjelma, joka syntyi some-lähtöisesti, aktiivinen yhteisö oli valmiina jo ennen ohjelman alkua.

Enbuske Linnanahde Crew -ohjelmassa keskustelua aiheiden ympärillä aktivoivat ”heimopäälliköt”.

Holiday Club aktivoi ennätysmäärän ihmisiä osallistumaan #LomaKingi -Instagram-kisaan ja sai samalla uuden kanavan, jossa käydä vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa.

AVAlla esitetty Fittnesspäiväkirjat keräsi yhteen Suomen fitness-harrastajat ja -elämäntapaan vihkiytyneet.

”MTV:n tehtävä on kutsua samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset keskustelemaan keskenään, luomaan yhteisöjä”, summasi Martti ja jatkoi: ”Tämä ei tapahdu vain digitaalisissa kanavissa, vaan myös live-tapahtumilla ja -kohtaamisilla kuten ohjelman kuvauksilla on tässä tärkeä rooli.”

 

Subin katsoja on some-aktiivi

MTV:n sosiaalisen tv:n lähtökohdista ja MTV:n mediakuluttujasegmentoinnin pohjalta olemme ideoineet Subista entistä sosiaalisempaa tv-kanavaa.

Tutkimukset osoittavat, että 93 % Subin katsojista käyttää päivittäin sosiaalisen median kanavia. Subilla on kaikista Suomen tv-kanavista nuorin profiili.

Minkälaisen yhteisön voisimme kehittää Subista, joka elää kohderyhmänsä kautta ja heidän aktiivisuudestaan? Miten mainostaja-asiakkaamme voisivat olla mukana rakentamassa Suomen sosiaalisinta tv-kanavaa?

 

Mitä Sosiaalinen Sub voisi olla?

Keskustelussamme nousivat esiin mm. seuraavat näkemykset:

• Subille haetaan tällä hetkellä kanavaisäntiä- ja emäntiä, jotka reaaliaikaisesti tuottavat sisältöä some-kanaviin ja nostavat yhteisön luomaa sisältöä tv-ruutuun illan aikana. On tärkeää, että kanavaäänten tyyli on rento ja keskusteleva – niin somessa kuin ruudussa.

• On ideoitava erilaisia sosiaalisen median aktivointimalleja mainostajan tavoitteiden mukaisesti: jokainen asiakas ei voi tehdä vain some-kisoja!

• Sosiaalisen Subin ratkaisuina voisi toimia hyvin sisältömarkkinointi eri mahdollisuuksineen. Sekä tuotesijoittelua ohjelmissa että asiakkaaseen liittyvää sisältöä (esim. blogeja), joka palvelee yhteisön jäseniä.

• Subin ohjelmisto on tärkeässä roolissa, sillä ohjelmat keräävät yleisön yhteen

• Koska Subin kohderyhmästä löytyy nuoria, on tärkeää että Sub löytyy myös nuorten käyttämistä kanavista esimerkiksi videosisällöin

• Mainosratkaisujen on oltavia oivaltavia ja rohkeitakin

Minkälaisia kaupallisia ratkaisuja sinä odottaisit Suomen sosiaalisemmalta tv-kanavalta? Minkälainen sinun mielestäsi olisi Sosiaalinen Sub? Kuulemme mieluusti näkemyksesi vaikka tämän blogin kommenttikentässä 🙂

Lämmin kiitos Viiville, Markukselle ja Julialle erinomaisesta keskustelusta!

 

Merja Hartoneva

Kirjoittaja on kanavailmeratkaisuista vastaava tuotepäällikkö MTV Nextissä.

Kun maailmat kohtaavat

Kirjoittaja: Jere Teutari

Luin aikanaan Jari Sarasvuon suosituksesta Frans Johanssonin kirjan ‘Medici-ilmiö’. Sen pääviestinä oli törmäyttäminen. Välimaastot toimialojen välissä ovat uusien oivallusten syntysijoja. Medicit oli firenzeläinen mahtisuku, joka sijoitti kaupankäynnistä ansaitsemaansa varallisuutta taiteen, keksintöjen ja arkkitehtuurin tukemiseen. Pitkälti tämän ansiosta sen aikakauden suurimmat saavutukset elävät arkipäivässämme vielä tänäänkin.

