Some osui ylämummoon

MM-kisalähetykset tavoittivat tänä vuonna yli 4,1 miljoonaa suomalaista MTV MEDIAn kanavilla. Kun kiekko tipahti jäähän toukokuun 3. päivä, ilmiö puhkesi jälleen kerran sinivalkeaan kukkaan ja leijonat karjuivat kuorossa Suomi-neidon kunniaksi hassusti istuviin pelipaitoihin verhoiltuna. Kiekkokarnevaalit tempaavat mukaansa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mitähän Don Tamilla on tänään päällä?

Ottelulähetysten aikana kotikatsomoissa ruodittiin pelaajia sekä joukkueita. Saavatko Leijonat NHL-vahvistuksia? Ketkä pelaajat sopisivat parhaiten samaan kentälliseen. Tuomarit ovat puusilmiä. ”Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä Raantaa rakkaampaa.”
Jokaiselta jääkiekon ystävältä löytyi mielipide ja jokainen oli pelin rautaisin asiantuntija. Joukkoon mahtui myös lajin viihdekäyttäjiä, joita kiinnostaa usein ”ulkojääkiekolliset” tekijät.

Oli lähestymiskulma mikä tahansa, turnauksen aikana kiekon ympärille syntyy uusi sosiaalinen ulottuvuus, joka mahdollistaa hyvässä seurassa unohtumattoman elämysmatkan. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka halutaan muistaa ja jakaa koko maailmalle. Jääkiekko on pyhä asia ja sen seuraamiseen ollaan valmiita käyttämään myös paljon aikaa ja energiaa.

Karjumisen ohella kiekon sokaisemat Runebergit rikastuttivat sosiaalisen median keskusteluja. Näillä kavereilla ei purkka pysähdy. Oma asiantuntijuus, mielipide tai kannustushuuto halutaan jakaa oman olohuoneen lisäksi koko maailman kanssa. Lisäksi tv-studiossa päivystäville Maikkarin jääkiekkoasiantuntijoille halutaan esittää liuta kysymyksiä päivittäin. Ennen MM-kisoja Twitterissä kävi kuhina jääkiekkoon liittyvien hashtagien ympärillä. Kuhina jatkuu yhä.

Spotti-blogin kirjoitus “Pyhä kolminaisuus: Ihminen, sisällöt ja vuorovaikutus” sivusi vuoden takaisia kotikisoja, joiden yhteydessä pilotoitiin myös MTV MEDIAn uusia sosiaalisen tv:n ratkaisuja. Vuosi sitten seurasimme tiiviisti myös Twitterissä käytävää keskustelua kahden eri hashtagin alla.

Vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen päätyttyä #mmkisat tai #mm2012 -hashtageilla oli kirjoitettu yhteensä noin 50 000 twiittiä.

Tänä vuonna TV-lähetykseen osallistuminen pyrittiin tekemään entistäkin helpommaksi sekä houkuttelevammaksi. Venytimme eri osallistumismahdollisuuksia kuuteen eri alustaan: Twitter, Katsomo-palvelun ottelulähetysten chat, Hockey Night 2nd Screen älypuhelinsovelluksen chat, Facebookin Hockey Night -sivujen kommentointi ja Tekstiviestit.

Varsinainen kirsikka kakussa oli Instagram-palvelun kuvat, joita niitettiin reaaliajassa Twitterin tapaan #mmkisat-hashtagilla. Vastaavaa Instagram-toteutusta kokeiltiin jo vuoden 2012 Big Brotherissa, mutta tällä kertaa kuvia kyettiin tuomaan lähetykseen entistäkin raikkaammalla tavalla studion touch screenin välityksellä. Kurkistusikkuna kotikatsomoihin oli avattu.
MM2013-sivustolla otettiin käyttöön niin sanottu some-seinä, joka keräsi mielenkiintoisimmat somekeskustelut näyttävästi esille tv-lähetysten ohella. Sivusto toimi nimellä MM-Syke. Myös keski-ikäistynyt Tekstikanava valjastettiin esittämään syke-viestivirtaa – Tosin ilman Instagram-kuvia.

Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista. Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa.

Viestitulva yllätti jo ensimmäisenä päivänä suorien tv-lähetysten käynnistyessä ja tuhannet päivittäiset viestit rikastuttivat ilmiötä sekä tv-lähetyksiä aina mitalipeleihin saakka. Kuuden eri lähteen yhteenlaskettu viestimäärä ylitti lopulta 200000 maagisen rajan. Näistä lähes 138000 oli #mmkisat-hashtagilla varustettuja twiittejä. Suomen olosuhteissa puhumme ennätyslukemista.