Tätä ajatusta mukaillen istuimme seitsemän markkinointi-alan asiantuntijan kanssa viime viikolla ‘Markkinoinnin iltakouluun’. Edustettuina olivat niin tutkijat, markkinointijohtajat, sisältöihmiset kuin myös mainos- ja mediatoimistopomot.

 

Yhteenvetona todettakoon, että markkinointi ei ole rikki muualla kuin ihmisten omissa päissä.

 

Jos aiemmin markkinointi saatettiin helposti laittaa yhteen laatikkoon, ei se sinne enää tänä päivänä kuulu. Keskustelijoiden mielestä on nyt viimeistään herättävä siihen, että yrityksen liiketoiminnan takana ovat asiakkaat ja heidän kanssaan käytävä vuorovaikutus. Tässä on markkinoinnin ydin. Tätä vuorovaikutusta on mahdotonta jakaa enää siiloihin vaan sen pitää tulla jokaiselta yrityksen työntekijältä.

Vuorovaikutuksen edellytyksenä on huomio. Ihmiset altistavat laitteillaan itsensä brändien saavutettavaksi tuhansia kertoja päivässä. Kuinka moni näistä kohtaamisista johtaa aidosti haluttuun päämäärään? Liian harva.

Huomiota voi ostaa, ansaita tai luoda ihan itse. Keinovalikko tai monikanavaisuus ei sinällään luo enää kilpailuetua, vaan se kuka saa siitä parhaat tehot irti. Miten mikäkin kanava pelaa omaa rooliaan huomion maksimoimiseksi ja vuorovaikutussuhteen synnyttämiseksi?

Keskustelussa kävi selväksi, että kaiken keskellä johtamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On osattava luoda käsitys ympäröivästä maailmasta ja yrityksen roolista ihmisten arjessa. Sen pohjalle pitää rakentaa riittävän yksinkertainen näkemys tulevasta ja johtaa se organisaatiolle selkeään tapaan toimia. Yrityksillä ei ole varaa olla kaikkien kanssa, kaiken aikaa, kaikkialla.

Oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon asiaa kaikilla osallistujilla oli. Tuskin tilaisuudessa sai suunvuoroa, kun vierustoveri oli jo esittänyt omat ajatukseni ominaan. Törmäyttäminen siis toimii.

Jere Teutari

Kirjoittaja toimii johtajana MTV Nextissä.

 

Mitä TV-äijälle jäi mieleen digialan suurtapahtumasta?

Kirjoittaja: Jouni Weckman

Maaliskuun puolivälissä Austinissa järjestettävä SXSW Interactive digiteknologia- ja luovan alan seminaari on valtava tapahtuma. Kymmenien päällekkäisten seminaariesityksen ja satojen promo- ja oheistapahtumien kokonaisuutta on mahdotonta yhden miehen selättää. Mutta yritän. Tässä neljä teemaa, jotka jäi TV-äijälle mieleen:

Näkemys

Jos vielä viime vuonna seminaariesitysten esittelyteksteissä vilisi termi Big Data, oli se tänä vuonna korvattu näkemyksellä. Data tai varsinkaan sen määrä ei ole itseisarvo. Markkinoinnin dataohjautuvuus vaatii, että datasta löytää oleellisen ja systeemi pystyy tekemään sen perusteella tavoitteita tukevia päätöksiä.

Tarina

Samaan kehitykseen liittyy huomioni tarinankerronnan arvonnoususta. Monikanavainen reaaliaikaisuuskaan ei ole itseisarvo, jos toimenpiteet eivät muodosta kokonaisuutta; kerro samaa tarinaa.

Mielenkiintoisen tarinan ja vision kertoo Alex Garlandin Pohjois-Amerikan ensi-iltansa Austinissa saanut elokuva Ex Machina, joka tutkii ihmisyyttä ja keinoälyä jännittävällä tavalla. Tarina laajeni tapahtuman aikaan myös elokuvan ulkopuolelle kun Ava, elokuvan (nais)robotin persoona, sai keinoälyn varaan rakennetun ulottuvuuden Tinderissä ja kävi keskusteluja käyttäjien kanssa.

Sittemmin tuotantoyhtiön markkinointi on solminut yhteistyön x.ai -keinoälysovelluksen tarjoajan kanssa. Nyt Ava sopii halutessasi sinulle myös liiketapaamisia.

Televisio

Seminaarissa puhuttiin jonkin verran puhuttiin myös televisiosta. Usein puheenvuorot liittyivät siihen, että televisiota ei ainakaan toistaiseksi voi ohittaa, jos tavoitteena on ilmiö laadukkaamman sisällön ympärille. Samoin löytyi esimerkkejä siitä, miten verkossa ilmiöksi kehittynyt sisältöhanke on päätynyt televisioon, kun tuotannon vaatimuksista on tullut riski-investointi.

Start up -henki

Pääsin aika läheltä seuraamaan, kun pohjoismaiset startupit yhdistivät voimansa pitkänlinjan yhteisövaikuttajan Peter Greenin johdolla ja järjestivät yhdessä majoitukset, messuosaston ja markkinoinnin.

Jälkikäteen mietittynä vaikuttavinta on se avoimuus, into ja omistautuminen, jolla digimaailman nuoret yrittäjät suhtautuvat omiin yrityksiinsä ja niiden perustana oleviin ideoihin ja ajatuksiin.

Jouni Weckman

Kirjoittaja vastaa sponsoroinnista, tuotesijoittelusta ja yhteismarkkinoinnista MTV Nextissä.

@JouniWec

MTV:n viisi fokusta

Kirjoittaja: Tomi Halonen

MTV:ssä ja MTV:n myynnissä on tapahtunut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana. Muutosten keskellä onkin hyvä kiteyttää, mitä meille kuuluu ja mikä on MTV:n fokuksessa tänään – ja tulevaisuudessa.

Halutuimmat sisällöt

Halutuimmat sisällöt ja vahvat kanavabrändimme niin tv:ssä, radiossa kuin kaikissa digitaalisissa väylissä ovat kaiken toimintamme keskiössä. MTV luo Suomen puhutuimmat ilmiöt. Kanavapuolella esimerkiksi Radio Nova uudistui reilu kuukausi sitten tuoden tarinallisuuden vahvemmin eetteriin. Myös Subin roolia kirkastetaan suhteessa muihin kanavabrändeihimme, ja kerromme tästä lisää syksyllä.

Suomalaisten mediakäyttö

Olemme tehneet ison tutkimustyön suomalaisten arvoista ja tulevaisuudenodotuksista, heidän kulutus- ja mediakäyttötottumuksistaan ja trendeistä. Tätä dataa hyödynnämme omien kanaviemme ja sisältöjemme suunnittelussa, markkinoinnin ja tuotteistuksen kehityksessä sekä luonnollisesti asiakastyössä.

Mitä asioita suomalaiset arvostavat? Miten uudet kuluttajuuden muodot muuttavat toimialoja? Miten mediakäytön muutos muuttaa niin mediataloja kuin markkinointia? Näiden kysymysten äärellä rakennamme parasta suhdetta suomalaisiin.

Tarinankerronta

Nykyisessä taloustilanteessa taktisen mainonnan rooli kasvaa – tai pahimmassa tapauksessa markkinoinnin roolia supistetaan. Me katsomme asiaa toisesta näkökulmasta. Mainonnan huomioarvojen pirstaloituessa kasvaa nimittäin tarinan ja laadukkaan, monimediallisen mainonnan rooli brändinrakennuksessa.

Tuomme vuoden aikana uusia tuotteistuksia ja caseja havainnollistamaan, miten eri kanavia hyödynnetään nykypäivän tarinankerronnassa, ja miten monimediallisella tarinankerronnalla tehdään tuloksia.

Digitaalinen MTV

Omistajayrityksemme Bonnier on avoimesti kertonut tavoitteekseen olla johtava digitaalinen mediatalo vuonna 2020. Tämä tavoite johtaa myös MTV:n digitaalisen sisällön ja tuotteistuksen kehittämistä.

Kaikki ilmiömme niin tv:ssä kuin radiossa löytyvät myös digitaalisista kanavistamme: MTV Katsomosta, nettiradioista, MTV.fistä sekä vahvoista sosiaalisen median yhteisöistämme.

Vahvuutemme on laadukas ja turvallinen digitaalinen mediaympäristö. Tiesitkö, että MTV Katsomossa yhden katselukerran keskiarvokesto on 15 minuuttia? Tämä kertoo vahvan sisällön vetovoimasta.