Twitterin näkökulmasta olemme vielä kehitysmaa. Siitä huolimatta on syytä muistaa palvelun avoimen ekosysteemin tuomat mahdollisuudet: Vaikka #mmkisat-twiittejä kirjoitti vain reilun 15000 uniikin twiittaajan ryhmä, twiittien tavoittavuuden lukemat ylsivät miljooniin. Myös #mmkisat-twiittien paikkatiedot avaavat mielenkiintoisen ikkunan. Tämä lisäksi jääkiekkoa seuranneiden ja aiheesta twiitanneiden laite- sekä ohjelmistokanta kertovat omaa tarinaansa palvelun olevan vasta kuherruskuukaudella suomalaisten kanssa. Myös käyttäjätilien seuraajamäärät olivat valtaosalla alle sadan seuraajan lukemissa.

Mikä olisi #mmkisat-twiittien tavoittavuus, jos kaikki 4,1 miljoonaa jääkiekosta kiinnostunutta suomalaista twiittaisivat suoran televisiolähetyksen äärellä?

Potentiaalia ja kasvuvaraa kakkosruudun kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen eri muotoihin on vielä lähes rajattomasti. Jääkiekkokansan kuunteleminen ja loputtomaan kysymystulvaan vastaaminen on koettu entistäkin tärkeämpänä elementtinä suorien lähetysten sisällöntuotannossa. Haluamme tulevaisuudessa rikastuttaa katselukokemusta entistäkin monipuolisemmin ja luoda jokaisesta hetkestä suuren elämysmatkan. Sisältöjä tehdään ihmisiä varten. Sisältöjä voidaan myös luoda yhdessä.

Jos kirjoitamme tässä tekstissä mainittujen kuuden eri viestilähteen hieman yli 200000 viestiä A4-arkeille käyttäen Arial-fonttia (koko 12) ja tekemällä rivivaihdon jokaisen viestin päätteeksi, viestit täyttävät lopulta 6461 A4-arkkia. Jos asettelisimme nämä A4-arkit jonoon pituussuunnassa Hartwall Arenan ulkoseinille, arkit kiertäisivät hallin yli 4,5 kertaa. Kuinka monta kierrosta saadaan vuonna 2014 Minskin hallin ympäri?

Juhani Tammisen kalapaita löysi uusia ulottuvuuksia.

Lue myös:
Putous on somelainen työvoitto

Kirjoittaja on MTV MEDIAn sosiaalisen TV:n tuottaja Internet- ja kuluttajaliiketoiminnan yksikössä. Martti Lindholm kirjoittaa social-TV -toimintojen mittaamisesta ja integroimisesta osaksi prime time tuotantoja parin viime vuoden kokemuksiin pohjautuen.

TWITTER @theMartti || INSTAGRAM @theMartti || TUMBLR themartti.tumblr.com
FOURSQUARE MTV MEDIA #SocialTV HQ

Tervetuloa koittamaan taas 2013

Kun kotikisat 9 vuotta sitten alkoivat ottelulla Itävaltaa vastaan, Pauli Aalto-Setälä kirjoitti osuvasti Iltalehden pääkirjoituksessa: ”Kun todelliset kansanedustajat illalla pukeutuvat Leijona-paitaan ja luistelevat kaukaloon ollaan aitojen elämysten äärellä – Se on parasta urheilussa.”

Paulin ajatus on edelleen enemmän kuin relevantti, vaikka vuonna 2003 (vain muutama päivä ennen yhtä urheiluhistoriamme suurinta pettymystä) ei yritysten viestintäosastoilla tuijotettu herkeämättä sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua lippujen hinnoista tai maksullisesta TV-sisällöstä eikä jännitetty nouseeko 2nd screen -aplikaatio latausrankingin kärkeen.  Tunnelma kisojen aattona ja niiden alkaessa oli kutkuttava, lippujen hinnat silloinkin liigapelejä kalliimmat.