Muutoksen johtaminen

Kun media- ja markkinointiala on murroksessa, on myös sisäisiä toimitapojamme katsottava uudesta näkökulmasta. Olemme aloittaneet kaupallisen toimintamallimme muutoksen, jonka tuloksia näet toivon mukaan jo kuluvan vuoden aikana. Kehitämme toimintaamme ja organisaatiotamme asiakaslähtöisemmäksi, jonka keskiössä on joustavuus ja entistä luovemmat monimediaratkaisut.

Tällaista meille siis kuuluu. Entä mitä teille? Ota yhteyttä, niin keskustellaan!

Tomi Halonen
MTV:n kaupallinen johtaja
@HalonenTomi

Ensitreffit nosti tunnemyrskyn – AVAsta naistenkanavien ykkönen

Kirjoittaja: Jaana Pasonen

AVAn vuosi käynnistyi rytinällä, kun Ensitreffit alttarilla valtasi ruudun loppiaisena. Ohjelma, jossa toisilleen tuntemattomat ihmiset vihitään, sai monet takajaloilleen jo ennen kuin sekuntiakaan ohjelmasta oli vielä nähty. Toisin kuin moni oli ennakkoon päätellyt, ei sarjassa ole kyse avioliittoinstituution halventamisesta, päinvastoin.

Kyse on rakkaudesta ja kestävän parisuhteen elementeistä, näitä aiheita on ohjelmassa käsitelty äärimmäisen kunnioittavasti. Sarja koukuttaakin viikosta toiseen, ehkä juuri tästä syystä.

Harva meistä voi sanoa, ettei rakkaus kosketa itseä millään tavalla, tai ettei näissä kolmessa rohkeassa pariskunnassa ole meille samastuttavia piirteitä.

 

Kokonaiskatselussa iso harppaus eteenpäin

Ensitreffien ensimmäinen jakso nähtiin samanaikaisesti sekä MTV3-kanavalla että AVAlla. Jakson kokonaiskeskikatsojamäärä nousi yli miljoonan katsojan* ja #EnsitreffitAlttarilla oli illan twiitatuin aihe yli 1300 twiitillä.

Nyt, kuusi viikkoa myöhemmin pariskuntien tilannetta seuraa viikoittain yli 650 000 silmäparia*, joko television tai MTV Katsomon kautta. Sarjan myötä myös AVAn kokonaiskatselussa on menty iso harppaus eteenpäin ja myös muu sisältö kiinnostaa yhä enemmän.

Kun katsotaan lukuja tarkemmin, huomataan että Ensitreffien uskollisimmat fanit ovat 25–44-vuotiaita naisia, siellä katselu korostuu kaikkein selkeimmin. Pari-kolmekymppisissä yleisöissä on myös paljon miehiä mukana. Osa onkin paljastanut katsovansa ohjelmaa salaa tyttöystävältään.

 

Keskustelua ja palautetta tarvitaan

Kohderyhmäkanavia arvioitaessa on tärkeää katsoa tuloksia juuri siinä yleisössä, jota pääasiassa tavoitellaan.

Pelkkä 10+ -luku ei enää kerro koko totuutta, me suomalaiset emme ole yhdestä puusta veistettyjä. Kuten kaikki median kanssa työtä tekevät tietävät, median käyttö ja ihmisten mieltymykset sisällön suhteen eroavat paljon toisistaan.

Keskustelua ja palautetta tarvitaankin enemmän kuin koskaan, jotta pystyisimme tarjoamaan kohderyhmällemme juuri sellaisia sisältöjä, minkä parissa he haluavat aikansa käyttää.

 

Naisten lifestyleviihteen ykköseksi

AVAn katselu kasvoi tammikuussa reippaat 28 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Se oli prime timessa kohderyhmässään (Naiset 25-44-vuotiaat) neljänneksi suurin kaupallinen tv-kanava, heti MTV3:n, Nelosen ja Subin jälkeen, keräten lähes 8 % kaupallisen katseluosuuden. Kokonaisuudessaan AVA tavoittaa viikoittain jo 2,3 miljoonaa suomalaista.

Tavoitteenamme on pitää AVA Suomen suurimpana naisten lifestyleviihteen kanavana, joten luvassa on jatkossakin tarinoita, jotka saavat sydämen sykkimään.

Kasvu ei tämän keväänkään osalta jää yksin Ensitreffien varaan. Kymmenen vuotta sitten Mallikoulu nosti Suvi Koposen mallimaailman huipulle, nyt etsitään uutta suomalaista supermallia. Fitnesspäiväkirjoissa taas seurataan yhtä aikamme ilmiötä, fitness-buumia.

Syksykin on jo teemojen osalta paketissa, sitä päästään ihan pian fiilistelemään. Tulossa on takuuvarmasti sydämentykytyksiä, naurua ja visuaalisia elämyksiä!

Jaana Pasonen

Kirjoittaja on AVA-kanavan kanavapäällikkö.

 

 

*Finnpanel julkaisee sivuillaan ohjelmien kokonaiskeskikatsojamäärää: yliyönluku + viikon sisällä tulleet uusinnat + tallennekatselun + onlinekatselu. Online-luvut raportoidaan Finnpanelille comScore DAXin käynnistysten ja katselunkeston osalta.

**Tavoittavuus, vähintään 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua

Lähde: Finnpanel, Tv-mittaritutkimus, comScore DAX, TNS Metrix

 

Mitä ihmettä tallentui poliisin kameraan Jämsässä?

Kirjoittaja: Henrik Laine

© Poliisi.

Automaattista nopeusvalvontaa tekevät poliisit joutuvat toisinaan kryptisten kuva-arvoitusten ratkojiksi.

Tiistaina 20.1.2015 MTV:n rikostoimittaja Päivi Hannula pyysi Poliisihallitukselta kuvia nopeuskameroihin tallentuneista kuvista sekä tietoa uudesta Liikennevalvontakeskuksesta. Ylläolevasta otsikosta ja kuvasta kertova uutisjuttu julkaistiin MTV:fissä. Myöhemmin samana päivänä MTV:n uutisten Superdeskissä havaittiin, että uutisjuttu kiinnosti ihmisiä erityisen paljon.

MTV uudisti verkon johtamismallin: Uusi Superdesk

MTV:n Superdesk johtaa kaikkien sisältöjemme tuottamista ja digitaalista jakelua. MTV:n Superdesk on vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan alaisuudessa toimiva johtamisjärjestelmä, jonka avulla pyrimme maksimoimaan MTV:n sisältöjen käyttöä kaikissa jakeluteissä.

Superdeskin päätavoitteena on kasvattaa MTV.fi:n kävijämääriä, sivuston käyttöä ja sitä myötä digitaalista liikevaihtoa. Uusi johtamismallimme on nopea ja ketterä. Superdesk elää enemmän hetkessä ja pyrkii siten tarjoamaan kuluttajille MTV.fi:ssä juuri kyseisellä hetkellä kaikkein mielenkiintoisimman sisällön.

Sakkorysät

Keskiviikkona 21.1. Superdeskin toimitus havaitsi analytiikasta Peltipoliisi-jutun kiinnostavan kovasti lukijoitamme, ja että sitä jaetaan sekä luetaan runsaasti myös sosiaalisessa mediassa. Aihe oli kiinnostava ja sen käsittelyä päätettiin jatkaa. Datajournalisti Jani Savolainen otti selvitykseen sakkorysäpaikat ja samalla Superdeskissä sovittiin miten aiheen käsittelyä jatketaan television puolella Huomenta Suomi -ohjelmassa. Lisäksi Radio Novan taajuudella juontajat kertoivat sakkorysistä ja jatkoivat keskustelua aiheesta.

Torstaiaamuna 22.1. toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen raportoi Huomenta Suomen suorassa lähetyksessä Liikennevalvontakeskuksesta. Live-osuuden jälkeen julkaisimme verkossa Suomen TOP20 sakkorysätolpat sekä lisää videomateriaalia Liikennevalvontakeskuksen juttukeikalta. Kympin Uutisissa aihetta käsiteltiin vielä erillisenä nettinostona.

Superdeskin ydinprosessi

Superdesk-malli on uudenlaista tekemistä ja johtamista MTV:lle. Mallin rakentaminen on vaatinut paljon prosessin hiomista. Superdeskin toimimalliksi on rakennettu ydinprosessi, mikä pyrkii varmistamaan, että päivittäinen toiminta on mahdollisimman tehokasta.