Vuonna 2003 olin itse mukana kisahuumassa Iltalehden projektissa ja tänään odotan alkavia kisoja Maikkarin kisaprojektin pelaajana. Vaikkakaan eri vuosien projekteja ei ole järkevää vertailla, silti vertailen:

• Edellisissä kotikisoissa kumppaneina olivat mm Hartwall, Veikkaus, Nokia, Sonera, Pohjola ja Skoda. Näistä yrityksistä on jälleen mukanaolevista yli puolet. Homma kaiketi on kaupallisesti kannattavaa?
• Edellisellä kerralla kisojen liikevaihto oli 17 miljoonaa – tällä kertaa kulubudjetti hipoo 20 miljoonaa. Lienee selvää, ettei vanhat konstit yksin riitä.
• Edellistä kotikisoista televisioitiin viitisentoista ottelua – tänä vuonna kotisohville välitetään 64 matsia.
• Edellisten kotikisojen televisiointia markkinoitiin viikko – tällä kertaa kisojen ja televisioinnin markkinointi alkoi 17.10.
  Edellisiin kisoihin Leijonat lähti haastajana – nyt puolustavana maailmanmestarina.
• Edellisten kisojen unelmana oli ”torilla tavataan” – eilen uutiset kertoivat viranomaisten kieltäneen torijuhlat aivan kuin ne olisivat jokaviikonloppuinen riesa.
• Edellisissä kotikisoissa Teemu Selänne teki hattutempun Ruotsia vastaan – Tänä vuonna Teemun ilmoitus osallistumisesta tai poisjäämisestä oli pääuutinen monta päivää.
• Edellisissä kotikisoissa avausvastustaja Itävalta kaatui 5-1 – tänä vuonna veikkaan samoja lukuja Valko-Venäjää vastaan.

Paljon samaa ja vähän kokonaan uutta. Peli on sama ja keskiössä, pelaajat pelaavat ja kommentaattorit avaavat taas koko kansalle peliin ihmeellisiä asioita. Tosin tällä kertaa julkista keskustelua leimaa korostunut kriittisyys kaikkea mahdollista kohtaan. Lippujen hinnat, Mertaranta väärällä kanavalla, Kale sitä ja Kale tätä, kaupallisuus, huono mainonta ja lista jatkuu.

Fakta kuitenkin on, että kun kiekko tippuu jäähän on ruutujen ääressä kotisohvilla miljoonayleisö, olut virtaa ja ihmiset ovat hyvällä tuulella vaikka Esko Seppänen kirjottaisi mitä. Ei kai koko kansa kuitenkaan ole väärässä mikä on tärkeää ja mikä ei? Kun koko kansan joukkue kyyristyy aloitukseen niin vihanpito laantuu ja kaikki ovat yhtenä rintamana leijonien takana tai leijonia vastaan. Jos kaukalossa ei peli kulje niin Facebook täyttyy ”Jaloselle kenkää ”ja ”Ville kisoihin” ryhmistä. Jos Leijonat menee päätyyn, niin Riihimäelle pystytetään Jukka Jalosen patsas jo ennen kesää. Palautteemme on välitöntä ja julmaa. Se on oikeutemme ja sen vuoksi jääkiekko on meille poikkeuksellisen merkittävää.

Meni kaukalossa miten tahansa, niin voittajia ovat takuuvarmasti ne, jotka ovat valjastaneet koko kaupallisen koneistonsa kevään juhlaviikoille. Gigantista on kannettu Leijona-Samsungeja olohuoneisiin ja ruokakaupoissa ladattu kasseihin Karjalaa, Mynthonia, kisalehtiä ja ties mitä. Kauppa käy ja kassakone kilisee kuten pitää.

Lätkän MM-kisat on kiistatta suomalaisille vuosittainen kollektiivisuuden juhlaviikko. Siksi itse ihmettelen sitä missä isot suomalaiset koko kansan brandit piileksivät? Timo Everi sanoi osuvasti taannoin, että vanhatkin konstit ovat Facebook-aikakaudella sekä sallittuja että toivottuja ja kuulumista koko kansakunnalle merkittävään asiaan on hankala johtaa Frankfurtista tai Madridista.

Haastankin kaikki kisoja kotona ja Hartwall-Areenalla kisoja katsovat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset miettimään, miten jalkautamme Leijonat ensi kevään toisissa kotikisoissa entistäkin syvemmälle kansakunnan iholle tuottamaan niin iloa kuin lohduttamaan surua.

Kiekkofanin, konsultin ja projektin työmiehen roolissa toivotan kaikille ja hyviä kotikisoja. Jos et nyt halunnut, ehtinyt tai jostain muusta syystä lähtenyt mukaan hurmokseen niin tervetuloa koittamaan 2013! Toukokuun kolmantena 2013 alkaa nimittäin jälleen uudet kotikisat.

Pasi Jaatinen
tuotepäällikkö, mediatuotekehitys