Uusi johtamisjärjestelmä vaatii vielä paljon työtä ja tämän vuoksi olemme arvioineet tarkasti prosessiemme nykytilan ja määritelleet tavoitetilan, joka tulee myöhemmin saavuttaa Superdeskin toiminnan vakiinnuttua. Jo nyt olemme huomanneet, että varsinkin monikanavatoteutuksissa Superdeskin luoma johtamismalli auttaa meitä saamaan aiheista huomattavasti enemmän irti.

Tuliko tuloksia?

Kyllä, peltipoliisit kiinnostivat. Julkaisimme viikolla neljä yhteensä kuusi aiheeseen liittyvää juttua ja kaiken kaikkiaan niitä luettiin lähes 300 000 kertaa ja pelkästään Facebookin kautta lukukertoja tuli 60 000.

© Poliisi.

Superdesk on ollut käytössä MTV:llä jo useamman vuoden. Verkon johtamismallin kehittyminen otti kuitenkin kunnon kehitysharppauksen vasta viime lokakuussa MTV:n organisaatiomuutoksen yhteydessä. Yhtiön kaikki toiminta tiivistettiin kahdeksasta yksiköstä neljään uuteen yksikköön ja digitaalisten sisältöjen johtaminen keskitettiin Superdeskiin.

Myös kävijät ovat löytäneet portaalimme yhä kasvavassa määrin. MTV.fi:ssä oli viime vuonna keskimäärin lähes kaksi miljoonaa uniikkia viikkokävijää ja sivustomme kasvoi 17 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Uuden Superdeskin tehokkuus ja mielenkiintoisen sisällön tarjoaminen käyttäjille ovat näkyneet erittäin positiivisesti alkuvuoden kävijämäärissä. Tammikuun neljän ensimmäisen viikon aikana portaalissamme on ollut keskimäärin 2,28 miljoonaa eri viikkokävijää, kasvua viime vuoteen +24,5 % ja kirsikkana kakussa viikon kaksi kaikkien aikojen kävijämääräennätys 2,42 miljoonaa viikkokävijää!

 

Henrik Laine

@LaineHenrik

Kirjoittaja on MTV Oy:n verkkojohtaja.

 

 

 

Kilpailijan kehuminen johtaa parempaan businekseen

Kirjoittaja: Jani Halme

MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko ja Sanomien kaupallinen johtaja Antti Järvinen kehumassa Hyvän hiilloksen illassa.

Viime viikon omaperäisin yritystapahtuma oli Hyvän hiilloksen ilta. Stand up -tapahtumistaan kuulussa On the Rocksissa kuultiin maamme eturivin yritysjohtajia ja yhteiskunnallisia päättäjiä oudossa tilanteessa: kehumassa pahinta kilpailijaansa. Käänteinen roasting ei jäänyt tapahtumapaikan täyttäneen BtoB-väen omaksi porinaksi, vaan tempauksen kantavasta ideasta napattiin kiinni niin Twitterissä, radio-ohjelmissa kuin aamutelevisiossakin.

Olemme mykistyneitä siitä rohkeudesta, jolla kaikki kymmenen ihmistä eli viisi paria kehuivat kilpailijaansa, heidän näkemyksiään, tekoja ja tapaa toimia. Yleisössä moni kuulija oli sitä mieltä, että jokainen heistä oli valmistautunut erittäin hyvin tuohon outoon tilanteeseen. Näin varmasti olikin. Joskaan emme usko heidän tarvinneen juurikaan puheitaan treenata: he tunsivat kilpailijansa jo ennakkoon niin hyvin, ettei sen hyvien puolien esiin kaivaminen vaatinut kuin vähän arkirohkeutta.

Jokainen Hyvän hiilloksen illassa puhunut vaikuttaja on oman alansa huippu. He ovat saavuttaneet asemansa myös sen vuoksi, etteivät ole hukanneet energiaansa kilpailijoidensa vähättelyyn. Demonisoinnin ja autopilottipilkan sijaan kannattaa listata kilpakumppanin hyvät puolet. Mielellään sellaiset, joista on itse hivenen kateellinen. Näin hahmottaa paremmin ne kohdat, joissa omassa toiminnassaan on kirimisen varaa. Niihin keskittymällä tekee parempaa jälkeä ja miellyttävämpää tulosta.

Kilpailijan kehuminen on tärkeää. Sillä asenteella kun tekee parempaa businesta.

Jani Halme, Samuli Harjunpää ja Anssi Järvinen
Hyvän hiilloksen illan ideoijat

Tilaisuus tuotettiin MTV:n, ToinenPHD:n, OMD:n ja Ainoa Resolutionin voimin.

Positiivisilla hiilillä!

Helsingissä järjestetään tänään keskiviikkona Hyvän hiilloksen ilta, jossa tunnetut eri alojen vastinparit kipuavat lavalle kehumaan kilvan toisiaan. Tarkoituksena on synnyttää suomalaiseen yritysmaailmaan positiivisuuden kierrettä. Kaverin kehuminen ei ole itseltä pois, päinvastoin, se on koko bisneksen parhaaksi.

Suomalaisessa mediakentässä on paljon kehuttavaa. Haluaisin nostaa esille etenkin nämä huikeat onnistumiset.

Sananvapaus

Suomi on sananvapaudessa maailman korkeimmalle rankattu maa. Täällä media raportoi, kertoo, kaivaa, tutkii objektiivisesti ja asiantuntevasti kaikkea mikä liikkuu, ja myös sen mikä ei liiku. Tämä vahva ja tärkeä tosiasia on noussut vielä suurempaan arvoon nyt, kun seuraamme Euroopan sisällä tapahtuvaa kehitystä, jossa sensuuri ja valtiopäämiesten propaganda ohjaa valtamedian sisältöä.

Halu kehittyä

Suomalainen mediakenttä on maailman huippua sisällön laadussa sekä jakeluteiden ja päätelaitteiden kehittyneisyydessä. Emme ole kaikessa maailman ykkösiä, mutta rankkaudumme korkealle lähes jokaisessa keskeisessä kategoriassa. Olipa se sitten televisioiden laitekannan, suoratoistopalveluiden, kovalevyboksien, laajakaistayhteyksien, tablettien tai älypuhelimien määrä ja käyttötiheys.

Uudet, raikkaat sisällöt

Suomalaiset mediat ovat lanseeranneet uusia ohjelmakonsepteja ja formaatteja kovalla menestyksellä. Ihan viimeaikaisimmista mainitsisin Ylen vakuuttavan ulostulon Kioskin muodossa, Neloselta suuren suosion saavuttaneen Loirinuotion, Pöllölaaksosta Possen, Kingin ja yllätyshittinä Ensitreffit alttarilla. Tällaista laatua voi seurata rinta rottingilla, jokaisessa mediatalossa.

Vahva lehdistö

Sähköisen median lisäksi Suomessa on erittäin vahva ja laadukas lehdistö. Paljon tunnettuja mediabrändejä, jotka tekevät transformaatiota paperilehdestä monikanavaisen tarjoaman suuntaan.

Luova Suomi

Digitaalinen luova talous on yksi Suomen kasvu- ja vientimahdollisuuksista. Sen avulla voimme varmistaa, että Suomessa on jatkossakin maailman paras mediatarjonta. Kasvun veturi siitä saadaan rohkeudella ja innovatiivisuudella. Ensimmäinen askel olisi digitaalisten toimitettujen sisältöjen alv:n laskeminen samaan 10%:n tasoon kuin analogisten lehtien ja kirjojenkin alv on. Samalla näytettäisiin muulle Euroopalle mallia ja otettaisiin edelläkävijän rooli.

Lisää lääkkeitä Suomen nousuun luvassa tänään Hyvän hiilloksen illassa, jota voi seurata suorana lähetyksenä klo 17 alkaen mtv.fissä.

Ketä kilpailijaa sinä haluaisit kehua? Anna positiivista palautetta Twitterissä tunnuksella #hyvähiillos!

Heikki Rotko

Kirjoittaja on MTV Oy:n toimitusjohtaja.

Dataohjautuva markkinointi ohjaa valintojamme

Kirjoittaja: Henrik Laine

Ostin viime viikolla netistä uudet talvikengät. Aika hienot!

Päädyin tuttuun verkkokauppaan, valitsin kengät ja siirsin ne ostoskoriin. Aktiiviset verkkokauppojen käyttäjät on totutettu siihen, että erilaisia alennuskoodeja on aina tarjolla ja nettiin onkin perustettu useita eri sivustoja, jotka listaavat kauppojen voimassa olevat alennukset. Tällä kertaa koodia ei kuitenkaan löytynyt ja kengät jäivät ostoskoriin.

Ostoskorissa olevat kengät jäivät kuitenkin kaivelemaan mieltäni ja päätin myöhemmin samana päivänä katsoa Timberlandin Earthkeepers-kenkiä vielä useammasta eri verkkokaupasta. Hinta oli kaikkialla sama 199 euroa. Lopulta palasin ensimmäiseen kauppaan. Samalla kun saavuin takaisin sivustolle, eteeni avautui bannermainos, jolla luvattiin -15 % seuraavasta ostoksesta. Kaupat syntyivät heti.

Kohdennettu mainonta ja kohderyhmäkauppa ovat olleet internetmarkkinoinnin päätrendejä jo muutaman vuoden ajan ja tahti tulee vain kiihtymään. Internetselailutottumusten perusteella voidaan päätellä kuluttajan sukupuoli, ikä, kotipaikka, ammatti, äidinkieli ja ennen kaikkia kiinnostuksen kohteet.

Tämän perusteella MTV pystyy myymään asiakkailleen entistä relevantimpia yleisöjä ja parempia tuloksia. Yleisödatalla kohdennetuissa kampanjoissa CTR paranee keskimäärin 21 % ja näyttöaika nousee 13 % verrattuna kohdentamattomiin kampanjoihin.

Olen sitä mieltä, että seuraava iso datamarkkinoinnin hyödyntäminen tullaan tänä vuonna näkemään videomainonnassa, sillä kaikki display-mainonnasta tutut datan hyödyntämismahdollisuudet ovat jo nyt mainostajien käytettävissä.

Datan keräämisestä ja jalostamisesta on iloa myös kuluttajille. Käyttäjät näkevät mainontaa, joka on heitä kiinnostavaa ja josta on heille myös suoranaista hyötyä. Verkkopalveluista tehdään entistä käyttäjäystävällisempiä ja sisällöltään kiinnostavampia.

Automatisoidun personoinnin avulla MTV.fi alkaa jatkossa hyödyntää sisältöjen osalta samoja kohdentamisen lainalaisuuksia kuin mainonnassa on jo käytössä. MTV.fi mukautuu käyttäjien mieltymysten mukaan ja esimerkiksi jääkiekosta pitävä mies kohtaa entistä enemmän jääkiekkouutisointia. Sivuston etusivulle voidaan tuottaa listauksia, joihin on valittu sisältöjä nettikäyttäytymiseen perustuen.

Kohdennuttua mainontaa voidaan tehdä myös käänteisesti eli mainosta näytetään niille, jotka profiililtaan täyttävät asetetut määreet, mutta eivät ole vierailleet mainostajan sivuilla. MTV.fi:ssä käytämme myös itse käänteistä retargetointia ulkoisissa markkinointikampanjoissamme, kun pyrimme saamaan uusia lukijoita sivustollemme. Tulokset näistä kampanjoista ovat lupaavia.

Onnistunut automatisoitu ja kohdennettu markkinointikampanja alkaa hyvin asetetusta ja selkeästä tavoitteesta. Tavoitteiden asettamisen jälkeen valitaan kohderyhmät sekä sisällöt ja määritellään mittarit. Tärkeää on muistaa myös se, että automatisoidut markkinointikampanjat vaativat jatkuvaa huoltamista ja kehittämistä. Enää ei riitä se, että tehdään luova toteutus, laitetaan kampanja ajoon ja odotetaan tuloksia. Nyt kampanjaa pitää kehittää ja muokata jatkuvasti saatujen tulosten perusteella.

Myös kenkäni kaipaavat jatkossa huoltamista. Seuraavaksi laitan niihin suojaavan kerroksen nahansuojausainetta. Nyt verkkokauppiaiden pitäisi vain osata myydä se minulle.

Henrik Laine
@LaineHenrik

Kirjoittaja on MTV Oy:n verkkojohtaja.